LIIKENNETURVALLISUUDESTA Syksyn ja talven pimeinä aamuina ja iltapäivinä on oppilaita syytä kehottaa erityiseen varovaisuuteen koulumatkalla. Myös riittävän ajan varaaminen koulumatkaan varmistaa turvallista liikkumista. Hämärässä ja pimeässä liikkuja, heijastin on halvin henkivakuutus! POLKUPYÖRÄILIJÄN SUOJAKYPÄRÄN KÄYTTÖ Laki tieliikennelain muuttamisesta 90 Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää. Peruskoululaisten turvallisuuden varmistamiseksi koulutoiminnan yhteydessä koulutustoimi edellyttää ja suosittelee, että polkupyöräilykypärää käytetään. Siten opettajat ovat oikeutettuja huolehtimaan siitä, että polkupyöräkypärää käytetään siirtymisissä. Vanhempien toivotaan myös huolehtivan siitä, että lapsilla on pyöräilykypärä pyöräiltäessä. Jos huoltaja tuo oppilaan autolla Pataluodonkadulle, Rantakylän uimahallin kohdalla oleva pysäkki on turvallisin paikka jättää oppilas kyydistä. Koulun pihalla on varattu omat pysäköintialueet oppilaiden polkupyörille, mopoille ja skoottereille. TURVALLISUUDEN JA VIIHTYVYYDEN EDISTÄMINEN KOULUSSA Koulun turvallisuussuunnitelma sisältää ohjeet vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi sekä toimenpiteet erilaisissa vaara- ja kriisitilanteissa. Suunnitelmat päivitetään joka lukuvuosi ja henkilöstölle järjestetään turvallisuuskysymyksiin liittyvää koulutusta. Kysymyksiä käsitellään myös oppilaiden kanssa ja yhteistyössä palolaitoksen kanssa harjoitellaan ohjattua koulutiloista poistumista. Koulun tiloissa yhteiset toimintaohjeet annetaan keskusradion kautta ja aikuiset huolehtivat kaikissa tilanteissa oppilaiden ohjaamisesta. Jokaisella on oikeus ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Koulussa ei hyväksytä kiusaamista eikä toista loukkaavaa käyttäytymistä esim. nimittelyä, haistattelua, rasististen symbolien ja viestien esittämistä, kieltäytymistä työskentelystä toisen kanssa tai eristämistä. Jokaisen aikuisen velvollisuus on puuttua lapsen tai nuoren itseä tai toista vahingoittavaan käyttäytymiseen sekä hankkia tarvittavaa apua asianosaisille. Toimenpiteet koulukiusaamisen, väkivallan sekä muiden häiriötekijöiden ennaltaehkäisemiseksi
edistetään keskinäistä tuntemista, rakentavaa vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa pyritään myönteisen ilmapiirin luomiseen ja keskinäisen kunnioituksen lisäämiseen ongelmatilanteissa käydään kasvatuksellisia keskusteluja ja pyritään tasapuolisesti neuvotellen sovintoon sekä samalla vahvistamaan vastuullista käyttäytymistä huolehditaan riittävästä valvonnasta ja turvallisuutta edistävistä järjestelyistä huolehditaan, että kaikki koulussa ovat tietoisia toimintaohjeista, säännöistä sekä mahdollisten rikkomusten seurauksista Tavoitteena on miellyttävän ja turvallisen ilmapiirin ja työrauhan luominen. Koulun henkilökunnan yhteisenä tehtävänä on ohjata oppilaita toimimaan oikein sekä valvoa sääntöjen ja määräysten noudattamista. Tupakointi kielletty Tupakkalaki kieltää tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myymisen tai muun luovuttamisen 18 vuotta nuoremmalle henkilölle. Ikäraja on ehdoton. Pääasiassa 18 vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla, kuten päiväkotien ja koulujen pihoilla ja työpaikoilla tupakointi on kielletty. Koululla on velvollisuus valvoa koulun alueella tupakkalain noudattamista. Koska tupakointi on kielletty myös koulun järjestyssäännöissä, rikkomusta seuraa ensin koulun rangaistus. Mikäli oppilas tästä huolimatta edelleen jatkaa rikkomusta, asiasta joudutaan ilmoittamaan poliisille ja sosiaaliviranomaisille. KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN JA KIUSAN SELVITTELY KOULUSSA Mitä kiusaaminen on? Kiusaaminen on yleensä toistuvaa ja tahallista henkistä, ruumiillista tai sanallista väkivaltaa, jonka yksi tai useampi lapsi tai aikuinen kohdistaa suhteellisen puolustuskyvyttömään uhriin tai ryhmään. (K.Salmivalli). Kiusaamista voi ilmetä monin eri tavoin, kuten panetteluna, nimittelynä, tönimisenä, potkimisena tai ryhmän ulkopuolelle sulkemisena. Myös sukupuolinen häirintä tai ahdistelu on kiusaamista. Miten saamme tietoa kiusaamisesta? Oppilaita rohkaistaan kertomaan aina kiusaamisesta aikuiselle tai luotto-oppilaalle. Jos kotona herää epäily kiusaamisesta koulussa, pyydämme huoltajaa ottamaan yhteyttä luokanohjaajaan tai apulaisrehtoriin mahdollisimman pian. Kaikille oppilaille tehdään lukuvuosittain kysely, joka luotettavuuden takaamiseksi on nimetön ja samanaikainen. Koulu analysoi tulokset ja puuttuu yksittäisiin kiusaamistapauksiin. Tarpeen tullen kuraattori ja luokanohjaaja puuttuvat luokan ilmapiiriin ja opiskeluoloihin laajemminkin.
Kuka tai ketkä selvittelevät kiusaamistapauksia? Vastuu kiusaamisen selvittelystä on koulun aikuisilla. Luokanohjaaja tai oppilashuoltoryhmän jäsenet (KiVa-tiimi) selvittävät ja sovittelevat tilannetta. Miten ja milloin kiusaamisesta tiedotetaan kotiin? Opettaja ottaa yhteyttä kotiin heti kiusan tultua ilmi koulussa joko puhelimitse tai järjestämällä tapaamisen koululla. Väärinymmärrysten välttämiseksi tapaaminen voi joskus olla välttämätön. Milloin ja missä keskustelut käydään? Kiusaamiseen puututaan heti kiusan tultua ilmi. Keskustelut käydään luottamuksen ja turvallisuuden takaamiseksi yksityisesti kansliassa tai neuvottelutilassa. Miten kiusaamista selvitetään? Selvittelytilanteessa on aina mahdollisuuksien mukaan kaksi koulun aikuista työparina. Aluksi kiusaamisen osapuolia kuullaan erikseen ja heidän kokemuksensa kirjataan ja kuvaukset arkistoidaan. Kiusattu voi myös itse kuvata tapahtuneen. Yhteinen keskustelu ja sovittelu ja sovinnonteko on vasta tämän jälkeen. Milloin seurantakeskustelut pidetään? Seurantakeskustelu on yhteisesti sovittuna aikana, yleensä viikon tai kahden viikon kuluttua selvittelystä tai sovinnonteosta. Seurantakeskusteluun osallistuvat sovittelijat ja kiusaamisen osapuolet. Miten huolehditaan, ettei kiusaaminen jatku tai ala uudelleen? Sovittelussa laaditaan kirjallinen muistio, yhteisesti allekirjoitettu sopimus, jonka pitämistä seurataan. Sovitaan myös, että opettaja / sovittelija saa heti tiedon, jos sopimus ei pidä. Miten toimitaan, jos kiusaaminen jatkuu tai alkaa uudelleen? Jos kiusaaminen jatkuu tai alkaa uudelleen, tartutaan tilanteeseen vakavasti ja laaditaan suunnitelma jatkotoimista. Asia otetaan joka tapauksessa uudelleen oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Vanhemmat pyydetään koululle yhteiseen tapaamiseen, ja tilanteen niin vaatiessa turvaudutaan ulkopuoliseen asiantuntija-apuun. KiVa-koulu Koulu on mukana kiusaamisen vastaisessa toimintaohjelmassa, johon tällä hetkellä osallistuu lähes 90% Suomen kouluista. KiVa-tiimiin kuuluvat Heli Kähkönen ja Marjaana Saarelainen sekä luokanohjaajien edustajina Tarja Gröhn, Satu Federleyja Pirkko Pikkarainen. Kiusaamisen vastaisen ohjelman yleiset, kiusaamista ennaltaehkäisevät toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin. Kohdennetut toimenpiteet (selvittämiskeskustelut ja seuranta) otetaan käyttöön, kun kiusaamistapaus tulee ilmi ja ne kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin oppilaisiin. Tavoitteena on saada mahdollinen kiusaaminen loppumaan. Kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Kiusaamista sivusta seuraaville oppilaille tarjotaan keinoja tukea kiusattua ja osoittaa, että he eivät hyväksy kiusaamista. Koululla on käytettävissään ohjelmaan
liittyvät verkkomateriaalit. Säännöllisten kyselyjen avulla kartoitetaan kiusaamistilannetta ja käynnistetään toimenpiteet. Vinkkejä vanhemmille KiVa Koulu toimenpideohjelmasta löytyy lisätietoja osoitteesta www.kivakoulu.fi Sivustolta löytyy Vanhempien opas, jonka tavoitteena on tarjota tietoa koulukiusaamisesta; mitä siitä tiedetään ja mitä sille voidaan tehdä niin kotona kuin koulussakin. Seuraavat terveiset on poimittu em. oppaasta: Toimenpiteet kotona Asian selvittämisen tavoitteena on tuen välittäminen kiusatulle, hänen itseluottamuksensa lisääminen ja sen vakuuttaminen, että kiusaaminen saadaan loppumaan. Oman koulun KiVa Koulu -tiimiin kannattaa ottaa yhteyttä ja keskustella tapahtuneesta. Tiimin jäsenet ovat koulutuksessa perehtyneet toimenpiteisiin, joiden avulla yksittäisiin kiusaamistapauksiin puututaan. Milloin kiusaaminen on rikos? Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lainpykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja. Lapseni osallistuu kiusaamiseen - mitä tehdä? Ole rauhallinen ja päättäväinen keskustellessasi kiusaamisesta lapsesi kanssa. Tee selväksi, ettet hyväksy kiusaamista. Kerro, että haluat tukea lastasi kiusaamisen lopettamisessa. Miettikää yhdessä erilaisia keinoja, joiden avulla voi hillitä kiukkua ja kestää pettymyksiä. Voitte myös pohtia, mitä lapsesi voisi tehdä kiusatun hyväksi, esimerkiksi tervehtiä ja hymyillä rohkaisevasti tai olla ainakin osallistumatta kiusaamiseen millään tavalla. JOENSUUN KOULUTUSTOIMEN YLEISSIVISTÄVIEN OPPILAITOSTEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Näitä järjestyssääntöjä sovelletaan kouluaikaan ja koulualueeseen. Koulualueella tarkoitetaan niitä kiinteistöjä ja piha-alueita, jotka ovat koulun opetustiloina. Kouluajaksi käsitetään lukujärjestyksen mukainen työpäivä ja koulun vuosisuunnitelmassa hyväksytyt poikkeavat työajat.
Järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulun järjestämissä opiskeluun välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa, vaikka ne järjestetään koulualueen ja / tai -ajan ulkopuolella. Toiminta koulualueella ja -ajalla sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa: 1. Perusasteen oppilas saa poistua kouluaikana koulualueelta vain opettajan tai rehtorin erillisellä luvalla. 2. Jokainen kouluyhteisön jäsen käyttäytyy asiallisesti ja tekee omat tehtävänsä tunnollisesti. 3. Jokainen kouluyhteisön jäsen vastaa siitä, että kaikissa tilanteissa vallitsee työrauha. 4. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen pitämään koulualueen ja muut koulun käytössäolevat alueet siistinä. 5. Oppilaan tulee osallistua opetukseen säännöllisesti. 6. Jos oppilas ei voi tulla kouluun, on huoltaja velvollinen välittömästi ilmoittamaan syyn luokanopettajalle tai ryhmänohjaajalle. Koulun tulee ottaa yhteyttä huoltajaan oppilaan kolmantena poissaolopäivänä, jos huoltaja ei ole ilmoittanut oppilaan poissaolon syytä. Peruskoulun tulee seurata oppilaan poissaoloja. 7. Luokanopettaja tai ryhmänohjaaja voi antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään viikon poissaoloon sen luokan oppilaalle, jonka valvonta hänelle kuuluu. Koulun rehtori voi myöntää oppilaalle luvan viikkoa pidempään poissaoloon. Lupa anotaan kirjallisena. 8. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Oppituntien ulkopuolisessa toiminnassa noudatetaan erikseen sovittuja työaikoja. 9. Välituntien aikana luokkatiloissa saa oleskella vain tilasta vastaavan opettajan erillisellä luvalla. 10. Aiheeton liikennöinti koulun alueella on kielletty. Autot, pyörät, mopot ja muut kulkuvälineet pysäköidään koulun osoittamille paikoille. 11. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. 12. Vioittuneista tai rikkoutuneista välineistä on ilmoitettava välittömästi koulun henkilökunnalle. 13. Liikuttaessa noudatetaan liikennesääntöjä. 14. Tupakkatuotteiden, nuuskan, päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen, myynti ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty. 15. Matkapuhelimen häiritsevä käyttö on kielletty kouluaikana. (Koulk 23.4.2009, 51) Seuraamukset oppilaalle rikkomuksista Seuraavat toimenpiteet on kirjattava ja niistä on tiedotettava huoltajalle mahdollisimman nopeasti: 1. Kasvatuskeskustelu PoL 35 on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen. Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä oppilaan kasvatuskeskusteluun.
2. Perusasteella kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään PoL 36. 3. Perusasteella ja lukiossa opetusta häiritsevä oppilas voidaan poistaa oppitunnin tai koulun järjestämän tilaisuuden loppuajaksi. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tässä tapauksessa koulun rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtumien kulusta varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle. PoL 36b, LL 26 b 4. Rehtori voi koulutyötä kohtuuttomasti häiritsevältä tai väkivaltaiselta tai toisten turvallisuutta uhkaavalta oppilaalta evätä oikeuden osallistua opetukseen ja liikkumiseen koulualueella perusopetuksessa enintään jäljellä olevan työpäivän PoL 36 ja lukiossa enintään kolmen työpäivän ajaksi LL 26. 5. Opettaja tai rehtori saavat tarkastaa oppilaan tai opiskelijan mukana olevat tavarat (mm. kassit, penaalit), hallinnassa olevat koulun tai oppilaitoksen säilytystilat ja vaatteet päällisin puolin sellaisen kielletyn tai vaarallisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos esineen tai aineen hallussapito on ilmeistä ja oppilas tai opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. PoL 35e, LL 26e. 6. Perusopetuksessa opettaja tai rehtori voivat ottaa myös muun opetusta häiritsevän esineen pois oppilaalta, jos oppilas ei sitä pyynnöstä anna. Esine tai aine palautetaan oppilaalle pääsääntöisesti oppitunnin päätyttyä. 7. Lisäksi oppilaalle, joka häiritsee opetusta taikka menettelee vilpillisesti, voidaan perusasteella määrätä enintään kaksi tuntia jälki-istuntoa PoL 36 tai 8. perusasteella ja lukiossa antaa kirjallinen varoitus PoL 36, LL 26. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälkiistunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, 9. oppilas voidaan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kurinpitojaoston päätöksellä erottaa perusasteella enintään kolmeksi kuukaudeksi ja lukiossa enintään vuodeksi. Väkivaltaisen tai uhkaavan oppilaan vaarantaessa toisten turvallisuuden voidaan määräaikainen erottaminen panna täytäntöön ilman lainvoimaa. PoL 36, LL 26 Ennen kohdissa 7. 9. kuvattujen rangaistuksen määräämistä on yksilöitävä teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Lisäksi ennen kurinpitorangaistuksen (kirjallinen varoitus). TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN OPPIMISESSA
TOLLO - Tuo Omat Laitteet ja Lähde Oppimaan (Joensuun seudun oppilaitosten BYOD protokolla) Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään oppimisessa monipuolisesti. Tavoitteena on oppia taitavaksi ja vastuulliseksi tieto- ja viestintäteknologian käyttäjäksi. Koulussamme noudatettava opetussuunnitelma velvoittaa tieto- ja viestintäteknologian tehokkaaseen ja turvalliseen hyödyntämiseen oppimisen välineenä ja kohteena. Oppilas käyttää oppitunneilla koulun tietoteknisiä laitteita. Koulumme on sitoutunut myös siihen, että oppimisessa voidaan käyttää oppilaan omaa laitetta. Opettaja valitsee oppimiseen sopivat työtavat ja ohjaa turvalliseen työskentelyyn. Koulussa omilla laitteilla opiskellaan opetuksen järjestäjän ylläpitämän ilmaisen ja turvallisen verkkoyhteyden kautta. Oppilaitos ei vastaa oppilaan oman laitteen käytöstä syntyvistä kustannuksista, kuten puhelu-, verkkoyhteys- ja ohjelmistomaksuista.
Oman laitteen käyttämisessä ja säilyttämisessä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Käyttämällä omaa laitetta oppitunnilla oppilas ja huoltajat osoittavat hyväksyvänsä laitteen käytön oppimisessa. Oppilaitos ei vastaa oppilaan omasta laitteesta vahinkotapauksissa. Oppilaan ja huoltajien tulee sopia siitä, saako omaa laitetta käyttää oppitunnilla. Samalla huoltajan ja oppilaan/opiskelijan tulee yhdessä käydä läpi oheiset, oppilaitoksessa voimassa olevat oman laitteen käyttöön liittyvät järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttämisessä 1. Laitteita käsitellään ja säilytetään huolellisesti. 2. Laitteita käytetään opettajan luvalla ja annettujen ohjeiden mukaisesti. 3. Toisen laitetta tai käyttäjätilejä ei saa käyttää tai ottaa haltuun. 4. Laitteilla ei saa valokuvata, videoida tai äänittää toista henkilöä ilman lupaa. Luvattoman materiaalin jakaminen on kiellettyä. 5. Laitteita ja ohjelmistoja ei saa käyttää toisen vahingoittamiseen tai kiusaamiseen. 6. Oppilaan/opiskelijan on poistettava sopimaton tai luvaton materiaali laitteesta välittömästi. 7. Laitteen päivittäminen, ylläpitäminen ja tietoturvasta huolehtiminen on huoltajien vastuulla. 8. Opettajalla on oikeus ottaa väliaikaisesti haltuunsa laite, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista