Ekosysteemipalvelut tuleeko metsien aineettomista hyödyistä kauppatavaraa? Metsäteollisuus ry, 10.5.2011 FT Petteri Vihervaara, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus (SYKE) Luontoympäristökeskus, Ekosysteemimuutosyksikkö PL 111, 80101 Joensuu petteri.vihervaara@ymparisto.fi Tel. 040 513 8185
1970-1980 luvun ristiriitojen kärjistyminen Uuden metsäpolitiikan kausi 1989-2002 Tavoitteena koko metsäluonnon hoito ja biodiversiteetin edistäminen Ristiriidat ja vääntö suojeluprosenteista jatkuvia ESSU ja luonnonarvometsät (suojelun ja talousmetsän väliluokaksi) METSO I & II 2002-2008-2016 Ehdotus vapaaehtoisesta luonnonarvokaupasta Metsänomistajille ei korvata suojelusta aiheutuvaa haittaa vaan maksetaan siitä koituvasta hyödystä METSOa on kiitelty monilta tahoilta Viitala, J. 2003: Metsätalouden vihreä muutos.
Globaali viitekehys: 1. The Convention on Biological Diversity (CBD 1992) Biodiversiteetti 2. Ecosystem approach (CBD COP5 2000) 3. Millennium Ecosystem Assessment (MA 2005) Ekosysteemipalvelut 4. The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB 2008) 5. Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES 2010) 6. The Biodiversity Target 2010, The CBD Indicator Process (SEBI 2010 in Europe), The Global Biodiversity Outlook (GBO3) 2010
1. Luonnon puolesta ihmisen hyväksi -strategia ja toimintaohjelma (valtioneuvoston periaatepäätös 2006) Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja kehityssuunnat Biodiversiteetin läpileikkaavan merkityksen korostaminen 2. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemipalveluihin (Sopeutumisstrategia 2005) 3. Ekosysteemipalvelut Suostrategian lähtökohdaksi 2010 4. METSO-ohjelma 2008-2016 5. Jokamiehenoikeudet (?) Tavoitteena on Suomen luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja kehitys, joka turvaa paitsi luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot.
Globaali selvitys, joka pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on luonnon merkitys hyvinvoinnille ja mikä on luonnon rahallinen arvo? Kuinka paljon luonnon häviäminen / köyhtyminen maksaa? Rakentuu / jatkaa Millennium Ecosystem Assessmentin jalanjäljissä ekosysteemipalvelut käytännön päätöksentekoon! TEEB = tärkein kv ekosysteemipalveluhanke tällä hetkellä -> tekeillä TEEB Nordic (SYKE/ Pohjoismaiden ministerineuvosto 2011)
Kuinka ESP:t huomioitiin CBD:n COP-päätöksissä Nagoyassa viime syksynä? Mainittiin yli 200 kertaa Pääpaino sisävesissä, meren ja rannikon BD:ssä, BD:n kestävässä käytössä, Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa, rahoitusmekanismeissa (ml. PES) Korostaa että BD ylläpitää ESP:ita Pääpaino suojelualueiden ulkopuolisten ekosysteemien kestävässä hoidossa ja käytössä = 83% terrestrisistä ja 90% akvaattisista ekosysteemeistä (Nagoyan sopimuksen mukaan) ESP:iden SISÄLLYTTÄMINEN SEKTORIKOHTAISEEN LUONNONVAROJEN HOITOON JA KÄYTTÖÖN The United Nations Collaborative Programme on Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation in Developing Countries
Kolme megatrendiä: globaalistuminen, kaupallistuminen ja ympäristöajattelu Yhteiskunta- ja ympäristövastuu nouseva trendi kansainvälisessä liiketoiminnassa Globalisaation johdosta vastuu ja vaikutukset voivat jakautua kauas toisistaan Ongelmat korostuvat kehitysmaissa Länsimaisia hyväksi havaittuja käytäntöjä voidaan soveltaa laajemmin
Talouskriisi on lisännyt kiinnostusta ratkaista ympäristöongelmia talouskasvun avulla. OECD on alkanut puhua vihreästä kasvusta "Green Growth" ja nostanut sen keskeiseksi tavoitteekseen. Miten talouspolitiikan keinoin voitaisiin edistää ympäristöliiketoimintaa, työllisyyttä ja talouden rakenteiden muuttumista ei tavoitetasoa. Ympäristönsuojelu mukana OECD:n kaikessa toiminnassa eikä vain erillisenä sektorinaan. UNEP puolestaan puhuu vihreästä taloudesta "Green Economy". Perustuu etenkin biomassan kestävään hyödyntämiseen liittyvään taloudelliseen toimintaan ja niihin näköaloihin, joita se avaa kehitysmaille.
Talousjärjestelmä tarvitsee aina itsensä ulkopuolisia energian ja raaka aineiden lähteitä ja paikan jonne syöttää käytetyt aineet. Kasvun perustana olleet loppumattomat fossiilisen energian varastot. H.E. Daly 1938- Ekosysteemipalvelut ovat uhattuina, koska ihmisen tuotannon mittakaava on tullut luonnonjärjestelmien toimintakyvyn kannalta liian suureksi. Talouden mittakaava tarkoittaa tällöin ennen kaikkea talouden aineellista perustaa. Kestävän kehityksen ennakkoehto on, että talouden mittakaava saadaan rajattua luonnonjärjestelmien sieto ja kantokyvyn sallimiin rajoihin. Talous voi edelleen kehittyä, mutta ainevirrat pysyvät vakiona. SSE on dynaaminen käsite talouden kestävä mittakaava muuttuu kun tekniikka kehittyy.
Metsäbiomit kattavat 41.9 million km 2 (28.4%) maapallon terrestrisestä pinta-alasta (MA 2005) Metsät ovat kadonneet 25 maasta, ja yli 90% metsistä on hävinnyt 29:stä maasta 1990-2000 temperaattisten metsien määrä kasvoi 3 milj. ha/a, kun metsäkadon osuus tropiikissa oli 12 milj. ha/a
Merkitys teollisen raakapuun tuotannossa kasvussa 4 % (140 milj. ha) maailman metsäalueista vuonna 2000 Puuviljelmät tuottivat 1/3 globaalista puuntuotannosta; vuoteen 2040 mennessä osuuden on ennustettu kasvavan ½:aan (FAO 2005) Ala lisääntyy 1 milj. ha/a temperaattisilla, subtrooppisilla ja trooppisilla seuduilla 78 % viljelmistä puun ja kuitujen tuotantoa, loput ennallistamista, maaperän tai vesistön suojelua jne.
Plantations influences on recognized ecosystem services of the study area based on the previous studies on grasslands-to-forest transitions. Ecosystem service MA category Plantations effect on ES Sources carbon sequestration and storage water quantity and quality nutrient cycling and soil fertility erosion and flood prevention regulating increasing above-ground sequestration; changing carbon cycling; decreasing stability of storages provisioning, regulating regulating regulating decreasing water yield (depends on spp.), esp. summer runoff; increasing groundwater recharging and upwelling; decreasing water quality compared to native forest, increasing water quality compared to farming and heavy grazing; increasing evapotranspiration compared to grasslands changing N cycling; no change in P cycling; transferring nutrients from intermediate depth to soil surface; unknown influence on long-term soil fertility; increasing salinity and acidification of soils (some spp.) increasing prevention of erosion; increasing erosion if grazing is allowed; no evidence for flood prevention local climate regulating no evidence for increase of precipitation; absorbing small particles and pollutants from air Chazdon 2008; Peng et al. 2008; Farley 2007; Rudel et al. 2005; Richardson and Higgings 1998; Vitousek 1991 Little et al. 2009; Silveira and Alonso 2009; Lara et al. 2009; von Stackelberg et al. 2007; van Dijk and Keenan 2007; Farley 2007; Farley et al. 2005; Jackson et al. 2005; Andréassian 2004; Cannell 1999; Le Maitre et al. 1999 Farley et al. 2009; Farley et al. 2005; Jackson et al. 2005; Rudel et al. 2005; Farley and Kelly 2004; Jobbágy and Jackson 2003; Cannell 1999; Richardson and Higgings 1998 Rudel et al. 2005; Cossalter and Pye- Smith 2003; Shakesby et al. 2002 Cossalter and Pye-Smith 2003; Kaimowitz 2000; Beckett et al. 1998 biodiversity all changing flora and fauna, mainly decreasing diversity; some spp. may Chazdon 2008; Lindenmayer and benefit diversity compared to degraded state; pines are invasive with Hobbs 2004; Cannell 1999; negative side-effects; decreased runoff and increased salinity have Richardson 1998; Richardson and negative impacts in aquatic ecosystems Higgings 1998; Loumento and Huttel 1997; Le Maitre et al. 1999 food provisioning supporting food production (mushroom, wild boar); decreasing Farley 2007; Lara et al. 2009; Le pastures but if grazing is allowed increasing cattle; decreasing summer Maitre et al. 1999 runoff affects on fish stocks firewood provisioning increasing availability, decreasing pressure to native forests landscape cultural changing landscape recreation cultural decreasing horse-back riding and hiking possibilities; increasing hunting; decreasing peacefulness tourism cultural increasing services in neighbor urban areas; decreasing free-access to nature
Sellun ja paperin osuus 64 % - määräisestä tuotosta Sahatavara, vaneri yms. 36 % Metsäteollisuuden käyttämän puun määrä on kasvanut keskimäärin 1.1 % vuodessa, vuodesta 1961 asti Eniten kasvua Latinalaisessa Amerikassa, eteläisessä Afrikassa ja Oseaniassa Historiallinen puunkorjuumäärien kehitys alueittain (FAOSTAT 2008). Turnover 2006 billion World s greatest forest industry companies.
Ilmaston muutos Energian tarve: biopolttoaineiden kysynnän kasvu Globalisaatio Kilpailu: sellun ja paperin ylituotanto Globaali (geo-)politiikka: Venäjä, kehittyvien maiden markkinat Kommunikaatio sidosryhmien kanssa: kansalaisjärjestöjen merkitys Raaka-aineiden ja vedensaannin turvaaminen Kuluttajien kasvava kysyntä vastuullisuudesta Lähde: 12 suomalaisen metsäteollisuuden asiantuntijan haastattelututkimus 2009. (Vihervaara & Kamppinen 2009. CSR 186.)
Metsäteollisuuden haasteet, riskit ja onnistumiset. Vihervaara & Kamppinen (2009). CSR 186.
Vihervaara & Kamppinen (2009). CSR 186.
Perinteisesti: puu sekä kuitu että sahatavara suuri taloudellinen merkitys ja toimivat markkinat! Muut tuotantopalvelut: bioenergia, polttopuu, riista, marjat, sienet, koristeet, lääkeaineet, geenivarat jne. Säätelypalvelut: hiilensidonta ja -varastointi, tulva- ja eroosionsuojelu, ravinteiden pidätys, veden kierto, paikallisilmaston säätely, biologinen torjunta jne. Kulttuuripalvelut: virkistäytyminen, matkailu, terveys, henkiset arvot, itseisarvo jne. Tukipalvelut: fotosynteesi, maaperän muodostus, ravinteiden kierto jne. Lähteet: Kniivilä ym. 2011: Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. Matero ym. 2003: Metsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja niiden arvottaminen. Metsätieteen aikakauskirja 3.
Metsähallituksen alue-ekologiset suunnitelmat Metsätalouden ja muiden käyttömuotojen optimointi (P. Leskinen et co.) Zonation uusi työkalu ekologisten käytävien suunnitteluun ja suojelun priorisointiin (A. Moilanen et co.) Kansallispuistojen, suojelualueiden ja muiden luontokohteiden taloudellinen merkitys
Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden häviämisen taustalla kaksi taloudellisista tekijöistä johtuvaa syytä: 1) markkinoiden epäonnistuminen, ja 2) kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat Markkinoiden epäonnistumiselle on ainakin kolme (osittain päällekkäistä) selitystä: 1) Julkishyödykkeet, 2) Ulkoisvaikutukset ja 3) Vapaan pääsyn (open access) tragedia (joskus virheellisesti sanottu yhteisomistuksen tragediaksi; the tragedy of the commons) Lähde: Naskali et al. 2006
Wunder (2005) määrittelee viisi PES-järjestelmää koskevaa kriteeriä: 1) vapaaehtoinen osallistuminen kaupankäyntiin, 2) huolellisesti määritelty kaupan kohteena oleva ekosysteemipalvelu, 3) ostajia ja 4) myyjiä on vähintään yksi, sekä 5) ekosysteemipalvelun tuottaja takaa ekosysteemipalvelun säilymisen. Toimivassa luonnonarvokauppajärjestelmässä on usein kolme osapuolta, myyjä, ostaja ja välittäjä, joista välittäjän rooli on erittäin tärkeä. UNECE-alueen (s.o. P-Amerikka, Eurooppa, Keski-Aasia) tarkastelussa löytyi 68 esimerkkiä käytössä olevista PES-järjestelmistä, jotka kohdentuivat seuraavasti: 34 metsä-/biodiversiteetti 21 vesi-/valuma-alue 13 veden laatu
Ehdottomasti uhka, jos tarkastellaan metsäteollisuuden 70-80 lukujen toimintaympäristöstä. Mahdollisesti uhka tai ehkä myös mahdollisuus 90 luvun uuden metsäpolitiikan hengessä. Ehdottomasti mahdollisuus, kun otetaan huomioon globaalit trendit ja tarkastellaan asiaa tulevaisuutta silmällä pitäen, METSOn avaaman suojelun ja metsätalouden uuden yhteistyön aikakaudella (WIN-WIN).
Tärkeimpien metsäekosysteemipalveluiden kvantifiointi, kartoitus ja arvottaminen Metsätalouden ja suojelun yhteensovittaminen uusien keinojen avulla (esim. PES) Tiedon vienti poliittiseen päätöksentekoon Vaikutusten arviointi, monitorointi ja hallinnointi
Kiitos!