EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9
KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVIIN PÄÄTÖKSIIN JA MUIHIN EU-ASIOIHIN OVAT KANSALAISILLE HENKILÖKOHTAISESTI TÄRKEITÄ? ÄÄNESTYSVARMUUS KESÄN EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISSA
JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten käsityksiä Euroopan unionista ja sen tulevaisuudesta. Tutkimusaineisto on kerätty puhelinhaastatteluina -..9 päivien välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä. Haastatellut edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaan ulkopuolella. Näytteen muodostamisessa sovellettiin monivaiheista ositettua otantaa. Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on tiivistäen verbalisoida ja visualisoida tutkimuksen päätuloksia. Tutkimukseen sisältyy erillinen tilasto-osa, jossa esitetään kaikki tutkimustulokset yksityiskohtaisessa taulukkomuodossa. TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja MTV:n toimeksiannosta. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVIIN PÄÄTÖKSIIN JA MUIHIN EU-ASIOIHIN OVAT KANSALAISILLE HENKILÖKOHTAI- SESTI TÄRKEITÄ? Mahdollisuutta käyttää ääntä Euroopan parlamentin vaaleissa arvostetaan vaikka sitä ei välttämättä käytetä Vastaajille lueteltiin kahdeksan erilaista vaikuttamistapaa ja kysyttiin, mitkä kaikki tavat ovat vaikuttaa EU:n tulevaisuutta ja toimintaa koskeviin päätöksiin ja muihin EU-asioihin ovat henkilökohtaisesti tärkeitä. Valtaosa suomalaisista pitää tärkeänä keskustella EU:ta koskevista asioista (6 %) ja vaikuttaa EU:ta koskeviin asioihin eduskuntavaaleissa äänestämällä ( %). Neljä viidestä antaa arvoa myös osallistumismahdollisuuksille (9 %) kansanäänestyksiin EU:ta koskevissa asioissa. Enemmistö (6 %) suomalaisista kokee henkilökohtaisesti tärkeäksi tavaksi vaikuttaa äänestämisen Euroopan parlamentin vaaleissa. Tätä vaikuttamiskanavaa suomalaiset kuitenkin käyttivät aika kehnosti edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa. EU:n kehittämiseen voisi siis kansalaisten mielestä vaikuttaa äänestämällä, mutta vähemmistö teki näin viime kerralla. Melko moni kansalaisista kokee tärkeiksi vaikuttamiskanavaksi myös osallistumisen internetsivuilla oleviin keskusteluihin ja kampanjoihin ( %) sekä henkilökohtaisen yhteydenoton suomalaisiin Euroopan parlamentin jäseniin ( %) Henkilökohtaisia yhteydenottoja päättäjiin arvostetaan aiempaa useammin Tulokset ovat samansuuntaisia kuin vuonna. Aiempaa hieman vähemmän tärkeisiin tapoihin vaikuttaa EU-asioissa kuuluvat keskustelut muiden ihmisten kanssa, äänestäminen vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Aiempaa useampi pitää tärkeänä henkilökohtaisia yhteydenottoja suomalaisiin europarlamentin jäseniin sekä poliittisiin päättäjiin kotimaassa. Myös osallistumista nettikeskusteluihin EUasioissa arvostetaan aiempaa enemmän. Ihmiset, jotka varmoja äänestämässä käymisestä ensi kesän eurovaaleissa arvostavat kaikkia tapoja vaikuttaa enemmän kuin epävarmat äänestäjät. Nuoret eivät tunnu pitävän yhtä usein kuin ikääntyneemmät äänestämistä tärkeänä tapana vaikuttaa EU-asioihin. Sen sijaan nuoret arvostavat muita useammin osallistumista netissä oleviin keskusteluihin, kampanjoihin ja vetoomuksiin.
Kuvio. MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EUn TULEVAISUUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVIIN PÄÄTÖKSIIN JA MUIHIN EU-ASIOIHIN OVAT ITSELLE HENKILÖKOHTAISESTI TÄRKEITÄ (monivalintakysymys, %). Muiden ihmisten kanssa keskusteleminen Äänestäminen eduskuntavaaleissa Osallistuminen mahdollisiin kansanäänestyksiin Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa Henkilökohtainen yhteydenotto poliittisiin päättäjiin kotimaassa Toimiminen kansalaisjärjestöissä, ay-liikkeessä tai muissa etujärj. Osallist. internet-sivuilla olev. keskusteluihin, kampanjoihin/vetoom. Henkilökohtainen yhteydenotto suomal. Euroopan parlam. jäseniin Jotenkin muuten Ei mitenkään Ei osaa sanoa 6 9 6 TNS Gallup Oy 9 PGraphics Kuvio t. MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EUn TULEVAISUUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVIIN PÄÄTÖKSIIN JA MUIHIN EU-ASIOIHIN OVAT ITSELLE HENKILÖKOHTAISESTI TÄRKEITÄ (monivalintakysymys, %). Muiden ihmisten kanssa keskusteleminen Äänestäminen eduskuntavaaleissa Osallistuminen mahdollisiin kansanäänestyksiin 9 9 6 9 Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa 6 69 Henkilökohtainen yhteydenotto poliittisiin päättäjiin kotimaassa Toimiminen kansalaisjärjestöissä, ay-liikkeessä tai muissa etujärj. Osallist. internet-sivuilla olev. keskusteluihin, kampanjoihin/vetoom. Henkilökohtainen yhteydenotto suomal. Euroopan parlam. jäseniin Jotenkin muuten Ei mitenkään Ei osaa sanoa 9 TNS Gallup Oy 9 PGraphics 6
ÄÄNESTYSVARMUUS KESÄN EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISSA Lähes joka toinen varma, että äänestää eurovaaleissa Kansalaisista noin puolet ( %) on varma äänestämisestään seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa kesäkuussa. Nyt saatu tulos kertoo, että äänestysvarmuus on hieman alempi kuin aiemmin toteutetussa tutkimuksessa vuonna. Kysymys esitettiin niille, jotka ovat takuuvarmasti äänioikeutettuja seuraavissa vaaleissa. Kuvio. MITEN ARVIOI KÄYTTÄVÄNSÄ ÄÄNIOIKEUT- TAAN SEURAAVISSA EUROOPAN PARLAMEN- TIN VAALEISSA KESÄKUUSSA ( vuotta täyttäneistä, %). Äänestää varmasti Luultavasti äänestää Luultavasti ei äänestä Varmasti ei äänestä Ei osaa sanoa 6 6 TNS Gallup Oy 9 PGraphics Euroopan parlamentin vaalit ovat selvästi keskimäärää etäisempi asia nuorille alle - vuotiaille äänestäjille. Heistä 9 % pitää äänestämistään seuraavissa vaaleissa varmana. Yli -vuotiaat ovat varmempia äänestämisestään kuin muut ikäryhmät. VARMA, ETTÄ ÄÄNESTÄÄ SEURAAVISSA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISSA KOLMENA ERI MITTAUSAJANKOHTANA: 6/996 /99 / 9/ / /9 % % % % % % KAIKKI 6 KESK 9 KOK 6 6 6 6 6 9 SDP 9 6 VAS 6 6 9 6 VIHR 6 9 Keskimäärää varmempia äänestämisestään seuraavissa eurovaaleissa ovat Kokoomuksen (9 %) ja Vasemmistoliiton ( %) kannattajat. Keskustan kannattajat ( %) eivät ole samassa määrin varmoja äänestämisestään kuin muiden pääpuolueiden kannattajat. Perussuomalaisten kannattajien äänestysaikeet ovat selvästi keskimäärää alemmalla tasolla ( %). Ammatin mukaan eurovaaleissa äänestämisestä kiinnostuneita ovat etenkin ylemmät toimihenkilöt. Työntekijät ja opiskelijat ovat muita epävarmempia siitä, käyvätkö äänestämässä.
6 Kuvio t. MITEN ARVIOI KÄYTTÄVÄNSÄ ÄÄNIOIKEUTTAAN SEURAAVISSA EUROOPAN PARLAMENTIN VAA- LEISSA ( vuotta täyttäneistä, %). VAR- MASTI LUULTA- VASTI EI OSAA SANOA LUULTA- VASTI EI VARMAS- TI EI 9 6 TNS Gallup Oy 9 PGraphics
Kuvio e. MITEN ARVIOI KÄYTTÄVÄNSÄ ÄÄNIOIKEUTTAAN EU- ROOPAN PARLAMENTIN VAALEISSA (-vuotta täyttäneistä, %). VAR- MASTI LUULTA- VASTI EI OSAA SANOA LUULTA- VASTI EI VARMAS- TI EI Kaikki 6 Nainen Mies Alle vuotta - vuotta -9 vuotta -6 vuotta Yli 6 vuotta Kansa-/peruskoulu Keski-/ammattikoulu Yo/opistotaso Korkeakoulu Työntekijä Ylempi toimih./johtaja Alempi toimihenkilö Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työssä Työtön Työelämän ulkop. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen 9 6 6 66 9 9 6 9 9 6 6 9 9 9 9 KESK KOK SDP VAS VIHR PS TNS Gallup Oy 9 PGraphics 9 6 9 6