TERES - Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen Projektisuunnitelma

TERVEYSTOIMI TERES - Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen Projektisuunnitelma 15.11.2007 Riitta Söderlund

2 Sisällysluettelo 1. Tausta ja lähtökohdat...3 1.1. Sähköisen lääkemääräyksen valtakunnallinen kehittäminen...3 1.2. Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen potilasjärjestelmissä...4 2. Projektin tavoitteet...5 3. Projektin liittymät ja rajaukset...6 4. Projektin toimintaympäristö...7 4.1. Turun kaupungin terveystoimi...7 4.2. Turun kaupungin alueella toimivat apteekit...8 5. Projektin organisointi...10 6. Projektin vaiheet ja aikataulu...12 7. Projektin toteuttaminen...14 7.1. Vaiheiden osaprojektit, niiden tehtävät ja ajoittuminen...14 7.2. Osaprojektien kuvaukset...17 8. Projektissa syntyvät dokumentit...27 9. Kustannukset ja rahoitus...28 10. Riskit ja niiden hallinta...29

1. Tausta ja lähtökohdat 1.1. Sähköisen lääkemääräyksen valtakunnallinen kehittäminen Laki sähköisestä lääkemääräyksestä tuli voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2007. Sähköisellä lääkemääräyksellä tarkoitetaan lääkkeen määräämiseen oikeutetun henkilön tietojenkäsittelylaitteella laatimaa lääkemääräystä, joka siirretään tietoverkkoja pitkin valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Potilaalle ei anneta lääkemääräystä. Mikä tahansa apteekki voi kuitenkin toimittaa potilaalle määrätyn lääkkeen reseptikeskuksessa olevien tietojen perusteella. Sähköisten lääkemääräysten avulla halutaan parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta sekä helpottaa ja tehostaa lääkkeen määräämistä ja toimittamista. Laki edellyttää, että neljän vuoden siirtymäajan jälkeen 1.4.2011 - lääkemääräykset laaditaan ko. lain mukaista sähköistä lääkemääräystä käyttäen kaikissa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköissä, jos potilas ei kiellä sähköisen määräyksen laatimista. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia lääkäreitä ja hammaslääkäreitä määräys ei koske. Kaikkien apteekkien on kyettävä toimittamaan sähköinen lääkemääräys. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto koskettaa useimpia suomalaisia. Suomen Apteekkariliiton tilastoista selviää, että vuonna 2006 apteekit toimittivat noin 43,4 miljoonaa lääkemääräystä eli noin 8,2 määräystä jokaista suomalaista kohti. Niistä sairausvakuutuslain perusteella korvattavia määräyksiä oli 32,8 miljoonaa ja ostokertoja oli 24,6 miljoonaa. Vuonna 2005 apteekkien Kelalle tekemien tilitysten mukaan lääkemääräyksiä oli noin 28 miljoonaa, joista runsaat 16 miljoonaa oli lääkemääräysten uusintoja. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoa on valmisteltu vuodesta 2001, jolloin sosiaali- ja terveysministeriö laati Kelan, Lääkelaitoksen ja Suomen Apteekkariliiton kanssa asiaa koskevan ohjeluonnoksen. Kela ja Lääkelaitos tekivät myös sähköisen lääkemääräyksen teknistä toteutusta koskevan selvityksen. Vuonna 2003 sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti edellä mainitun selvityksen pohjalta sähköisen lääkemääräyksen pilotoinnin määrittelyn ja toteutuksen. Ensimmäiset lääkemääräykset kirjoitettiin ja toimitettiin tuotantopilotissa toukokuussa 2004. Lääkemääräysten kirjoittaminen pilotissa lopetettiin 1.7.2006. Pilottikohteet olivat Joensuu, HUSin kaksi yksikköä ja Kymijoen Työterveyshuolto. Määräyksiä laadittiin yhteensä 1075. Vuoden 2006 keväällä Kela nimettiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kansalliseksi toimijaksi. Kansallisen toimijan keskeisenä tehtävänä on ylläpitää kansallista sähköistä potilastietojen arkistointipalvelua sekä siihen liittyviä tiedonvälitys- ja tietoverkkopalveluja. Palveluiden toteuttamiseksi Kelassa käynnistettiin Kansallinen toimija hanke (KanTo) ja osana sitä eresepti-projekti. Kelan eresepti-projektin tehtävät sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottamiseksi ovat seuraavat: 1. valtakunnallisen reseptikeskuksen ja sen muille järjestelmille aiheuttamien vaatimusten määrittely, 2. reseptikeskuksen tekninen toteutus ja käyttöönotto, 3. reseptikeskuksen palvelutoiminnan suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen, 4. lääketietokannan määrittely, toteutus ja käyttöönotto, 5. kansalaisen katseluyhteyden määrittely, toteutus ja käyttöönotto, 6. valvontaviranomaisten sekä muiden reseptikeskuksen tietojen käyttöön oikeutettujen organisaatioiden tietojen käyttöön ja luovutukseen liittyvän toiminnan 3

suunnittelu ja käynnistäminen, 7. tarvittavien tilasto- ja tutkimuspalveluiden suunnittelu ja käynnistäminen, 8. tarvittavien sovellusympäristöjen mm. testi, koulutus ja systeemitesti perustaminen, 9. alueellisten käyttöönottojen suunnittelu, ohjaus ja seuranta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä 10. tiedottaminen projektin eri sidosryhmille osana KanTo-kokonaishanketta. Kelan ereseptin kehitystyö ajoittuu aikavälille syyskuu 2007 syyskuu 2008 (Kuva 1). Kehitystyön jälkeen sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti alkaa kahdella alueella: Kotkassa ja Turussa. 4 Kuva 1. Kelan eresepti-projektin aikataulu 1.2. Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen potilasjärjestelmissä Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa potilaskertomusjärjestelmien kehittämistä valtakunnallisesti yhtenäisten ratkaisuiden toteuttamiseksi. Kehittämistyö toteutetaan potilaskertomusklusterien hankkeilla. Yksi potilaskertomusklustereista on Pegasos-klusteri, johon kuuluu 18 kuntaa tai kuntayhtymää mm. Turku. Turun terveyslautakunta on päättänyt 16.3.2005, että Turun terveystoimi osallistuu kansallisen terveyshankkeen tavoitteita tukevan tietojärjestelmien kehitysprojektiin. Syksyn 2007 aikana Pegasos-klusteri aloittaa sähköisen potilaskertomuksen kehittämishankkeen III vaiheen toteuttamisen. III vaiheen keskeisiä tavoitteita ovat standardin sähköisen potilaskertomuksen (CDAR2) toteutus ja käyttöönotto Pegasos-potilastietojärjestelmässä, Pegasos-järjestelmän sertifiointi Kelan ereseptipalvelujen ja earkistopalvelujen käyttöä varten ja suunnitelman laatiminen kaikkien Pegasos-organisaatioiden liittymisestä em. palvelujen käyttäjiksi. Pegasos-klusterihankkeen ohjausryhmä on päättänyt, että sähköisen lääkemääräyksen asiakastestaus toteutetaan Turun kaupungin terveystoimessa ja että Turku laatii sähköisen lääkemääräyksen vakioidun käyttöönottomallin.

2. Projektin tavoitteet Turun kaupungin terveystoimessa käynnistettiin syyskuussa 2007 TERES - Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen projekti. Projektin tavoitteena on sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotin käynnistäminen lokakuussa 2008 Turun kaupungin terveystoimen pilottituotantokohteiksi valituissa toimintayksiköissä vakioidun käyttöönottomallin ensimmäistä versiota hyödyntäen. Käyttöönottomallin ensimmäinen versio luodaan sähköisen lääkemääräyksen kehitysvaiheen aikana syntyvien tietojen ja kokemusten pohjalta. Käyttöönottomallin kehittäminen jatkuu tuotantopilotin aikana lokakuusta 2008 helmikuuhun 2009 lopullisen käyttöönottomallin laatimiseksi. Tuotantopilotin jälkeen Turun kaupungin terveystoimi siirtyy sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön maalis-huhtikuussa 2009 hammashuoltoa lukuun ottamatta. TERES-projektin tavoitteiden toteutuminen tarkoittaa sitä, että Turun terveystoimi kykenee saavuttamaan Kelan ja STM-Pegasos -klusterihankkeen sille asettamat tavoitteet. Turun terveystoimi toimii Pegasos-potilaskertomusjärjestelmän sähköisen lääkemääräyksen asiakastestaajana. Turun terveystoimi on sähköisen lääkemääräyksen ensimmäisiä käyttöönottajia Kelan eresepti-projektisuunnitelman mukaisesti. Kelan suunnitelman mukaan käyttöönotto Turussa aloitetaan syksyllä 2008 siten, että sähköinen lääkemääräys voidaan laatia Turun terveystoimessa 2-4 toimintayksikössä ja sähköinen lääkemääräys voidaan toimittaa 2-3 Turun kaupungin alueella toimivassa apteekissa. Tämän jälkeen sähköisen lääkemääräyksen käyttö laajennetaan asteittain kaikkiin Turun terveystoimen toimintayksiköihin ja Turun apteekkeihin. Turun terveystoimessa laaditaan sähköisen lääkemääräyksen vakioitu käyttöönottomalli helpottamaan sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoa Pegasosjärjestelmää käyttävissä terveydenhuollon organisaatioissa. Vakioitu käyttöönottomalli sisältää organisaation tekniseen ja hallinnolliseen tuotantoympäristöön liittyvän ohjeistuksen sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi mukaan lukien terveydenhuollon ammattilaisille, kansalaisille ja potilaalle suunnatun viestinnän ohjeistuksen. Kansalaisille ja potilaalle jaettavan kirjallisen aineiston tuottamisesta huolehtii Kela. 5

3. Projektin liittymät ja rajaukset Yhteistyöprojektit Turun kaupungin terveystoimen TERES-projekti keskittyy sähköisen lääkemääräyksen kehittämisessä niihin teknisiin ja toiminnallisiin seikkoihin, joilla on vaikutusta terveydenhuollon toimintayksikköjen käytäntöihin laadittaessa sähköistä lääkemääräystä ja käytettäessä valtakunnallista reseptikeskusta potilaskertomusjärjestelmä Pegasoksella. TERES-projekti liittyy kiinteästi seuraavien toimijoiden sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojekteihin: WM-data sekä STM-Pegasos-klusterihankkeen jäsenkunnat ja kuntayhtymät. Yhteistyöhön osallistuminen TERES-projekti osallistuu sähköisen lääkemääräyksen kehittämiseen liittyvään valtakunnalliseen ja Turun alueen yhteistyöhön ja pyrkii omalta osaltaan edistämään tämän yhteistyön toteutumista. Sähköistä lääkemääräystä ei hyödytä ottaa käyttöön terveydenhuollon toimintayksiköissä, jos apteekit eivät kykene toimittamaan sähköistä lääkemääräystä tai päinvastoin. Sähköisen lääkemääräyksen kehittämistyöhön osallistuvat keskeiset toimijat ja heidän projektinsa ovat seuraavat: Kela ja sen eresepti-projektin tekniikan kehitykseen liittyvät osaprojektit, Kela ja sen eresepti-projektin sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ja levittämisen osaprojekti, TEO ja sen projekti terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamiseksi, Turun kaupungin alueella toimivat apteekit ja niiden sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojektit, apteekkijärjestelmien toimittajat Pharmadata ja Receptum ja niiden sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojektit, Suomen Apteekkariliitto ja sen sähköiseen lääkemääräyksen kehittämiseen - erityisesti viestinnän suunnitteluun - liittyvät projektit sekä Kotka ja sen sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojektit, joiden tavoitteena on Kotkan (potilaskertomusjärjestelmä Effica) toimiminen sähköisen lääkemääräyksen ensimmäisinä käyttöönottajina Kelan eresepti-projektisuunnitelman mukaisesti. Rahoitukseen liittyvä rajaus TERES-projektin tavoitteena ja tehtävänä ei STM-Pegasos-klusterin rahoituksella ole sähköisen lääkemääräyksen vaatimien teknisten laitteistojen hankinta Turun terveystoimelle eikä muille toimijoille, Turun terveystoimen henkilökunnan informointi ja koulutus sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottamiseksi eikä sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto kaikissa Turun kaupungin terveystoimen toimintayksiköissä. Nämä tehtävät ovat kuitenkin osa Turun kaupungin terveystoimen koko TERESprojektia. Tehtävät rahoitetaan Turun kaupungin terveystoimen omalla rahoituksella. 6

4. Projektin toimintaympäristö 4.1. Turun kaupungin terveystoimi Turun kaupungin terveystoimi on julkinen terveydenhuollon toimija. Vuonna 2006 Turun terveystoimella oli toimintaa yli 120 katuosoitteessa, joista yli sadassa oli tarjolla mm. perusterveydenhuoltotason lääkärin vastaanottotoimintaa. Perusterveydenhuollossa lääkärin vakansseja vuoden 2006 lopussa oli noin 90 ja koko terveystoimessa noin 230. Vuonna 2006 Turun terveystoimessa lääkärit laativat 468.301 lääkemääräystä. Lukuun sisältyvät sekä sairausvakuutuslain perusteella korvattavat että ei-korvattavat määräykset. Lääkemääräyksien uusintoja oli 209.906 eli 45 %. Turun terveystoimessa on ollut käytössä WM-datan toimittama sähköinen potilaskertomusjärjestelmä Pegasos vuodesta 1998. Tällä hetkellä Pegasos-järjestelmää käytetään kaikessa potilastoiminnassa lukuun ottamatta hammashuoltoa. Pegasos sisältää lääkkeen määräämisosion, jota lääkärit käyttävät lääkkeen määräystä laatiessaan. Tällä hetkellä lääkemääräys tulostetaan paperille, allekirjoitetaan ja annetaan potilaalle. Pegasoksen lääkkeen määräämisosio hyödyntää Multirec Oy:n toimittamaa lääketietokantaa, jonka peruslääkerekisteri perustuu Suomen Apteekkariliiton ja lääketeollisuuden ylläpitämiin lääketietokantoihin ja sisältää tiedot kaikista Suomessa apteekkimyynnissä olevista lääkkeistä. Tietosisältö on sähköisen reseptin vaatimusten mukainen (kauppanimi, pakkauskoot, hinnat, ATC-koodit, VNR-koodit yms.). Multirec Oy tuottaa rekisterin yhteyteen myös muuta lääkkeen määräämistä helpottavaa tietoa mm. kunkin lääkkeen viralliset indikaatiot selkokielisenä, indikaatioon liittyvän, reseptille tulevan potilastekstin, indikaation ICD-10 koodin sekä suomenkielisen SPC-tekstin (Special Product Characteristics; virallinen, Lääkelaitoksen hyväksymä teksti, myös Pharmaca Fennican pohjana) PDF-muodossa. Peruslääkerekisteriin liitetään myös SPHINX-lääkeinteraktiotietokannan viimeisimmän version interaktiotiedot. Turun terveystoimessa Pegasoksen lääketietokokonaisuus päivitetään kuukauden välein. Päivitys voitaisiin toteuttaa useammin, jos Terveystoimi haluaisi. Lääketietokanta sisältää tietoa myös päivitystä seuraavan kuukauden alussa myyntiin tulevista lääkkeistä, jos niiden tulo markkinoille on tiedossa riittävän varhain. 7 Tuotantopilotin käynnistäminen syksyllä 2008 Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti käynnistetään Turun kaupungin terveystoimessa Kelan eresepti-projektin suunnitelman mukaisesti syksyllä 2008 2-4 Turun terveystoimen toimintayksikössä. Turun terveystoimi on nimennyt tuotantopilotin käynnistysvaiheen toimintayksiköt ja ne ovat pilotin etenemisjärjestyksessä Kirkkotien terveysasema, ehkäisyneuvola, Mäntymäen 2 terveysasema ja terveyskeskuksen päivystys. Kirkkotien terveysasema Kirkkotien terveysasema on ollut mukana jo aiemmissa sähköisen lääkemääräyksen kokeiluissa. Se on ollut pilottina myös terveystoimen sähköisessä asioinnissa. Terveys-

8 aseman asiakaskunnan erityispiirteenä on monien eri kansallisuuksien ja kulttuurien kirjo. Vuonna 2006 terveysasemalla työskenteli 7 lääkäriä. Ehkäisyneuvola Ehkäisyneuvolan palveluita voivat käyttää alle 25 vuotiaat tai alle 2 vuotta sitten synnyttäneet turkulaiset sekä kaikki raskaudenkeskeytystä hakevat. Myös ehkäisyneuvola on ollut pilottina terveystoimen sähköisessä asioinnissa. Vuonna 2006 ehkäisyneuvolassa työskenteli neljä lääkäriä. Mäntymäen 2 terveysasema Mäntymäen 2 terveysasemalle on keskitetty ruotsinkielisten turkulaisten terveyspalvelut. Vuonna 2006 terveysasemalla työskenteli 10 lääkäriä, joista kaksi työskenteli ruotsinkielisellä vastaanotolla. Terveyskeskuksen päivystys Terveyskeskuksen päivystykseen on keskitetty koko Turun kaupungin perusterveydenhuoltotason akuutit ambulanssipotilaat. Akuutit sairaudet hoidetaan päivystyksessä iltaisin ja viikonloppuisin. Muina ajankohtina ko. potilaat pyritään ohjaamaan omalääkärille. Vuonna 2006 päivystyksessä työskenteli kolme lääkäriä tilapäisen terveyskeskuslääkärin lisäksi. Vuonna 2007 osa päivystyksen toiminnasta on hoidettu ostopalveluin. Tuotantopilotin laajentaminen alkuvuodesta 2009 Tammi-helmikuussa 2009 sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti laajennetaan vaiheittain noin 30 Turun terveystoimen toimintayksikköön. Mukaan otetaan äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuollon ja kotisairaanhoidon toimintayksiköitä, työterveyshuollon toimintayksikkö, psykiatrian poliklinikka, yöpäivystys, vuodeosasto, joka kotiuttaa potilaita, ja ostopalveluita Turun terveystoimelle tuottava terveydenhuollon toimintayksikkö. Tuotantopilotin laajentamisvaiheessa mukaan tulevat yksiköt nimetään myöhemmin. Toimintayksiköiden valinnan perusteena tuotantopilottiin on se, että ne edustavat riittävästi koko Turun terveystoimen ja muiden Pegasos-klusterin toimijoiden toimintaa vakioidun käyttöönottomallin luomiseksi. Tuotantokäyttöön siirtyminen keväällä 2009 Tuotantopilotin jälkeen sähköinen lääkemääräys otetaan tuotantokäyttöön koko Turun terveystoimessa maalis-huhtikuussa 2009. Niissä yksiköissä, jotka eivät ole osallistuneet tuotantopilottiin, sähköinen lääkemääräys otetaan suoraan tuotantokäyttöön. 4.2. Turun kaupungin alueella toimivat apteekit Turun kaupungin alueella on 18 pääapteekkia ja niillä kahdeksan sivuapteekkia. Myös Helsingin yliopiston apteekilla on Turussa sivuapteekki, joka oli vuonna 2006 reseptuurien lukumäärän perusteella Turun suurin apteekki. Turun suurimmat yksityiset apteekit vuonna 2006 olivat Kauppatorin apteekki, Linnan apteekki ja Kupittaan apteekki. Turun pääapteekeista neljä käyttää Salix-ohjelmistoa ja muut Linnea-ohjelmistoa. Nämä neljä apteekkia ovat Aura apteekki, Hirvensalon apteekki, Joutsen apteekki sekä Pyhän Henrikin apteekki. Sivuapteekeista Auranlaakson apteekki käyttää Salix-ohjelmistoa ja muut Linnea-ohjelmistoa. Tuotantopilotin käynnistäminen syksyllä 2008 Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotin alkaessa Turun terveystoimessa Kirkkotien

terveysasemalla sähköisen lääkemääräyksen voivat toimittaa ne apteekit, joissa Kirkkotien terveysaseman asiakkaat pääsääntöisesti asioivat. Nämä apteekit ovat Helsingin yliopiston apteekin Turun sivuapteekki, Kauppatorin apteekki, Nummenmäen apteekki ja Pyhän Henrikin apteekki. Tuotantopilotin laajentuessa Kirkkotien terveysasemalta tuotantopilotin kolmeen muuhun toimintayksikköön sähköisen lääkemääräyksen voivat toimittaa myös Joutsen apteekki ja Kupittaan apteekki. Turun kaupungin terveystoimi on keskustellut sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilottiin osallistumisesta edellä mainitun kuuden apteekin apteekkarin kanssa. He ovat lupautuneet toteuttamaan sähköisen lääkemääräyksen edellyttämät hankinnat ja toiminnan muutokset heille esitetyssä aikataulussa. Apteekkien valinnan perusteena tuotantopilottiin on ollut se, että apteekki sijaitsee lähellä tuotantopilotissa mukana olevaa terveydenhuollon toimintayksikköä ja/tai on Turun suurimpia apteekkeja. Noin 40% asiakkaista käyttää apteekkia, joka sijaitsee lähinnä heidän käyttämäänsä terveydenhuollon toimintayksikköä. Tuotantopilotin laajentaminen keväällä 2009 Turun terveystoimi toivoo, että vuoden 2009 alussa tuotantopilottiin tulee mukaan ainakin kahdeksan uutta apteekkia Turun kaupungin alueen apteekeista. Käyttöönotto kaikissa apteekeissa Sähköinen lääkemääräys otettaneen tuotantokäyttöön kaikissa Turun kaupungin alueella toimivissa apteekeissa kevään 2009 aikana. 9

5. Projektin organisointi TERES - Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen projekti on Turun kaupungin terveystoimen projekti. Projekti toimii terveystoimen johtajan alaisuudessa. Sähköisen lääkemääräyksen kehittäminen edellyttää usean toimijan yhteistyötä mm. Kela, TEO, WM-data, Suomen Apteekkariliitto, Turun kaupungin alueella toimivat apteekit, apteekkijärjestelmien toimittajat ja Kotkan alueen sähköisen lääkemääräyksen kehitystyön toimijat. 10 TERES-ohjausryhmä STM-Pegasos -klusterihankkeen ohjausryhmä Terveystoimen tietohallintoryhmä (Johtoryhmä) STM-Pegasos -hankkeen asiakaskonsortion projektipäällikkö Projektipäällikkö TERES-projektiryhmä STM-Pegasos -hankkeen asiakaskonsortion projektipäällikkö Terveystoimen työryhmä STM-Pegasos -klusterihankkeen projektiryhmä Kuva 2. TERES-projektin organisointi Ohjausryhmätyöskentely TERES-projektin organisointi on esitetty kuvassa 2. TERES-ohjausryhmään nimetään Turun kaupungin terveystoimen johtajan lisäksi edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta, TEOsta, WM-datasta, Turun apteekkariyhdistyksestä, apteekkijärjestelmien toimittajista sekä projektin projektipäällikkö. Ryhmän puheenjohtajana toimii Turun terveystoimen johtaja ja sihteerinä projektipäällikkö. Ryhmän kokoonpanoa voidaan tarvittaessa täydentää. TERES-ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy asiat, jotka liittyvät sähköisen lääkemääräyksen kehittämiseen ja käyttöönottoon Turun terveystoimessa Kelan ereseptisuunnitelman mukaisesti. TERES-ohjausryhmän kokoonpano Suokas Markku, Turun terveystoimi, puheenjohtaja Aahe Riikka, Turun apteekkariyhdistys Aaltonen Erkki, Kela Aho Maija-Liisa, TEO Itkonen Pentti, STM Mäki-Moijala Jukka, Receptum Seppänen Markku, WM-data Söderlund Riitta, Turun terveystoimi, sihteeri TERES-projekti organisoituu STM-Pegasos- klusterihankkeen ohjausryhmän työskentelyyn STM-Pegasos klusterihankkeen asiakaskonsortion projektipäällikön välityksellä. STM-Pegasos klusterihankkeen ohjausryhmä (klusterihankkeen toteuttamiseen nimetty kokoonpano ja organisoituminen) käsittelee ja hyväksyy asiat, jotka liittyvät Pegasoksen sähköisen lääkkeenmääräys -osion asiakastestaukseen ja vakioidun käyttöönottomallin laatimiseen.

Projektiryhmätyöskentely TERES -projektiryhmään nimetään edustajat Turun terveystoimen edustajien lisäksi Kelasta, TEOsta, STM-Pegasos klusterihankkeesta, WM-datasta, Turun apteekkareista, apteekkijärjestelmien toimittajista, Suomen Apteekkariliitosta sekä projektin projektipäällikkö. TERES-ohjausryhmä nimeää TERES-projektiryhmän. Projektiryhmässä edustettuna olevat tahot voivat muuttaa projektiryhmään nimettyä edustajaansa projektin edetessä ja tarvittavan asiantuntijuuden muuttuessa. Projektiryhmän kokouksissa puheenjohtajana toimii Turun terveystoimen edustaja ja sihteerinä projektipäällikkö. TERES-projektiryhmä Lempinen Mika, Turun terveystoimi, puheenjohtaja Hartikainen Sirkka, Kela Kemppainen, Petri, Kela Virtanen Eero, Kela, varajäsen Malmberg Jari, TEO, varajäsen Partanen Antti Korhonen Riku, WM-data Uusitalo Kari, WM-data Kuosmanen Pauli, STM-Pegasos-klusterihanke, Kuopio Leinonen Kirsiliina, STM-Pegasos-klusterihanke, Helsinki Tammi Jouni-Pekka, Turun terveystoimi Aahe Riikka, Joutsen apteekki Antila Juha, Helsingin yliopiston apteekin Turun sivuapteekki Inkinen Mervi, Nummenmäen apteekki Kanerva Harri, Pyhän Henrikin apteekki Lietzén Anna, Kauppatorin apteekki Karvonen Juha, Receptum Sinnemäki Juha, Suomen Apteekkariliitto Söderlund Riitta, Turun terveystoimi, sihteeri TERES-projekti organisoituu STM-Pegasos- klusterihankkeen projektiryhmän (STM- Pegasos -klusterihankkeen toteuttamiseen nimetty kokoonpano ja organisoituminen) työskentelyyn STM-Pegasos -hankkeen asiakaskonsortion projektipäällikön kautta. Projektiryhmien työtehtävät jakautuvat kuten ohjausryhmien. Terveystoimen työryhmään, joka käsittelee sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoon liittyviä organisaatiospesifisiä asioita Turun terveystoimen osalta, nimetään jäseniä edustavasti Terveystoimen eri toimintayksiköistä. Turun terveystoimen johtoryhmä hyväksyy ryhmän kokoonpanon ja sen tekemät sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoon ja käyttöön Turun terveystoimessa liittyvät ohjeistukset. Projektipäällikkö Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa projektipäällikkö. Hän toimii Turun kaupungin terveystoimen johtajan alaisuudessa. Hän vastaa TERES-projektin etenemisestä Turun terveystoimessa asetettujen aikataulujen mukaisesti ja käytössä olevilla resursseilla. TERES-projektin projektipäällikkö ja STM-Pegasos -klusterihankkeen asiakaskonsortion projektipäällikkö vastaavat yhdessä sähköiseen lääkemääräykseen liittyvien asiakkaan tehtävien suorittamisesta klusterihankkeessa. TERES-projektin projektipäällikkö raportoi hankkeesta TERES-projektin ohjausryhmälle, STM-Pegasos -klusterihankkeen ohjausryhmälle asiakaskonsortion projektipäällikön välityksellä sekä Turun kaupungin terveystoimen tietohallintoryhmälle. 11

6. Projektin vaiheet ja aikataulu Turun kaupungin terveystoimen TERES-projekti jakaantuu kolmeen vaiheeseen: I vaihe: sähköisen lääkemääräyksen ja alustavan käyttöönottomallin kehittäminen, II vaihe: sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti ja vakioidun käyttöönottomallin kehittäminen sekä III vaihe: vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen ja sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön siirtyminen. Projekti toteutus jakaantuu aikavälille syyskuu 2007 huhtikuu 2009 (Kuva 3). I vaihe: syyskuu 2007 kesäkuu 2008 (sertifiointi elo- syyskuu 2008), II vaihe: elokuu 2008 helmikuu 2009 ja III vaihe: maaliskuu 2009 huhtikuu 2009. I vaihe II vaihe III vaihe Sähköisen lääkemääräyksen ja alustavan käyttöönottomallin kehittäminen - sähköisen lääkemääräyksen sovellus - sähköinen allekirjoittaminen ja tunnistaminen - organisaation tekninen ja hallinnollinen tuotantoympäristö - informoinnin ja koulutuksen suunnittelu - alustava käyttöönottomalli Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti ja vakioidun käyttöönottomallin kehittäminen - tuotantopilottiin valmistautuminen - tuotantopilotin käynnistäminen (4 terveydenhuollon toimintayksikköä, 6 apteekkia) - tuotantopilotin laajentaminen (noin 30 terveydenhuollon toimintayksikköä, vähintään 8 apteekkia) 12 Vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen Sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön siirtyminen Kehittämisprojektien yhteistyö Projektin hallinnointi ja viestintä syyskuu 2007 elokuu 2008 maaliskuu 2009 huhtikuu 2009 Kuva 3. TERES-projektin vaiheet I vaihe toteutetaan viiden osaprojektin avulla. Osaprojektit ovat seuraavat: 1. sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen kehittäminen yhteistyössä WM-datan kanssa, 2. sähköisen allekirjoittamisen ja tunnistamisen mahdollistaminen TEOn varmenteilla, 3. organisaation teknisen ja hallinnollisen tuotantoympäristön suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi, 4. informoinnin ja koulutuksen suunnittelu terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä osallistuminen kansalaisille ja potilaalle jaettavan informaation suunnitteluun sekä 5. alustavan käyttöönottomallin laatiminen tuotantopilottia varten. Vaiheet II ja III toteutetaan kumpikin omina kokonaisuuksina. Vaiheen III aikana siirrytään sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön kaikissa Turun kaupungin terveystoimen toimintayksiköissä lukuun ottamatta hammashuoltoa. Projektin hallinnointiin ja viestintään liittyviä tehtäviä toteutetaan koko projektin ajan. Vastaavasti TERES-projekti pyrkii koko projektin toteuttamisajan osaltaan edistämään sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojektien yhteistyötä erityisesti Turun alueella.

13 2007 2008 2009 I vaiheen osaprojektit 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 1. Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen kehittäminen Vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Asetuksen laadintaan vaikuttaminen Lopulliset vaatimusmäärittelyt Sovelluksen toteuttaminen Testauksen suunnittelu Testausympäristön toteuttaminen Testauksen toteuttaminen ja raportointi Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen sertifiointi 2. Sähköinen allekirjoittaminen ja tunnistaminen Varmentamisratkaisuiden vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Varmenneratkaisuiden toteuttaminen järjestelmään 3. Organisaation tuotantoympäristön suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Sovelluksen käyttöönoton ja käytön vaatimat toiminnalliset ja tekniset ratkaisut Varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön vaatimat ratkaisut 4. Informoinnin ja koulutuksen suunnittelu Osallistuminen kansalaisille ja potilaalle suunnatun viestinnän suunnitteluun Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien viestinnän suunnittelu Sovellusten käyttökoulutuksen ja organisaatiokohtaisten toimintaohjeiden suunnittelu 5. Alustavan käyttöönottomallin ohjeistus tuotantopilottia varten Tuotantoympäristön asettamat vaatimukset Varmenneratkaisuiden käyttöönotto ja käyttö Eri kohderyhmien viestinnän ohjeistus Sovellusten käyttökoulutus ja organisaatiokohtaiset toimintaohjeet II vaihe 6. Vakioidun käyttöönottomallin kehittäminen tuotantopilotissa Teknisen ja hallinnollisen tuotantoympäristön toteuttaminen ja käyttö Varmenneratkaisuiden käyttöönotto ja käyttö Koulutusympäristön toteuttaminen Henkilökunnan informointi ja käyttöönottokoulutus tuotantopilotin alkua varten (Kirkkotie) Osallistuminen kansalaisten informointiin Tuotantopilotin käynnistäminen Kirkkotien terveysasemalla Potilaan informointi sähköisestä lääkemääräyksestä Alustavan mallin ongelmien dokumentointi ja mallin korjaus Pilotin eteneminen käynnistysvaiheen muihin toimintayksiköihin ( korjattu malli) Pilotin laajennus ja mallin iterointi vakioidun käyttöönottomallin luomiseksi III vaihe 7. Vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen ja jakelu Ohjeistuksen laatiminen suomeksi paperimuotoisena ja sähköisenä Ohjeistus ruotsiksi Ohjeistuksen jakelu Tuotantokäyttöön siirtyminen Turun terveystoimessa 8. Kehittämisprojektien yhteistyö 9. Projektin hallinnointi ja viestintä Kuva 4. TERES-projektin vaiheiden ja tehtävien ajoittuminen I vaihe Työmäärä 1. Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen kehittäminen 2 kk 2. Sähköinen allekirjoittaminen ja tunnistaminen 2 kk 3. Tuotantoympäristön suunnittelu, toteuttaminen ja testaus 1 kk 4. Informoinnin ja koulutuksen suunnittelu 1 kk 5. Alustavan käyttöönottomallin ohjeistus tuotantopilottia varten 1 kk II vaihe 6. Tuotantopilotti ja vakioidun käyttöönottomallin kehittäminen 4 kk III vaihe 7. Vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen ja jakelu 1 kk 8. Kehittämisprojektien yhteistyöhön osallistuminen 3 kk 9. Projektin hallinnointi ja viestintä 4 kk Kuva 5. Projektipäällikön työajan jakautuminen Yhteensä 19 kk

7. Projektin toteuttaminen 7.1. Vaiheiden osaprojektit, niiden tehtävät ja ajoittuminen TERES-projektin vaiheiden ja tehtävien ajoittuminen kuvataan kuvassa 4 (sivu 13) ja vaiheiden sisällöt taulukossa 1. Projektipäällikön työajan jakautuminen esitetään kuvassa 5 (sivu 13). Taulukko 1. TERES-projektin osaprojektit sekä osaprojektien tehtävät ja niiden ajoittuminen I vaihe Osaprojekti Tavoite Tehtävät ja niiden ajoittuminen 1. Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen kehittäminen ja sovelluksen sertifiointi 2. Sähköisen allekirjoittamisen ja tunnistamisen mahdollistaminen TEOn varmenteilla 3. Organisaation teknisen ja hallinnollisen sähköisen lääkemääräyksen tuotantoympäristön suunnittelu, toteut- Potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen on kehitetty sähköisen lääkemääräyksen osio, joka on sertifioitu. Sähköisen lääkemääräyksen toteutus vastaa terveydenhuollon organisaation sähköiselle lääkemääräykselle asettamia teknisiä ja toiminnallisia tavoitteita. Pegasoksen sähköinen lääkemääräys kyetään allekirjoittamaan kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella, joka perustuu TEOn varmenteisiin. Lääkkeen määrääjä kyetään tunnistamaan luotettavasti reseptikeskuksen käytölle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Tiedetään, miten sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ja käytön vaatima terveydenhuollon organisaation tekninen ja hallinnollinen tuotantoympäristö toteutetaan. 14 Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen teknisten ja toiminnallisten vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Syys- marraskuu 2007 Tehtävä 2 Sähköisen lääkemääräyksen asetuksen laadintaan vaikuttaminen Loka- marraskuu 2007 Tehtävä 3 Lopulliset vaatimusmäärittelyt sovelluksen kehittämiseksi Marraskuu 2007 Tehtävä 4 Sovelluksen toteuttaminen Joulukuu 2007 toukokuu 2008 Tehtävä 5 Testauksen suunnittelu Tammi- ja helmikuu 2008 Tehtävä 6 Testausympäristön toteuttaminen sekä testaajien valinta ja kouluttaminen Huhti- toukokuu 2008 Tehtävä 7 Testauksen toteuttaminen ja raportointi Touko- kesäkuu 2008 Tehtävä 8 Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen sertifiointi ja sertifioinnista raportointi Elo- syyskuu 2008 Tehtävä 1 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamisratkaisuiden toiminnallisten vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Marras- joulukuu 2007 Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden toteuttaminen potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen Tammi- toukokuu 2008 Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen käyttöönoton ja käytön organisaation tuotantoympäristölle asettamien toiminnallisten ja teknisten ratkaisuiden suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Maalis- kesäkuu 2008

15 taminen testausta varten ja testaus 4. Informoinnin ja koulutuksen suunnittelu terveydenhuollon toimintayksiköissä työskenteleville ja osallistuminen kansalaisille ja potilaalle tarkoitetun viestinnän suunnitteluun 5. Alustavan käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen tuotantopilottia varten II vaihe 6. Vakioidun käyttöönottomallin kehittäminen tuotantopilotissa - tuotantopilottiin valmistautuminen Kullekin sidosryhmälle on käytettävissä tavoitteiden ja tarpeiden mukaiset viestinnän ja koulutuksen ohjeistukset sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoa ja käyttöä varten. Tuotantopilotin käynnistämistä varten on laadittu alustava malli siitä, mitä terveydenhuollon organisaatiossa pitää tehdä, kun sähköinen lääkemääräys otetaan käyttöön. Mallissa kuvataan myös, miten terveydenhuollon organisaatiossa pitää toimia, kun sähköisen lääkemääräyksen käyttöä jatketaan. Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti käynnistyy lokakuussa 2008 Kirkkotien terveysasemalla. Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön organisaation tuotantoympäristölle asettamien toiminnallisten ja teknisten ratkaisuiden suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Huhti- kesäkuu 2008 Tehtävä 1 Osallistuminen kansalaisille ja potilaalle suunnatun viestinnän suunnitteluun Tehtävä 2 Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien viestinnän suunnittelu Helmi- huhtikuu 2008 Tehtävä 3 Sähköisen lääkemääräyksen sovellusten käyttökoulutuksen ja organisaatiokohtaisten toimintaohjeiden suunnittelu Huhti- kesäkuu 2008 Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ja käytön terveydenhuollon organisaation tuotantoympäristölle asettamien vaatimusten kuvaaminen Kesäkuu 2008 Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön kuvaaminen Kesäkuu 2008 Tehtävä 3 Eri kohderyhmien viestinnän ohjeistuksen kuvaaminen Kesäkuu 2008 Tehtävä 4 Sähköisen lääkemääräyksen sovellusten käyttökoulutuksen ja organisaatiokohtaisten toimintaohjeiden kuvaaminen Kesäkuu 2008 Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ja käytön vaatiman teknisen ja hallinnollisen tuotantoympäristön toteuttaminen Elo- syyskuu 2008 (käyttöönotto) Lokakuu 2008 (käyttö) Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön toteuttaminen Elo- syyskuu 2008 (käyttöönotto) Lokakuu 2008 (käyttö) Tehtävä 3 Koulutusympäristön toteuttaminen sovelluksen käyttöönottokoulutusta varten Elo- syyskuu 2008 Tehtävä 4 Henkilökunnan informointi ja käyttöönottokoulutus tuotantopilotin alkua varten (Kirkkotie) Syyskuu 2008

- tuotantopilotin käynnistäminen (4 terveydenhuollon toimintayksikköä, 6 apteekkia) - tuotantopilotin laajentaminen (noin 30 terveydenhuollon toimintayksikköä, 8 apteekkia) III vaihe 7. Vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen ja jakelu Sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön siirtyminen Turun terveystoimessa I, II ja III vaiheet 8. Sähköisen lääkemääräyksen kehittämisprojektien yhteistyö Tuotantopilotissa syntyneen tiedon ja kokemuksen perusteella kyetään luomaan sähköisen lääkemääräyksen vakioitu käyttöönottomalli terveydenhuollon organisaatioille. Lisäksi tiedetään, mitä sähköisen lääkemääräyksen käyttö edellyttää. On olemassa ohjeistus siitä, mitä terveydenhuollon organisaation pitää tehdä, kun sähköinen lääkemääräys otetaan käyttöön. Ohjeistukseen sisältyy myös menettelytapaohjeet sähköisen lääkemääräyksen käytön jatkamisesta ja järjestelmien ylläpidosta. Sähköinen lääkemääräys on tuotantokäytössä koko Turun terveystoimessa. Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotti voidaan käynnistää Turun terveystoimessa syksyllä 2008, koska tuotantopilotin apteekit voivat toimittaa sähköisiä lääkemääräyksiä. Vastaavasti tuotantopilottia voidaan laajentaa 2009 alussa. 16 Tehtävä 5 Osallistuminen kansalaisten informointiin Syyskuu 2008 Tehtävä 6 Sähköisen lääkemääräyksen tuotantopilotin käynnistäminen Kirkkotien terveysasemalla Lokakuu 2008 Tehtävä 7 Potilaan informointi sähköisestä lääkemääräyksestä Lokakuu 2008 Tehtävä 8 Alustavan mallin ongelmien dokumentointi ja mallin korjaus Loka- marraskuu 2008 Tehtävä 9 Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto ja käyttö tuotantopilotin käynnistysvaiheen muissa toimintayksiköissä korjattua mallia hyödyntäen Marras- joulukuu 2008 Tehtävä 10 Tuotantopilotin laajennus ja mallin iteroinnin jatkaminen vakioidun käyttöönottomallin ohjeistuksen luomiseksi Tammi- helmikuu 2009 Tehtävä 1 Ohjeistuksen laatiminen suomeksi paperimuotoisena ja sähköisenä Maaliskuu 2009 Tehtävä 2 Ohjeistus ruotsiksi Maalis- huhtikuu 2009 Tehtävä 3 Ohjeistuksen jakelu Huhtikuu 2009 Tehtävä 4 Sähköisen lääkemääräyksen tuotantokäyttöön siirtyminen koko Turun terveystoimessa vakioitua käyttöönottomallia hyödyntäen Maalis- huhtikuu 2009 Tarkistuspiste 1 Sovellusten vaatimusmäärittelyiden tilanne Marraskuu 2008 Tarkistuspiste 2 Sovellusten toteuttamisen eteneminen Helmikuu 2009 Tarkistuspiste 3 Varmenneratkaisuiden ja toimikorttien tilanne Huhtikuu 2008 Tarkistuspiste 4 Informoinnin ja koulutuksen tilanne Toukokuu 2008

9. Projektin hallinnointi ja viestintä Projekti etenee toteutuksellisesti hyvin. 17 Tarkistuspiste 5 Sovellusten sertifioinnin tilanne Elokuu 2008 Tarkistuspiste 6 Valmius tuotantopilotin käynnistämiseen Syyskuu 2008 Tarkistuspiste 7 Valmius tuotantopilotin laajentamiseen Joulukuu 2008 Tarkistuspiste 8 Valmius tuotantokäyttöön siirtymiseen Helmikuu 2009 Tehtävä 1 Projektisuunnitelma Syys- lokakuu 2007 Tehtävä 2 Projektin rahoitukseen liittyvä raportointi Tammikuu 2008 Elokuu 2008 Tammikuu 2009 Huhtikuu 2009 Tehtävä 3 Projektin sisäinen viestintä ja muu hallinnointi Koko projektin toteuttamisajan Tehtävä 4 Viestintä projektista ulkoisille sidosryhmille Koko projektin toteuttamisajan Tehtävä 5 Loppuraportti Huhtikuu 2009 7.2. Osaprojektien kuvaukset 7.2.1. Osaprojekti 1: Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen kehittäminen ja sovelluksen sertifiointi Osaprojektin tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä WM-datan kanssa potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen sähköiseen lääkkeen määräämiseen ja reseptikeskuksen käyttöön tarvittavat toiminnot. Osiot on auditoitava ennen käyttöönottoa. Osaprojekti edellyttää 8 tehtävän toteuttamista. Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen teknisten ja toiminnallisten vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Tehtävällä halutaan varmistaa, että sähköisen lääkemääräyksen toteutus vastaa siihen liittyviä teknisiä ja toiminnallisia tarpeita terveydenhuollon toimintayksiköissä Pegasospotilaskertomusjärjestelmää käytettäessä. Sähköiseen lääkemääräykseen liittyvien toimintakäytäntöjen pitää olla laadukkaita ja taloudellisia ja toimintakäytäntöjä tukevien sovellusratkaisuiden virheettömiä, toimintavarmoja ja nopeita. Myös sovellusten käytettävyyden tulee olla hyvä. Toteutettavien ratkaisuiden tulee edistää rationaalista lääkkeen määräämistä ja taata tietosuoja.

Vaatimusmäärittelyiden tarkentamistyö toteutetaan Kelan sähköisen lääkemääräyksen vaatimusmäärittelyitä (versio 1.6/17.9.2007) käyttäen. Määrittelyiden tarkentamisen kohteena ovat sähköisen lääkemääräyksen käyttötapauksista sähköisen lääkemääräyksen laatiminen, potilaan reseptikeskuksessa olevien sähköisten lääkemääräysten katselu ja sähköisen lääkemääräyksen uusiminen. Toteuttajat ja vastuut STM-Pegasos klusterihankkeen projektiryhmä ja TERES-projektiryhmän Pegasostoimijat vastaavat vaatimusmäärittelyiden tarkentamistyöstä terveydenhuollon toimintayksikön näkökulmasta. Tehtävä 2 Sähköisen lääkemääräyksen asetuksen laadintaan vaikuttaminen Laki sähköisestä lääkemääräyksestä tuli voimaan 1.4.2007. Lain perusteella annettava asetus valmistellaan syksyn 2007 aikana. Sähköisen lääkemääräyksen sovellukset on auditoitava ja sertifioitava ennen niiden käyttöönottoa. Stakes päättää syksyllä 2007 sertifioinnin kriteereistä. Toteuttajat ja vastuut TERES-projekti osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden sähköisen lääkemääräyksen ohjeiden syntyyn vaikuttavien viranomaisten järjestämiin tilaisuuksiin. Tehtävä 3 Lopulliset vaatimusmäärittelyt sovelluksen kehittämiseksi Laaditaan dokumentti, jossa kuvataan potilaskertomusjärjestelmän sähköisen lääkemääräyksen lopulliset vaatimusmäärittelyt. Vaatimusmäärittelyiden ja sertifioinnin vaatimusten tulee olla yhteneviä. Vaatimusmäärittelyiden perusteella STM-Pegasos -klusteri tilaa WM-datalta sähköisen lääkemääräyksen ja reseptikeskuksen käyttöön liittyvät uudet osiot potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen. Toteuttajat ja vastuut Lopulliset vaatimusmäärittelyt sisältävän dokumentin kokoamisesta vastaavat TERESprojektin projektipäällikkö ja STM-Pegasos -klusterihankkeen asiakaskonsortion projektipäällikkö. Pegasos-klusterihankkeen ohjausryhmä hyväksyy potilaskertomusjärjestelmä Pegasoksen sähköisen lääkemääräyksen lopulliset vaatimusmäärittelyt. Tehtävä 4 Sovelluksen toteuttaminen WM-data tuottaa sähköisen lääkemääräyksen osion potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen STM-Pegasos klusterin ja WM-datan välisen sopimuksen mukaisesti. Tehtävä 5 Testauksen suunnittelu Potilaskertomusjärjestelmä Pegasoksen sähköinen lääkkeen määrääminen -osion testaamisella halutaan varmistua siitä, että toteutetut ratkaisut toimivat asetettujen vaatimusten mukaisesti. Ko. osion asiakastestausta varten laaditaan erillinen testaussuunnitelma, joka sisältää seuraavat osiot: a. testauksen tavoitteet, b. testauksen rajaukset, 18

19 c. työnjako, aikataulut ja vastuut, d. testausympäristö, e. testaajien koulutus, f. testauksen kuvaus, g. testauksen dokumentointi ja h. testauksen edellyttämät jatkotoimenpiteet. Toteuttajat ja vastuut WM-datan sähköisen lääkemääräyksen projektipäällikkö ja TERES-projektin projektipäällikkö laativat yhteistyönä asiakastestauksesta suunnitelman kumpikin oman organisaationsa näkökulmasta. Tehtävä 6 Testausympäristön toteuttaminen sekä testaajien valinta ja kouluttaminen Tehtävän tarkoituksena on toteuttaa tehtävän 5 testaussuunnitelman mukainen testausympäristö, joka vastaa mahdollisimman pitkälti myös järjestelmien auditoinnin ja sertifioinnin vaatimuksia. Testaajiksi valitaan ja koulutetaan myös lääketieteen opiskelijoita. Toteuttajat ja vastuut Testausympäristö ja testaajien koulutus toteutetaan potilaskertomusjärjestelmän toimittajan WM-datan ja Turun terveystoimen yhteistyönä. TERES-projektipäällikkö huolehtii testaajien valinnasta. Tehtävä 7 Testauksen toteuttaminen ja raportointi Testaus toteutetaan testaussuunnitelman mukaisesti ja tulokset dokumentoidaan. Potilaskertomusjärjestelmään toteutetaan testauksen edellyttämät muutokset. Toteuttajat ja vastuut WM-datan sähköisen lääkemääräyksen projektipäällikkö ja TERES-projektin projektipäällikkö vastaavat testauksen toteutuksesta ja raportoinnista yhteistyössä kumpikin oman organisaationsa näkökulmasta. WM-data vastaa potilaskertomusjärjestelmään mahdollisesti tarvittavien muutosten toteuttamisesta. Tehtävä 8 Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen sertifiointi ja sertifioinnista raportointi WM-data vastaa siitä, että sähköinen lääkkeen määrääminen osio auditoidaan sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton vaatimalla tavalla. Sertifikaatista WM-data informoi STM-Pegasos -klusterin ohjausryhmää. 7.2.2. Osaprojekti 2: Sähköisen allekirjoittamisen ja tunnistamisen mahdollistaminen TEOn varmenteilla Laki sähköisestä lääkemääräyksestä edellyttää, että sähköisessä lääkemääräyksessä on lääkkeen määrääjän kehittynyt sähköinen allekirjoitus. Lääkkeen määrääjä voi olla joko lääkäri tai hammaslääkäri tai lääkkeen määräämiseen oikeutettu lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelija. Lääkemääräyksen allekirjoittajasta pitää selvittää myös hänen asemansa ja siihen liittyvät valtuudet laatia erilaisia lääkemääräyksiä. Terveydenhuollon ammattihenkilön kehittyneen sähköisen allekirjoituksen ja tunnistamisen vaatimista teknisistä ratkaisuista ja varmennepalveluista vastaa TEO. Tähän TEO

20 käyttää mm. Terhikkiä, terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä, joka sisältää yli 300.000 terveydenhuollon ammattilaisen tietoja. TEOn varmentamistoiminnot perustuvat julkisen avaimen menetelmään. Tunnistus- ja allekirjoitusvarmenteiden alustana käytetään TEOn ammattikorttia. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamisen lisäksi TEO hoitaa terveydenhuollon palvelujen antajien ja tietoteknisten laitteiden varmennepalvelua. Osaprojektin tavoitteena on kehittyneen sähköisen allekirjoituksen ja tunnistamisen mahdollistaminen TEOn varmenteilla sähköisen lääkemääräyksen lain edellyttämällä tavalla käytettäessä potilaskertomusjärjestelmä Pegasosta. Osaprojekti edellyttää kolmen tehtävän suorittamista. Tehtävä 1 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamisratkaisuiden toiminnallisten vaatimusmäärittelyiden tarkentaminen Vaatimusmäärittelyiden tarkentamistyö toteutetaan TEOn varmennepolitiikan ja vaatimusmäärittelyiden pohjalta. Määrittelyiden tarkentamisen kohteena ovat erityisesti varmenteen tilaamiseen, varmenteen vastaanottoon sekä varmenteen sulkemiseen liittyvät toiminnalliset asiat. Toteuttajat ja vastuut TEOlla on kokonaisvastuu varmenneratkaisuiden määrittelyistä sekä niiden määrittelyiden mukaisesta toteutuksesta ja toiminnasta. TERES-projektiryhmä ja STM-Pegasos klusterihankkeen projektiryhmä osallistuvat varmenteiden käyttöön liittyvien toiminnallisten vaatimusmäärittelyiden tarkentamisen yhteistyöhön, kun TEOn tekniset vaatimusmäärittelyt ovat valmistuneet lokakuussa 2007. Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden toteuttaminen potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen WM-data vastaa teknisten määrittelyiden mukaisten sähköisen allekirjoittamisen ja tunnistamisen ratkaisuiden toteuttamisesta myös palvelujen antajien ja tietoteknisten laitteiden osalta potilaskertomusjärjestelmä Pegasokseen sekä toteutusten testaamisesta. 7.2.3. Osaprojekti 3: Organisaation teknisen ja hallinnollisen sähköisen lääkemääräyksen tuotantoympäristön suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Osaprojektin tavoitteena on suunnitella, mitä vaatimuksia sähköisen lääkemääräyksen sovellusten ja TEOn varmennepalveluiden käyttöönotto ja käyttö asettavat terveydenhuollon organisaation tekniselle ja hallinnolliselle tuotantoympäristölle ja miten nämä vaatimukset toteutetaan. Osaprojekti edellyttää kahden tehtävän suorittamista. Tehtävä 1 Sähköisen lääkemääräyksen sovelluksen käyttöönoton ja käytön organisaation tuotantoympäristölle asettamien toiminnallisten ja teknisten ratkaisuiden suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Selvitetään sähköisen lääkemääräyksen sovellusten käyttöönoton ja käytön organisaation tekniselle tuotantoympäristölle (laitteet ja tietoverkot) asettamat vaatimukset. Sovellusten käyttöönotto ja käyttö aiheuttaa myös uusia tehtäviä mm. pääkäyttäjille. Toteutetaan ja testataan ympäristö.

21 Tehtävä 2 Varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön organisaation tuotantoympäristölle asettamien toiminnallisten ja teknisten ratkaisuiden suunnittelu, toteuttaminen testausta varten ja testaus Turun terveystoimessa suunnitellaan ja toteutetaan sähköisen lääkemääräyksen edellyttämien varmenneratkaisuiden käyttöönoton ja käytön organisaatiolle asettamat tekniset ja hallinnolliset ratkaisut testausta varten. Tehtävän suorittaminen edellyttää ainakin terveydenhuollon ammattikortin käytön vaatimien laitteisto- ja tietoverkkomuutosten toteuttamista, terveydenhuollon ammattikorttien hankintaa testausta varten, ammattikortin käytön vastuiden ja velvollisuuksien selvittämistä, tietosuojavastaavan tehtävien selvittämistä sekä tietosuojan valvontaan tarvittavien uusien työkalujen selvittämistä. Toteuttajat ja vastuut tehtävät 1-2 TERES-projektin projektipäällikkö tekee suunnitelman terveystoimelta vaadittavien teknisten ja hallinnollisten sähköisen lääkemääräyksen sovellusten ja varmennepalveluiden käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä asioista yhdessä Turun terveystoimen tietotekniikkayksikön ja tietosuojavastaavan kanssa. Ratkaisut toteutetaan ja testataan. Ammattikorttien käyttöönotto ja käyttö edellyttää, että TEO valitsee rekisteröijän, joka perustaa rekisteröintipisteen/rekisteröintipisteitä TEOn edellyttämällä tavalla Turun kaupungin alueelle. 7.2.4. Osaprojekti 4: Informoinnin ja koulutuksen suunnittelu terveydenhuollon toimintayksiköissä työskenteleville ja osallistuminen kansalaisille ja potilaalle tarkoitetun viestinnän suunnitteluun Tehokas viestintä on sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton kriittisiä menestystekijöitä. Tavoitteena tulee olla riittävän ja yhtenäisen tiedon jakaminen sähköisestä lääkemääräyksestä, sen käytöstä ja sähköisellä lääkemääräyksellä tavoiteltavista hyödyistä kunkin sidosryhmän tarpeita vastaten. Tämä edellyttää eri kohderyhmille erilaisia viestinnän sanomia ja usean viestintäkanavan käyttöä. Viestinnän keskeiset kohderyhmät ovat terveydenhuollon ammattilaiset, kansalaiset ja potilas. Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien sekä kansalaisille ja potilaalle suunnattu sähköiseen lääkemääräykseen liittyvä viestintä testataan tuotantopilotissa ja viestintään liittyvä ohjeistus liitetään osaksi vakioidun käyttöönottomallin ohjeistusta. Osaprojektiin sisältyy kolme tehtävää. Tehtävä 1 Osallistuminen kansalaisille ja potilaalle suunnatun viestinnän suunnitteluun Kansalaisten viestinnällä tarkoitetaan kaikille kansalaisille suunnattua viestintää sähköisestä lääkemääräyksestä eli mitä kansalaisen pitäisi tietää kaikille kansalaisille suunnatun informoinnin perusteella sähköisestä lääkemääräyksestä. Potilaan informoinnilla tarkoitetaan terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkkeen määrääjän sähköisen lääkemääräyksen lain mukaisen informointivelvoitteen täyttämistä, kun potilaalle annetaan sähköinen lääkemääräys ensimmäisen kerran.

22 Toteuttajat ja vastuut Kela ja muut valtakunnalliset toimijat vastaavat ko. viestinnän suunnittelusta. TERESprojekti on halukas osallistumaan mahdollisesti pidettäviin ko. viestinnän suunnittelun yhteistyökokouksiin. Tehtävä 2 Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien viestinnän suunnittelu Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskenteleville suunnatulla viestinnällä on kolme päätavoitetta. Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevät ovat tietoisia, mitä sähköisellä lääkemääräyksellä tarkoitetaan sekä miksi ja miten sähköiseen lääkemääräykseen siirrytään. Terveydenhuollon toimintayksiköissä tiedetään, mitä kansalaisille viestitään sähköisestä lääkemääräyksestä sen yleisen tunnettuuden lisäämiseksi jo ennen kansalaisen käyntiä vastaanotolla. Terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevät hallitsevat, miten terveydenhuollon toimintayksikössä toteutetaan sähköisen lääkemääräyksen lain edellyttämä informointivelvoite, kun potilaalle määrätään sähköinen lääkemääräys ensimmäisen kerran. Tehtävä 3 Sähköisen lääkemääräyksen sovellusten käyttökoulutuksen ja organisaatiokohtaisten toimintaohjeiden suunnittelu Suunnitellaan terveydenhuollon ammattihenkilöille koulutus Pegasos-potilaskertomusjärjestelmän sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottamiseksi. Sovelluskoulutuksen kohderyhmänä ovat pääasiassa lääkärit, koska ainoastaan heillä on oikeus katsoa reseptikeskuksesta potilaansa tietoja ja laatia lääkemääräyksiä. Lisäksi suunnitellaan organisaatiokohtainen ohjeistus Turun terveystoimelle mm. siitä, millaisia sähköiseen lääkemääräykseen liittyvät toimintamallit ovat esim. uusimiskäytännöt ja mistä sähköiseen lääkemääräykseen liittyvä ohjeistus on löydettävissä. Toteuttajat ja vastuut Terveystoimen työryhmä huolehtii tehtävien 2 ja 3 suorittamisesta TERES-projektin projektipäällikön johdolla. 7.2.5. Osaprojekti 5: Alustavan käyttöönottomallin ohjeistuksen laatiminen tuotantopilottia varten Vakioitu käyttöönottomalli helpottaa sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoa. Malli sisältää asiat, jotka terveydenhuollon organisaatiossa ja sen yksittäisissä toimintayksiköissä pitää tehdä sähköiseen lääkemääräykseen siirryttäessä. Lopullisen vakioidun käyttöönottomallin luomiseksi kuvataan ensin alustava käyttöönottomalli, jota testataan ja kehitetään Turun tuotantopilotissa lopullisen mallin luomiseksi. Alustavan käyttöönottomallin ohjeistus laaditaan ainoastaan suomeksi ja se koostuu seuraavista osioista: 1. sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ja käytön terveydenhuollon organisaation tuotantoympäristölle asettamat tekniset ja hallinnolliset vaatimukset, 2. varmenneratkaisuiden käyttöönotto ja käyttö,