2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä vuonna 25 Taustaa CIMO kerää vuosittain tilastot yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuudesta. Korkeakouluja koskevia tilastoja on kerätty vuodesta, ammatillisen koulutuksen vuodesta 2 ja yleissivistävän koulutuksen vuodesta 2. Nyt samat tilastot kerättiin ensimmäistä kertaa myös aikuiskoulutusta tarjoavista oppilaitoksista. Toukokuussa 26 toteutetun kyselyn tarkoituksena oli saada kokonaiskuva kansainvälisen toiminnan tilanteesta aikuiskoulutuksessa. Tietoa kerättiin opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan liikkuvuuden lisäksi myös mm. kansainvälisen toiminnan suunnittelusta, toimintamuodoista sekä kansainvälisestä hanketoiminnasta ja verkostoitumisesta. Kysely lähetettiin aikuiskoulutusorganisaatiolle ja vastauksia tuli 2 organisaatiosta; vastausprosentti oli siten 2. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelevien ja työskentelevien liikkuvuusluvut saatiin kyselyn sijasta ammatillisen koulutuksen liikkuvuustilastoista. Heidän oppilaitoksistaan ei näin ollen ole muuta kansainvälistä toimintaa koskevaa aineistoa. Vastauksia kertyi eniten kansalaisopistoilta, joka on suurin aikuiskoulutusta tarjoava oppilaitosryhmä. Kyselyn 6 5 2 Kuva : Kyselyyn vastanneet oppilaitostyypeittäin (%) 5 saaneista oppilaitoksista 6 % oli kansalaisopistoja. Neljännes vastanneista oppilaitoksista toimii Uudellamaalla, muista maakunnista vastattiin tasaisemmin. Aikuiskoulutusorganisaatiot jakaantuvat jokseenkin tasaisesti eri maakuntiin. Uudellamaalla niistä toimii 5 %, joten Uudenmaan oppilaitokset vastasivat kyselyyn muita aktiivisemmin. 2 5 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus /// Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for International Mobility
2A/26 KOTIkansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita S. 2 Lähes puolet oppilaitoksista on laatimassa tai päivittämässä kansainvälisen toiminnan suunnitelmaa. Kolmannes aikuiskoulutusorganisaatioista linjaa kansainvälistä toimintaansa strategisesti Kyselyyn vastanneista aikuiskoulutusorganisaatioista kolmanneksella on käytössään kansainvälisyyttä ohjaavia asiakirjoja. Useimmiten kansainvälistä toimintaa linjataan oppilaitoksen yleisellä strategialla, kansainvälisyysstrategialla ja toimintasuunnitelmalla. Yleisimmin asiakirjoja ovat laatineet urheiluopistot, kun taas kesäyliopistoilla niitä ei ole lainkaan. t ovat hyvin pieniä yksiköitä, joiden perustehtävä on koulutusten myynti; kansainvälinen toiminta ei kuulu niiden keskeisiin kehittämisalueisiin. Oppilaitoksista 5 % aikoo lähitulevaisuudessa laatia tai päivittää kansainvälisen toiminnan suunnitelman. Tällaisia aikeita on erityisesti kansanopistoilla. Lähes kaikissa kyselyyn vastanneista oppilaitoksista rehtori on mukana kansainvälisen toiminnan suunnittelussa. Hänen lisäkseen mainittiin muitakin toimijoita, kuten opettajia ja muuta henkilökuntaa, opiskelijoita, yhteistyötahoja sekä apulaisrehtori ja kansainvälisten asioiden koordinaattori. Kotikansainvälisyys on keskeisin kansainvälistymisen muodoista aikuiskoulutuksessa Kyselyn mukaan aikuiskoulutusorganisaatioiden keskeisimmät kansainvälistymisen muodot ovat eri kulttuuritaustoista tulevan henkilökunnan ja opiskelijoiden hyödyntäminen sekä maahanmuuttajien kouluttaminen ja kotouttaminen (ks. Kuva ). Monipuolisimmin erilaisia kansainvälistymisen muotoja harjoittavat kansalaisopistot, jotka muodostivat kyselyn suurimman vastaajaryhmän. 6 5 22 5 25 56 2 6 Kyllä Ei Kuva 2. Onko organisaatiossanne kansainvälisyyttä ohjaavia asiakirjoja? (%)
2A/26 KOTIkansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita S. 5 Eri kulttuuritaustoista lähtöisin oleva henkilökunta ja/tai opiskelijat Maahanmuuttajien kouluttaminen ja/tai kotouttaminen 2 Kielten opetuksen kehittäminen 2 2 22 Hanketoiminta 2 Henkilöstön liikkuvuus Ulkomaiset vierailijat Opiskelijaliikkuvuus 5 Verkostot Kansainväliset tapahtumat (seminaarit, messut, yms.) Kansainväliset koulutukset Teemapäivät Opetussuunnitelmatyö Globaalikasvatus Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen kv-toiminnassa Kuva. Mitkä ovat keskeisimmät kansainvälistymisen muodot organisaatiossanne? (%) Aktiivisimpia hanketoimijoita ovat opintokeskukset ja urheiluopistot 6 Kyselyyn vastanneista aikuiskoulutusorganisaatioista 2 % osallistui kansainväliseen hanketoimintaan. Näistä % toimi hankkeissa partnerina, 2 % vetäjinä ja % molemmissa rooleissa. Vetäjän roolissa toimivat erityisesti urheiluopistot ja kansanopistot. Hanketoiminnan tärkeimmät yhteistyömaat ovat Saksa, Norja, Ruotsi ja Venäjä. Yleisin hanketoiminnan rahoittaja oli EU:n Erasmus+ -ohjelma, jota hyödynsi % hankkeisiin osallistuneista aikuiskoulutusorganisaatioista. Osallistujista % käytti Pohjoismaista Nordplusrahoitusta; erityisesti sitä käyttivät opintokeskukset. Muina rahoituslähteinä mainittiin mm. Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ELY-keskukset ja ystävyyskaupunkirahoitus. Ulkopuolisen rahoituksen lisäksi hankkeisiin vaaditaan myös oppilaitosten omia resursseja. 5 % oppilaitoksista käytti hanketoimintaan 2 euroa omia rahojaan. Tällaisella summalla rahoittivat osallistumistaan erityisesti kansalaisopistot. Alle euron omarahoituksella toimi % ja Kuva. Kansainvälisiin hankkeisiin osallistuneiden osuus vastanneista oppilaitostyypeittäin (%) yli 2 euron omarahoituksella % osallistujista. Näihin kahteen ryhmään kuuluvat budjetit löytyivät useimmiten kansanopistoista. Aikuiskoulutusorganisaatioista % rahoitti hanketoimintansa kokonaan oppilaitoksen omalla rahalla. Useimmiten näin tekivät kansanopistot ja opintokeskukset. 2 5 6 5 Aikuiskoulutusorganisaatiot käyttävät hankkeisiin ulkopuolisen rahoituksen lisäksi paljon myös omia varojaan. Lähes % rahoittaa hanketoimintansa kokonaan omalla rahalla.
2A/26 KOTIkansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita S. Hanketoiminta keskittyy suuriin organisaatioihin, mutta innokkaimpia verkostoitujia ovat henkilöstömäärältään pienimmät organisaatiot. Pienet organisaatiot suosivat verkostoja ja myös hyötyvät niistä eniten Kyselyyn vastanneista aikuiskoulutusorganisaatioista 2 % toimii aktiivisesti kansainvälisessä verkostossa. Aktiivisimpia verkostoitujia ovat opintokeskukset. Toisin kuin hanketoiminnassa, joka näyttäisi keskittyvän suuriin organisaatioihin, innokkaimmin verkostoituvat henkilöstömäärältään pienimmät organisaatiot. Verkostoitumisen keskeisiä motiiveja ovat kokemusten vaihto, koulutustarjonnan laajentaminen ja opetuksen kehittäminen, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden edistäminen sekä oman osaamisen kehittäminen. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelevat tekevät eniten ulkomaanjaksoja Vuonna 25 lähti ulkomaanjaksolle aikuiskoulutuksen opiskelijaa ja Suomeen tuli 56 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksessa, kuten muillakin koulutusasteilla, opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: yli 6 % lähteneistä ja yli puolet Suomeen tulleista opiskelijoista on naisia. Suomeen tullaan erityisesti Erasmus+ -ohjelman kautta. Sen sijaan suomalaiset aikuisopiskelijat rahoittavat ulkomaanjaksonsa useimmiten itse. Suomalaiset aikuisopiskelijat lähtivät yhtä usein työssäoppimisjaksolle kuin muuta opiskelua varten. Suomeen tul- tiin useimmiten opiskelemaan. Eniten aikuisopiskelijoita lähtee ulkomaanjaksolle Uudenmaan oppilaitoksista, toiseksi eniten Keski-. Tulijoiden suosiossa ovat erityisesti Etelä-Savon aikuiskoulutusorganisaatiot. Eniten ulkomaanjaksoja tekevät ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelevat. Aikuisopiskelijoiden liikkuvuus poikkeaa nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien liikkuvuudesta esimerkiksi siinä, että nuoret lähtevät ulkomaille useimmiten työssäoppimisjaksolle. Myös liikkuvuusaktiivisuuden alueellisessa jakautumisessa on eroja, sillä nuorten opiskelijaliikkuvuudessa aktiivisin maakunta on monena vuonna ollut Keski-Pohjanmaa. Oppilaitostyyppi Ammatillinen aikuiskoulutus Yhteensä 2 % 2,5 2,5 2,,, 5, Suomeen % 2,5 26, 2 5,,,, 56 Verkostoitumisen myötä päästään toteuttamaan asioita, joihin ei yksin pystyisi. Taulukko. lähtevät ja Suomeen tulevat aikuisopiskelijat oppilaitostyypin mukaan
2A/26 KOTIkansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita S. 5 Maakunta Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä %, 2 6,, 5,2 5,6 2,5,,,2,6, 5,5 26, 2,5 Suomeen % 2,6,5 5,6,,6,6 2,6 2,6 25 56 Taulukko 2. lähtevät ja Suomeen tulevat aikuisopiskelijat maakunnittain Aikuiskoulutuksen opettajilla on enemmän ulkomaanjaksoja kuin opiskelijoilla Aikuiskoulutusorganisaatioiden opettajat tekivät vuoden 25 aikana ulkomaanjaksoa ja vastaavasti Suomeen tuli opettajaa ulkomailta. Eniten liikkuvat opettajistakin ne, jotka työskentelevät ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Tämä koskee sekä lähtijöitä että Suomeen tulevia opettajia. Myös kansalaisopistot ovat suhteellisen aktiivisia. Kaikkiaan aikuiskoulutuksen opettajat liikkuvat opiskelijoita useammin. Opettajat lähtevät ulkomaille verkosto- ja hankekokouksiin sekä seminaareihin, kursseille ja job shadowing -jaksoille. Suosituin rahoituslähde on EU:n Erasmus+ -ohjelma. Sekä lähtevä että Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus on vilkkainta Uudenmaan aikuiskoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Myös Keski- ja Pirkanmaalta lähdetään ulkomaanjaksolle suhteellisen usein. Oppilaitostyyppi Ammatillinen aikuiskoulutus Yhteensä %, 2,2,,6,6 6 6, Suomeen % 2, 6 2,,6, 2 62, Taulukko. lähtevät ja Suomeen tulevat opettajat oppilaitostyypin mukaan Eniten opiskelijoita ja opettajia lähtee ulkomaille Uudenmaan oppilaitoksista; ne ovat kärjessä myös Suomeen tulevien opettajien listalla. Sen sijaan ulkomaalaisia aikuisopiskelijoita tulee eniten Etelä-Savon oppilaitoksiin.
2A/26 KOTIkansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita S. 6 Kansainvälinen toiminta nähdään aikuiskoulutusorganisaatioissa strategisen kehittämisen välineenä Suomalainen aikuiskoulutus on hyvin monimuotoista ja aikuiskoulutusta tarjoavat organisaatiot poikkeavat toisistaan niin kokonsa kuin toimintansa fokuksen puolesta. Tämä heijastuu selkeästi myös nyt tehdyssä kyselyssä: siihen vastasi pääasiassa suuria tai keskisuuria aikuiskoulutusorganisaatioita, joilla on enemmän resursseja aktiiviseen toimintaan kansainvälisissä verkostoissa ja hankkeissa sekä kansainväliseen liikkuvuuteen osallistumisessa. Toisaalta myös pienten aikuiskoulutustoimijoiden olisi tärkeää päästä mukaan kansainväliseen yhteistyöhön, sillä kuten tässäkin kyselyssä kävi ilmi, kansainvälinen toiminta vaikuttaa myös koulutuksen laatuun ja tarjontaan. Verkostoitumisen ja kansainvälisen yhteistyön on osoitettu lisäävän henkilökunnan osaamista, asiantuntijuutta ja innovaatiota. Tämä puolestaan antaa välineitä oman organisaation kehittämisen. Opiskelijaliikkuvuus ei aikuiskoulutuksessa ole perinteisesti ollut kovin merkittävässä roolissa muihin koulutusasteisiin verrattuna. Tämä johtuu paljolti siitä, että aikuisten on usein vaikeaa irrottautua arjen vastuista, työstä ja perheestä ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Nykyiset kansainvälisyysohjelmat tarjoavat myös niukasti rahoitusta aikuiskoulutuksen opiskelijaliikkuvuuteen. Ammatillisessa koulutuksessa olevat aikuiset pystyvät hyödyntämään ammatilliseen koulutukseen suunnattua rahoitusta, mikä myös näkyy tilastoissa selvästi. Merkillepantavaa kyselyn tuloksissa oli, että lähes puolet eli 5 % aikuiskoulutusorganisaatioista on lähiaikoina aikeissa laatia tai päivittää kansainvälisen toiminnan suunnitelmansa. Tämä kertoo siitä, että aikuiskoulutusorganisaatiot pitävät kansainvälistä yhteistyötä merkityksellisenä oman toimintansa kehittämisen kannalta. Kansainvälistyminen nähdään laajaalaisena strategisen kehittämisen välineenä. Kysely osoitti myös, että kansainvälinen toiminta aikuiskoulutuksen kentällä on hyvin monipuolista: kattaahan se kotikansainvälistymisen eri muodot, liikkuvuuden, kansainvälisen verkostoyhteistyön sekä hanketoiminnan. Aikuiskoulutuksen liikkuvuus on Eurooppa-keskeistä lähteneiden opiskelijoiden ja opettajien kohdemaat sekä myös Suomeen tulevien yleisimmät kotimaat ovat enimmäkseen Euroopassa. Suomalaisopiskelijoiden ja opettajien viisi suosikkimaata sijaitsevat kaikki Euroopassa. Opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta on ollut myös jonkin verran Kiinaan ja Thaimaahan. Kyse on kuitenkin vain pienestä henkilömäärästä ja vain muutaman oppilaitoksen opiskelijoista ja opettajista, ei koko aikuiskoulutuksen kentästä. Kun lähtevien ja Suomeen tulevien määrät lasketan yhteen, niin kokonaisvolyymin kannalta opiskelijaliikkuvuuden keskeisimmiksi yhteistyömaiksi nousevat Britannia, ja Saksa, opettajaliikkuvuuden Saksa, Viro ja Britannia. Kohdemaa Britannia Italia Saksa Ranska Taulukko. lähtevien ja Suomeen tulleiden aikuisopiskelijoiden top 5 -kohde- ja kotimaata Kohdemaa Saksa Britannia Viro Ruotsi 6 2 65 62 2 2 Lähtömaa Saksa Unkari Venäjä Tšekki Lähtömaa Alankomaat Tanska Viro Ranska Suomeen 5 Suomeen 2 2 5 2 Taulukko 5. lähtevien ja Suomeen tulleiden opettajien top 5 -kohde- ja kotimaata Kuva 5: Opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden tärkeimmät yhteistyömaat aikuiskoulutuksessa Opiskelijat Suomeen 6 YHTEENSÄ 5 Britannia Saksa Opettajat 62 65 6 2 Saksa Viro Britannia YHTEENSÄ Kuvat: Satu Haavisto ja Merja Hannikainen ISSN 222-25 (painettu) ISSN 222-26X (pdf) ISBN -5-5-66- (painettu) ISBN -5-5-6-6 (pdf) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus /// Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for International Mobility