KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA

ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2011 14.10.2011 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00530 Helsinki Telefax 09 6221 911 Internet www.energiamarkkinavirasto.fi

ENERGIAMARKKINAVIRASTO ii Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 MAAKAASU SUOMESSA... 5 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2010 2011... 7 3.2 Maakaasun kulutus talvella 2011 2012... 8 4 MAAKAASUN SIIRTOPUTKISTO... 10 4.1 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen... 12 5 TOIMITUSHÄIRIÖT... 13 5.1 Menettely toimitushäiriöissä... 14 5.1.1 Ilmapropaani- ja LNG-laitokset... 15 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU... 16 Kansikuva: Hiidenveden alitus Mäntsälä-Siuntio hankkeessa 2011 valokuva Gasum Oy

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu maakaasun kulutusta, siirto- ja jakelujärjestelmiä sekä toimintaa häiriötilanteissa. Lisäksi mukana on yhteenveto maakaasun jakelu- ja siirtoverkkoyhtiöiden toimitusvarmuuteen liittyvistä teknisistä tunnusluvuista. Energiamarkkinavirasto seuraa maakaasun tarjonnan ja kysynnän tasapainoa, maakaasuverkkojen laatua ja niiden ylläpidon tasoa sekä toimenpiteitä kysyntähuippujen kattamiseksi ja maakaasun toimitusvajauksen hoitamiseksi. Energiamarkkinavirasto julkaisee vuosittain maakaasun toimitusvarmuutta koskevan kertomuksen, jossa esitellään toimitusvarmuuden seurannasta saatuja tuloksia sekä mahdollisia toimenpiteitä, joita on toteutettu tai joita suunnitellaan ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi Energiamarkkinavirasto vastaa valvontaan liittyvistä kansainvälisistä velvoitteista. Energiamarkkinavirasto julkaisi ensimmäisen raportin maakaasun toimitusvarmuudesta vuonna 2005. Tämä raportti on järjestyksessään seitsemäs Energiamarkkinaviraston julkaisema raportti maakaasun toimitusvarmuudesta.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 4 2 TIIVISTELMÄ Gasum Oy:n (jäljempänä Gasum) maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimuksen, joka on voimassa vuoteen 2025. Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Vuonna 2010 maakaasua kulutettiin Suomessa 44,6 TWh. Käyttö lisääntyi edellisvuodesta noin kymmenen prosenttia. Maakaasun kulutuksen arvioidaan vuonna 2011 pysyvän vähintään edellisvuoden tasolla, eli noin 44,6 TWh:ssa. Maakaasun tilaustehon arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan talvella 2011 2012, ollen noin 6 000 MW. Maakaasun tarjonnan odotetaan kattavan arvioitu maakaasun kysyntä. Myös siirtokapasiteetin odotetaan kattavan arvioitu maakaasun kulutus talvella 2011-2012. Huippukulutustilanteissa voidaan tarvittaessa hyödyntää verkostossa olevaa kaasua tai ottaa käyttöön toimittajan kanssa sovittuja joustomekanismeja. Edellisen raportointijakson jälkeen maakaasun siirtoputkiston pituus ei ole käytännössä muuttunut. Vuonna 2011 on valmistumassa kaksi uuta linjaa, 90 kilometrin pituinen maakaasuputki Mäntsälästä Siuntioon sekä 34 kilometrin pituinen putki Lempäälästä Sahalahteen. Vuonna 2010 siirtoverkon kautta jäi toimittamatta energiaa suhteessa koko toimitusmäärään noin 0,005 %. Maakaasun jakeluverkossa ei tapahtunut merkittäviä häiriökeskeytyksiä vuonna 2010.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 3 MAAKAASU SUOMESSA 1 Kaikki Suomessa kulutettu maakaasu tuodaan Venäjältä, koska Suomessa ei ole maakaasuvarantoja eikä myöskään maakaasun tuotantoa. Maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä Suomessa vastaa Gasum Oy. Tukkuasiakkaita ovat suuret ja keskisuuret teollisuusyritykset, kaukolämpöä ja sähköä tuottavat energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, maakaasun paikallisjakeluyhtiöt ja voimayhtiöt. Maakaasua myydään paikallisen jakeluverkon kautta myös pienempiin käyttökohteisiin. Maakaasun vähittäismyynnistä ja paikallisjakelusta huolehtii useimmiten alueella toimiva energiayhtiö tai erillinen maakaasun paikallisjakeluyhtiö. Koko maakaasun myyntivolyymista maakaasun vähittäismyyjien osuus on noin viisi prosenttia; valtaosa kaasusta menee suoraan suurkäyttäjille. Maakaasua on saatavilla noin 40 paikkakunnalla Suomessa. Kuva 1 Maakaasun kulutus Suomessa 1996-2011, 12 kk liukuva summa. Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2010 maakaasua kulutettiin Suomessa 44,6 TWh (40,6 TWh vuonna 2009). Kuvassa 1 on esitetty maakaasun kulutuksen kehittyminen Suomessa alkaen vuodesta 1996. Kulutuksen lisääntyminen johtui erityisesti kylmästä säästä, teollisuuden kulutuksen elpymisestä taantuman jälkeen sekä muiden voimalaitospolttoaineiden, etenkin hiilen ja öljyn, hintojen kallistumisesta. Suomessa vuonna 2010 kulutetusta maakaasusta käytettiin yhdistetyssä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa noin 44 % ja teollisuuden yhteistuotannossa 22 %. Teollisuuden muun käytön osuus oli reilu 22 %. Lauhdesähkön tuotannossa maakaasusta kulutettiin noin yksi prosentti. Suomessa vuonna 2010 tuotetusta sähköenergiasta noin 14,2 % tuotettiin maakaasulla. Gasumin 1 Maakaasuyhdistys ry, Gasum Oy, Tilastokeskus, Öljyalan keskusliitto

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 6 arvion mukaan vuoden 2011 maakaasun kokonaiskulutus pysyy vähintään vuoden 2010 tasolla, eli on noin 44,6 TWh. Alkuvuoden 2011 kulutus näyttäisi tukevan ennustetta. Syksyllä 2010 päätettiin maakaasun verotuksen portaittaisesta korottamisesta. 2011 vuoden alussa vero nostettiin 3 /MWh. Vuonna 2013 vero nostetaan 5,5 /MWh ja vuonna 2015 7,7 /MWh. Sähköntuotantoon käytettävä maakaasu on jatkossakin verovapaata. Valtioneuvoston vuonna 2008 julkaistussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu kaasun kulutuksen olevan vuonna 2020 noin 52 TWh perusurassa ja tavoiteurassa 39 TWh. Perusura on viiteskenaario, joka kuvaa tilannetta jossa politiikkatoimenpiteiden intensiteetti on skenaarion tekohetken tasolla. Tavoiteura taas on viiteskenaario jossa kansalliset ja EU-tason tavoitteet on toteutettu. Gasumin maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimukseen, joka on voimassa vuoteen 2025. Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Kuvassa 2 on esitetty maakaasun kulutusmäärät vuodesta 1990 lähtien ja kulutusennuste vuoteen 2030. Gasum ennustaa kulutuksen pysyvän lähivuosikymmeninä nykyisellä tasolla. Gasum, Gazprom, Eesti Gaas ja Latvijas Gaz jatkavat Balticconnector-hanketta, jonka tavoitteena on yhdistää Suomen, Viron ja Latvian maakaasuverkostot rakentamalla maakaasuputki Virosta Suomenlahden kautta Suomeen. Hankkeen esiselvitys valmistui helmikuussa 2011. Kaasu siirrettäisiin putkessa 80 barin paineessa ja siirtokapasiteetiksi on suunniteltu 300000 m 3 /h. Esiselvityksessä mahdollisiksi liityntäpisteiksi Suomessa määriteltiin Inkoo sekä Vuosaari. Arvioiden mukaan maakaasun toimitukset Viron kautta Suomeen voisivat nousta noin 20 TWh:iin vuodessa. Balticconnector-yhteyden toteuttamisesta ei ole tehty lopullista päätöstä ja toteutusaikataulu on tällä hetkellä avoin. Hankkeen kustannusarvio on 96 miljoonaa Euroa. Kuva 2. Maakaasun kulutus Suomessa. Lähde: Gasum

/MWh ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Kuvassa 3 on esitetty maakaasun hinnan kehitys eri tyyppikäyttäjillä. Voimalaitosasiakkaan hinta toukokuussa 2011 oli noin 32 /MWh. Maakaasun hinta on alkuvuonna 2011 ollut kasvussa. Energiamarkkinavirasto tilastoi maakaasun hintakehitystä 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuva 3. Maakaasun veroton kokonaishinta teollisuus-, voima- ja lämpölaitosasiakkaita kuvaaville tyyppikäyttäjille Suomessa. Lähde: Energiamarkkinavirasto 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2010 2011 2 T1: 12,5 MW / 50 GWh / 4000 h T2: 8,3 MW / 50 GWh / 6000 h T3: 37,5 MW / 150 GWh / 4000 h T4: 25 MW / 150 GWh / 6000 h T5: 125 MW / 500 GWh / 4000 h T6: 83,3 MW / 500 GWh / 6000 h T7: 250 MW / 1000 GWh / 4000 h T8: 166,7 MW / 1000 GWh / 6000 h 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 Talvikausi 2010 2011 oli suhteellisen kylmä mikä lisäsi maakaasun kulutusta talouden elpymisen ohella. Talvikaudella maakaasun tuntikulutuksessa tehtiin uusi ennätys 9835 MW, joka saavutettiin 18.12. klo 8 9. Edellinen ennätys 9083 MW oli talvikaudelta 2009-2010. Määrä ylittää siirtojärjestelmän laskennallisen maksimi siirtokapasiteetin (9500 MW). Asiakkaiden tilausteho oli jaksolla noin 6 000 MW, joten tilausteho ylittyi noin 64 % huipputunnin aikana. Kaasun käyttöä jouduttiin ohjaamaan kaksi kertaa lisäkaasun hinnalla kuvassa 4 merkittyinä päivinä. Vuorokausitasolla syntyi kaasun kulutuksessa uusi ennätys niin ikään 18.2.2011 eli 221 GWh. Kaasun toimituksissa ei ollut ongelmia. Kaikki asiakkaiden tekemät tilaukset toimitettiin ilman ongelmia ja myös tilaustehon ylittävä kulutus pystyttiin täyttämään. Siirtojärjestelmässä ei ilmennyt toimitusvarmuutta heikentäviä teknisiä häiriöitä. 2 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 8 Kuva 4. Maakaasun kulutus vuorokaudessa talvella 2010 2011 Suomessa. Lähde: Gasum 3.2 Maakaasun kulutus talvella 2011 2012 3 Talvikaudella 2011 2012 maakaasun tilaustehon arvioidaan pysyvän noin nykyisellä tasolla, eli 6000 megawatissa. Edellistalvena suurin kulutuksen tuntikeskiteho oli 9835 MW, mikä ylitti tilaustehon merkittävästi. Huippukulutuksen määrään vaikuttaa voimakkaasti ulkoilman lämpötila ja sähkön markkinahinta. Maakaasun maksimi tuontikapasiteetti Suomeen kasvoi vuoden 2008 loppupuolella tasolle 9500 MW, kun Imatran vastaanottoaseman modernisointi valmistui. Putkiston nimelliskapasiteetti pystytään hetkellisesti ylittämään kuten esimerkiksi talvikaudella 2010-2011 tapahtui. Tilaustehon määrän ollessa reilusti pienempi kuin maksimi siirtokapasiteetti on maakaasun siirtokapasiteetti riittävä ensi talvikauden aikana, ellei siirtoputkistossa tapahdu merkittäviä vaurioita. Energiamarkkinaviraston arvion mukaan on todennäköistä, että maakaasun kulutushuippujen aikana ensi talvena maakaasun kulutus ylittää arvioidun tilaustehon. Tilaustehon ylittävän maakaasun toimitukset riippuvat maakaasun saatavuudesta Venäjältä. 3 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 Käytettävien ohjauskeinojen avulla Gasum turvaa maakaasun siirtojärjestelmän toimivuuden. Huippukulutustilanteissa voidaan hyödyntää verkostossa olevaa (linepack) kaasua ja kaasun toimittajan kanssa sovittuja joustomekanismeja. Tarvittaessa kaasun kulutusta ohjataan käytettävissä olevilla ohjauskeinoilla. Ohjauskeinoja on tarkoitus käyttää vasta tilaustehon ylittävän kulutuksen ohjaukseen.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 10 4 MAAKAASUN SIIRTOPUTKISTO 4 Gasum omistaa maakaasun siirtoputkiston Suomessa. Yhtiö vastaa myös putkiston käytöstä. Siirtoputkiston pituus on noin 1190 km. Taulukossa 1 on esitetty siirtoputkistossa käytetyt putkikoot ja niiden yhteenlasketut pituudet. Samassa taulukossa on esitetty myös jakeluputkiston pituudet eri putkimateriaaleilla. Siirtoputkisto on pääasiassa polyeteenimuovilla päällystettyä teräsputkea. Imatralla on maakaasun vastaanottoasema, jossa maahan tuodun maakaasun määrä mitataan ja sen koostumus analysoidaan. Imatralla on myös kompressoriasema putkiston paineen nostamiseksi. Muut kompressoriasemat sijaitsevat Valkealassa ja Mäntsälässä. Suomessa siirtoputkiston enimmäiskäyttöpaine on aikaisemmin ollut 54 bar, mutta tällä hetkellä uusia putkia rakennetaan myös 80 bar paineelle. Gasumin keskusvalvomo sijaitsee lähellä Kouvolaa Valkealan maakaasukeskuksessa. Maakaasun siirtoputkiston maksimi siirtokapasiteetti (tuontikapasiteetti) oli vuoden 2010 lopussa 9500 MW, mikä vastaa päiväsiirtona noin 22,8 miljoonaa nm 3 /d. Gasum rakentaa uuden maakaasuputken Mäntsälästä Hirvihaaran venttiiliasemalta Siuntioon Pölansin venttiiliasemalle. Uusi putki varmistaa Espoossa sijaitsevan Suomenojan voimalaitoksen tarvitseman kaasun saannin ja tarjoaa samalla uuden vaihtoehtoisen siirtoväylän pääkaupunkiseudun kaasun toimituksille. Lisäksi putken rakentaminen mahdollistaa maakaasun toimittamisen läntisen Uudenmaan kuntiin, jotka eivät tällä hetkellä ole kaasuverkon piirissä. Uusi putki on halkaisijaltaan 500 mm ja sen kokonaispituus on 90 km. Putken rakentamiseen liittyvästä lunastusluvasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja putken rakentaminen jouduttiin väliaikaisesti keskeyttämään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä tammikuussa 2011. Toukokuussa 2011 korkein hallinto-oikeus antoi asiasta lopullisen päätöksen, jossa kaikki tehdyt valitukset hylättiin. Putki on tarkoitus ottaa käyttöön loppusyksyllä 2011 alkuperäisessä aikataulussaan. Orimattilan ja Mäntsälän välille suunnitellaan rinnakkaisputken rakentamista. Suunniteltu putki olisi halkaisijaltaan 700 mm. Osuuden perussuunnittelu aloitettiin keväällä 2005 ja kaavavaraus putken reitistä on tehty. Gasum rakentaa uuden maakaasuputken Lempäälästä Kangasalan Huutijärven kautta Sahalahteen. Putkilinjan pituus on noin 34 kilometriä. Putken halkaisija on Huutijärvelle saakka 315 mm ja Huutijärvi Sahalahti-välillä 200 mm. Putki on suunniteltu 8 barin käyttöpaineelle ja sen materiaalina käytetään muovia. Putkilinja on suunniteltu otettavaksi käyttöön syksyllä 2011. Gasum on suunnitellut useiden vuosien ajan maakaasuputken rakentamista Mäntsälästä Turun talousalueelle. Hankkeen tekninen suunnittelu on edennyt pitkälle. Toteutuspäätöstä siirtoputken rakentamisesta ei kuitenkaan ole tehty. Gasum ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME) jatkoivat kahden välistä aiesopimustaan vuoden 2010 loppuun saakka. Päätöksentekoa ovat viivästyttäneet energiaverotuksen muutokset. Syksyllä 2010 eduskunta päätti maakaasun asteittaisesta 4 Gasum, Suomen Kaasuyhdistys

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 veronkorotuksesta. Kuvassa 5 on esitetty maakaasun siirtoputkisto ja sen laajennussuunnitelmat. Maakaasun siirtoputkisto Maakaasun jakeluputkisto Putkikoko mm Pituus km Putkimateriaali Pituus km DN 1000 1 Polyeteeni 1 741 DN 900 122 Teräs 81 DN 800 1 Valurauta 20 DN 700 261 DN 500 237 DN 400 228 DN 300 106 DN 250 18 DN 200 98 DN 150 58 DN 100 36 DN 80 4 DN 50 1 PEH 315 2 PEH 200 7 PEH 90-180 7 Yhteensä 1 187 1 842 Taulukko 1. Maakaasun siirtoputkiston putkikoot ja pituudet sekä jakeluputkiston putkimateriaalit ja pituudet. Lähteet: Gasum ja Suomen Kaasuyhdistys Kuva 5. Maakaasun siirtoputkisto ja laajennussuunnitelmat. Lähde: Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 12 4.1 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen 5 Siirtoputkisto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Korvausinvestointien kartoittamiseksi on laadittu siirtojärjestelmän elinikäselvitys. Selvityksessä on arvioitu järjestelmän olemassa olevien osien jäljellä oleva elinikä ja eliniän aikana sekä uuden hankintaan tarvittavat investoinnit. Maakaasuputkien sisäpuoliset tarkastukset tehdään painekaapimilla eli "porsailla". Porsaat kulkevat kaasuvirran mukana putkessa. Puhdistusporsaita putkiston sisäpuolella ajetaan noin puolen vuoden välein. Niillä poistetaan putkeen mahdollisesti rakennusaikana jääneitä tai myöhemmin syntyneitä epäpuhtauksia. Uusimmat putket ovat sisäpuolisesti pinnoitettuja, joten niiden puhdistustarve on pienempi. Profiiliporsaalla saadaan tieto putken geometrisesta muodosta. Kalibrointiporsaalla taas mitataan putken pyöreys. Sitä käytetään yleensä rakennustyön laadun tarkastamiseen otettaessa käyttöön uusia putkilinjoja. Älykkäällä porsaalla saadaan selville kaikki putken vaipassa olevat magneettiset ja geometriset poikkeamat sekä tarkka tieto putken rakenteesta. Sen toimintaperiaate perustuu magneettivuon tiheyden mittaukseen. Näitä ajoja putkistossa tehdään noin viiden vuoden välein. Putkilinjat tarkastetaan kävellen kerran vuodessa. Tällöin tarkastetaan mm. linjamerkinnät, peitesyvyys ojien kohdalla, kasvillisuus, linjan läheisyyteen tulleet uudet rakenteet tai maanrakennustyöt sekä muita putkireitin yleiskuntoon liittyviä asioita. Linjat tarkastetaan vuosittain myös ilmasta helikopterilla. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota putkireitillä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin, linjamerkintöihin ja kasvustotilanteeseen. Osa maakaasuputkista on rakennettu vesistöjen alle. Vesistöjen alitukset tarkastetaan viiden vuoden välein sukeltamalla. Tällöin tarkastetaan, että putki on vesistön pohjan alapuolella ja ettei eroosio ole muuttanut pohjan profiilia siten, että putki ei enää ole peitossa. Pisimmät vesistönalitukset Gasumin siirtoputkessa ovat Sääksjärvellä Tampereen haarassa sekä Espoonlahdessa. Kymmenen vuoden välein tehtävässä pinnoitetarkastuksessa käytetään CIPS - menetelmää (Close Interval Potential Survey). Sillä saadaan selville katodisen suojauksen kannalta välttämättömässä pinnoitteessa mahdollisesti olevat vauriot. Menetelmä perustuu putken ja maaperän potentiaalierojen mittaukseen koko putkiston alueelta noin yhden metrin välein. 5 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 5 TOIMITUSHÄIRIÖT 6 Mahdollisista maakaasun toimitushäiriöistä on selviydyttävä käyttämällä korvaavia polttoaineita ja energiantuotantomuotoja. Valtioneuvoston asettamien huoltovarmuustavoitteiden lähtökohtana on turvata väestöä palvelevat ja maan taloutta tukevat perustoiminnot sekä kriittisten materiaalien saatavuus. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Maakaasun osalta varastot muodostuvat yritysten velvoitevarastoista ja valtion varmuusvarastoista. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi maakaasun käyttäjiltä peritään huoltovarmuusmaksua, joka on 0,084 /MWh. Maksua ei peritä sähköntuotantoon käytetystä maakaasusta. Maakaasun varastointivelvoite koskee yhdyskuntien energiakäyttöä, kuten sähkön ja lämmön tuotantoa, mutta ei teollisuutta. Varastointivelvollisia ovat maahantuoja, maakaasun jälleenmyyjät ja maakaasulaitokset, joiden edellisen vuoden maakaasun kulutus on ollut vähintään 15 miljoonaa kuutiometriä. Varastointivelvoite vastaa kolmen kuukauden keskimääräistä kulutusta. Maakaasun varastointivelvoite vahvistetaan korvaavana polttoaineena. Huoltovarmuuskeskus voi perustellusta syystä antaa maakaasulaitokselle luvan korvata varastointivelvoitteensa myös muulla vastaavan varmuuden turvaavalla järjestelyllä, jolla voidaan varmistaa sama määrä energiaa kuin velvoitevarastolla. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kuluttajaryhmä, jonka kaasun saanti on turvattava, on pientalot ja muut maakaasua suoraan käyttävät asuinkiinteistöt. Useimmissa asuinrakennuksissa ei voida käyttää korvaavia polttoaineita kuten kevyttä polttoöljyä tai nestekaasua. Kaasuun sidottuja käyttäjiä varten on Porvooseen rakennettu ilmapropaanilaitos, josta voidaan toimittaa maakaasua korvaavaa seoskaasua, jos maakaasun saanti on keskeytyneenä pitkään. Lisäksi maakaasuverkkoon voidaan syöttää nesteytettyä maakaasua siirrettävällä 75 MW:n höyrystimella LNG-varastosta. Suomessa ei ole Porvooseen vuonna 2010 valmistuneen 2000 m 3 LNG-varaston lisäksi maakaasuvarastoja tai vaihtoehtoista hankintalähdettä. Jos kaasun tulo Venäjältä Imatran vastaanottoasemalle vähenee tai loppuu kokonaan, Gasum pyrkii selvittämään maakaasukatkoksen syyn ja minimoimaan katkoksen vaikutukset. Maakaasun kulutuksesta suurin osa on korvattavissa nopeasti vaihtoehtoisilla energiamuodoilla tai siirtymällä korvaavan polttoaineen käyttöön. Maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy sekä kaasuspesifistä käyttöä varten nestekaasu ja ilmapropaaniseos. Vaihtoehtona maakaasun saantihäiriössä voi olla myös tuotannon sopeuttaminen tai keskeyttäminen. Maakaasun käyttäjä kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta vastaa ensisijaisesti itse omasta varautumissuunnitelmastaan ja siihen mahdollisesti liittyvän varapolttoainejärjestelmän toimintakunnosta, varapolttoaineen puskurivarastoinnista ja tarvittavien kuljetusten järjestämisestä. Jos maakaasun ja öljyn tuonti on estynyt, tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain mukaan velvoitevarastot voidaan ottaa käyttöön 6 Gasum, Laki tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista 1070/1994

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 14 Huoltovarmuuskeskuksen päätöksellä. Lupa velvoitevarastojen käyttöön annetaan viipymättä, jos maakaasun saanti loppuu ennalta määräämättömäksi ajaksi. Öljypoolin maakaasujaosto päivitti maakaasun käyttäjille suunnatun julkisen tiivistelmän 7 Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteissa valmiusohjeesta tammikuussa 2011. Tiivistelmässä on kuvattu keskeisimmät menettelyt poikkeustilanteissa. Vuonna 2010 maakaasun siirtoverkoston teknisessä toimivuudessa ei ollut häiriöitä. Häiriökeskeytyksiä verkoston käytössä vuonna 2010 ei ollut lainkaan, suunniteltuja keskeytyksiä oli kaksi. Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiamäärästä oli 0,005%. 5.1 Menettely toimitushäiriöissä 8 Saatavuushäiriötilanteessa Gasumin tulee järjestelmävastaavana yhdessä maakaasumarkkinoiden muiden osapuolien kanssa ohjata kaasutoimituksia siten, että toimitushäiriöstä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Järjestelmävastaavan toimet maakaasun toimitushäiriöissä: 1. Tilaustehon ylittävän kulutuksen leikkaaminen Järjestelmävastaava pyrkii leikkaamaan tilaustehon ylittävää kulutusta korottamalla lisäkaasun hintaa. Lisäksi voidaan keskeyttää toimitukset kohteisiin, joissa menettelystä on etukäteen sovittu. 2. Tilaustehojen leikkaus Kaasun saannin edelleen vähentyessä myös sopimuksen mukaisia tilaustehoja on alennettava. Asiakkaiden tilaustehorajaa alennetaan, kunnes maakaasua saadaan maahan kysyntää vastaavasti. Yhdenvertaisuuden vuoksi järjestelmävastaava alentaa asiakkaidensa tilaustehoja järjestelmän ohjaustarpeen mukaisesti samassa suhteessa kaikilta asiakkailta. Ilmapropaanilaitoksesta kaasua varanneet saavat rajoituksen aikanakin vähintään vastaavan määrän maakaasua. 3. Jälkimarkkinakauppa Osa asiakkaista rajoittaa omaa maakaasun kulutustaan enemmän kuin järjestelmävastaava edellyttää. Nämä asiakkaat voivat myydä kiintiönsä tai osan siitä muille asiakkaille jälkimarkkinakaupan sääntöjen mukaisesti, jolloin kaasun käyttö ohjautuu tärkeimpiin kohteisiin. 4. Siirtyminen varapolttoaineiden käyttöön Maakaasuverkoston paine alenee, jolloin kaasuturbiinit siirtyvät kevyen polttoöljyn käyttöön tai tarvittava sähkö ja lämpö tuotetaan muussa laitoksessa. Jos maakaasun saanti keskeytyy kokonaan pitkäksi aikaa, otetaan käyttöön maakaasun velvoitevarastot. Lisäksi valtiolla on varmuusvarastoja. 7 Öljypoolin maakaasujaosto, Varautuminen ja toiminta mahdollisessa maakaasun häiriötilanteessa, saatavilla http://www.gasum.fi/vastuullisuus/turvallisuus/documents/maakaasu_varautuminen_2010.pdf 8 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 5.1.1 Ilmapropaani- ja LNG-laitokset Gasumilla on Porvoon Kilpilahdessa ilmapropaanilaitos, jolla tuotetaan polttoainetta niihin kohteisiin, joissa voidaan käyttää ainoastaan kaasua. Laitos voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun paine siirtoputkistossa on laskenut alle seitsemän barin. Edellä mainittuja kohteita ovat esimerkiksi eräät paperi- ja lasiteollisuuden laitteet sekä kotitalouksien ja ravintoloiden liedet. Laitos tuottaa maakaasua vastaavaa kaasuseosta teholla 350 MW. Sen tuottama kaasu kattaa kaasuspesifisen kulutuksen, jonka asiakkaat ovat varanneet maakaasun maahantuojan varastointivelvoitteesta oman käyttönsä pohjalta tai erillisellä vapaaehtoisella sopimuksella. Laitoksen yhteydessä varastoidaan propaania maahantuojan varastointivelvoitteiden ja tehtyjen kaupallisten sopimusten mukaisesti. Kesällä 2010 valmistuivat Gasumin uuden maakaasun nesteytyslaitos ja nesteytetyn maakaasun varasto Porvoossa (kuva 6). Laitos pystyy tuottamaan noin 20000 tonnia nesteytettyä maakaasua (LNG, liquefied natural gas) vuodessa. Laitoksen LNGvaraston koko on 2000 m 3. Nesteytettyä maakaasua toimitetaan rekkakuljetuksina asiakkaille, jotka eivät ole putkiverkoston piirissä. Lisäksi nesteytettyä maakaasua voidaan hyödyntää varapolttoaineena lyhytaikaisten, esimerkiksi maakaasuverkoston kunnostustöistä johtuvien toimituskatkosten aikana. Varapolttoainekäyttöön tarkoitettu LNG-höyrystin toimitettiin loppuvuodesta 2010. Siirrettävää, hyörystysteholtaan 75 MW laitetta koekäytettiin maakaasuverkostossa loppukesällä 2011. Kuva 6. Gasumin Porvoon maakaasun nesteytyslaitos ja varastot syksyllä 2010. Lähde: Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 16 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU Energiamarkkinaviraston maakaasun tunnuslukukyselyssä pyydetään tietoja maakaasun siirto- ja jakeluverkkoyhtiöiden hallinnoimista putkiverkoista sekä maakaasutoimitusten keskeytyksistä. Vuoden 2011 kyselyssä pyydettiin toimittamaan tietoja vuodelta 2010. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto jakeluverkkoyhtiöiden ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja niiden lukumäärästä sekä hävikistä vuonna 2010. Taulukossa esitetyt luvut on laskettu suoraan yhtiöiden ilmoittamien lukujen perusteella. Hävikistä ilmoitti kaksi yhtiötä. Todettakoon, että 21 jakeluverkonhaltijasta 18 ei ilmoittanut keskeytyslukuja tai ilmoitti, ettei keskeytyksiä ollut lainkaan. Keskiarvo Maksimi Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 1,17 24 Kaikkien keskeytysten lukumäärä kuluttajalla, kpl / vuosi 0,14 2 Hävikki, milj. m3 0,08 1,59 Taulukko 2. Jakeluverkkoyhtiöiden teknisiä tunnuslukuja vuonna 2010. Lähde: Energiamarkkinavirasto Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto siirtoverkkoyhtiön ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja toimittamatta jääneen energiamäärän osuudesta vuonna 2010. Lisäksi taulukossa on esitetty keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä. Taulukossa 4 on esitetty tarkempia tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista. Vuonna 2010 maakaasun siirtoputkessa tapahtui yhdeksän häiriökeskeytystä. Vastaavasti suunniteltuja keskeytyksiä maakaasun siirtoputkistossa oli kahdesti. Näiden yhteenlaskettu kesto oli 3,4 tuntia. Asiakkaan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 3,4 Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiasta, % 0,000 Keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä, % 0,04 Taulukko 3. Siirtoverkkoyhtiön teknisiä tunnuslukuja vuonna 2010. Lähde: Energiamarkkinavirasto Häiriöiden lukumäärä ja kesto 9 Suunniteltujen keskeytysten lukumäärä ja keskeytysaika - Syötössä siirtoputkeen 0 0 kpl Tuntia - Siirtoputkessa 2 3,4 Taulukko 4. Tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista siirtoverkossa vuonna 2010. Lähde: Energiamarkkinavirasto