1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

Samankaltaiset tiedostot
OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

Radioamatöörikurssi 2015

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Radioamatöörikurssi 2017

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

Radioamatöörikurssi 2013

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

S Signaalit ja järjestelmät

Radioamatöörikurssi 2014

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Tietoliikennesignaalit & spektri

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

OSKILLAATTORIT. Sinioskillaattorit RC Oskillaattorit LC Oskillaattorit Kideoskillaattorit

Analogiapiirit III. Tentti

FYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Mitataan kanavatransistorin ja bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin.

Elektroniikka, kierros 3

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

S Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät Erityisesti huomioitava

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I Asser Lähdemäki, S, 3. vsk. AA 5.2 Vaihtosähköpiiri Antti Vainionpää, S, 3. vsk.

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

BY-PASS kondensaattorit

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus:

AB LUOKAN AUDIOVAHVISTIMEN SUUNNITTELUOHJEITA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Taitaja2007/Elektroniikka

4. kierros. 1. Lähipäivä

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Elektroniikka ja sähkötekniikka

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

Radioamatöörikurssi 2016

Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Pienitehoisen hakkurivirtalähteen rakentaminen ja toiminnan tutkiminen

41 4h. SÄHKÖISIÄ PERUSMITTAUKSIA. OSKILLOSKOOPPI.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

MIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312

Sähkötekniikka ja elektroniikka

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D

S Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät Erityisesti huomioitava

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

Transkriptio:

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita eri periaattein - Analysaattorin ( Micro-Cap ) käyttö kytkennän toiminnan analysointiin TYÖSSÄ TARVITTAVAT KOMPONENTIT JA VÄLINEET Työn suorittamisessa tarvittavat komponentit ja välineet: Laboratoriovirtalähde, 2 kpl Oskilloskooppi Transistori BC 637 tai BC639 Operaatiovahvistin LF35 Vastuksia: 5 Ω, kω,.2 kω,.5 kω, 8.2 kω, 2 kpl: 0 kω, 8 kω, 22 kω, 27 kω, 56 kω Monikierrostrimmeri kω Zenerdiodi 5,6V, 2 kpl Elko 00µF Mitoitettavia vastuksia ja kondensaattoreita Kela 330 µh KAAVAT: Wienin siltaoskillaattorin oskillointitaajuus : RC ketjuoskillaatorin lähtötaajuus : Transistorin dynaaminen resistanssi : f o 2πRC f O 2πRC U r d I Transistorin tuloresistanssi : R h r + R ) i T F 6 FE ( d E R ' R R 2 Transistoriasteen tuloresistanssi : i B B i R t τ Vaihe-ero: ϕ * 360 t τ tai ϕ * 2π ( rad)

LC piirin resonanssitaajuus: Hyvyysluku ( Q arvo ) : Q f r f C BW 2π LC TYÖ Wieninsiltaoskillaattori ( Kytkentä ) Wieninsiltaoskillaattorin periaate: Työssä käytämme kytkentää, jossa oskillaattoriin on lisätty amplitudinrajoitin. Tällöin kytkentä ei ole aivan niin tarkka vahvistuksestaan, jonka tulee olla tasan 2... Mitoita allaolevaan kytkentään C, kun haluttu värähtelytaajuus on 0.6 khz Kytkennän käyttöjännitteenä +/- 2V..2. Toteuta kytkentä. Säädä trimmeristä lähtösignaali mahdollisimman säröttömäksi sinialloksi...3 Kuittauta toimivuus.

.2 MICRO-CAP -analyysi wieninsiltaoskillaattorista.2. Toteuta kuvan mukainen kytkentä Micro_cap simulaatio-ohjelman piirikaavioeditorilla Jännitteet operaatiovahvistimelle, +/- 5V,on kytketty nettinimien ( Vee-5V ja Vcc+5V ) avulla Mittapisteet, Out, MP, MP2 ja MP3, ovat luotu T editorilla Sama C:n arvo, kuin tehtävässä..2.2 Analysoi kytkennästä ( Transient analyysin avulla ):.2.2. Taajuus.2.2.2 Kondensaattorin C, vastuksen R ja R2C2 rinnankytkennän jännitteiden vaihekäyttäytyminen lähtöön ( Out ) nähden Vinkkejä: Oskillaattorin käynnistyminen vie aikansa, joten analysointiajan tulee olla riittävän pitkä. Oskillaattorin vahvistinosan vahvistusta voi säätää muuttamalla R4:n arvoa, vahvistuksen suurentaminen nopeuttaa käynnistymistä, mutta kasvattaa säröä. Mittapisteiden määrän ( kääntäen mittapisteiden välisen ajan ) tulee olla riittävä puhtaan aaltomuodon saamiseksi ( Joutuu määrittämään erikseen, oletuksilla mittapisteiden määrä liian pieni ) Komponentin yli olevan jännitteen saa sijoittamalla jännitearvoksi jännitepisteiden erotuksen, esimerkiksi: V(MP)-V(MP2). Oletuksena Micro-Cap antaa jännitteen maata vasten.

TYÖ 2 RC ketjuoskillaattori RC- ketjuoskillaatorin periaate: 2. Määritä allaolevan kuvan mukaiseen RC-ketjuoskillaattoriin R ja C. Haluttu värähtelytaajuus on 2,5 khz R:n tulee olla yhtäsuuri kuin transistoriasteen Ri Lähtöarvona kerrottakoon, että Ub 3.0 V Transistorin hfe on 00 2.2 Toteuta kytkentä. Jos lähtösignaali leikkautuu tai sen amplitudi on hyvin pieni, muuta kytkennän jännitevahvistusta muuttamalla Rc:n arvoa. Sen voi halutessa korvata trimmerillä tai potentiometrillä. ( Re:n muuttaminen muuttaisi samalla tuloresistanssia, mikä aiheuttaisi epäsovituksen RC ketjussa ) 2.3 Kuittauta toimivuus.

TYÖ 3, LC suodin 3. Toteuta kuvan mukainen LC suodin kytkentäalustalle. Mitoita resonanssitaajuudeksi 0 khz. Käytä generaattorin 50 antoa 3.2 Totea toiminta sinigeneraattorin avulla ( Pyyhkäise taajuuskaista khz 00 khz ) 3.3 Muuta aaltomuodoksi kanttiaalto. Aseta taajuudeksi resonanssitaajuus. Millaista signaalia tulee ulos? 3.4 Aseta nyt taajuudeksi kolmasosa edellisestä [ Edelleen kanttiaaltoa ]. Mitä nyt näkyy, mikä on tulevan signaalin taajuus?? ( Mistäs tuo tulee?? ) 3.5 Kokeile vielä siniaallolla em. tehtävän taajuudella 3.6 Toteuta kuvan kytkentä Micro_Capin avulla. ( Rs 50 Ohm ). Simuloi taajuusvastekuvaaja ( 0 Hz MHz ) ja määritä siitä hyvyysluku eli Q arvo 3.7 Muuta kytkentämuodoksi sarjaresonanssi ( Micro_capissa ) ja analysoi nyt Q arvo ei erillistä selostusta