Pohjois-Savon kehittämisstrategia ja maakuntaohjelman rahoitusseuranta 2014-2015 Jari Jääskeläinen ja Janna Merenniemi
Pohjois-Savon maakuntastrategia toimintalinjat
Pohjois-Savon elinkeinoelämään kohdistuva kehittämisstrategia 1. Aluetalouden selkärankana kone- ja energiateollisuus, puuteollisuus ja elintarviketeollisuus tuottavuus, uusiutuminen, uudet investoinnit ja palvelut, digitaalisten menetelmien hyödyntäminen, osaaminen ja työvoiman saatavuus 2. Investoinneilla ja biojalostuksella puusta ja muista luonnonvaroista uusia tuotteita markkinoille, raaka- aineita ja lisäaineita muille aloille, luonnonvarojen arvonlisäyksen nosto, työvoiman saatavuus 3. Terveysalan tieteistä ja yritystoiminnasta teknologiaa, mittaustekniikkaa, parempia palveluja ja liiketoimintaa, henkilökohtaisia lääkkeitä ja ravitsemusta sekä yritystoimintaa vastaamaan väestö- ja palvelumurrosta 4. Vesi- ja ilmateknologia vastaamaan kaivosalan, maatalouden, teollisten prosessien ja maailman kasvualueiden tarpeisiin, Pohjois-Savoon Suomen vahvin vesiklusteri
Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet ja kehittämistavoitteet
Pohjois-Savon työvoimaan, osaamiseen ja aluerakenteeseen kohdistuva strategia (toimintalinjat 2-4) Yritysten toimintaedellytysten lisäksi rahoitusta ja toimenpiteitä kohdistetaan työvoiman saatavuuteen, osaamiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen 1. Työmarkkinoita ja työllistymistä tukevan koulutuksen kehittämiseen, koulupudokkuuden ehkäisyyn ja koulutuksen puitteiden parantamiseen (koneet, laitteet, laboratoriot ) 2. Työurien pidentämiseen, työelämän laatuun ja yritysten uudistumiseen (mm. sukupolvenvaihdokset) 3. Terveys / elämäntapaongelmien varhaisen puuttumisen lisäämiseen ja terveyspalvelujen kehittämiseen 4. Matkailukeskittymien kasvuun ja yritysalueiden infran kehittämiseen 5. Pääosa liikenneinfran rahoituksesta on LVM:n kansallista rahoitusta, mikä on seurannassa mukana TL4:llä (ei innovaatiokärjissä) ja kuuluu maakunnan edunvalvonnan piiriin. Kuitenkin maakuntaohjelma suuntaa tämän rahan käyttöä vain rajallisesti.
Aluerahoitukset kohdentuminen 2014-2015
Rahan lähteet 2014 2015 - seurannassa mukana 121 M EAKR ESR Kansallinen 33,3 15,8 60,3 (+ 19,1 Tekes*) Rahoittajat Leader Maaseutu Energiatuki 1 8,9 1,8 ELY-keskus 96 EAKR 17,4 ESR 15,8 Maaseutu 8,9 Energiatuki 1,8 Leader 1,0 Liikenne 51,1 Pohjois-Savon liitto 17,8 EAKR 14,8 Kansallinen 3,0 Tekes 26,4 * Kansallinen yritys 19,1 Tutkimusrahoitus 6,2 EAKR 1,1 *Tekesin kansallista yritysrahoitusta 19,1 M ei voitu kohdentaa innovaatiokärkiin tai toimintalinjoille
Rahoituksen lähteet Suurin rahoittaja on ollut LVM, jonka rahoitusta Pohjois-Savoon vuosina 2014-2015 on saatu 51,1 M (seurannasta puuttuvat sote ja koulutus) EU-rahasta EAKR:n osuus on 55 %, ESR:n 26 % ja maaseudun kehittämisen 15 %. Tierakentamisen jälkeen seuraavaksi suurin rahoituksen kohde on yritysten kehittämishankkeet ja investoinnit. Kolmanneksi suurinta on yrityksiä, tutkimusta ja kehittämistä palvelevat tutkimus- ja kehitysympäristöt. Neljäntenä on osaamisen ja työllisyyden edistäminen. Viides maaseudun kehittäminen Rahoittajat Suurin osa aluekehittämisen rahoituksesta on kulkenut ELY-keskuksen kautta (79 %), myös ilman LVM:n rahoitusta (64 %). ELYn EAKR-rahoitus kohdentuu pääasiassa yrityksille ja ESR-rahoitus työllisyyden ja osaamisen kehittämiseen Tekes on toiseksi suurin rahoittaja (Finnvera puuttuu seurannasta), pääosa Tekesin rahoituksesta on kansallista rahoitusta, mistä yritysrahoituksen kohdentumista suhteessa tavoitteisiin ei voida arvioda. Pohjois-Savon liitto on kolmas merkittävä rahoittaja. EAKR-rahoitus kohdentuu elinkeinoelämää tukeviin kehittämishankkeisiin sekä osaamista ja elinkeinoelämää tukevaan tutkimusinfraan ja yritysten toimintaympäristöön
INNOVAATIOKÄRKIEN ALUERAHOITUS 2014 2015 Aluerahoitus 70 M (ei FV, maatila, Tekes yritys 19,1, liikenne 51,1) Innovaatiokärkiin ei kohdistu 22,2 M 32 % (pääosin ESR ja laaja-alaisia) 14,8 M 21 % 10,4 M 15 % 6,9 M 10 % 9,1 M 13 % 6,5 M 9 %
Rahoituksen kohdentuminen innovaatiokärkiin Rahoitus on kohdentunut hyvin innovaatiokärkien strategian ja toimintalinjojen mukaan. Seurannassa mukana 70 M. Innovaatiokärkiin on kohdistunut 68 % rahoituksesta Tämä on hyvin suhteessa kehittämistavoitteisiin. Innovaatiokärjet painottuvat ensi sijassa 7 alan yrityksiin ja niiden T&K&Iresursseihin. Pääosa innovaatiokärkien rahoituksesta on TL1:n alueella. Valtaosa kehittämisrahoituksesta ja seurannassa mukana olevasta yritysten rahoituksesta kohdistuu Pohjois-Savon aluetalouden ja viennin kannalta merkittävimpiin aloihin, niiden menestystekijöiden parantamiseen ja uudistamiseen. Tämän lisäksi on rahoitettu uusina mahdollisuuksina pidettyjä aloja. Pääosa innovaatiokärkien ulkopuolisesta rahoituksesta (ensisijassa ESR) kohdentuu työvoiman, osaamisen, hyvinvoinnin sekä EAKR:ssä aluerakenteen kehittämiseen sekä useille aloille vaikuttaviin toimiin, mitä ei voi kohdentaa yhdelle alalle.
RAHOITUS 2014 2015 yhteensä 121 M, mistä ei kohdistu TL:lle 2,6 M (2,1 %) Talouden uudistuminen TL1 46,4 M Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 12,2 M Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus 10 419 917 Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri 5 632 757 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus 4 298 637 Työurien pidentäminen 4 361 360 13 838 188 Elintarviketuotanto 9 314 477 Läpileikkaavat 7,1 M Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina 3 008 146 Maakuntaan muuton edistäminen 556 965 Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy 4 110 700 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet 853 950 Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne 2 150 260 Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa 445 117 52 366 409 Liikennejärjestelmän toimivuus - Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 3 5,4 M Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL 4 54,5 M
Toimintalinjoihin (TL 1 TL 4) rahoituksesta on kohdentunut 98 %. Maakuntaohjelma on tämän perusteella ohjannut vahvasti rahoitusta tai ainakin ohjelman kattavuus on riittävä. Tässä arviossa on mukana myös LVM:n kansallinen rahoitus Talouden uudistuminen TL1 46,4 M Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 12,2 M Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL3 5,4 M Aluerakenne ja saavutettavuus TL4 54,5 M Läpileikkaavat teemat (sis. TL 1) 7,1 M EAKR kohdistuu pääasiassa TL1:een ESR kohdistuu TL2:een ja TL3:een. LVM:n rahoitus kohdistuu TL4:ään. Maaseuturahoitus kohdistuu pääosin TL1:een.
Rahoitusta on kohdentunut vähän Biopolttoaineiden kehittämiseen (uudet polttoaineinvestoinnit seisovat, mutta perinteisiä bioenergialaitoksia on rahoitettu) ja terveyttä edistävän ravitsemuksen/ruuan edistämiseen TL1:llä Maakuntaan muuton ja koulutuksen vetovoiman edistämiseen sekä maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehittämiseen TL2:lla Sote-palvelujen kehittämiseen, kotouttamisen edistämiseen ja terveyttä edistäviin käytäntöihin TL3:lla Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehittämiseen Liikennejärjestelmän toimivuuden parantamiseen EU-rahalla, mutta LVM:n kansallista rahoitusta on 51,1 M liikenneyhteyksien kehittämiseen
Talouden uudistuminen TL1 RAHOITUS 2014-2015 Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus Mekaaninen puunjalostus 8 436 000 Biopolttoaineet 37 450 Biojalostus, t&k ja uudet tuotteet 1 946 467 Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät ja palvelut, innovointi 10 329 833 Energiateknologia 2 297 066 Sovellukset yritys-oppilaitosverkoissa 1 211 289 Elintarviketuotanto Maitotalous ja kehittäminen 4 821 192 Elintarvikejalostus ja yritysten kasvu, terveysvaikutukset 4 493 286 Elinkeinoelämän kansainvälistyminen 2 354 846 Mittaustekniikka ja kehitysympäristöt 2 027 276 Vesi- ja kaivosturvallisuus sekä ilmatutkimus 2 765 203 Vahvistuva terveysklusteri Lääketutkimus, valmistus ja palveluliiketoiminta 3 598 340 Terveyden teknologia 2 016 717 Terveyden edistäminen, ravitsemus 17 700
RAHOITUS 2014-2015 Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Koulutuksen kysyntälähtöisyys 725 938 Toimiva koulutusketju, estetään koulupudokkuus 1 974 665 Aikuiskoulutus 1 598 034 Työurien pidentäminen Varhainen puuttuminen kouluissa ja työpaikoilla 3 052 180 Työelämän laadun kehittäminen 1 309 180 Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehittäminen? Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Kuopion ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa? Kasvun mahdollistaminen 3 008 146 Maakuntaan muuton edistäminen Kotoutumisen tukeminen 143 835 Opiskelijoiden työllistyminen alueelle 413 130 Koulutuksen vetovoiman lisääminen?
RAHOITUS 2014-2015 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 3 Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy Varhainen puuttuminen 4 042 570 Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt 68 200 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Perusterveydenhuollon vahvistaminen? Hyvinvointiosaamisen vahvistaminen 646 950 Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen 207 000 Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt 72 987 Palveluprosessit ja ohjaus 372 130
RAHOITUS 2014-2015 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL 4 Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet 52 366 409 Luonnonvara-alan liikennetarpeet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne 322 952 Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet 1 436 718 Matkailukeskittymien kasvu 390 590 Liikennejärjestelmän toimivuus Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit Henkilöliikennepalvelut ja liikenneturvallisuus
Suurimmat Tekesin ja ELYn rahoittamat yrityshankkeet 2014-2015 Tekes Euroa ELY Euroa NewIcon Oy 1330500 STORA ENSO WOOD PRODUCTS OY LTD 4875230 Servicepoint Kuopio Oy 1127000 SEPA OY 1495000 Junttan Oy 1115000 PCM TECHNOLOGY OY 619360 Aurealis Oy 908000 FINNPULP OY 573140 Foster Wheeler Energia Oy 876037 OY MOREHOUSE LTD 494830 Hapella Oy 814000 RATESTEEL OY 454970 Medikro Oy 766000 FÍNPRO RY 406893 Rocsole Oy 760000 LANKARAKENNE OY 383745 Lametal Oy 686000 RD TECHNOLOGY CENTER OY 383700 Bella-Veneet Oy 568750 HÖGFORSGST OY 376920 Olvi Oyj 539000 PAAKKILAN KONEPAJA OY 354500 Ponsse Oyj 528761 SUOMEN KASSAJÄRJESTELMÄT OY 314390 Savroc Oy 494300 OY MEDFILES LTD 297300 Mega Elektroniikka Oy 494000 DIMEX OY0477986-7 283300 Proxion Solutions Oy 420000 BONE INDEX FINLAND OY 265820 IroFit Technologies Oy 393000 METALMIX OY 252660 Superoperator Oy 379000 PLG-HAAPAJÄRVI OY 245720 IS-Vet Oy 332000 VA-VARUSTE OY 224560 2Cool Finland Oy 323000 PAINETEHO OY 220750 Jarmat Oy 315000 AKTIIVIKLUBI OY 210870 Bone Index Finland Oy 280000 P.K. AURINGONPIMENNYS OY 202930 Oplatek Group Oy 258665 MEDIKRO OY 201760 Myontec Oy 250000 NEWICON OY 195860 Telespro Finland Oy 238000 KPA UNICON WORKS OY 176370 Experimentica Oy 234000 Led Suutari Oy 226000 NMR Solutions Oy 221000 Mobie Oy 213000 Savon Sellu Oy 201000 3D Online Factory Oy 189000 Snowek Oy 187000
Maakuntaohjelman ulkoisen arvioinnit tulokset / TK-Eval & MDI
Arvioinnin tuloksia Maakuntaohjelman valmistelu Yritysten kuulemiseen on maakuntaohjelman valmistelussa ilahduttavalla tavalla suunnattu valmisteluresurssia ja sen kautta elinkeinoelämän näkemys on saatu hyvin sisällytettyä ohjelmaan. Aiemmissa arvioinneissa noussut kehittämissuositus on tällä tavoin ohjelmavalmistelussa huomioitu, mikä omalta osaltaan on lisännyt yritysten sitoutumista ohjelman tavoitteisiin ja toteutukseen. Maakuntaohjelman sisältöjen rajaamiseen on edelleen tarvetta, vaikka asiassa on tapahtunut edistystä edelliseen arviointiin nähden. Rahoituksen suuntaamiseen maakuntaohjelman puitteissa ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. Vaikka yritysten toiveita on nykyisen ohjelman valmistelussa kuultu ja otettu huomioon, on sidosryhmissä edelleen tahoja, jotka kaipaisivat entistä enemmän yritysten kuulemista ja yrityshankkeiden rahoittamista. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että yrityshankkeiden toteutus vaatii tarpeen tunnistamista, toteutustahtoa ja omaa panosta yrityksiltä itseltään. Maakunnan kehittämiseksi olisi tarve saada auki eurooppalaisia rahoituskanavia rakennerahastovarojen ulkopuolelta, esim. Euroopan investointipankin Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR). 20
Arvioinnin tuloksia Maakuntaohjelman asema ja toimeenpano Ohjelman rooli alueen kehityksen suuntaajana näkyy etenkin hankkeiden valinnassa. Ohjelmaa pidetään tässä suhteessa tärkeämpänä kuin edellisen arvioinnin aikaan. Jos taas toimijalla ei ole sidosta kehittämisrahoitukseen, eikä hankkeiden toteuttaminen kuulu sen toimintatapoihin, maakuntaohjelman merkitys jää tällaisen toimijan kohdalla vähäiseksi. Maakuntaohjelman linjaukset ovat hyvin linjassa alueen muiden ohjelmien ja strategioiden kanssa. Myös maakuntasuunnitelman älykkään erikoistumisen kärjet koetaan yhteisesti tärkeiksi ja oikein valituiksi kehittämiskohteiksi. Maakuntaohjelman kytkeytyminen yliopiston linjauksiin on kuitenkin moniin muihin organisaatioihin verrattuna heikompi ja asian tekee hankalaksi erityisesti se, että yliopiston tulosmittarit määritellään OKM:ssä, eikä niihin sisälly yliopiston kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, mittaaminen ja siihen kannustaminen. Maakuntaohjelmalla ei näyttäisi olevan myöskään alueellisen maaseutusuunnitelman toteutukseen liiemmin vaikutusta. Maakunnallisen ohjelmatyön suurimpana vahvuutena Pohjois-Savossa pidetään ohjelmatyöhön liittyvää yhteistyötä eri toimijatahojen kesken, mikä näkyy myös sitoutumisena ohjelman toteutukseen. Maakuntaohjelmatyön heikkouksina nähdään a) ohjelman sisällölliset puutteet, erityisesti se, ettei ohjelma tue yritysten kansainvälistymistä riittävällä tavalla, b) tutkimuksen ja yrityselämän puutteelliset kytkennät, c) heikosti toimivat kehittämisprosessit, d) resurssikysymykset sekä e) haasteet hankevalinnassa ja hankkeiden laadussa. 21
Maakuntaohjelma talouden uudistajana Arvioinnin tuloksia Sidosryhmänäkemyksen mukaan maakuntaohjelma on vaikuttanut talouden uudistumisen toimintalinjalla eniten kone- ja energiateollisuuteen, mikä on johdonmukaisesti linjassa toimintalinjan rahoituksen kohdentumisen kanssa. Potentiaalisimpana kehittämisalana v. 2030 mennessä pidetään metsäteollisuutta, puun uutta käyttöä ja biojalostusta, mikä merkittävässä määrin johtunee alueelle kaavailluista tehdasinvestoinneista sekä biotalouden poliittisen painoarvon kasvusta kansallisissa linjauksissa. Alan kehittämisessä on päästy siihen vaiheeseen, että siinä pitäisi tehdä valintoja, fokusointia ja toimintaa tulisi terävöittää. Kone- ja energiateollisuuden hyvään kehitykseen on vaikuttanut teemaan tehty yhteinen toimenpideohjelma, jonka suunnitteluun osallistui laaja joukko asiantuntijoita ja toimijoita eri puolilta maakuntaa. Sen myötä kehittämiseen saatiin sitoutettua laajasti alueen ja alan yrityksiä. Sen jälkeen toimijoita on aktivoitu ja ideointiin on käytetty asiantuntemusta ja myös ulkopuolista näkemystä. Toimenpideohjelmalla on ollut myös hyvä ohjaava vaikutus oppilaitosten hanketoiminnalle ja ala on aktivoitunut ohjelman ansiosta. Myös elintarviketuotannossa on tunnistettavissa hyvä jatkumo: teemaohjelman yhteinen valmistelu, aktivaattorin työllä hankesuunnittelua ohjelman mukaisesti eteenpäin, kehittämistoimenpiteet. Terveysalan yritysten kasvun parempaan tukemiseen maakuntaohjelman avulla nähdään tarvetta. Maatalouden vaikeudet ovat aiheuttaneet keskustelua, jossa pohditaan, voisiko kehittämistoimintaan sisältyä mahdollisuuksia reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin yllättäviin muutoksiin (vrt. maahanmuutto). 22
Arvioinnin tuloksia Maakuntaohjelma työvoiman riittävyyden ja osaamisen edistäjänä Ohjelman koetaan vaikuttaneen toimintalinjan painotuksista jonkin verran koulutukseen ja Kuopion alueen kasvuun, muttei niinkään maakuntaan muuton edistämiseen saati työurien pidentämiseen. Rahoitukseen nähden sidosryhmien kokema vaikutus etenkin työurien pidentämisessä jää odotettua vähäisemmäksi. Maakuntaohjelma hyvinvoinnin edistäjänä Maakuntaohjelman vaikutus toimintalinjan painotuksiin on kautta linjan suhteellisen vähäinen. Ohjelman vaikutusta elämäntapoihin ja kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ei oikein ole nähtävissä ja kumppanuuden edistämiseen palvelutuotannossa sekä sote-alueiden vahvistamiseen ohjelman vaikutus on koettu myös vaisuna. Maakuntaohjelma aluerakenteen ja saavutettavuuden kohentajana Maakuntaohjelmalla on nähty olleen jonkin verran vaikutusta aluerakenteen ja liikenneyhteyksien kehittämiseen, mutta hieman vähemmän liikennejärjestelmän toimivuuden lisäämiseen. LVM:n panostukset liikenneinfraan eivät juurikaan heijastu sidosryhmien näkemyksiin ohjelman vaikutuksista. 23
Läpileikkaavat teemat Arvioinnin tuloksia Ohjelmalla on on läpileikkaavista teemoista parhaiten onnistuttu vaikuttamaan vesi- ja kaivosympäristön sekä ilmantutkimuksen kehittymiseen ja myös edistämään elinkeinoelämän kansainvälistymistä, mikä on linjassa siihen, miten teemoihin on kohdistettu rahoitusta. Toisaalta yhtenä ohjelman heikkoutena tuli esiin, ettei ohjelma tue yritysten kansainvälistymistä ja että kansainvälistymiseen tulisi panostaa enemmän maakuntatasolla. Ristiriitaiset näkemykset vesi- ja kaivosympäristön sekä ilmantutkimuksen kehittymisestä kertovat siitä, että alalla otetuista kehitysaskelista ja aikaansaannoksista ei ehkä ole tiedotettu riittävästi. 24
Arvioinnin kyselyn alustavat tulokset tiivistettynä Strategiset valinnat ovat onnistuneet Nykyiset vahvat alat vielä uusia nousevia aloja vahvempia Puun- ja biojalostuksen merkitys maakunnalle nähdään jatkossa kaikkein tärkeimpänä 1. Kone- ja energiateknologia (N=36) (EOS: 1) (X: 76,42) 2. Puun- ja biojalostus (N=36) (X: 80,44) 3. Elintarvikeklusteri (N=36) (X: 74,35) 4. Terveysklusteri (N=36) (X: 70,80) 5. Vesi ja ilma (N=36) (EOS: 1) (X: 65,58) Ohjelman sisältöön kaivataan kuitenkin tarkempaa rajausta Ohjelma suuntaa maakunnan kehitystä kohtuullisesti, varsinkin hanketoiminnan rahoituksella Eri kehittäjätahojen sitouttamisessa maakuntaohjelman toteutukseen on edelleen tekemistä Maakuntaohjelma on vaikuttanut eniten kone- ja energiateollisuuteen ja elintarviketuotantoon, potentiaalisimpana alana vuoteen 2030 mennessä nähdään metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus 1. Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus (N=36) (X: 63,37 Y: 72,24) 2. Kone- ja energiateollisuus (N=35) (X: 66,15 Y: 66,29) 3. Terveysala (N=35) (X: 59,00 Y: 61,23) 4. Elintarviketuotanto (N=35) (X: 64,67 Y: 59,03) 25
Joitakin alustavia havaintoja haastatteluista Maakuntaohjelma on vaikuttanut toimijoiden välisen vuoropuhelun tiivistymiseen Strategisilla valinnoilla ja painopisteillä on toimijoiden tuki Maakuntaohjelma on vahvistanut erityisesti kone- ja energia-alan kehittymistä Onnistumisen takana on ollut veturiyritysten osallistuminen kehittämiseen ja sitä kautta yhteys pk-yrityksiin Rahoitusohjelmien käynnistyminen ollut jälleen liian hidasta Keskeisimmät kehittämiskohteet Kriittisin kehittämisen paikka on yhtäältä yliopiston ja muiden toimijoiden, toisaalta yritysten välinen yhteistyö Kansainvälistyminen ja digitalisaatio tulisi ottaa jatkossa vielä vahvemmin huomioon Kehittämistoimintaan sisällytettävä mahdollisuus reagoida yllättäviin muutoksiin Esim. maahanmuuttoon reagoitu, pystytäänkö ohjelmalla reagoimaan maatalouden nykyiseen ahdinkoon? 26