MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA MAATALOUSLOMITUS Annankatu 31-33 C 48, 00100 HELSINKI TIEDOTE 1/2015 Puhelin (09) 725 04 500, Faksi (09) 725 04 511 Sähköposti: info@tyonantajat.fi Kotisivu: www.tyonantajat.fi 5.6.2015 1(10) MAATALOUSLOMITUSTA KOSKEVAT TYÖEHDOT Lomituspalvelulain mukaan maatalousyrittäjä voi valita käyttääkö hän kunnan palveluksessa olevaa lomittajaa vai järjestääkö hän itse lomituksensa. Silloin kun viljelijä päättää itse järjestää lomituksensa ja palkkaa lomittajan, toimii viljelijä lomittajan työnantajana. Työnantajan on otettava huomioon työsuhdetta koskevat säännökset, jotka on määritelty lainsäädännössä ja työehtosopimuksessa. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisimpiä lomittajan työsuhteeseen liittyviä asioita. Erityisesti on huomattava, että silloin kun lomituksen hoitaa ammatinharjoittaja tai lomituspalveluyrittäjä, ei ole kysymys työsuhteesta vaan muusta sopimussuhteesta viljelijän ja lomituspalvelun tarjoajan välillä. Sovellettava työehtosopimus Työsopimus Työaika Viljelijän ollessa lomittajan työnantajana sovelletaan lomitustyössä Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja erityisalojen liiton välistä Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Työehtosopimus sisältää määräyksiä mm. työajasta, palkoista ja lomakorvauksesta. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on yleissitova työehtosopimus, jolloin sen mukaisia vähimmäisehtoja tulee jokaisen työnantajan noudattaa palkatessaan lomittajan. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 asti. Lyhyessäkin työsuhteessa on suositeltavaa tehdä työsopimus kirjallisena. Työsopimuksessa työnantaja ja työntekijä sopivat mm. työsuhteen kestosta, työajasta ja palkasta. Kirjallisessa työsopimuksessa on myös mahdollista sopia koeajasta, joka määräaikaisessa työsuhteessa (alle 8 kk) saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Tiedotteen liitteenä on työsopimuslomake. Eläintenhoitotöissä noudatettava säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Mikäli viljelijälle määritelty vuosiloma- tai viikkovapaapäivän kesto on lyhyempi kuin 8 tuntia, voidaan myös lomittajan työsopimuksessa sopia 8 tuntia lyhyemmästä päivittäisestä työajasta. Viljelijälle, joka järjestää itse lomituksensa, ei ole säädetty velvollisuutta tarjota lomittajalle aina kokopäiväistä työsuhdetta, mikäli viljelijän lomituspäivän kesto ei sitä edellytä. Toisaalta viljelijän on mahdollista tarjota lomittajalle muitakin maatilalla esiintyviä töitä varsinaiseen lomitukseen kuuluvien töiden lisäksi, mikäli lomittajalle pyritään tarjoamaan kokopäiväinen työsuhde.
2(10) Päivittäisen työajan alkamisesta ja työpäivän jakamisesta sovitaan viljelijän ja lomittajan välisessä työsopimuksessa. Suositeltavaa on, että työnantaja laatii työaikasuunnitelman, josta ilmenevät lomittajan työpäivät ja työsuhteen aikana annettavat vapaapäivät. Työajaksi luetaan varsinaiseen työhön käytetty aika. Näin ollen esim. työvaatteiden vaihtoon käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Palkka Lomitustyössä noudatetaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaista työn vaativuuteen perustuvaa palkkaryhmittelyä ja tuntipalkkoja. Sovellettavaksi tulevat lähinnä seuraavat vaativuusryhmät: 1.6.2015 alkaen Vaativuusryhmä euroa/h 2. 8,61 3. 9,06 Palkkausjärjestelmä perustuu työn edellyttämään osaamiseen, vastuuseen ja kuormitukseen. Edellä mainitut vaativuusryhmät on määritelty seuraavasti: 2. Työ, jonka osaaminen edellyttää aiempaa kokemusta. Työn kuormitus on vähäinen ja vastuu normaali. 3. Työ, jonka osaaminen edellyttää alan ammatillista koulutusta tai vastaavaa kokemusta. Työn vastuu ja kuormitus on normaali. Koululaiset, harjoittelijat ja alan töihin perehtyvät - koululaiset peruskoulussa, lukiossa tai muussa oppilaitoksessa 5,73 euroa/h - harjoittelijat, amk 6,96 euroa/h - perehdyttämisajan palkka (enintään 2 kk:n ajan) 7,37 euroa/h Työntekijän palkkaukseen sisältyy myös ammattitaitolisä, jonka työnantaja määrittelee. Ammattitaitolisä on työntekijälle määriteltävä ja otettava käyttöön viimeistään silloin, kun työsuhde on kestänyt 10 kuukautta. Täten lyhyissä lomitustyösuhteissa työnantaja ei ole velvollinen määrittelemään työntekijälle ammattitaitolisää. Niissä tapauksissa, joissa sama henkilö on toistuvasti saman työnantajan palveluksessa, lasketaan em. 10 kuukauden määräaikaa kerryttävästi mukaan myös aiemmat työsuhteet. Ammattitaitolisä on vähintään 3 % henkilön vaativuusryhmän palkasta. Ammattitaitolisä voidaan palkkauksessa määritellä myös heti työsuhteen alkaessa, mikäli se esim. aiempi työkokemus huomion ottaen on perusteltua.
3(10) Sunnuntaityö Mikäli lomittajan työjaksoon sisältyy sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, jouluaattona tai juhannusaattona tehtyä työtä, maksetaan siitä 100 %:lla korotettu palkka (= kaksinkertainen tuntipalkka). Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ruokailu- ja virkistystauot Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan työntekijälle vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. 8 tunnin pituisena työpäivänä lomittajalle annetaan kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2x12 minuuttia). Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko. Viikkolepo- ja vapaapäivät Työajan lyhennys Määräaikaisessakin työsuhteessa työnantajan on huolehdittava, että työntekijälle annetaan laissa säädetyt lepoajat. Työaikalaissa on säädetty työntekijälle täyttä työviikkoa kohti annettavasta viikkolepopäivästä, joka normaalisti on sunnuntai. Viikkolepopäivän lisäksi työntekijälle annetaan lisävapaapäivä työviikkoa kohti. Jos päivittäiseksi työajaksi on sovittu 6 t 40 min tai vähemmän viikkotyöajan ollessa 40 tuntia, sisältyy työviikkoon kuusi työpäivää ja viikkolepopäivä. Vapaapäivien ajankohdasta tulee viljelijän ja lomittajan sopia ennen lomitusjakson alkamista ja merkitä ne lomitusjaksoa koskevaan työaikasuunnitelmaan. Vapaapäivät on annettava viimeistään lomituspäivien jälkeen ennen työsuhteen päättymistä. Ellei viikkolepopäivää ole annettu, maksetaan palkan lisäksi erillinen viikkolepokorvaus viikkolepopäivänä tehtyjen työtuntien mukaisesti. Mikäli lomittaja on tehnyt 40 -tuntista työviikkoa, tulee työehtosopimuksessa määritelty työajan lyhennys sovellettavaksi (ns. Pekkaspäivät). Mikäli lomittaja on työsuhteen aikana tehnyt vähintään 17, mutta alle 34 työpäivää, maksetaan hänelle lopputilissä korvauksena kertyneestä työajan lyhennysvapaasta 8 tunnin palkka. Jos lomittajan viikkotyöaika on alle 40 tuntia tai työpäiviä kertyy vähemmän kuin 17, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi. Edellä mainittua pitempien (vähintään 34 työpäivää) työsuhteiden osalta ja muissakin työaikaa koskevissa soveltamiskysymyksissä pyydämme työnantajia ottamaan yhteyttä neuvontapalveluumme.
4(10) Lomakorvaus Sairausajan palkka Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen lomittajan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä. Työnantajan ja lomittajan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työsuhteen aikana kertyneestä työansiosta. Lomakorvauksen saaminen ei edellytä mitään työpäivien vähimmäismäärää, vaan se maksetaan kaikissa lyhyissäkin työsuhteissa. Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon mutta alle kuukauden, työnantaja maksaa sairausajan palkkana 50 % työajan palkasta, kuitenkin enintään niiltä työvuoroluettelon mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Työsuhteen kestettyä vähintään kuukauden työnantaja maksaa sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Työntekijällä on palkaton omavastuupäivä niissä sairaustapauksissa, jotka kestävät enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää. Edellä kerrottu sairausajan palkanmaksuvelvollisuus koskee myös työtapaturman aiheuttamia työkyvyttömyystapauksia. Omavastuupäivää ei tapaturmatapauksissa sovelleta. Työtapaturman osalta korvaushakemus osoitetaan työnantajan vakuutusyhtiöön. Asunnon ja tilan välinen matka Palkanmaksu Lomittaja vastaa itse asuntonsa ja tilan välisistä matkakustannuksista. Lomitustyössä työpäivä on usein jaettu kahteen osaan, jolloin työpäivään sisältyy kaksi asunnon ja työpaikan välistä edestakaista matkaa. Työnantaja ja työntekijä sopivat tällöin toisen edestakaisen matkan korvaamisesta. Jollei muusta korvauksesta sovita, maksetaan 26 snt/km. Verottaja katsoo tämän matkakustannusten korvauksen veronalaiseksi palkaksi. Lomittajalle on työsuhteen päättyessä maksettava palkka niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän työpäivän kuluessa. Palkanmaksun yhteydessä lomittajalle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntaityökorotukset. Tiedotteen liitteenä on esimerkki palkanmaksuun liittyvistä toimenpiteistä. Mikäli on kyse pitemmästä lomituksesta esim. sijaisavun muodossa, maksetaan palkka työsuhteen aikana kaksi kertaa kuukaudessa, ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu.
5(10) Sosiaalivakuutusmaksut Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut ovat vuonna 2015 seuraavat: Prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta (bruttopalkasta) Työnantajan Työntekijän maksuosuus % maksuosuus % Sairausvakuutusmaksu 2,08 - koskee 16 67-vuotiaita työntekijöitä Työeläkemaksu TyEL - koskee 18 67-vuotiaita työntekijöitä - TyEL-maksu palkkasumman mukaan - alle 53-vuotiaat katso jäljempänä 5,70-53 vuotta täyttäneet 7,20 Työttömyysvakuutusmaksu - koskee 17 64-vuotiaita työntekijöitä - yrityksen palkkasummasta 2.025.000 euroon asti 0,80 0,65 Ryhmähenkivakuutusmaksu keskimäärin 0,07 Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen hinnoittelu - työnantajan tiedusteltava maksun suuruus omasta vakuutusyhtiöstään Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (5,70 % + 0,65 % tai 7,20 % + 0,65 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Verotili ja kausiveroilmoitus Kaikki työnantajat, myös satunnaiset, ilmoittavat työnantajasuorituksia koskevat tiedot verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Työnantajasuorituksia maksettaessa on käytettävä pysyvää asiakaskohtaista verotilin viitenumeroa ja ne on maksettava viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoja työnantajille: www.vero.fi > Vero-ohjeet. TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 57,10 euroa kuukaudessa. Vuoden 2015 TyEL-maksut ovat vuoden 2013 palkkasummasta riippuen seuraavat: palkkasumma enintään 1.990.500 euroa TyEL-maksu 24,70 % - mahdollinen asiakashyvitys alentaa maksua tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 8.178 e/6kk tai ei vakinaisia työntekijöitä TyEL-maksu 24,70 % - maksu lopullinen, ei asiakashyvitystä
6(10) Työttömyysvakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät palkansaajille maksettujen palkkojen mukaan. Työnantaja pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun palkansaajilta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ja vastaa sekä työnantajan että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen suorittamisesta Työttömyysvakuutusrahastolle. Kaikki ilmoitukset ja hakemukset voi toimittaa Työttömyysvakuutusrahastolle sekä sähköisesti että postitse. Pien- ja kotitaloustyönantajat voivat hoitaa ilmoitusvelvollisuutensa myös osoitteessa www.palkka.fi. Työttömyysvakuutusrahasto antaa myös neuvontaa kaikissa työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvissä asioissa. Lisää informaatiota löytyy rahaston kotisivuilta www.tvr.fi > Vakuutusmaksut > Ohjeet. Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, mikäli teetettyjen työpäivien kokonaismäärä ylittää 12 päivää vuodessa. Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön. Sosiaalivakuutusmaksut perheyrityksen jäsenen ollessa lomittajana Lomituspalvelulain mukaan myös sellainen samalla tilalla asuva tai työskentelevä henkilö, jolla itsellään ei ole lomaoikeutta, voi toimia lomittajana. Sosiaalivakuutusten (eläkevakuutus, tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus) osalta työnantajavelvollisuudet poikkeavat perheyrityksen jäsenen kohdalla verrattuna täysin "ulkopuoliseen" lomittajaan. Työnantajan sairausvakuutusmaksu suoritetaan edellä kerrotulla tavalla myös perheyrityksen jäsenelle maksetusta palkasta. Maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin kuuluvat yrittäjän itsensä lisäksi sellaiset maatalousyrittäjän lähisukulaiset, jotka täyttävät laissa säädetyt sukulaisuutta, asumista ja työskentelyä koskevat edellytykset. Mikäli lomitustyötä tekevä henkilö kuuluu MYEL-vakuutuksen piiriin, ei TyEL-maksua suoriteta. Tyypillisenä esimerkkinä voidaan mainita koululainen, joka koulun loma-aikana lomittaa vanhempaansa. Viljelijä voi tarvittaessa tiedustella paikalliselta Melan asiamieheltä, kuuluuko lomitusta suorittava henkilö MYEL:n piiriin. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen (MATA) piirissä ovat ensinnäkin henkilöt, joilla on pakollinen MYEL-vakuutus. Vapaaehtoisen MATAvakuutuksen voi ottaa vapaaehtoisesti MYEL-vakuutettu ja lisäksi mm. perheyrityksen jäsen, joka ei esimerkiksi iän perusteella (alle 18-vuotias) täytä MYEL-vakuutuksen edellytyksiä. Mikäli lomittajalla on MATA-vakuutus, ei viljelijän tarvitse ottaa yleistä työntekijäin tapaturmavakuutusta.
7(10) Työttömyysvakuutusmaksu on sidoksissa tapaturmavakuutukseen. Koska perheyrityksen jäsenet kuuluvat MATA:n piiriin, ei työttömyysvakuutusmaksua makseta. Työnantajan työsuojeluvastuu Työtodistus Palkkatodistus Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa lomitustyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantajan on otettava huomioon kaikki työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja muihin edellytyksiin liittyvät seikat, jotta työntekijälle ei aiheutuisi tapaturman vaaraa tai haittaa hänen terveydelleen. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus. Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia. Lomituspalveluasetuksessa on lisäksi todettu, että työnantajan on huolehdittava siitä, että maatila lomitustyössä tarvittavine koneineen ja laitteineen täyttää työturvallisuudelle asetettavat vaatimukset. Ennen työn aloittamista lomittaja on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, on työnantajan annettava nämä lomittajan käyttöön. Lomittajalle on myös ilmoitettava, mistä työnantaja tai tämän edustaja on tavoitettavissa lomituksen aikana. Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Työterveyshuollon järjestämisessä työnantaja voi ottaa yhteyttä paikalliseen terveyskeskukseen. Työsuhteen päättyessä lomittajalle annetaan työtodistus, mikäli hän sitä pyytää. Työtodistukseen merkitään työsuhteen kesto ja työtehtävät. Arvostelu työtaidosta ja käytöksestä sekä työsuhteen päättymisen syy merkitään vain, jos työntekijä sitä erikseen pyytää. Tiedotteen liitteenä on ns. lyhytmuotoinen työtodistuslomake. Työnantajan on pyydettäessä annettava työntekijälle palkkatodistus esim. ansiosidonnaisen päivärahan hakemista varten. Kun on kysymyksessä lyhyt määräaikainen lomitustyösuhde, palkkatodistuksesta tulee ilmetä koko työsuhteen ajalta maksetut palkat sekä erikseen työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan allekirjoitus ja yhteystiedot. Tiedotteen liitteenä on palkkatodistusmalli.
8(10) Viljelijälle maksettava korvaus Viljelijän saama korvaus, 12,89 e/h 30.6.2015 saakka ja 13,25 e/h 1.7.2015 alkaen, on mitoitettu niin, että se palkan lisäksi kattaa lomakorvauksen ja muita palkan sivukustannuksia, vaikkakaan ei täysimääräisesti. Korvauksen suuruus on määritelty siten, että se on kunnallisen tuntipalkkaisen lomittajan alin peruspalkka + 20 %. Neuvonta työsuhdeasioissa Lomitukseen liittyvissä työsuhdeasioissa viljelijä voi tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon. Jokainen työnantajana toimiva viljelijä on myös tervetullut MTA:n varsinaiseksi jäseneksi. Varsinkin sellainen maatalousyrittäjä, jolla on vakinaisia työntekijöitä tai kausityöntekijöitä tilallaan, tarvitsee ajan tasalla olevaa tietoa työsuhdeasioista. Työnantajaliitto tiedottaa jäsenilleen mm. työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa tapahtuvista muutoksista ja tarjoaa jäsentensä käyttöön puhelimitse tapahtuvan neuvontapalvelun työsuhdekysymyksissä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita yrittäjiä tutustumaan kotisivuihimme (www.tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme. MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Veli-Matti Rekola toimitusjohtaja
9(10) ESIMERKKI PALKAN LASKEMISEEN LIITTYVISTÄ TOIMENPITEISTÄ LOMITTAJAN TYÖSUHTEESSA Oletetaan, että lomittaja on työsuhteessa 6.7. 19.7.2015., johon on sisältynyt 12 työpäivää. Päivittäinen työaika on 6,5 tuntia, jolloin lomittajalle työehtosopimuksen mukaan annetaan 1 viikkolepopäivä viikossa. Lomittajan työpäiviin on sisältynyt yksi sunnuntai 12.7. Palkka on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen vaativuusryhmä 3. mukaan 9,06 euroa tunnissa. Työntekijän ennakonpidätysprosentti on 28. Kyseessä on ns. tilapäinen työnantaja. Työtunnit 78 Palkka 78 x 9,06 = 706,68 Sunnuntaityökorotus 6,5 x 9,06 = 58,89 Yhteensä 765,57 Lomakorvaus 12,5 % työansiosta 95,70 Lomittajan bruttopalkka 861,27 =========== Ennakonpidätys (esim. 28 %) - 241,16 Työntekijän eläkemaksu TyEL 5,70 % bruttopalkasta - 49,09 Palkansaajan tyött.vak.maksu 0,65 % bruttopalkasta - 5,60 Lomittajalle maksettava nettopalkka yht. 565,42 =========== PALKAN SIVUKUSTANNUKSET Työnantaja maksaa bruttopalkasta laskettuna seuraavat maksut: 1. Sairausvakuutusmaksu 2,08 % 17,91 - tilitetään verovirastolle palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivään mennessä - samanaikaisesti työnantaja tilittää verovirastolle lomittajan ennakonpidätyksen 241,16 2. Työeläkemaksu 24,70 % 212,73 - tilitetään vakuutusyhtiölle tai Eteralle - palkanmaksun yhteydessä työnantaja on pidättänyt itselleen työntekijän maksuosuuden 3. Tapaturmavakuutusmaksu n. 7 % 60,29 - tapaturmavakuutusyhtiö laskuttaa
10(10) 4. Työttömyysvakuutusmaksu 1,45 % 12,49 - maksu maksetaan työttömyysvakuutusrahaston laskutuksen mukaisesti - palkanmaksun yhteydessä työnantaja on pidättänyt itselleen työntekijän maksuosuuden 5. Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,07 % 0,60 - tapaturmavakuutusyhtiö laskuttaa työnantajalta tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä Maksetun palkan ja viljelijän saaman korvauksen suhde Lomittajan bruttopalkka 861,27 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 249,33 Lomittajan työvoimakustannus yhteensä 1.110,60 Viljelijälle maksettava korvaus lomitusajalta: 78 h x 13,25 euroa/h 1.033,50 Erotus 77,10 Tässä esimerkissä laissa säädetty korvaus ei riitä kattamaan kaikkia todellisia työvoimakustannuksia.