Kevät 2010 0
Sisällysluettelo: Tiivistelmä... 1 1. Aluetalous ssa... 2 1.1 Liikevaihto... 2 1.2 Vienti... 7 1.3 Palkkasumma... 9 1.3 Palkkasumma... 9 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys... 14 2. n kehityskuva... 18 2.1 Maakuntien vertailu 2008 ja 1-9/... 18 2.2 Toimialojen kehitys v. 2001 ja v.... 19 2.3 Toimialojen trendit v.2000 - joulukuu... 22 Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos 2008 lupanumero MLL/VIR/PSAVO/001/08 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty 1
Tiivistelmä Aluetalouskatsaus on n liiton ja n ELY-keskuksen yhdessä laatima kuvaus Pohjois- Savon alueen elinkeinoelämän liikevaihdon, viennin ja palkkojen kehityksestä vuonna. Katsaus on näillä näkymin taantuman syvimmän vuoden tiivis toimiala-analyysi. Taantuman alku iski n alueen yrityksiin vuodenvaihteessa 2008-. Liikevaihdon ja viennin lasku on ollut alueen yrityksissä yhtä voimakasta kuin maassa keskimäärin. Eniten taantumasta ovat kärsineet metalliteollisuus, puu- ja paperiteollisuus sekä elektroniikkateollisuus. Alueen suurimmilla toimialoilla pahin lasku taittui vuoden puolivälissä, mikä kuvastaa koko maan kehitystä samalla ajanjaksolla. Liikevaihto Parhaiten yleistä taantuman aaltoa vastaan suurista toimialoista ovat sinnitelleet elintarviketeollisuus, kemian teollisuus, kauppa ja matkailu sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Liikevaihdon lasku on ollut jyrkintä vientivetoisemmilla toimialoilla, kun taas kotimainen kysyntä on pitänyt yllä mm. elintarviketeollisuuden, matkailun ja palvelujen kulutuskysyntää. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat rahoitusja vakuutusalan kanssa kyenneet kasvattamaan liikevaihtoaan taantumasta huolimatta. Rahoitus- ja vakuutusalalla asuntokaupan vilkkaus ja lainojen alhaiset korot ovat pitäneet kysyntää ja kohtuullista kasvua yllä taantuman aikana jopa hieman maan keskimääräistä tasoa parempana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu on ollut nopeaa koko 2000-luvun ja se on edelleen kiihtynyt. Vienti Viennin romahdus n alueen yrityksissä (-29 %) vuonna on yhtä jyrkkä kuin koko maassa. Taantuma on kouraissut voimakkaimmin tehdasteollisuuden vientiä, jossa etenkin paperiteollisuuden lasku (-33 %) on ollut koko maata syvempi. Metalliteollisuudessa vienti väheni -33 %. Lääketeollisuuden ja instrumenttien vienti on ssa laskenut (-4 %), kun koko maassa se on kasvanut vuonna hieman yli 5 % tasolla. Elektroniikkateollisuuden ja mekaanisen puuteollisuuden vienti ei ole n alueen yrityksillä laskenut aivan yhtä voimakkaasti kuin maassa keskimäärin. Palkkasumma Talouskasvun hidastuminen alkoi hillitä palkkojen kasvua maakunnan alueella jo vuoden 2008 lopulta lähtien. Vuonna palkkasumma kääntyi kokonaisuudessaan (-2 %) laskuun. Onneksi alueen palkkasumma ei ole edelleenkään reagoinut taantumaan läheskään yhtä voimakkaasti, kuin liikevaihto ja vienti. Tämä kertoo alueen yritysten tahdosta pitää henkilökunnastaan kiinni mahdollisimman pitkälle uutta nousua varten. Työllisyys Vuoden 2008 lopulla ja vuoden alkupuolella työttömien määrä kääntyi lähes yhtä jyrkkään nousuun kuin -luvun alkupuolella. Etenkin lomautukset kasvoivat. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä aleni eniten teollisuudessa, alenemaa oli lisäksi kaupan, koneenkorjauksen ja rakentamisen toimialoilla. Vastaavasti työllisten määrä kasvoi mm. terveys- ja sosiaalipalveluissa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja elvytykseen liittyvät hankkeet loivensivat työttömyyden kasvua nopeasti ja työttömyyden kasvu tasaantui vuoden lopulla lähes normaaliksi kausivaihteluksi. Jyrkin alamäki teollisuudessa on takanapäin, mutta suhdanteiden kääntymisestä vie aikaa tilausmäärän ja tuotannon kasvuun ja työllisyyden kohenemiseen, että lomautukset saadaan purettua ja uudet rekrytoinnit alkavat. Työttömyys kääntyi ssa laskuun keväällä 2010 lomautetut huomioiden, vaikka työttömyys kasvoi edelleen koko maassa. Mikäli lomautettuja ja lomautusten purkua ei huomioida työttömyys kasvoi edelleen keväällä 2010, joskin lievempänä kuin vuonna. Kaikkien ennustelaitosten skenaarioissa BKT:n ajatellaan kääntyvän kasvuun vuoden 2010 aikana. 1
1. Aluetalous ssa 1.1 Liikevaihto 2
Indeksi 2005= Aluetalouskatsauksessa kuvataan n alueen elinkeinoelämän liikevaihdon, viennin ja palkkojen kehitystä vuonna. Katsaus on taantuman syvimmän vuoden tiivis toimialaanalyysi. Kuluvan vuoden aikana talous kääntyy kasvuun. Yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos- % kaudella 2001- sekä puolivuotismuutokset ssa ja koko maassa 2001-2008 2008 (9 v) (1-6) (7-12) (1-6) (7-12) POHJOIS-SAVO 3,1 10,6 7,6-17,7-15,5 KOKO MAA 2,6 9,1 3,9-17,9-14,4 Yritysten liikevaihdon kasvu ssa on 2001- ohittanut koko maan tason vuosien 2007 ja 2008 hyvän kasvun ansiosta. Vuoden 2008 loppupuolella kasvu jatkui vielä huomattavasti maan keskiarvojen yläpuolella. Taantuman alku iski n alueen yrityksiin pari kuukautta muuta maata myöhemmin. Liikevaihdon lasku oli alueen yrityksissä yhtä voimakasta tai jopa hivenen voimakkaampaa kuin maassa keskimäärin. Liikevaihto, kaikki toimialat A-X: ja koko maa Kauppa ja metalliteollisuus suurimmat toimialat ssa n aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (euroa) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001, v. ja (1-6) ja (1-12) v. Liikevaihto 2001- (1-6) 7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 8996 3,1-16,6-17,7-15,5 Tehdasteollisuus 2952 1,0-28,9-30,2-27,6 Kauppa 29 2,5-7,2-9,0-5,4 Koko metalli 1072 4,3-35,9-37,1-34,7 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 949 4,2-35,6-35,6-35,7 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 923 6,0-16,8-17,8-16,0 Liikenne + kustannustoim. 514 3,6-9,6-10,8-8,5 Elintarviketeoll. 508 3,5-1,3-2,2-0,5 Kemiall.puu + kustantaminen 439-4,2-30,9-34,4-27,0 Mekaaninen puu 3-1,1-25,6-30,3-20,7 Muu teollisuus 351 1,8-38,8-35,8-41,4 Majoitus- ja ravits.toim. 206 2,9-1,1-1,3-0,9 Terv.- ja sos.palv., yksit.sektori 195 7,3 12,7 15,6 11,0 Yrityspalvelul (KIBS) 181 6,2-3,0-3,5-2,5 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 142 7,2 2,7 3,7 1,8 Tietojenkäs.palvelut 124 6,5-4,9-3,9-6,1 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 121 7,8 4,9 5,5 4,4 Koneiden ja laitt. korj., huolto ja asennus 96-1,4-5,1-7,6-2,6 Sähkötekn. valmistus 83 5,1-25,5-28,0-22,8 Kaivu 57 1,0-22,2-25,3-19,2 Kemian teoll. (pl. miner.) + lääkkeiden ja lääkeain. valm. 42 9,4 2,2-4,8 8,4 Kulkuneuvojen valm. 38-2,8-55,1-69,3-23,8 Tehdasteollisuudessa lasku voimakasta, elintarviketeollisuus sinnitellyt hyvin Kaikista alueen toimialoista pahiten talouden jyrkästä taantumasta ovat kärsineet metalliteollisuus, puu- ja paperiteollisuus sekä elektroniikkateollisuus. Tehdasteollisuus on kokonaisuudessaan kärsinyt ssa maan keskimääräistä tasoa enemmän taantuman vaikutuksesta. Parhaiten yleistä taantuman aaltoa vastaan suurista toimialoista ovat sinnitelleet elintarviketeollisuus, kemian teollisuus, kauppa ja matkailu sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Liikevaihdon lasku on ollut jyrkintä vientivetoisemmilla toimialoilla, kun taas kotimainen kysyntä on pitänyt yllä mm. elintarviketeollisuuden, matkailun ja palvelujen kulutuskysyntää. Kemian teollisuuden liikevaihdon kasvuun lienee vaikuttanut hintojen nousu. Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut ovat rahoitus- ja vakuutusalan kanssa kyenneet kasvattamaan liikevaihtoaan taantumasta huolimatta. Rahoitus- ja vakuutusalalla asuntokaupan vilkkaus ja lainojen alhaiset korot ovat pitäneet kysyntää ja kohtuullista kasvua yllä taantuman 3
aikana jopa hieman maan keskimääräistä tasoa parempana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu on ollut nopeaa koko 2000-luvun ja se on edelleen kiihtynyt. Rakentamisessa ja kuljetusalalla lasku on ollut lähellä maan keskimääräistä tasoa, kun taas kaupan alalla sekä koneiden ja laitteiden huollossa ja korjauksessa taantuma on heikentänyt alueen yritysten liikevaihtoa maan keskimääräistä tasoa lievemmin. Kaupan liikevaihto laski alkuvuodesta nopeammin kuin loppuvuodesta, mikä heijastaa kuluttajien tulevaisuuskuvan muuttumista positiivisemmaksi syksyn aikana. Tämä kehitys on havaittavissa myös Tilastokeskuksen laatimista kuluttajabarometreistä. Kuluttajien luottamus oli heikoimmillaan vuodenvaihteessa 2008-. Suurimmilla toimialoilla pahin lasku taittui vuoden puolivälissä, mikä heijastelee koko maan kehitystä samalla ajanjaksolla. Ainoastaan koneiden ja laitteiden valmistuksessa lasku on jatkunut vielä syksyllä yhtä voimakkaana kuin keväällä. Muilla toimialoilla pahin lasku näyttäisi olevan toistaiseksi ohitse. Sisä-Savon seutu kärisinyt talouden taantumasta vähiten Yritysten liikevaihdon keskimääräinen kasvu-% seuduittain vuodessa v. 2001- sekä puolivuotismuutokset v. 2008 ja 2001- (9 v) 2008 (1-6) 2008 (7-12) (1-6) (7-12) Kuopion seutu 4,2 13,0 9,4-15,0-13,7 Varkauden seutu 0,6 8,6 10,0-24,6-20,8 Ylä-Savon seutu 3,0 9,3 4,4-17,7-15,6 Koillis-Savon seutu 1,1 4,6-3,7-21,4-16,1 Sisä-Savon seutu 3,4 6,8 8,3-11,1-8,2 Kuopion ja Ylä-Savon seutujen asema maakunnan aluetaloudessa vahvistui koko 2000-luvun ajan aina taantumaan saakka varsinkin viimeisen nopean talouskasvun jakson aikana vuosina 2007-2008. Sisä-Savon seudun asema ei ole ollut taantuman aikana aivan yhtä tukala kun vientivetoisemman teollisuuden Varkaudella ja Ylä- Savolla sekä Stromsdalin alasajosta kärsineellä Koillis-Savolla. Kuopion seudulla yritysten liikevaihto on taantuman vaikutuksesta laskenut voimakkaasti erityisesti teknologiateollisuudessa. Rahoitus- ja vakuutusalan liikevaihto on puolestaan kasvanut osaksi matalien lainan korkotasojen ansiosta, mikä on vilkastuttanut asuntokauppaa. Elintarviketeollisuus on sinnitellyt myös Kuopion seudulla hyvin taantumaa vastaan kääntäen liikevaihdon hienoiseen kasvuun syksyllä. Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut ovat kasvattaneet liikevaihtoaan koko vuoden ajan ja myös lääketeollisuus on kasvattanut syksyllä melko voimakkaasti liikevaihtoaan. Kuopion seudulla liikevaihto laski viime vuonna - 14,3 %, koko maassa -16,1 %. Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001 -, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Liikevaihto 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 4 508 4,2-14,3-15,0-13,7 Kauppa 1 5 3,8-6,4-8,4-4,3 Tehdasteollisuus 859 2,2-32,2-31,7-32,7 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 624 6,0-18,8-20,8-17,3 Liikenne + kustannustoim. 300 3,3-7,4-8,9-5,9 Muu teollisuus 275 2,4-42,5-37,8-46,4 Koko metalli 151 2,4-47,0-46,4-47,7 Elintarviketeoll. 133 3,9-0,3-0,8 0,2 Yrityspalvelu (KIBS) 124 6,3-1,5-2,3-0,7 Majoitus- ja ravits.toim. 119 2,5-0,2-0,9 0,4 Tietojenkäs.palvelut 117 6,3-5,0-4,0-6,2 Terveys- ja sosiaalipalvelut 113 6,5 14,9 19,0 12,4 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 105 4,9-48,0-40,1-56,4 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 7,1 4,6 6,8 2,4 Kemiall.puu + kustantaminen 88-0,3-29,3-37,9-20,4 Mekaaninen puu 83-1,6-10,5-12,2-8,8 Koneiden ja laitt. korj., huolto ja asennus 69 21,4-3,9-6,3-1,5 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 68 8,8 5,7 7,2 4,2 Kemian teoll. (pl. miner.) + lääkkeiden ja lääkeain. valm. 35 9,5 3,2-4,4 9,9 Sähkötekn.valm. 25 5,7-12,4-12,9-11,9 Ylä-Savon seudun yritysten liikevaihdon kasvunopeus oli vahvaa ennen taantumaa, mutta vientivetoiset toimialat ja erityisesti teknologiateollisuus ovat kärsineet taantumasta lähes yhtä voimakkaasti kuin Kuopion seudulla. Myös mekaaninen puuteollisuus on kokenut merkittävän laskun, jonka pahin vaihe näyttäisi olevan takana toisin kuin teknologiateollisuudessa, jossa lasku jatkui voimakkaana vielä vuoden loppupuolella. 4
Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001-, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Liikevaihto 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 2 094 3,0-16,6-17,7-15,6 Teollisuus 7 2,4-24,7-25,7-23,7 Kauppa 666 2,3-7,9-9,3-6,6 Koko metalli 354 4,8-35,8-34,2-37,3 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 313 4,7-36,5-34,1-38,8 Elintarviketeollisuus 285 1,6-3,2-4,6-1,8 Mekaaninen puu 193 0,1-28,3-34,0-21,9 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 129 4,9-21,4-20,0-22,5 Liikenne + kustannustoim. 108 4,4-11,8-11,7-11,8 Majoitus- ja ravits.toim. 31 3,5 0,7 1,2 0,3 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 29 9,7-0,4-0,5-0,3 Yrityspalvelul (KIBS) 21 6,3-11,7-17,8-5,8 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 19 7,2 12,4 9,3 15,2 Aluetalouden kasvu on Ylä-Savossa perustunut pääasiassa teknologiateollisuuteen, jonka liikevaihto on vuotta 2002 lukuun ottamatta kasvanut jatkuvasti aina vuosien 2008- vaihteeseen saakka. Teknologiateollisuus on ollut taantuman aikana suurimmissa vaikeuksissa. Toinen kasvuala ennen vuotta 2008 oli puuteollisuus. Vuoden 2008 keväästä lähtien puuteollisuuden liikevaihto on kääntynyt jyrkkään laskuun, mikä jatkui vielä vuoden alkupuolella voimakkaana. Toivoa pahimman taakse jäämisestä tuo syksyn pienentynyt laskun taso. Elintarviketeollisuuden ja kaupan toimialat ovat selvinneet Ylä-Savon suurista toimialoista taantuman yli verrattain pienellä laskulla. Rakentamisessa lasku on ollut Ylä-Savon seudulla voimakkainta koko n alueella, eikä lasku ole vähentynyt syksyllä toisin kuin esim. Kuopion, Sisä-Savon ja Koillis-Savon seudulla. Varkauden seudulla yritysten liikevaihdon vuosimuutokset ovat vaihdelleet paljon mm. voimakattiloiden suurten kertatoimitusten kirjautumisten mukaan. Seudun yritysten liikevaihdon kasvu on pidemmän ajanjakson 2001- tarkastelussa pienintä koko maakunnassa. Metsäteollisuuden ongelmat heijastuvat Varkauden seudun pitkän ajan keskiarvoihin painaen ne 2001- aikavälillä tappiolliseksi. Metalliteollisuuden hyvä kasvu kääntyi viime vuonna laskuun myös Varkauden seudulla. Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Liikevaihto 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 1 685 0,6-22,7-24,6-20,8 Tehdasteollisuus 972-0,5-29,0-31,7-26,4 Koko metelli 539 4,8-31,8-35,1-29,1 Metallin, metallituott. ja kon. ja laitt. valm. 505 4,7-31,4-34,9-28,5 Kauppa 366 1,7-9,7-11,7-7,8 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 103 5,2-4,8-1,0-7,6 Liikenne + kustannustoim. 3,5-14,1-14,6-13,6 Mekaaninen puu 56-5,5-38,2-42,0-34,1 Yrityspalvelul (KIBS) 29 6,1-2,3 3,5-8,0 Majoitus- ja ravits.toim. 28 2,0-4,4-6,0-2,8 Muu teollisuus 17 2,6-9,3-15,1-3,4 Koneiden ja laitt. korj., huolto ja asennus 15-16,0-13,3-13,8-12,8 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 13 3,6-6,7-9,7-3,3 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 13 3,6 1,3-0,2 2,8 Varkauden seudun suurimmat toimialat ovat vientituloista riippuvaisia. Seudun liikevaihdon muutoksissa näkyvät paljolti Ylä-Savon ja Kuopion tapaan teknologiateollisuuden vaikeudet ja tilauskannan väheneminen vuoden aikana. Metsäteollisuuden ongelmat näkyvät liikevaihdon jyrkkänä laskuna v. aikana, mikä on kääntänyt metsäteollisuuden liikevaihdon laskuun koko maakunnassa. Koillis-Savossa yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu (1,1 %) on 2001 ollut tasoltaan pienempää kuin maakunnassa keskimäärin. Vielä vuonna 2007 kasvu oli ennätyksellisen korkea 10,3 %, kun metalliteollisuus ja rakentaminen kasvoivat 20 %:n vauhdilla. Stromsdalin alasajo ja vuosien 2008/ vaihteessa alkanut taantuma painoivat Koillis-Savon teollisuuden liikevaihdon kokonaisuudessaan laskuun (-7 %) vuosina 2001-. Kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvu jäi näin vain 1,1 %:iin aikavälillä 2001-. Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001-, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Liikevaihto 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 378 1,1-18,8-21,4-16,1 Kauppa 2,3-4,5-5,3-3,7 Tehdasteollisuus 66-7,0-51,8-56,3-46,6 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 40 8,9 0,2-4,4 3,5 Liikenne + kustannustoim. 32 6,4-13,2-15,0-11,4 Majoitus- ja ravits.toim. 20 4,9-2,7-2,4-3,0 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 19 11,3-1,8 0,2-4,7 Mekaaninen puu 14 2,5-17,2-23,9-10,7 Koko metalli 9-3,0-44,3-43,7-44,8 5
Matkailuala ja rakentaminen ovat selvinneet Koillis-Savossa taantuman yli melko vähällä laskulla. Rakentamisen liikevaihto elpyi kasvuun loppuvuodesta. Metalli- ja tehdasteollisuus sekä mekaaninen puuteollisuus ovat olleet muiden maakunnan seutujen tapaan vaikeuksissa myös Koillis-Savossa. Mekaanisessa puuteollisuudessa pahin lasku näyttäisi kuitenkin olevan toistaiseksi takana. Sisä-Savossa yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu (3,4 %) on ollut 2001 tasoltaan maakunnan toiseksi parasta. Sisä- Savossa liikevaihdon vähäisempi lasku erityisesti talouskriisin jälkeisenä aikana on vahvistanut sen asemaa suhteessa muihin maakunnan seutuihin. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Liikevaihto 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 332 3,4-9,6-11,1-8,2 Tehdasteollisuus 149 4,2-12,6-13,9-11,2 Kauppa 97 2,3-8,9-10,0-8,0 Elintarviketeollisuus 79 7,9 1,8 2,2 1,5 Mekaaninen puu 45 1,0-20,3-24,0-16,5 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 26 10,6-14,9-20,0-10,7 Majoitus- ja ravits.toim. 8 2,2-5,3 2,7-11,8 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 3 2,0-1,8 1,6-5,0 Elintarviketeollisuus on pitänyt Sisä-Savossa pintansa ja se on kyennyt hienoiseen liikevaihdon kasvuun molemmilla vuosipuoliskoilla. Myöskään tehdasteollisuus ei ole kokenut yhtä suurta laskua kuin maakunnan muilla seuduilla. Mekaaninen puuteollisuus on ollut vaikeuksissa myös Sisä-Savossa, mutta sen pahin lasku näyttäisi olevan toistaiseksi takana. Matkailuala on vastoin muiden toimialojen kehitystä kääntynyt jyrkkään laskuun vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Sisä-Savossa. 6
1.2 Vienti 7
Ajanjaksona v. 2000 n teollisuuden viennin kasvuero koko maahan kuroutui kiinni ja vuoden 2008 aikana n kasvu ohitti koko maan kasvun, mikä nostaa aikavälin 2001- keskimääriäisen kasvun 0,3 % koko maata paremmaksi. ssa vuosittaiset ja seuduttaiset vaihtelut ovat olleet etenkin aikavälillä 2004- huomattavan suuria. Viennin romahdus ssa on verrattavissa jyrkkyydeltään ja tasoltaan koko maan tasoihin vuoden aikana. Vielä vuosi sitten tehdyssä aluetalouskatsauksessa näytti siltä, että talouskriisi vaikutti nopeammin muualla Suomessa kuin ssa, mutta pienen viiveen jälkeen vienti on romahtanut Pohjois- Savossa koko maan tavoin. Teollisuuden viennin muutokset ssa ja koko maassa %/vuosi v. 2001 sekä puolivuotismuutokset v. 2008 ja 2001- (9 v) 2008 (1-6) 2008 (7-12) (1-6) (7-12) 0,3 13,4 13,8-35,2-23,4 Koko maa 0,0 5,7 0,4-32,2-23,6 Metalli ja paperiteollisuus kovimmilla viennin romahtaessa n tehdasteollisuuden vienti v. (milj. ) ja viennin muutos/vuosi % v. 2001, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Kemiallinen puu+ kustantaminen 291-5,9-33,4-38,6-27,7 Kemian teoll. (pl.miner.) + lääketeollisuus 18 8,7-3,7-11,5 4,5 Metalliln, metallituott. koneiden ja laitt. valm. 594 6,5-31,8-35,6-28,3 Koko metalli 634 6,3-32,1-38,0-26,2 Sähkötekninen valmistus 24 0,6-22,3-33,3-11,0 Muu teollisuus 128-0,6-32,6-39,8-26,4 Koko maan tehdasteollisuuden vienti v. (milj. ) ja viennin muutos/vuosi % v. 2001, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Vienti 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Teollisuus 1 300 0,3-29,3-35,2-23,4 Mekaaninen puu 145-3,1-20,0-26,5-13,1 Vienti 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Teollisuus 50 025 0,0-28,0-32,2-23,6 Mekaaninen puu 1 762-5,3-31,4-39,0-21,9 Viennissä metalliteollisuuden merkitys vahvistui ennen taantumaa. Taantuma on kuitenkin kouraissut voimakkaimmin tehdasteollisuutta, jossa etenkin paperiteollisuuden lasku (-33 %) on ollut koko maata voimakkaampaa. Metalliteollisuudessa viennin lasku oli yhtä suuri kuin paperiteollisuudessa. Myös lääketeollisuuden vienti on laskenut, kun koko maassa se on kasvanut hieman yli 5 %. Elektoroniikkateollisuuden ja mekaanisen puuteollisuuden vienti ei ole ssa laskenut yhtä voimakkaasti kuin maassa keskimäärin. Vienti laski kaikilla seuduilla Seuduittainen teollisuusviennin kehitys % vuodessa v. 2001 sekä puolivuosittain v. 2008 ja 20009 (*Koillis-Savo ja Sisä-Savo koko vienti) 2001- (9 v) 2008 1-6) 2008 (7-12) (1-6) (7-12) Kuopion seutu -0,4 24,3 11,7-38,0-28,4 Varkauden seutu -0,4 13,8 30,0-33,8-20,1 Ylä-Savon seutu 4,6 9,3-0,6-28,7-19,4 Koillis-Savon seutu -9,5 5,6-13,1-68,3-57,7 Sisä-Savon seutu 2,3-11,5 11,3-33,4-13,5 Taantuma on ollut erityisesti vientiteollisuuden rasitteena koko vuoden ja se on vähentänyt vientiä koko maakunnassa. Näyttäisi siltä, että pahin laskun vaihe ohitettiin vuoden puolivälin paikkeilla. Tilastokeskuksen toimialauudistuksen johdosta seuduittaiset vientitilastot saadaan vain toimialoilta, jos tiedot eivät ole yksilöitävissä pieneen joukkoon yrityksiä. Seuduittaisista tiedoista ainoastaan koko metalliteollisuuden kehitystä voidaan vertailla seuduittain. Metalliteollisuuden lasku on ollut erittäin jyrkkää Kuopiossa (- 52,4 % v. ), kun Ylä-Savossa (-31,2 %) ja Varkaudessa (-27,2 %) lasku ei ollut aivan niin voimakasta. Muilla seuduilla lasku alkoi pienentyä vuoden puolivälissä, kun Kuopion seudun yrityksillä se jyrkkeni vielä v. loppupuolella. Kemiallinen puu+ kustantaminen 8 196-4,4-22,7-26,5-18,6 Kemian teoll. (pl.miner.) + lääketeollisuus 1 220 7,3 5,8 7,6 4,4 Metalliln, metallituott. koneiden ja laitt. valm. 14 408 4,0-27,2-30,3-24,1 Koko metalli 30 526 1,0-30,3-34,0-26,7 Sähköekninen valmistus 14 400-1,5-35,4-35,0-35,8 Muu teollisuus 7 235 3,1-27,0-34,3-18,9 8
1.3 Palkkasumma 9
Palkkasummien kasvu ssa ja koko maassa %/vuodessa v. 2001-, sekä puolivuosittain v. 2008 ja 2001-2008 2008 (9 v) (1-6) (7-12) (1-6) (7-12) POHJOIS-SAVO 4,1 8,1 5,9-0,2-1,8 KOKO MAA 4,4 8,1 5,9-0,2-1,8 Palkkasumman vuosikasvu on ollut Pohjois- Savossa 2000-luvulla tasaista. Poikkeuksena olivat vuoden 2007 ennätyslukemat. Palkkasumman kasvu on 2000-luvulla ollut maakunnassa samaa tasoa kuin koko maassa. Nopean palkkasumman kasvun taustalla ennen tantumaa oli tuntuvien palkankorotusten ja työllisyyden kasvun ohella yritysten liikevaihdon ennätyksellinen taso vuonna 2007 ja hyvä kasvu myös alkuvuodesta 2008. Kasvun hidastuminen alkoi hillitä palkkojen kasvua jo vuoden 2008 lopulta lähtien. Vuonna palkkasumma kääntyi kokonaisuudessaan laskuun. Lomautukset ja irtisanomiset näkyvät yleensä pidemmällä viiveellä palkkasummatilastoista kuin esimerkiksi muutokset yritysten liikevaihdossa ja viennissä. Alueen palkkasumma ei ole edellenkään reagoinut taantumaan läheskään yhtä voimakkaasti kuin liikevaihtoa ja vientiä kuvaavat tiedot. Palkkasumman kasvu jatkui ssa vuonna vielä terveys- ja sosiaalipalveluissa, julkisessa hallinnossa sekä rahoitusalalla. Julkinen sektori ei yleensä reagoi taantumaan palkkasummatilastojen valossa kovinkaan nopeasti. Taantuman pitkittyessä sen vaikutukset alkavat näkyä myös julkisella sektorilla. Kuopion ja Sisä-Savon seuduilla palkkasumma kasvoi jopa vuonna, kun muilla seuduilla se kääntyi laskuun. Tämä johtuu osaksi Kuopion seudun palveluvaltaisuudesta mm. rahoitus- ja vakuutusalan sekä yrityspalveluyrityksistä. Sisä- Savossa myös kaupan ja tehdasteollisuuden palkkasummat pitivät kasvuaan yllä vuoden aikana. Seuduittainen palkkasumman muutos %/vuodessa v. 2001-, v. sekä puolivuosittain v. 2008 ja 2001-2008 2008 (9 v) (1-6) (7-12) (1-6) (7-12) Kuopion seutu 5,0 8,5 6,7 0,8-0,1 Varkauden seutu 1,8 5,3 3,1-6,0-6,8 Ylä-Savon seutu 4,2 8,1 4,8-2,3-4,5 Koillis-Savon seutu 2,8 6,1 3,0-8,3-7,5 Sisä-Savon seutu 4,4 6,0 3,8 2,8 2,8 Kuopion seudulla palkkasumma on kasvanut koko maata ja muita n seutuja nopeammin. Sisä-Savossa ja Ylä-Savossa kasvu on ollut pitkällä aikavälillä maan keskimääräisellä tasolla ja Koillis-Savossa ja Varkaudessa jonkun verran maan keskimääräistä hitaampaa. Teollisuuden osuus palkkasummasta vaihtelee merkittävästi seuduittain. Kuopion seudulla tehdasteollisuuden osuus oli vuonna 10 %, Varkauden seudulla 40 %, Ylä-Savossa 24 %, Koillis-Savossa 15 % ja Sisä-Savossa 16 % koko palkkasummasta. Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, v. ja (1-6) ja (7-12) v. Palkkasumma 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 1 517 5,0 0,3 0,8-0,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 358 6,3 4,6 5,6 3,6 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 301 6,3 4,5 4,3 4,8 Tehdasteollisuus 154 1,9-10,5-9,1-12,0 Kauppa 142 5,0-0,8 1,6-3,2 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 134 6,1-6,1-7,4-4,9 Liikenne + kustannustoim. 95 4,3 0,1-0,7 0,8 Yrityspalvelu (KIBS) 63 7,7 2,7 3,9 1,5 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 62 3,5 1,5 0,2 2,9 Tietojenkäs.palvelut 42 5,9-2,1-0,4-3,9 Koko metalli 38 3,9-26,3-22,3-30,2 Majoitus- ja ravits.toim. 37 4,3 1,2 1,8 0,6 Kemian teoll. (pl. miner.) + lääkkeiden ja lääkeain. valm. 37 6,3 1,2 2,3 0,1 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 27 5,4-27,3-21,3-33,0 Muu teollisuus 25 0,0-6,0-9,6-1,8 Elintarviketeoll. 21-0,5 2,6 5,0 0,1 Mekaaninen puu 21-1,4-0,3 4,5-5,3 Koneiden ja laitt. korj., huolto ja asennus 19 22,4-7,0-5,4-8,7 Kemiall.puu + kustantaminen 13-0,7-3,6-8,8 1,7 Sähkötekn.valm. 8 8,9 3,2 7,6-0,9 Kuopion seudulla aiemmin palkkasumman kasvun veturina toiminut metalli- ja koneteollisuus on kärsinyt taantumasta voimakkaasti, joka näkyy lomautusten ja irtisanomisten kautta myös palkkasummatilastoissa. Yrityspalvelut, rahoitusja vakuutusala, elintarvike- ja lääketeollisuus, matkailuala sekä julkinen hallinto (ml. koulutus) jatkoivat kasvua vielä vuoden puolella. Palvelualat eivät ole kärsineet taantumasta kotimaisen kysynnän hyvästä tasosta johtuen yhtä voimakkaasti kuin tilausten romahduksesta kärsinyt teollisuus. Ylä-Savossa palkkasummatilastot ovat samansuuntaiset kuin Kuopion seudulla palvelualat sekä julkinen hallinto (ml. koulutus) ovat kasvattaneet ja teollisuus voimakkaasti laskenut palk- 10
kasummiaan. Matkailualalla palkkasummat ovat kasvaneet lähes pitkän aikavälin keskimääräisellä tasolla ja rahoitus- ja vakuutusalalla lähes kaksi kertaa pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa voimakkaammin. Tehdasteollisuus, erityisesti metalli- ja koneteollisuus, on myös Ylä- Savossa kärisinyt voimakkaasti taantumasta. Alkuvuodesta 2010 on kuultu kuitenkin jo myönteisiä uutisia metsäteollisuuden konevalmistajien työntekijöiden lomautusten päättymisestä. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001-, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Palkkasumma 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 511 4,2-3,4-2,3-4,5 Tehdasteollisuus 124 3,4-16,4-14,2-18,6 Terveys- ja sosiaalipalvelut 119 5,6 4,6 5,3 3,9 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 79 2,9 5,5 5,8 5,3 Koko metalli 57 4,8-19,9-14,7-25,0 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 47 4,0-20,3-15,6-25,1 Kauppa 45 4,2-1,6-1,5-1,7 Liikenne + kustannustoim. 33 3,5-2,0-0,8-3,2 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 29 5,7-7,8-9,9-6,0 Mekaaninen puu 27 1,8-21,3-21,4-21,2 Elintarviketeollisuus 24 5,1-4,1-6,1-1,9 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 17 3,1 5,7 6,6 4,8 Yrityspalvelul (KIBS) 11 5,1 3,7 8,9-1,0 Majoitus- ja ravits.toim. 10 5,0 4,4 6,3 2,7 Varkauden seudulla palkkasumman kasvu on 2000-luvulla hidastunut. Tärkein syy hidastuneeseen kasvuun on sellu- ja paperiteollisuuden palkkasumman kasvun pysähtyminen. Myös majoitusalalla kasvu on ollut hidasta. Eniten palkkasumma on kasvanut suurista toimialoista pidemmällä aikavälillä rakentamisessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kone- ja metalliteollisuudessa, missä kasvu jatkui melko hyvänä vielä alkuvuodesta 2008, mutta pysähtyi kuitenkin loppuvuodesta 2008 ja kääntyi selvään laskuun vuoden aikana. Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Palkkasumma 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 369 1,8-6,4-6,0-6,8 Tehdasteollisuus 148 0,1-13,2-12,2-14,2 Koko metalli 91 3,5-7,7-5,4-10,2 Metallin, metallituott. ja kon. ja laitt. v 82 4,0-6,5-4,2-9,0 Terveys- ja sosiaalipalvelut 54 4,9 1,5 2,3 0,7 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 41 1,7 4,4 4,4 4,4 Kauppa 29 3,3 0,8 0,1 1,4 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 26 5,2-1,5 0,0-2,7 Liikenne + kustannustoim. 18 2,8-4,3-3,9-4,7 Yrityspalvelul (KIBS) 15 5,9-1,8-0,2-3,4 Mekaaninen puu 11 2,0-19,1-13,6-24,6 Koneiden ja laitt. korj., huolto ja asen 8-9,6 2,3 5,1-0,4 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 8 1,6-1,1-1,0-1,1 Majoitus- ja ravits.toim. 7 2,5 1,5 3,6-0,5 Koillis-Savossa kartonkiteollisuuden alasajo on pudottanut Koillis-Savon palkkasumman kasvun selkeästi maakunnan keskiarvojen alapuolelle. Palkkasumman kasvu on ollut parasta aiemmin liikenteessä, rakentamisessa ja matkailussa. Vuonna kasvua jatkoivat vielä kauppa, rakentaminen, julkinen hallinto (ml. koulutus) sekä matkailuala. Koillis-Savossa tehdeasteollisuus (mekaaninen puu, metalli) oli suurissa vaikeuksissa kuten muuallakin maakunnassa, mikä näkyy selvästi myös palkkasumman laskuna. Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Palkkasumma 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 2,8-7,9-8,3-7,5 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 25 2,9 2,1 1,4 2,8 Tehdasteollisuus 20-2,3-37,2-37,6-36,9 Kauppa 9 3,1 3,3 3,6 3,1 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 9 10,7 4,6 5,8 3,6 Liikenne + kustannustoim. 8 4,9-1,8-0,3-3,1 Majoitus- ja ravits.toim. 6 4,6 0,6 1,0 0,1 Koko metalli 3 2,4-24,6-19,5-29,6 Mekaaninen puu 2-0,6-25,4-25,2-25,6 11
Sisä-Savossa palkkasumman kasvun veturi on pidemmällä aikavälillä ollut rakentaminen, jossa lasku oli kuitenkin melko voimakasta alkuvuodesta. Palkat ovat kuitenkin rakentamisessa elpyneet jo lievään kasvuun vuoden jälkipuolella. Tehdasteollisuuden palkkasumma kääntyi laskuun Sisä-Savossa vasta vuoden jälkipuoliskolla, mikä poikkeaa muista maakunnan seuduista. Tästä ja vientiteollisuuden vähyydestä johtuen taantuma ei ole näkynyt niin voimakkaasti Sisä-Savon seudulla kuin muualla maakunnassa. Sisä-Savossa matkailun palkkasumma on laskenut melko selvästi, mikä puolestaan poikkeaa muista maakunnan seuduista, joilla palkkasummat ovat kasvaneet matkailualalla vielä vuoden puolella. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, v. sekä (1-6) ja (7-12) v. Palkkasumma 2001- (1-6) (7-12) milj. % % % % Kaikki toimialat 104 4,4 2,8 2,8 2,8 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 18 3,2 6,0 6,1 5,9 Tehdasteollisuus 17 4,9 0,5 3,7-2,7 Kauppa 9 4,5 2,5 1,8 3,2 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 7 8,8-5,1-11,7 1,4 Majoitus- ja ravits.toim. 3 5,2-10,9-10,1-11,7 12
BKT:n, alue BKT:n, liikevaihdon, viennin ja palkkasumman vuosimuutokset 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Maan bkt:n volyymin muutos % 1) 2,3 1,8 2,0 4,1 2,9 4,4 4,9 * 1,2* -7,8* Maan aluetilinpidon arvonl. muutos % 2) 5,7 2,9 1,4 4,4 3,2 6,3 7,6 * n aluetilinpidon muutos % 2) 6,2 1,5 3,2 1,7 6,0 4,4 8,3 * Maan liikevaihdon muutos % 3) vuoden liikevaihto 332,6 mrd 3,0 1,1 2,5 4,8 5,4 10,6 8,2 6,4-16,1 PS:n liikevaihdon muutos % 3) vuoden liikevaihto 9,0 mrd 6,4 2,6 2,5 5,2 6,6 4,2 10,4 9,1-16,6 Kuopion seudun liikev. muutos % 3) vuoden liikevaihto 4,5 mrd 7,3 3,6 3,1 6,3 6,0 6,3 10,7 11,1-14,3 Varkauden seudun liikev. muutos % 3) vuoden liikevaihto 1,7 mrd 5,6 3,7-4,1 4,1 9,9-4,0 8,2 9,3-22,7 Ylä-Savon liikev. muutos % 3) vuoden liikevaihto 2,1 mrd 1,4 3,0 6,2 3,2 5,8 7,1 13,0 6,8-16,6 Koillis-Savon liikev. muutos % 3) vuoden liikevaihto 0,4 mrd 3,4 0,7 4,1 3,3 4,8 5,3 9,5 0,3-18,8 Sisä-Savon liikev. muutos % 3) vuoden liikevaihto 0,3 mrd 1,9 5,7 5,6 6,4 2,8 8,2 3,5 7,6-9,6 Maan vienti (C) muutos % 3) vuoden vienti 50 024 M 0,6-1,4-3,1 7,0 4,4 17,0 7,7 3,0-28,0 PS:n vienti (C) muutos % 3) vuoden vienti 1 300 M -0,6 2,2-3,3 7,6 15,7-4,1 9,3 13,6-29,3 Kuopion seudun (C) vienti muutos % 3) vuoden vienti 325 M -3,0-7,6-10,5 10,7 9,0 12,8 12,8 17,9-33,4 Varkauden seudun (C) vienti muutos % 3) vuoden vienti 592 M 1,5 9,0-7,5 6,2 23,2-20,0 1,2 21,5-26,9 Ylä-Savon vienti (C)) muutos % 3) vuoden vienti 325 M -5,6-4,6 15,4 12,5 10,2 17,0 26,0 4,1-24,0 Koillis-Savon vienti (A-X) muutos % 3) vuoden vienti 32 M -1,7 7,7-3,1-0,7 6,9-0,2 6,8-4,1-63,3 Sisä-Savon vienti (A-X) muutos % 3) vuoden vienti 42 M 6,4 10,3 11,3 16,3-0,9 18,5-7,9-1,9-23,9 Maan palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 67 866 M 6,9 3,5 3,7 4,6 4,8 4,7 5,9 7,0-1,0 PS:n palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 2 630 M 4,9 3,9 4,5 4,6 4,2 4,4 5,8 6,6-1,8 Kuopion seudun palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 1 517 M 6,2 4,0 5,6 4,9 4,9 4,6 7,0 7,6 0,3 Varkauden seudun palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 369 M 5,1 2,4 3,2 3,2 1,2 3,3 0,8 4,2-6,4 Ylä-Savon palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 511 M 5,1 4,6 3,8 4,1 5,3 5,1 6,9 6,4-3,4 Koillis-Savon palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma M 4,1 3,9 4,7 2,2 3,7 4,7 5,5 4,5-7,9 Sisä-Savon palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 104 M 3,7 6,7 4,1 7,1 3,8 3,2 3,7 4,9 2,8 1) Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, reaalimuutos 2) Tilastokeskus aluetilinpito, arvonlisäys, reaalimuutos 3) Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaaja, alv-velvollinen liiketoiminta, nimellishintaan * ennakkotieto 13
1.4 Työvoimavarat ja työllisyys Muuttotappio pienentynyt taantuman aikana Muuttoliike ssa v. 2005 Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto 2000-1566 31-1535 2001-1054 124-930 2002-563 38-525 2003-506 152-354 2004-418 186-232 2005-1059 126-933 2006-658 256-402 2007-511 292-219 2008-583 340-243 -374 311-63 Muuttotappion määrä on huippuvuosista vähentynyt kymmenekseen vuosituhanteen vaihteen (v. 2000-2002 k.a.) tasoista. Muuttotappiota on pienentänyt myös siirtolaisuus ja vuoden aikana voimakkaasti muuttoliikettä hillinnyt taantuma. Taantuman aikana muutto yleensä vähenee, kun töitä ei ole tarjolla sen varmemmin muualla Suomessa. Alkuvuoden 2010 väestötilastojen perusteella muuttotappiot ovat palanneet taantumaa edeltäneelle tasolle. Vanhenevan ikärakenteen vuoksi luonnollinen väestönmuutos eli syntyvien ja kuolevien erotus vähentää väestöä ssa. Toinen ikärakenteesta johtuva muutos on työikäisen väestön ikääntyminen. n väestörakenne on kuitenkin nuorin Itä-Suomessa. Seututasolla vain Kuopion seudun väestömäärä on kasvanut, sekä syntyvyyden että vuosittain vaihtelevan muuttovoiton ansiosta. Kasvu Kuopion seudulla on ollut aiemmin suhteellisen pientä verrattuna muihin suuriin kaupunkiseutuihin, mutta vuonna väestön muuttovoitto oli yhdessä Siilinjärven kanssa noin 835 voitollista (0,8 %). Väestökasvu ylsi viime vuonna lähelle tavoitteellista yhden prosentin kasvua. Muut seudut ovat menettäneet väestöään sekä muuttotappion että kuolleiden enemmyyden vuoksi. Viime vuosien työpaikkamenetykset ovat lisänneet väestökatoa erityisesti Varkauden seudulta. Työttömyys lisääntyi voimakkaasti v. alussa, mutta tasaantui elvytyshankkeiden ja eläköitymisen myötä loppuvuodesta 18 16 14 % 12 10 8 n ja koko maan työttömyysaste v. 2000-6 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Työ- ja elinkeinoministreriö POHJOIS-SAVO Koko maa Työttömiä työnhakijoita oli n TEtoimistoissa vuonna keskimäärin 14 200 eli 12,4 % työvoimasta. Työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta + 28,1 % - taantuman vuoksi poikkeuksellisen paljon. Koko maan kasvu oli + 30,5 % eli hiukan a enemmän. Edeltävällä kymmenen vuoden jaksolla alenema oli keskimäärin -6 % vuodessa. Vuoden 2008 lopulla ja viime vuoden alkupuolella työttömien määrä kääntyi taantuman myötä nousuun jyrkkyydellä, joka oli lähellä -luvun alkupuolta. Etenkin lomautettujen määrä kasvoi runsaasti. Mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja elvytykseen liittyvät hankkeet loivensivat nousua melko nopeasti ja työttömyyden kasvu tasaantui vuoden lopulla lähes normaaliksi kausivaihteluksi. n työllisyysaste putosi vuonna 62,2 %:iin, kun koko maan luku oli 68,3 %. Pohjois- Savon työllisyysaste putosi vuodesta 2008-2,5 prosenttiyksikköä. Työllisten määrä aleni neljällä tuhannella. Alenema tapahtui hyvin jyrkästi 2008 viimeisen neljänneksen ja ensimmäisen neljänneksen välillä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä aleni selvästi eniten teollisuudessa, selvää alenemaa oli lisäksi kaupan ja koneenkorjauk- 14
sen toimialalla sekä rakentamisessa. Vastaavasti työllisten määrä kasvoi mm. terveys- ja sosiaalipalveluissa. Työttömyyden kasvu kohdistui ensi vaiheessa rakentamiseen, kuljetuksiin ja vientiteollisuuteen, mutta ei levinnyt pelätyllä tavalla palveluihin tai julkiselle sektorille. ETLAn alueellisen ennusteen mukaan n työllisyysaste painuisi taantuman seurauksena alimmilleen kuluvana vuonna, 61,4 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyysaste nousisi 0,4 prosenttiyksikköä. Rakennetyöttömien määrä alentui 2003-2008 noin kolmanneksen, mutta on kääntynyt uudelleen kasvuun. Lisäys vuoden aikana maaliskuusta maaliskuuhun 2010 - oli lähes neljännes. Rakennetyöttömiä on tällä hetkellä noin puolet kokonaistyöttömyydestä. Huonosti työllistäville aloille suunnataan uudelleen koulutusta. Taantuman aikana on ongelmana nopeasti työllistävien vaihtoehtojen löytäminen. Jotta uutta rakenteellista työttömyyttä ei pääsisi syntymään, olisi myös ammatillisen koulutuksen osuttava aiempaa paremmin kohdalleen ikäluokkien pienentyessä. Työttömistä työnhakijoista valtaosa edusti viime vuonna ammatteja, joista oli hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla esimerkkeinä ammattitaidottomat, toimistotyöntekijät, elektroniikkaja tietotekniikka-asentajat ja ompelijat. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi suhdannehuipun aikana ainoastaan yli -vuotiaiden joukossa, mutta suhdannekäänteen jälkeen etenkin nuorten työttömyys kääntyi erittäin voimakkaaseen kasvuun. Vanhimpien työttömien määrä puolestaan laski aluksi eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kasvanut melko tasaisesti kaikissa ikäluokissa. Ainoastaan 20 24- vuotiaiden määrä on laskenut nuorten siirtyessä työmarkkinoiden ulkopuolelle koulutukseen. Alkuvuonna 2008 ssa oli vain muutamia yksittäisiä irtisanomisia, mutta syksyllä alkoivat laajat lomautukset, joiden pelättiin loppuvuonna muuttuvan irtisanomisiksi. Tällä hetkellä tilanne näyttää selvästi valoisammalta, vaikka irtisanomisia on tulossa mm. Varkauden seutukunnalla. Yt-neuvotteluja on käyty viimeisen puolen vuoden aikana erityisesti puunjalostus- ja metalliteollisuudessa sekä kokonaisuudessaan vientiteollisuuden parissa. Myös kuljetusalalla taantuman vaikutukset työllisyyteen näkyivät nopeasti eikä tilanne ole vielä selvästi kohentunut. Työllisyyden koheneminen siirtyy muutamalla vuodella Syvän taantuman vuoksi työllisyyden koheneminen kääntyi työttömyyden kasvuksi, mutta pitemmällä aikavälillä työllisyyden odotetaan edelleen hitaasti paranevan. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. Työllisyyden kannalta merkittävintä on taantuman kesto. Lähes kaikkien ennustelaitosten skenaarioissa BKT:n ajatellaan kääntyvän kasvuun 2010 aikana. Työllisyyden myönteinen kehitys seuraa tätä usean kuukauden viiveellä. Työvoiman kysyntä on ssakin taantunut selvimmin vientiteollisuudessa. Rakennusalalla kysyntä on hiljentynyt, mutta ei yhtä paljon kuin vientiteollisuudessa. Suurinta kysyntää on ollut myyntineuvottelijoista ja puhelinmyyjistä. Avoimia työpaikkoja on ollut runsaasti myös hoitoalalla. Pidemmällä aikavälillä suurimmat työpaikkalisäykset ovat tulossa palvelujen, kaupan ja logistiikan piiriin Kuopion ympäristössä. Ylä-Savon työpaikkalisäyksiin vaikuttaa vientiteollisuuden yleinen toipuminen, jota toisaalta on tasapainottanut koko ajan mm. elintarviketeollisuus. Varkauden seudulla rakennemuutoksen aiheuttamia työpaikkamenetyksiä kompensoivat mm. akkutehtaaseen ja bioenergian osa-alueille syntyvät työpaikat. Työvoiman saatavuudessa vähän ongelmia Vuonna 2008 oli avoimia paikkoja TE-toimistoissa tarjolla hiukan vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Erityisesti vuoden lopulla paikkojen määrä kääntyi selvään laskuun. Työvoiman saatavuuteen liittyvät vaikeudet vähenivät nopeasti loppuvuoden aikana. Vuonna avoinna olleiden paikkojen määrä supistui edellisestä vuodesta -15 %. TE-toimistojen ilmoitusten mukaan eniten työvoiman saatavuusongelmia koettiin vuonna 2008 konepajateollisuudessa ja metallialalla. Toiseksi eniten rekrytointiongelmia oli myyntityössä ja kauppaedustuksessa, jossa vaikeuksia oli erityisesti yhteyspalvelukeskusten työvoiman hankinnassa. Viime vuonna työvoiman saatavuusongelmia oli huomattavasti aikaisempaa vä- 15
hemmän lähinnä yhteyspalvelukeskuksissa ja hoitoalalla sairaanhoitajilla ja lääkäreillä. Työvoiman kysyntä kaventui viime vuonna ja rekrytointiongelmat hävisivät kokonaan teollisuudesta ja kuljetusalalta. Alat, joissa työvoimaa olisi ollut eniten tarjolla, kärsivät entiseen tapaan kysynnän puutteesta. Poistuma työvoimasta pysyy runsaana lähivuodet, mikä osaltaan pitää yllä työpaikkojen tarjontaa. Alueellinen näkökulma Taantuman jälkeen työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä n kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Työmarkkinoiden fragmentoituessa sekä alueellisen että ammatillisen liikkuvuuden tarpeet nousevat yhä tärkeämmäksi. Alueellisen liikkuvuuden tulisi edelleen lisääntyä, myös kaupungista maaseudulle päin. Kuntien vetovoiman ja suurimpien työpaikkakeskittymien kehityksen säilyttäminen riittävänä on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueilla korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. Taantumat pahimmat vaikutukset työllisyydelle näyttävät olevan takanapäin, mutta positiiviseen työllisyyskehitykseen mennee vielä muutama kuukausi. Jyrkin alamäki teollisuudessa on selvästi takanapäin, mutta suhdanteiden kääntymisestä vie aikaa ennen kuin alustava nousuvire siirtyy tilauksiksi ja parantaa tuotantoa ja työllisyyttä niin paljon, että kaikki lomautukset on saatu purettua ja uudet rekrytoinnit mahdollisesti alkavat. Myös rakentamisessa pahimman uskotaan jo olevan takana ja uusia hankkeita on käynnistymässä erityisesti Kuopion ympäristössä. Lomautusten määrä on kääntynyt alkuvuonna selvään laskuun ja kokonaistyöttömyyden kehitys on noudattanut viimeiset kuukaudet lähes normaalia kausivaihtelua. Käytännössä työttömyyden nousu on lähes pysähtynyt. Suurimpien vaikeuksien ennakoidaan siirtyvän vähitellen julkiselle sektorille. Julkisen sektorin työllisyys ja palvelumahdollisuudet heikkenevät vielä pitkään julkisen sektorin vaikean rahoitustilanteen vuoksi. Epävarmuutta työllisyyden arviointiin tuovat mahdolliset tuotannolliset järjestelyt teollisuusyritysten sisällä, jotka heiluttelevat nopeastikin työllisyystilannetta alueelle osuessaan. Haasteet ja lähitulevaisuuden näkymät Lähivuosien laaja eläkkeelle siirtyminen ei tapahdu koko maassa yhtä aikaa. Työvoiman ikärakenteen ja runsaan sairastavuuden vuoksi eläköityminen on alkanut ssa muuta maata aikaisemmin. ETLA ennustaa työvoiman määrän laskeavan maakunnassa vuosien 2010-2014 välillä noin 4 000 henkilöllä. Työllisyysasteen nostaminen ja työllisten määrän ylläpitäminen on alueella haastavaa mm. työvoiman ulkopuolisten suuren osuuden vuoksi. Eläkeläisten määrän kasvun aiheuttama verotulojen putoaminen pienentää kuntien mahdollisuuksia palkata julkisten palvelujen tarvitsemaa työvoimaa, jos yksityiseltä sektorilta eläkkeelle siirtyvien tilalle ei onnistuta palkkaamaan uutta työvoimaa tai työpaikkojen määrä alenee. 16
Väestö, työttömyys, työvoima ja muuttoliike 19 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 kokonaisväkiluku ssa 1) 258 633 259 640 2 495 2 617 2 564 2 085 259 486 258 486 256 927 255 456 nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) 1) -64 252 227-40 -612-677 -756-4 -1525-8 syntyneiden enemmyys 1) 441 639 577 113 464 215 129 54-86 -62 työttömyysaste % (TEM) 2) 5,8 10,0 15,3 20,8 21,3 21,5 20,8 19,4 18,0 17,1 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus),1 66,9 61,8 55,9 55,3 56,3 56,4 55,5 56,6 työttömät (TEM) 65 12138 19188 24928 25379 244 23945 22131 20597 19533 - muutos ed. vuosi 5233 50 5740 451-575 -859-1814 -1534-1064 - muutos % / vuosi 75,8 58,1 29,9 1,8-2,3-3,5-7,6-6,9-5,2 työvoima (TK/työvoimatutkimus) 126 000 125 000 121 000 118 000 115 000 117 000 116 000 112 000 112 000 115 000 työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) 000 115 000 107 000 96 000 95 000 96 000 96 000 94 000 96 000 101 000 Koko maan työttömyysaste % (TEM) 4,1 8,3 14,3 19,3 19,9 18,8 17,9 16,4 14,7 13,9 työttömyysaste % (TK/työvoimatutkimus) 3,2 6,6 11,7 16,3 16,6 15,4 14,6 12,7 11,4 10,2 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 74,1 64,7,6 59,9 61,1 61,9 62,9 64,1 66 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 kokonaisväkiluku ssa 1) 253 759 252 842 251 976 251 356 251 095 250 064 249 498 248 872 248 423 248 182 nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) 1) -1535-930 -525-354 -232-933 -402-219 -219-63 syntyneiden enemmyys 1) -173-6 -354-263 -40-118 -175-409 -244-191 työttömyysaste % (TEM) 2) 16,0 15,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,3 10,1 9,7 12,4 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 61,3 59,8,4 61,6 62,1 63,3 63,8 62,5 64,7 62,2 työttömät (TEM) 18497 17693 16114 15323 15032 14377 13118 11685 82 14185 - muutos ed. vuosi -1036-4 -1579-791 -291-655 -1259-1433 -3 3103 - muutos % / vuosi -5,3-4,3-8,9-4,9-1,9-4,4-8,8-10,9-5,2 28,0 työvoima (TK/työvoimatutkimus) 116 000 115 000 115 000 115 000 115 000 116 000 116 000 114 000 115 000 115 000 työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) 103 000 000 101 000 103 000 103 000 104 000 105 000 103 000 106 000 102 000 Koko maan työttömyysaste % (TEM) 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,8 9,5 8,2 7,6 9,8 työttömyysaste % (TK/työvoimatutkimus) 9,8 9,1 9,1 9 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 66,9 67,7 67,7 67,3 67,2 68 68,9 69,9,6 68,3 1) sisältää n maakuntaan siirtyneen Kangaslammin 2) Kangaslammin tiedot mukana vuodesta 1991 17
2. n kehityskuva 2.1 Maakuntien vertailu 2008 ja 1-9/ Liikevaihto Vienti Kokonaisliikevaihdon muutos (%) keskimäärin v. 2008 sekä tammi-syyskuussa Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso POHJOIS-SAVO KOKO MAA Pirkanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Lappi Itä-Uusimaa Lähde: Tilast okeskus, asiakaskoht ainen suhdannepalvelu Lähde: Tilastokeskus 2008 1-9/ -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % Liikevaihdon ja teollisuuden viennin kehityskuvioissa maakunnat on järjestetty vuoden tammisyyskuun muutosten mukaan (pienin muutos ylimpänä), sillä TEM:n valtakunnalliset vertailutiedot eivät vielä ulotu koko vuodelle. Vuonna yritysten liikevaihto laski Pohjois- Savossa 16,6 % vauhtia. Lasku oli maakunnista kymmenenneksi pienintä, mikä on ollut maan keskimääräisellä tasolla. on 2000-luvulla kyennyt parantamaan suhteellista asemaansa maakuntien joukossa kasvun huippuvuosien 2007 ja 2008 ansiosta. Maakunnan yrityksillä on ollut kyvykkyyttä keskimääräistä nopeampaan kasvuun viimeisimmän noususuhdanteen aikana. Teollisuuden viennin muutos (%) keskimäärin v. 2008 sekä tammi-syyskuussa Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi POHJOIS-SAVO KOKO MAA Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Lappi Kainuu Lähde: Tilast okeskus, asiakaskoht ainen suhdannepalvelu 2008 1-9/ - % - % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % % Teollisuuden vienti laski vuonna n alueella -29,3 %, mikä oli hieman valtakunnan tasoa (-28 %) suurempaa. Yllä olevan kuvaajan vertailutiedot koko maasta ovat tammi-syyskuun ajalta, joten lukemat eriävät hieman koko vuoden lukemista. Taantuma on ollut erityisesti vientiteollisuuden ongelmana, mikä näkyy valtakunnallisesti lähes joka maakunnassa. Pohjanmaa on ainoana maakuntana selvinnyt viennin laskulta ja kyennyt jopa kasvattamaan vientiään vuoden kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Pohjanmaalla oli vuonna myös Manner-Suomen alhaisin työttömyysaste. 18
vuosimuutos, % vuosimuutos, % 2.2 Toimialojen kehitys v. 2001 ja v. Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos-% toimialoittain () ssa ja koko maassa kaudella 2001-14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Q Terveys- ja sos.palv., yksit. sektori K+L Rah.- ja vak.toim. + kiinteistöala 21+325+72+72 Kemian teoll. + lääkkeet O+P+R+S+T Julk. hall., koul. ja muut palv. 62-63 Tietojenkäsittelypalvelut 69-71, 73-75 Yrityspalvelu (KIBS) F+ 23 Rakentaminen + ei-mineraal. tuott. Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Koko maa 26-27 Sähkötekninen valmistus 24-30 Koko metalli 24+25+28 Metallin, metallituott., kon. ja laitt. H+ 58-61 Liikenne + kustant. 10-11 Elintarvike I Majoitus- ja ravitsemistoiminta G Kauppa 13-15+19+20+22+32 Muu teollisuus B Kaivu C Teollisuus 16+310 Mekaaninen puu 33 Kon. ja laitt. korj., huolto ja asennus 29-30 Kulkuneuvojen valmistus 17+18 Kemia+ kustantaminen Liikevaihdon vuosimuutos-% toimialoittain () Pohjois- Savossa ja koko maassa v. 20 10 0 Koko maa A-X Kaikki toimialat -10-20 -30-40 -50 - Q Terveys- ja sos.palv., yksit. sektori O+P+R+S+T Julk. hallinto, koul. ja muut palv. I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 10-11 Elintarvike K+L Rah.- ja vak.toim. + kiinteistöala 21+325+72+72 Kemian teoll. + lääkkeet 69-71, 73-75 Yrityspalvelu (KIBS) 62-63 Tietojenkäsittelypalvelut 33 Kon. ja laitt. korjaus, huolto ja asennus Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu G Kauppa H+ 58-61 Liikenne + kust.toim. F+ 23 Rakentaminen + ei-mineraal.tuott. B Kaivu 26-27 Sähkötekninen valmistus 16+310 Mekaaninen puu C Teollisuus 17+18 Kemia+ kustantaminen 24+25+28 Metallin, metallituott., kon. ja laitt. 24-30 Koko metalli 13-15+19+20+22+32 Muu teollisuus 29-30 Kulkuneuvojen valmistus A-X Kaikki toimialat 19
vuosimuutos, % vuosimuutos, % Palkkasumman keskimääräinen vuosimuutos-% toimialoittain () ssa ja koko maassa kaudella 2001-14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Q Terveys- ja sos.palv., yksit. sektori 26-27 Sähkötekninen valmistus 69-71, 73-75 Yrityspalvelu (KIBS) 21+325+72+72 Kemian teoll.+ lääkkeet F+ 23 Rakentaminen + ei-mineraal.tuott. 62-63 Tietojenkäsittelypalvelut O+P+R+S+T Julk. hall., koul. ja muut palv. Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Koko maa I Majoitus- ja ravitsemistoiminta Q Terv.- ja sos.palv., julkinen sektori G Kauppa 24+25+28 Metallin, metallituott., kon. ja laitt. 24-30 Koko metalli H+ 58-61 Liikenne + kustannustoim. K+L Rah.- ja vak.toim. + kiinteistöala B Kaivu 10-11 Elintarvike 33 Kon. ja laitt. korj., huolto ja asennus C Teollisuus 29-30 Kulkuneuvojen valmistus 16+310 Mekaaninen puu 13-15+19+20+22+32 Muu teollisuus 17+18 Kemia+ kustantaminen A-X Kaikki toimialat Palkkasumman vuosimuutos-% toimialoittain () Pohjois- Savossa ja koko maassa v. 20 10 Koko maa 0-10 -20-30 -40-50 Q Terveys- ja sos.palv., yksit. sektori O+P+R+S+T Julk. hall., koul. ja muut palv. Q Terveys- ja sos.palv., julkinen sektori K+L Rah.- ja vak.toim. + kiinteistöala 21+325+72+72 Kemian teoll.+ lääkkeet Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 69-71, 73-75 Yrityspalvelu (KIBS) 10-11 Elintarvike I Majoitus- ja ravitsemistoiminta G Kauppa H+ 58-61 Liikenne + kustannustoim. 62-63 Tietojenkäsittelypalvelut B Kaivu 33 Kon. ja laitt. korj., huolto ja asennus F+ 23 Rakentaminen + ei-mineraal.tuott. 26-27 Sähkötekninen valmistus 13-15+19+20+22+32 Muu teollisuus C Teollisuus 16+310 Mekaaninen puu 24+25+28 Metallin, metallituott., kon. ja laitt. 24-30 Koko metalli 17+18 Kemia+ kustantaminen 29-30 Kulkuneuvojen valmistus A-X Kaikki toimialat 20