MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas 26.8.2011 Alueen työikäisen väestön muutos ja sen vaikutus osaavan työvoiman saatavuuteen uusimman tutkimuksen valossa. Jarkko Pietilä, Keski-Suomen Liitto Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400 137 371 438 518 424 178 315 280 321 131 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen lisäys Lähde: Tilastokeskus 1
Luonnollinen väestölisäys ja kokonaisnettomuutto (summat) Saarijärvi-Viitasaari -seudun kunnissa 2000-2010 0-100 -200 Saar Piht Kars Viit Kin Kyy Kiv Kan -59-159 -300-400 -500-600 -588-503 -395-299 -246-700 -800-900 -801 Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Lähde: Tilastokeskus Ikärakenne eräillä seuduilla Keski-Suomessa 2008 ja 2030 Joutsa 2008 12 59 29 Joutsa 2030 12 45 42 Saar.-Viit. 2008 16 60 24 Saar.-Viit. 2030 14 48 38 Keuruu 2008 15 61 24 Keuruu 2030 14 49 37 Koko maa 2008 17 67 17 Koko maa 2030 16 58 26 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Nuoret Työikäiset Seniorit Lähde: Tilastokeskus, syksyn 2009 ennuste 2
Yli 80-vuotiaat eräissä kunnissa Keski-Suomessa 2008 2035 2008 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Muutos 08-35 Muutos % 08-35 Jyväskylä 4649 5001 5651 6679 8227 11459 13619 8970 193 Kannonkoski 136 147 157 155 157 191 219 83 61 Karstula 299 334 359 411 459 594 670 371 124 Kinnula 107 114 137 144 170 217 260 153 143 Kivijärvi 89 98 113 129 156 178 195 106 119 Kyyjärvi 111 106 120 127 143 186 212 101 91 Laukaa 617 685 816 925 1114 1587 1949 1332 216 Muurame 224 256 325 420 566 804 983 759 339 Petäjävesi 225 241 244 261 307 408 476 251 112 Pihtipudas 294 316 339 381 398 470 524 230 78 Saarijärvi 690 730 806 895 962 1172 1371 681 99 Viitasaari 487 539 660 739 809 990 1160 673 138 Keski-Suomi 12800 13802 15486 17597 20691 27659 32307 19507 152 Lähde: Tilastokeskus Työikäinen väestö (15-64 v.) seuduittain 2008 2030 (2008=100) 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, syksyn 2009 väestöennuste 3
Työikäisten (15-64 v.) kehitys Viitasaarella, Pihtiputaalla ja Kinnulassa 1995-2025 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Sis. muutot Omavaraisennuste Lähde: Tilastokeskus (vuodet 1995-2010 toteutumatietoa, vuodet 2011-2025 syksyn 2009 ennustetietoa) Työvoiman poistuma Keski-Suomessa 2007 2025 Työvoima 2007: 126 565 Työvoiman kokonaispoistuma: 2007 2015: 28 562 henkeä 2016 2025: 31 236 henkeä Poistuman kohdentuminen: 2007 2015: 23 % 2016 2025: 25 % 2007 2025: 48 % Työvoiman menetys toimialoilla: Terv.huolto- ja sos. palvelut: 27 % 2015 mennessä, 30 % 2025 mennessä (4 503 + 5 015) Koulutus: 22 % 2015 mennessä, 26 % 2025 mennessä (2 091 + 2 430) Julkinen hallinto: 27 % 2015 mennessä, 28 % 2025 mennessä (1 687 + 1 765) Maa-, riista- ja kalatalous: 35 % 2015 mennessä, 29 % 2025 mennessä (1 233 + 1 039) Lähde: Foredata Oy 4
Työvoiman poistuma Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa 2007 2025 Työvoima 2007: 14 001 henkeä Työvoiman kokonaispoistuma: 2007 2015: 3 709 henkeä 2016 2025: 4 155 henkeä Poistuman kohdentuminen: 2007 2015: 26 % 2016 2025: 29 % 2007 2025: 55 % Eniten työvoimaa menettävät toimialat: Terv. huolto- ja sos. palvelut: 29 % 2015 mennessä, 62 % 2025 mennessä (n. 1100) Maa-, riista- ja kalatalous: 33 % 2015 mennessä, 30% 2025 mennessä (n. 850) Tukku- ja vähittäiskauppa: 21 % 2015 mennessä, 28 % 2025 mennessä (n. 500) Lähde: Foredata Oy Työvoiman poistuma suurimmilla päätoimialoilla SV-seudulla vuosiin 2015 ja 2025 mennessä (abs, %) A 01, B Maa-, riista- ja kalatalous Työvoima 2007 Poistuma 2015 (abs.) Poistuma 2015 (%) Poistuma 16-25 (abs.) 1 326 454 34 406 Poistuma 16-25 (%) A 02 Metsätalous 511 147 29 166 33 D 20 Puutavara ja tuotteet 753 141 19 237 31 D 27-28 Metallituot. valm. 555 96 17 143 26 F Rakentaminen 785 184 23 236 30 G Tukku- ja vähittäiskauppa 1 101 235 21 308 28 H Maj. ja ravit. toiminta 418 89 21 102 24 31 I 60-63 Kuljetus ja varastointi 560 143 26 154 28 K (pl. 70) Liike-elämän palv. 654 147 22 196 30 L Julk. hallinto 561 164 29 167 30 M Koulutus 735 198 27 231 31 N Terv. ja sos. palvelut 1 736 523 30 596 34 O, P, Q Muut palvelut 514 117 23 150 29 Yhteensä 13 921 3 709 27 4 155 30 Lähde: Foredata Oy 5
SV seudun työllisten muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat 2011-2020 Lähde: VATT / Foredata Oy KESU (koulutustarjonta 2016) prosessina 1) Työllisten arviointi vuoteen 2025 (toimialoittain, VATT:lta pohja) 2) Työvoimatarve käännetään ammattirakennetarkasteluksi (ammattiryhmät) 3) Ammattiryhmittäin pohditaan keitä (osaajia) tarvitaan ja kuinka paljon 4) Tarve osaajista ryhmitetään koulutettaviksi koulutusasteittain ja aloittain 5) Koulutustarpeen arvioinnissa huomioon ikäluokkakoko ja koulutuksen läpäisytekijät 6) Päätehtävänä lopulta esittää luvut aloittajamäärästä (koulutusasteittain) ainakin maakunnan tasolla. 6
Työlliset pääammattiryhmittäin Keski-Suomessa 1995 2025 (tavoiteura) Pääammattiryhmät 1995 2000 2005 2007 2010 2015 2020 2025 1 Maa- ja metsätaloustyö 8 313 6 527 5 456 5 501 4 979 4 670 4 263 3 870 2 Teollinen työ 21 453 24 309 23 543 24 340 22 795 22 767 22 312 21 981 3 Rakennusalan työ 4 470 5 505 6 001 6 459 6 187 6 419 6 540 6 705 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 4 613 4 874 4 776 5 148 4 903 5 039 5 086 5 165 5 Palvelutyö 18 034 21 099 22 625 23 652 22 761 23 797 24 428 25 227 6 Toimistotyö 8 743 9 479 9 190 9 112 8 521 8 489 8 297 8 151 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 11 083 13 093 14 836 15 988 15 739 17 056 18 105 19 293 8 Opetus- ja kasvatustyö 4 840 6 685 7 110 7 047 6 813 7 178 7 422 7 718 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 1 097 1 211 1 382 1 482 1 420 1 473 1 502 1 540 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 3 293 4 535 5 707 6 309 6 019 6 206 6 283 6 401 11 Turvallisuusalan työ 1 707 1 838 2 019 1 984 1 861 1 863 1 831 1 809 12 Tuntematon 2 278 3 908 2 186 2 755 2 604 2 642 2 633 2 639 Yhteensä 89 924 103 063 104 831 109 777 104 600 107 600 108 700 110 500 Avautuvat työpaikat vuotta kohden pääammattiryhmittäin Keski-Suomessa 2008 2025 Pääammattiryhmät Muutos Poistuma Yhteensä Muutos Poistuma Yhteensä 1 Maa- ja metsätaloustyö -91 179 88-1,93 % 2,59 % 1,42 % 2 Teollinen työ -131 616 485-0,56 % 2,11 % 1,72 % 3 Rakennusalan työ 14 175 188 0,21 % 2,23 % 2,37 % 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 1 134 135 0,02 % 2,16 % 2,17 % 5 Palvelutyö 88 559 646 0,36 % 1,99 % 2,25 % 6 Toimistotyö -53 270 217-0,62 % 2,41 % 2,00 % 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 184 454 638 1,05 % 2,32 % 3,05 % 8 Opetus- ja kasvatustyö 37 196 234 0,51 % 2,28 % 2,63 % 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 3 37 40 0,21 % 2,06 % 2,21 % 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 5 153 158 0,08 % 2,03 % 2,09 % 11 Turvallisuusalan työ -10 60 50-0,51 % 2,45 % 2,11 % 12 Tuntematon -6 49 43-0,24 % 1,56 % 1,37 % Yhteensä 40 2 882 2 922 0,04 % 2,17 % 2,20 % 7
Uuden työvoiman tarve vuotta kohti koulutusaloittain 2008 2025 Koulutusala Avautuvat työpaikat Työttömien työvoimatarjonta Uuden työllisen työvoiman kokonaistarve Työttömät vuonna 2020 Uuden työvoiman kokonaistarve 1 Humanistinen ja kasvatusala 192 7 184 14 199 2 Kulttuuriala 102 10 92 9 100 3 Yht.kunt., liiketal. ja hall.ala 436 26 410 37 447 4 Luonnontieteiden ala 89 8 81 9 90 5 Tekniikan ja liikenteen ala 939 91 848 87 935 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 112 10 102 11 113 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 635 26 608 45 654 8 Matk.-, ravitsemis- ja talousala 305 24 282 25 307 9 Muu koulutus 113 8 105 9 114 Yhteensä 2 922 209 2 713 246 2 959 Ikäluokkasovitettu aloittajatarve* koulutusaloittain ja -asteittain Yht. Koulutusala Aloittaneet ka. Aloittaneet viim.vuosi Koulutettavat Laskennallinen aloittajatarve 1 Humanistinen ja kasvatusala 742 707 187 290 2 Kulttuuriala 472 479 105 163 3 Yht.kunt., liiketal. ja hall. ala 806 862 474 735 4 Luonnontieteiden ala 686 738 107 165 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1 480 1 500 1 073 1 663 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 234 233 134 208 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 934 962 667 1 033 8 Matk.-, ravitsemis- ja talousala 523 548 405 629 9 Muu koulutus 0 0 85 132 Yhteensä 5 876 6 029 3 237 5 017 Yht. Koulutusaste Aloittaneet ka. Aloittaneet viim.vuosi Koulutettavat Laskennallinen aloittajatarve Ammatillinen peruskoulutus 2 689 2 819 1 859 2 882 Ammattikorkeakoulututkinto 1 290 1 285 810 1 256 Yliopistotutkinto 1 898 1 925 509 789 Muu koulutus tai ei tutkintoa 0 0 59 91 Yhteensä 5 876 6 029 3 237 5 017 * Aloittajatarve on keskimääräinen vuotta kohti ennakoitu tarve, joka on sovitettu ikäluokkakokoon (keskiarvo) 8
Esimerkki maakuntahallituksen kannanotosta ammatilliseen koulutukseen aloittajatarpeeksi (kesäkuu 2011) Koulutusala / Koulutusaste Aloittaneet ka. Aloittaneet 2009 Pohjaesitys aloittajatarpeesta Keski-Suomen esitys aloittajatarpeeksi Humanistinen ja kasvatusala 91 99 42 42 Kulttuuriala 147 154 58 120 Yht.tiet., liiketal. ja hal. ala 263 310 294 294 Luonnontieteiden ala 128 120 23 73 Tekniikan ja liikenteen ala 1 074 1 120 1 212 1212 Luonnonvara- ja ymp.ala 167 162 149 149 Sos.-, terv.- ja liikunta-ala 430 439 512 512 Matk.-, ravit.- ja tal.ala 389 415 574 574 Muu koulutus 0 0 19 0 Yhteensä 2 689 2 819 2 882 2976 Alustavia Foredatan huomioita laajempi raportti tulossa Saarijärvi-Viitasaari seudulla on vuonna 2020 noin 11700 työllistä (v. 2008 n. 12 000). Työllisyys kasvaa erityisesti SOTE-aloilla ja rakentamisessa, maatalous suurin menettäjä ja alalla myös suurin suhteellinen poistuma. Avautuvat työpaikat tulevat erityisesti sote-aloille, kauppaan ja rakentamiseen. Pulaa tulee olemaan osaavasta hoitohenkilöstöstä ja koneenrakentajista. Seutu on myös jatkossa riippuvainen kouluttautuneiden muutoista seudulle, sillä kohtaantoennusteiden mukaan seudulle tarvitaan jopa 1000 osaajaa enemmän kuin seudun koulutusorganisaatiot pystyvät tuottamaan tällä hetkellä. Erityisesti ammattikorkeakoulu tason tutkinnon suorittaneista (mm. sote, liikunta-alat, luonnonvara- ja ympäristöalat, liiketalous ja hallinto) tulee pulaa ja heidän pendelöinti muualta tai sisäänmuutto on merkityksellistä seudun menestykselle. Yliopistokouluttautuneiden määrällinen tarve pysyy suhteellisen vähäisenä jatkossakin. Lähde: Foredata Oy 9
Muutamia ajatuksia maaseutualueiden näkökulmasta Väestölliset perusteet suunnan muuttumiselle ovat vähäiset: syntyvyyteen ei ole odotettavissa muutoksia, siirtolaisuuden nettovaikutus on vähäinen ja maassamuutot suunnat ovat vakiintuneet ja koskettavat kouluttautuvia nuorisoikäluokkia. On kuitenkin huomioitava, että väestöennusteita kohtaan on esitetty myös kritiikkiä välttämättä väestö (ml. työikäiset) ei vähene sitä tahtia kuin synkimmät ennusteet esittävät. Työmatkaliikenne on kasvanut vuosikymmeniä huimasti, kun työssäkäynti ja asuminen eriytyvät toisistaan. Fyysisten olosuhteiden ohella huomio on kiinnitettävä tietoteknisiin mahdollisuuksiin. Tähän mennessä etätyö ei ole täyttänyt siihen kohdistuneita odotuksia. Uudet ja säilyvät työpaikat ovat välttämättömiä paikallistalouksille. Koulutus ja sen fyysinen sijoittuminen on merkittävä väestön liikuttaja. Verkkooppiminen ja uudet teknologiat voivat vähentää fyysistä liikkumista. Laaja ja monitahoinen koulutussuunnittelu on välttämätöntä työn kohtaanto-ongelman ratkaisuun. Koulutuksen läpäisyn parantaminen on yksi konkreettinen kohde, jota parantamalla nopeutetaan valmistumista ja vaikutetaan työvoiman (työikäisten) riittävyyteen. 10