Ge ez, kevät 2013 31.1.2013 Nominit Suku Suku ei ole ge ezin nomineissa yhtä selvä kategoria kuin monissa sen sukukielissä. Oikeastaan vain ihmisiin viittaavista nomineista suvun voi helposti määritellä. Muut sanat saavat sekä maskuliini- että feminiinimuotoisia määreitä ilman tarkempia sääntöjä. Monilla sanoilla on kuitenkin taipumus ottaa vain toisen muotoisia määreitä, mutta poikkeuksia silti on. Ei-ihmisiin viittaavilla feminiinisiä määreitä saavilla sanoilla ei yleensä ole mitään feminiinin päätettä. Kun sana ei viittaa ihmiseen, on sanastossa merkitty, kummansukuisia määreitä se yleensä saa. Jos sana saa sekä maskuliinisia että feminiinisiä määreitä, merkitään mf. tai fm. sen mukaan, kumpi suvuista on yleisempi. Feminiinin tunnus on -t: nûu neguś kuningas ngut negeśt kuningatar (huomaa vokaalinmuutos u > e). Lisää suvusta adjektiivien yhteydessä. Luku Ge ezissä nominien monikot muodostetaan joko päätteillä (esim. ˆq liq vanhus, ˆ n liqān) tai kaavaa muuttamalla (esim. nûu neguś, ÚUt nagaśt). Monikon päätteitä ovat -ān ja -āt. Näistä ensimmäistä käytetään pääsääntöisesti vain miespuolisia ihmisiä tarkoittavien sanojen kanssa: ŒPgr maśagger kalastaja, ŒPg n maśaggerān. Päätteellä -āt ei rajoitetta ole: y nabiy profeetta, Ñt nabiyāt; ngut negeśt kuningatar, ngu³t negeśtāt; Ú m gadām erämaa, Ú t gadāmāt erämaat. Joillakin yksitavuisilla sanoilla on monikossa pääte -aw: d edaw; ex w veli, pw axaw. Yleisimpiä murretun monikon kaavoja: kaava monikko yksikkö käännös qetal Úr egar gr egr jalka aqtāl d r adbār Ôbr dabr vuori aqtul hûr ahgur Úr hagar kaupunki aqtel btr abter tr batr sauva aqtelt gbrt agbert Úbr gabr palvelija qatalt ÚUt nagaśt nûu neguś kuningas C 1 ac 2 āc 3 ec 4 t Œ kt malā ekt Œl k mal ak enkeli C 1 ac 2 āc 3 ec 4 ¹qÕ anāqeṣ n Õ anqaṣ portti aqātel ge abāge ge bag lammas ed käsi, Ôw 1
Sanan b š be si mies monikko on b sab (joka tarkoittaa myös yleisesti ihmisiä yksiköllisesti käytettynä ihmistä tai ihmiskuntaa). Tämän feminiisen vastineen b št be sit monikko on kokonaan eri juuresta: nst anest. Status constructus Seemiläisille kielille tyypilliseen tapaan ge ezissä nominilausekkeen sanajärjestys on pääsana määreet. Kun nominia määrittää toinen nomini, pääsana on status constructuksessa, jonka tunnus on -a sekä yksikössä että monikossa. Määrittävä sana on perusmuodossaan. Esimerkkejä: nûp : Úr neguśa hagar kaupungin kuningas ÚU : Úr nagaśta hagar kaupungin kuninkaat ÂlÔ : nûu walda neguś kuninkaan poika w Ô : nûu weluda neguś kuninkaan pojat sœ : Œl k sema mal ak enkelin nimi ˆ : h¹t liqa kāhenāt pappien vanhin Nominien, jotka päättyvät vokaaliin -i, st. cstr. on -ē (esim. ÐKâ ṣaḥāfi kirjuri ; ÐKä : Mzb ṣaḥāfē ḥezb kansan kirjuri ). Nominien, jotka päättyvät vokaaliin -ā, -ē tai -o, st. cstr. on perusmuodon näköinen (esim. nsk nesseḥā katumus ; nsk : y nesseḥā nabiy profeetan katumus ). Sija Ge ez on säilyttänyt ainoastaan erillisen akkusatiivin, sen tunnus on -a yksikössä ja monikossa. Jos objekti on myös status constructuksessa, sen muoto ei muutu, siis esim. nûp : Úr neguśa hagar kaupungin kuningas (nom.) ; : nûp : Úr qatala neguśa hagar hän tappoi kaupungin kuninkaan. Esimerkkejä näemme lisää tutustuttuamme verbeihin. 2
Adjektiivit Suurin osa ge ezin adjektiiveista on jotakin seuraavista kaavoista: qetul k r kebur mahtava qettul qõs qeddus pyhä qutul k buruk siunattu qatil b ṭabib viisas qātel Ódq ṣādeq hurskas qattāl y naddāy köyhä qatl bd abd typerä qetāl MÑw ḥeyāw elävä Attribuuttina käytetty adjektiivi tulee yleensä pääsanansa jälkeen (ennen pääsanaansa se on erityisen painottava) ja taipuu suvussa ja luvussa seuraavasti: mask. fem. yks. mon. yks. nûu : Ódq neguś ṣādeq hurskas kuningas mon. ÚUt : Ód n nagaśt ṣādeqān hurskaat kuninkaat yks. ngut : Ódqt negeśt ṣādeqt hurskas kuningatar mon. ngu³t : Ód t negeśtāt ṣādeqāt hurskaat kuningattaret Úr : qõs Úr : qdst hûr : qõs/qdst hûr : qõ n/qõ t hagar qeddus hagar qeddest ahgur qeddus/qeddest ahgur qeddusān/qeddusāt pyhä kaupunki pyhät kaupungit Yksikön feminiinin tunnus on siis -t. Kun adjektiivin vartalo päättyy johonkin konsonanteista -t, -d tai -ṭ, pääte assimiloituu siihen, eikä kaksoiskonsonanttia merkitä kirjoituksessa: esim. mask. ed bā ed toinen, fem. ed bā edd. Adjektiivi seuraa myös pääsanansa sijaa, esim. ffiï : Ú : eô bā edda he pakenivat toiseen kaupunkiin. g w ayyu hagara Adjektiiveja voi substantivisoida: dãy dewuy sairas ihminen ; dãñn dewuyān sairaat. Feminiinin yksikkö tarkoittaa usein abstraktia asiaa: ¾t ekit pahuus (adjektiivista ½y ekuy paha ). Äänteenmuutoksia ja poikkeuksia Feminiinin -t:tä liitettäessä tietynmuotoisiin sanoihin tapahtuu pieniä muutoksia. Qetul, qettul, qutul -kaavojen adjektiivit: Juuren lopputavun -u- > -e-: k r kebur, fem. kbrt kebert. Kun viimeinen radikaali on y, edellisen säännön myötä muodostuva -eyt > -it: b y beluy vanha, fem. bˆt belit. 3
Kun toinen radikaali on w, adjektiivin maskuliinimuoto voi olla myös kaavaa qetel. Feminiini on joka tapauksessa qetelt: mãt/mwt mewut/mewet kuollut, fem. mwt mewett. Kun kolmas radikaali on w, maskuliinimuoto on qetel. Feminiinin -t liitetään tähän, jolloin tapahtuu muutos -ewt > -ut: elw elew ilkeä, fem. e t elut. Qat(t)il-kaavan adjektiivin feminiini on qat(t)āl: -t:tä ei siis liitetä. Esim. a y abiy suuri, fem. a y abāy; HÖs ḥaddis uusi, fem. H s ḥaddās. Monien tämänmuotoisten adjektiivien monikko on muotoa qatalt molemmissa suvuissa: a y abiy, mon. a yt abayt; b ṭabib, mon. bt ṭababt. Prepositiot Yleisimpiä prepositioita: ba- jossakin, jnk kanssa, jollakin (välineellä, tavalla) la- jonnekin, jollekin m em- jostakin, joltakin m emenna jostakin, joltakin ws westa jossakin, jonnekin Ö diba jollakin (paikalla, esim. vuorella) p xaba kanssa, luona, lähellä, kohti ms mesla kanssa n enta kautta n ba enta jonkin takia, johonkin liittyen ¼Œ kama kuten qdœ qedma edessä mqdœ em-qedma ennen du dexra takana mdu em-dexra jälkeen ¼ mā kala joukossa s¼ eska johonkin/jonnekin asti e lā la jonkin päällä, yllä, yläpuolella, jotakin koskien ³M tāḥta alla, alapuolella Ge eziä, kuten monia muitakin seemiläisiä kieliä kirjoitettaessa, yksitavuiset prepositiot kirjoitetaan yhteen sen sanan kanssa, jota ne määrittävät: nûu la-neguś kuninkaalle, m Úr em-hagar kaupungista. Pidemmät prepositiot kirjoitetaan erikseen: ws : Úr westa hagar kaupungissa, kaupunkiin, Ö : Ôbr diba dabr vuorella. Prepositiot ba- ja m em- liitetään usein toisiin prepositioihin. Ba-:n lisääminen ei juuri muuta merkitystä: Ö : Ôbr ba-diba dabr vuorella. Em- puolestaan 4
lisää arvattavan merkityksen: mö : Ôbr em-diba dabr vuorelta, mws : Úr em-westa hagar kaupungista. Sanasto Sanastossa on tässä monisteessa esiintyvät nominit ja adjektiivit. Nomineista annetaan myös monikot. Sanasto on transkription mukaisessa aakkosjärjestyksessä, eikä juuria oteta huomioon. Merkityksistä annetaan vain tavallisin. Nominit abd anqaṣ, anāqeṣ mf. ebn, a bān mf. ed, edaw egr, egar ekuy ex w, axaw abiy eḍ, eḍaw mf. elew bā ed bā el, ab elt bag, abāge batr, abter be si, sab be sit, anest beluy bēt, abyāt mf. bezux buruk dabr, adbār m. dewuy gabr, agbert gadām, gadāmāt fenot, fenāw(ē) fm. hagar, ahgur ḥaddis typerä portti kivi käsi jalka paha veli suuri puu ilkeä toinen rikas lammas sauva mies nainen vanha talo moni siunattu vuori sairas palvelija erämaa tie kaupunki uusi ḥamar, aḥmār fm. ḥeyāw ḥezb, aḥzāb kāhen, kāhenāt kebur lebb, albāb mf. liq mal ak, malā ekt manfas, -āt mf. maśagger, maśaggerān mewet/mewut nabiy, nabiyāt naddāy negeśt, negeśtāt neguś, nagaśt nesseḥā qeddus samāy, -āt mf. sem, asmāt m. śannāy ṣādeq ṣaḥāfi, ṣaḥaft ṣenu ṭabib wald, welud xāṭe vene elävä kansa pappi mahtava sydän vanha enkeli henki kalastaja kuollut profeetta köyhä kuningatar kuningas katumus pyhä taivas nimi kaunis hurskas kirjuri vahva viisas poika syntinen 5
Tehtäviä Tehtävät ovat alusta asti etiopialaisella kirjaimistolla. Tämä tarkoittaa sitä, että sanojen kaksoiskonsonantit ja e-vokaalit on osattava tai (tässä vaiheessa) tarkistettava transkriptiona olevasta sanastosta. Lue ja käännä: 1. (a) ws : t (b) mws : t (c) p : nûu (d) Ö : HŒr (e) Ö : d r (f) p : ÚUt : ÂngU³t (g) m : hûr (h) p : b (i) ms : y :  gbrt (j) ³M : Ñt 3. (a) : nûu (b) hû : ÚUt (c) f» : Ôbr (d) Úb : y (e) MË : Úr (f) HŒ : ŒPg n (g) M : ŒPgr (h) f¹æ : Ú m (i) nûp : Ñt (j) gbr : ngut 2. (a) b št : elt (b) Ñt : Ód n (c) ˆ n : belt (d) HŒr : bˆt (e) Âld : mwt (f) nûu : elw (g) Mr : a y (h) y : b (i) lb : Õ e (j) b š : y 4. (a) bñ : Ôbr (b) eøâ : d r (c) ³M : eý : P¹y (d) p : y : y (e) qdœ : ÚUt : sµƒn (f) s¼ : Mr : a y (g) ws : f» : y (h) sm : ½y (i) Œnàs : qõs (j) ¼ : n : bzut 6