NCCI 1 - päivitys Joonas Tulonen, XL Siltatekniikan päivät 24. 25.1.2017 WWW.AINS.FI
Esityksen sisältö 1. Yleistä 2. Liikennekuormakaavioiden muutokset (penkereellä) 3. Liikennekuorma penkereellä, kaavion käyttö 4. Päivitykset kuormitusyhdistelmätaulukkoihin 5. Ohjeen jakaminen osiin 6. Liikevarojen määrityksen päivitykset 7. Liikuntasaumalaitteiden päivitykset 8. Laakereiden päivitykset 9. Pintarakenteiden päivitykset 10. Päivitetyt ohjeet tippuputkien ja hulevesiputkien sijoitteluun
Yleistä Eurokoodin soveltamisohje Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet NCCI 1 päivitystyötä on tehty vuoden 2016 aikana Valmista vuoden 2017 alkupuoliskolla Edellinen versio 5.9.2014 Ohje on päivitystyön yhteydessä jaettu kahteen osaan NCCI 1: Eurokoodin ohjeiden täydentämistä ja selkeästi kuormiin ja laskennan tueksi tehty ohje Täydentäviä ohjeita siltojen suunnitteluun: Eurokoodin ja kuormitusten ulkopuolelle jäävät asiat kuten laakereiden ja liikuntasaumalaitteiden mitoitus, yleisiä ohjeita sillan rakenneratkaisuihin, pintarakenteiden suunnittelu Tässä esityksessä esiteltävien päivitysten lisäksi lukuisia muita pieniä korjauksia
Päivitykset liikennekuormiin Kuormituskaistojen ulkopuolisen alueen määritystä täsmennetty Mikäli sillan kannelle jää alue, jolle ei valitulla kuormakaistojen jaolla muuten sijoiteta liikennekuormia, sijoitetaan sille taulukon B.1 rivin kaistojen ulkopuolinen alue (qrk) mukainen kuormitus, joka vaikuttaa samanaikaisesti kuormakaistojen liikennekuorman kanssa. Vähintään 3 kn/m 2 koko kannelle Liikennekuormaa tiepenkereellä on päivitetty NCCI 7 uudessa versiossa, käytetään samaa kuormaa maapaineella kuormitettujen siltarakenteiden mitoituksessa Kuormakaavio koostuu 9 kpa tasaisesta kuormasta ja 40 kpa:in keskittyneestä kuormasta (3 m x 5 m, 600 kn) Maatukien liukumis-, kantokestävysja kaatumistarkasteluissa sekä paaluryhmien mitoituksessa käytetään yksinkertaistettua menetelmää Rakenteellisessa mitoituksessa käytetään sellaisenaan (esim. siipimuurit)
Liikennekuorma penkereellä Yksinkertaistetussa tarkastelussa kuorma tasoitetaan pintakuormaksi Esimerkki 1: 8 metriä leveä maatuki. Tasainen pintakuorma = (3 m * 40 kpa + (8 m 3m )*9 kpa) / 8 m = 20,6 kpa Esimerkki 2: 15 metriä leveä maatuki. Tasainen pintakuorma = (3 m * 40 kpa + (15 m 3m)*9 kpa) /15 m = 15,2 kpa Samaa yksinkertaistusta käytetään siirtymälaatan tukireaktion laskemiseen Yli 1,4 metrin syyvydellä oleviin rakenteisiin (esim. betonitunnelin katto) käytetään paalulaattaohjeen kuormia. Kuorma voi vaikuttaa samanaikaisesti sillan kannella olevan liikennekuorman (telikuormat + tasainen) kanssa Ei tarvitse tarkastella samanaikaisesti kaavion LM3 kanssa Kuorman osavarmuuskerroin on 1,35 ja yhdistelykertoimet tiesilloilla 0,75/0,75*/0 *maanpaineen vaakasuuntaiselle komponentille tavallisen arvon kertoimena voidaan käyttää arvoa 0,4 KVL silloilla käytetään samaa kaaviota, mutta ominaisarvot puolitetaan ja yhdistelykertoimet ovat 0,4/0,4/0
Pysyvät kuormat -yhdistely Kappaleeseen G Kuormien yhdistely on lisätty uusi käyttörajatilan yhdistely: Pysyvät kuormat Yhdistelmässä on mukana ominaisarvollaan: Rakenneosien omat painot Esijännitys Tukipainumat ja tukikorkopoikkeamat Maanpaine Aliveden korkeudella olevan veden aiheuttama kuorma Yhdistelmällä tarkistetaan: Jännitetyn rakenteen vetojännityksetön tila (decompression) kaikilla pinnoilla Laakerikitkan aiheuttama vaakakuorma Perustusten mitoituksessa (NCCI 7, näillä näkymin): Jännittämättömien ankkureiden käyttöehdot Välituen kaatumistarkastelun tarpeellisuus Kuormien resultantin sijainti kantokestävyyttä laskettaessa Siltojen paalujen vetovoimaehto
Laakerikitkan arvot Laakerikitkan arvot on päivitetty eri liukupintamateriaalieille, pintapaineasiat poistettu Työtekniset seikat viittaavat esim. työntöasentamalla rakennettavaan viistettyyn terässiltaan (NCCI 4, 20 %)
Päivitykset kuormitusyhdistelytaulukoihin
Ohjeen jako Täydentäviä ohjeita siltojen suunnitteluun (TOSS) on viety pääsääntöisesti NCCI 1 H- kappaleiden asioita NCCI 1:ssä on vielä: H.1 Jääkuormat H.2 Tukipainumat H.3 Laakerikitka H.4 Maanpaineen käsittely H.5 Vedenpinnan asema H.6 Betonin kutistuminen ja viruminen H.7 Jännevoima H.9 Siltalaakerien mitoituskuormat H.10 Pintarakenteet (lähinnä viittaus TOSSiin) H.11 Suomalaiset junatyypit väsymismitoituksessa H.12 Siirtomenetelmällä rakennettavat sillat H.13 Tukikorkopoikkeamat
Liikevarojen määrittäminen Taulukko 8.2 Asennuslämpötilat on poistettu Arvot on esitetty tekstissä LS laitteille ei ole annettu suoraan asennuslämpötilaa, koska suunnittelussa pystytään harvoin arvioimaan tarkkaa ajankohtaa laitteen asennukselle Viruman arviointi pitäisi olla yhteydessä rakenteen muussa suunnittelussa käytettyyn virumaan
Liikuntasaumalaitteet On lisätty lisää ohjeita suunnittelun yksityiskohtiin kuten mm.: Käyttöiät eri osille Kumiprofiilien max. liikemäärät Vesitiiveyden varmistaminen Laitteen suojaaminen levyillä Massaliikuntasauman päätylevy
Liikuntasaumalaitteen vienti reunapalkin läpi Aiempi Uusi
LS-laitteen tarkastustila
Laakerit Lisätty suunnitteluohjeita ja suunnitelmissa esitettäviä tietoja Suojakotelointi rullalaakereille + mahdollisesti muile Yksikerrolaakereiden käyttöehdot Siirrettävien siltojen laakereiden korkeusaseman toleranssit suunnitelmiin Ohjeita laakerointisuunnitelman laatimiseen (oma kappale)
Pintarakenteet Kannen eristämisen ohjeistukseen tullut pieniä muutoksia Suojabetonin betonilaadut ja raudoitus/betonin kuidut on nyt esitetty Suojahiekan käytöstä KVL kaistan mursketäytön alla esitetty ohjeistusta Päällysteen valinnassa täsmennetty riittävän tiiviyden ehtoja Yksi uusi päällystepoikkileikkaus
Päällysteen ja penkereen välinen sauma Kumibitumipohjaisen (massatyyppi N1) penkereen ja päällysteen saumoja ja massaliikuntasaumoja varten on annettu lisäohjeistusta Liikepituus < 30 m => elastinen sauma, liikepituus 30-45 m => elastinen sauma tai massaliikuntasauma Sauman keskikohta on merkittävä reunapalkkiin, jotta sillan pään sijainti pystytään paikallistamaan valmiista rakenteesta
Tippuputkien ja hulevesiputkien sijoittelu Jos sillan pituus yli 10 m, varustetaan silta tippuputkilla (k3000) Putket sijoitetaan vettä kerääviin taitteisiin ajoratojen reunoilla, reunpalkkien juurella ja liikuntasaumalaitteiden vierustoilla Kannen alimpiin kohtiin putkisalaojat Ei ajoratojen alle, lukuunottamata reunapalkkien ja mahdollisten reunakivien reunustoja Jos sillan pituus on yli 25 m, varustetaan taitteet ajoratojen reunoilla hulevesiputkilla Putkien etäisyys 15-25 m ja yksi putki kattaa enintään 400 m 2 valumaalueen, sijotus yleensä tukilinjoille
600 asiantuntijaa 96 % Asiakkaista on suositellut tai voisi suositella 4 Toimialaa Projekteja yli 50 maassa 7 Aluetoimistoa Suomessa 2 Ulkomailla >15 % vuotuinen kasvu Perustettu 1959
Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin laajennuksessa tietomallinnus ja yhteistyö olivat ratkaisevassa asemassa hankkeen onnistumiselle. Kansainvälisellä arkkitehtipalkinnolla palkittu Gösta-museon laajennus. Aalto-yliopistokiinteistöjen Open Innovation House toimii alustana ja kohtaamispaikkana avoimelle innovoinnille ja yhdessä luomiselle. Nya Paviljongen, musiikki- ja monitoimitalo, jonka modernit tilat tarjoavat puitteet kulttuuri- ja musiikkitapahtumille. Kampusareena Tampereella: Tieteen, tutkimuksen ja teknologian keskipiste. Outokummun laajennusprojekti F3 Torniossa. Ferrokromitehdas on maailman pisimmälle integroiduin terästehdas. Musiikkitalo on kaikille avoin konserttikeskus ja kohtauspaikka Helsingin keskustassa. P-Hämppi uuden sukupolven pysäköintilaitos. Euroopan paras uusi pysäköintitalo. Länsimetro uusi 14 km pitkä metrolinja, jossa on 8 asemaa. Suomen suurin ïnfrahanke. VT 3 kattaminen Hämeenlinnan kohdalla, projektinjohtokonsulttityö. E18 Koskenkylä - Kotka, elinkaarihankkeen Rakennuttaminen MT 11746 Kilpilahden tieyhteys
KIITOS! Meiltä saa yksilöllisiä vastauksia visaisiin pulmiisi ja n. 600 A-Insinöörin ratkaiseva asiantuntemus odottaa haasteitasi. WWW.AINS.FI