Luento 4: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 2.3.2006 Luennon teemat Sopimukset (niiltä osin kuin jäi käsittelemättä viime luennolla) Tuotantosopimuksen perusasiat Alihankintasopimukset Sopimukset oman henkilöstön kanssa Tekijänoikeus Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuksien lisensointi eli sopiminen käyttöoikeuksista Ohjelmistolisenssit Materiaalilisenssit Erilliset sopimukset 1
Sopimukset - verkkopalvelun paperisota jatkoa edelliseltä luennolta Tuotantosopimuksen perusasiat Sopijaosapuolten nimet ja yhteystiedot Sopimuksen kohde ja määrittelyt Tilauksen yksilöinti Immateriaalioikeudet Sopijaosapuolien velvoitteet Valmiin tuotteen luovutustapa ja hyväksyminen Viivästyminen Vastuut ja vahingonkorvaukset Salassapito ja kilpailukielto Takuut, ylläpito ja päivitykset Sopimuksen voimaantulo, muuttaminen ja purkaminen Muuta Erimielisyydet Aikataulu Hinta (mitä kustannuksia kattaa) ja maksuehdot (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.) 2
Sopijapuolet, sopimuksen kohde ja määrittelyt Sopijaosapuolten nimet ja yhteystiedot sopijapuolena tulee olla oikeuskelpoinen taho pelkkä yrityksen nimi ei riitä, myös yrityksen edustajan nimi Miksi? Tiedetään kenen puoleen käännytään sopimukseen liittyvissä asioissa Sopimuksen kohde ja tarkoitus millaisista, mistä asioista ko. sopimuksessa sovitaan Määrittelyt määritellään ongelmalliset käsitteet, jotka voivat aiheuttaa tulkintaongelmia esim. mitä sopimuksessa tarkoitetaan termeillä ylläpito, päivitys liitteissä tulee käyttää samoja käsitteitä (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.) Tilauksen yksilöinti Toteutuksen nimi ei riitä, tarvitaan tiivis kuvaus toteutettavasta palvelusta Liitteeksi yksityiskohtaisempi erittely tuotteesta mitkä ovat toteutuksen keskeiset osiot tai toimintoprosessit ketkä käyttävät, missä käyttötarkoituksessa ja missä käyttöympäristössä miten tuotteen luvataan toimivan mahdolliset standardit yms. vaatimukset esim. verkkosisällön saavutettavuustaso A Miksi? Tiedetään mitä toteutusta sopimus koskee ja tiedetään millaisesta toteutuksesta on kysymys (eli mitä on sovittu tehtäväksi) (Vrt. Lukkari 2004, 67-69.) 3
Immateriaalioikeudet Valmiin toteutuksen, sen sisällön ja sen sisältämän ohjelmistokoodin sekä tuotannossa syntyvän muun materiaalin oikeudet ja niiden jakautuminen sekä oikeuksien voimassaolo edelleenluovutus: kenellä on oikeus luovuttaa/myydä mitäkin kolmannelle osapuolelle julkinen esittäminen: kuka saa näyttää toteutusta julkisesti demo yms. tarkoituksessa muunteluoikeus: kuka saa muokata, kääntää, muunnella, yhdistää toisen teokseen yms. käyttöoikeus: missä laajuudessa, missä yhteydessä, missä tarkoituksessa Keskeneräisen tuotteen oikeudet - mitä sillä saa tehdä Immateriaalioikeuksiin liittyvät vastuut kuka vastaa miltäkin osin tarvittavista tekijänoikeussopimuksista sekä mahdollista kolmansien osapuolien immateriaalioikeuksien loukkausten aiheuttamista kustannuksista Esim. tilaaja toimittaa tekstisisällön ja kuvat vastaa niihin liittyvistä tekijänoikeuksista ja mahdollisista oikeudenloukkauksista (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.) Valmiin tuotteen luovutustapa ja hyväksyminen Missä muodossa tuote toimitetaan Milloin tuote todetaan valmiiksi, yleensä katsotaan valmiiksi, kun tekijä ilmoittaa sen olevan valmis luovutettavaksi. katsotaan hyväksytyksi kun tilaaja on sen suullisesti tai kirjallisesti hyväksynyt tai ottanut käyttöön Missä aikataulussa hyväksymisen on tapahduttava ja missä paikassa tarkastus suoritetaan miten toimitaan mikäli toteutusta ei hyväksytä kenen kustannuksella korjaukset tehdään Valmiiseen tuotteeseen tehtävistä muutoksista ja niiden kustannuksista sovitaan erikseen (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.) 4
Viivästyminen ja siihen liittyvät korvaukset Määriteltävä millainen viivästyminen johtaa oikeuteen purkaa sopimus yleisesti käytetty 2 kuukautta tuottajalla oikeus saada korvaus tehdystä työstä tilaajalla oikeus saada takaisin sellaiset maksut, joita vastaava työtä ei ole tehty sekä kaikki toimittamansa materiaali Tuotanto on sidottu tilaajan toimittamaan materiaaliin, jota ei toimiteta sovitussa aikataulussa tuottajalla oikeus viivästyttää tuotantoaikataulua myöhästymistä vastaavan ajan ja periä aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista korvaus asiakkaalta (Vrt. Lukkari 2004.) Sopijaosapuolien velvoitteita Kuka vastaa eri osioiden tuotannosta esim. tekstisisällöt, kuvat, äänet sekä niihin liittyvistä mahdollisista kustannuksista (esim. musiikin teostomaksut) sovittava myös käytettävistä tiedostomuodoista Kuka vastaa (raaka)aineiston ja lähdekoodin säilyttämisestä (missä muodossa, kuinka kauan) aineiston varmuuskopiot (tilaaja vastaa omien aineistojen osalta) korvaus vaurioitumisesta (yleensä raaka-aineen osalta) Tiedottaminen: kuka saa kertoa mitä ja missä milloin tiedottamisesta on erikseen sovittava Yhteyshenkilöt ja velvollisuus ilmoittaa henkilömuutoksista kenellä on oikeus antaa tuotantoon liittyviä ohjeita ja määräyksiä kenellä on oikeus hyväksyä esim. määrittelydokumentteja, testiversioita kenellä on oikeus neuvotella aikataulu-, laskutus yms. muutoksia (Esim. Lukkari 2004, 66-69.) 5
Vastuut ja vahingonkorvaukset Tuottaja on vastuussa siitä, että valmistuva tuote on määrittelydokumentin mukainen, huolellisesti tehty ja toteutus valmistuu sovitussa aikataulussa toimii sovitussa laite- ja ohjelmistoympäristössä tuote ei loukkaa kolmansien osapuolien immateriaalioikeuksia sillä on oikeus luovuttaa alihankkijoilta ja muilta tekijöiltä saamiaan oikeuksia edelleen esim. tilaajalle tuottaja vastaa myös alihankkijoiden työstä kuten omastaan Tilaaja vastaa sovitun materiaalin toimittamisesta määräajassa Osapuolet vastaavat omasta huolimattomuudestaan aiheutuneista vahingoista ja korvauksista force majeure tilanteet eivät korvausperusteena vain välittömät vahingot korvataan (enintään tilaajan maksama korvaus toteutuksesta) tahallisista oikeudenloukkauksista johtuvat vahingot jäävät vastuunrajoituksen ulkopuolelle (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.) Salassapito Tuottaja ja tilaaja ovat velvollisia pitämään salassa luottamukselliset tiedot liike- ja ammattisalaisuudeksi luokiteltavat asiat julkistamaton aineisto ja lain määräämät tiedot voidaan erikseen sopia joko sopimukseen sisällytettävällä salassapitolausekkeella tai erillisellä salassapitosopimuksella kaikki osapuolten väliset keskustelut ja asiapaperit ovat luottamuksellisia tai sellaiset asiat, jotka erikseen määritellään salassa pidettäviksi tai luottamukselliseksi yleensä: liikeideat, tuotantoon tai prosessiin liittyvä osaaminen, liikesuunnitelmat, neuvotteluosapuolten nimet, neuvottelujen käyminen Salassapitosopimuksessa mainittavia asioita sopimuksen osapuolet, määritelmät salassapitolauseke (asiat omassa tiedossa, riittävät turvatoimet) luottamuksellisten asiakirjojen yksilöinti ja niiden merkitseminen salassapitovelvoitteen kesto ja sopimussakko kenellä oikeus tiedottaa projektin asioista (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.) 6
Kilpailukielto Tilaaja voi haluta suojata kilpailuetunsa Voiko tuottaja hyödyntää toteutuksen osia esim. tilaajan kilpailijalle toteutettavassa verkkopalvelussa Tällöin määritellään kilpailevat tahot Kilpailukielto voidaan määritellä esim. siten,että tuottaja ei saa luovuttaa samaa tai samankaltaista toteutusta kilpailevaan toimintaan kilpaileva toiminta on määriteltävä riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.) Takuut, ylläpito ja päivitykset Takuuajan pituus takuuaikana tuottaja on velvollinen korjaamaan viipymättä tuottajasta johtuvat virheet toteutuksessa perusteellisesta määrittelystä hyötyä ylläpidosta ja päivityksistä on sovittava aina erikseen Tuottaja voidaan sopimuksella velvoittaa huolehtimaan päivityksestä ja ylläpidosta sovittava korvauksista tai korvausperusteista Tuottajalle voidaan myös sopimusteitse taata ensisijainen päivitys- ja ylläpito-oikeus sovittava erikseen korvauksista tai korvausperusteista Tilaajan näkökulmasta: miten ylläpito toteutetaan, kun tuottaja ei halua tai tuottajan suoritusta ei voida hyväksyä tuottaja on lakkauttanut toimintansa eikä kykene vastaamaan sopimusvelvoitteista (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.) 7
Sopimuksen voimaantulo, muuttaminen ja purkaminen Voimaantulo kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet käyttökelpoinen maininta: sopimus korvaa ja syrjäyttää kaikki sopijapuolten väliset aikaisemmat suulliset ja kirjalliset sopimukset tai ehdot sopimuksen kohteesta. Muuttaminen voidaan pätevästi muuttaa vain kirjallisesti (muut muutokset ovat pätemättömiä) sopimuksen siirtäminen kolmannelle osapuolelle ainoastaan toisen osapuolen kirjallisella sopimuksella Purkaminen sopimus voidaan purkaa, jos toinen osapuoli rikkoo sopimusta eikä korjaa sitä sovitun ajan kuluessa kirjallisesta huomautuksesta oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat (Vrt. Lukkari 2004, 76; Verkko-opetuksen 2001.) Muuta Erimieleisyydet missä oikeusasteessa erimieleisyydet sovitaan, mikäli neuvotteluratkaisuun ei päästä yleensä kannattaa sopia tuottajan kotipaikkakunnan alioikeudessa ei tarvitse matkustaa (vrt. toisella paikkakunnalla, toisessa maassa, toisella kielellä) Hinta ja maksuehdot hinta tai hinnoitteluperuste maksuehdot, myös kertamaksu vai maksu osissa milloin omistusoikeus teoskappaleeseen siirtyy ostajalle Aikataulu varsinaiseen sopimukseen projektin aloitus- ja päättymisajankohta varsinainen aikataulu liitteeksi Muuta onko tuottajalla oikeus lisätä oman yrityksenä nimi ja/tai logo toteutukseen saako tuottaja esitellä toteutusta työnäytteenä (Esim Lukkari 2004, 76.) 8
Alihankintasopimukset Tuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan Alihankintasopimukset on tehtävä yhtä huolella kuin tilaajan kanssa tehtävät sopimukset Sopimukseen voidaan sisällyttää em. kaltaisia asioita Kiinnitettävä huomiota määrittelyosioon Huolehdittava riittävistä immateriaalioikeuksista riittävät oikeudet alihankintana tehtyyn työhön tai työn osaa oikeus luovuttaa kolmannelle osapuolelle yleensä ns. vapaa käyttöoikeus eli oikeus käyttää vapaasti ilman rajoitteita (huomioidaan hinnassa) - usein tietty työ tiettyyn hintaan tietyssä aikataulussa Muistettava tarvittavat salassapitosopimukset koskevat myös alihankkijaa voivat rajoittaa alihankkijoiden käyttöä Usein mukana myös rekrytointirajoitus - pyritään varmistamaan osaaminen omassa yrityksessä kumpikaan osapuoli ei saa rekrytoida toisen osapuolen työntekijöitä (Vrt. Lampola 1996; Lukkari 2004, 78.) Sopimukset oman henkilöstön kanssa 1/2 Immateriaalioikeuksien siirtäminen Työ- tai virkasuhteessa työtehtävänä valmistelun tietokoneohjelman ja siihen välittömästi liittyvän teoksen sekä tietokannan oikeudet siirtyvät työnantajalle (TekijäL 40b ) korkeakoulun itsenäisessä opetus- tai tutkimustehtävässä toimivan tekijän oikeudet eivät siirry automaattisesti työnantajalle Muiden teosten osalta ei ole erityisiä säädöksiä tekijänoikeuksien siirtymisestä työ- tai virkasuhteessa tulkinta on, että työnantaja saa oikeudet teoksen käyttämiseen normaalin toiminnan vaatimassa laajuudessa määrittely ei ole helppoa tarvitaan sopimukset työntekijän ja työnantajan välillä riittävien tekijänoikeuksien siirtymisestä Tekijän oikeus itse hyödyntää omaa teostaan tarvittaessa voidaan rajoittaa kilpailukieltoehdolla (Vrt. Lampola 1996; Verkko-opetuksen 2001.) 9
Sopimukset oman henkilöstön kanssa 2/2 Työntekijän velvollisuudet ja vastuu liittyen immateriaalioikeuksiin Työ- ja virkasuhteen lähtökohta on se, että työntekijä toimii työnantajan johdon ja valvonnan alaisena Työnantajalla on normaali työantajan vastuun esim. tekijänoikeuksien riittävyydestä Valvonta vaikeaa kannattaa sopia, että työntekijällä ei ole lupaa käyttää kolmansien osapuolien tuottamaa aineistoa ilman työnantajan edustajan lupaa nimettävä sopimuksessa työnantajan edustaja Mahdolliset salassapitosopimukset (Vrt.Verkko-opetuksen 2001.) Lisätietoa Toimitusehtoja ja sopimusehtoja IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot (maksullisia) http://www.tietoalat.fi/tietoalojen_liitto/suomi/lomaketilaus/it2000_ti etotekniikka-alan_sopimusehdot.php Valtion tietotekniikkahankintojen sopimusehdot http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=16828&l=fi Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat ry http://www.satu.fi/toimitusehdot.asp Musiikki- ja äänitallennetuotannon yleiset toimitusehdot Yritysohjelmatuotannon yleiset toimitusehdot Mainoselokuvatuotannon yleiset toimitusehdot Televisio-ohjelmatuotannon yleiset toimitusehdot Multimediatuotannon yleiset toimitusehdot 10
Tekijänoikeuksista Suojan syntyminen Ainoa edellytys: teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos ei laatuvaatimuksia (myös huonolle teokselle) ei merkitystä valmistamiseen käytetyllä työmäärällä ei merkitystä tekijän iällä Syntyy ilman rekisteröintiä suoraan lain nojalla silloin kun teos luodaan (c) -merkin käyttöä ei edellytetä, eikä merkin käyttäminen toisaalta aikaansaa mitään lisäsuojaa Tekijänoikeussuojaa saava teos tulee olla kirjallinen tai taiteellinen itsenäinen ja omaperäinen uusi siinä mielessä, että se eroaa jo olemassa olevista teoksista. (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 2005.) 11
Teostyypit Tekijänoikeuslaissa (1 ) mainitut teostyypit: kaunokirjalliset tai selittävät kirjalliset teokset, suulliset teokset, sävellysteokset, näyttämöteksti, elokuvateokset, valokuvateokset, kuvataideteokset, rakennukset, taidekäsityöntuotteet, taideteollisuustuotteet kirjallisina teoksina pidetään mm. karttoja ja muita selittäviä piirustuksia, graafista tai plastillisesti muotoiltu teos sekä tietokoneohjelma Teostyypit Teostyyppejä ovat myös Kokoomateos: yhdistetään teoksia tai teoksen osia, kokoomateoksen toimittajalla on tekijänoikeus syntyneeseen uuteen kokonaisuuteen Yhteisteos: teos on luotu yhteistyössä, tekijänoikeus kuuluu tällöin yhteisesti kaikille tekijöille, teoksen hyödyntämiseen on saatava kaikkien tekijöiden lupa suunnitelmallinen ja koordinoitu tuotekehitys jokaisella ohjelmointiin osallistuvalla on oikeus teokseen kokonaisuutena Yhteen liitetty teos: ovat puolestaan sellaisia, joissa tekijöiden panokset kokonaisuudessaan ovat erotettavissa, jokainen tekijöistä määrää tuolloin osuudestaan yksin hajautettu inkrementaalinen tuotekehitys ilman koordinointia jokaisella ohjelmointiin osallistuvalla on tekijänoikeus kirjoittamaansa lähdekoodiin Käännös ja muunnelma: kääntäjällä ja muuntelijalla taas on tekijänoikeus vain omaan panokseensa. (Haarmann 2001, 44-45; TekijäL 4-6 ; Välimäki 2002, 857.) 12
Tekijänoikeuden sisältö (Haarmann 2001, 45; TekijäL 2-3.) Tekijänoikeuden sisältö Taloudelliset oikeudet: tekijällä yksinoikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta teoksen saattamisesta yleisön saataviin tekijän oikeus jälleenmyyntikorvaukseen ovat luovutettavissa oikeudenhaltijalle Moraaliset oikeudet: isyysoikeus: tekijän nimi on ilmoitettava teosta käytettäessä hyvän tavan mukaisesti respektioikeus: tekijän kirjallisen tai taiteellisen työn arvon tai omaperäisyyden kunnioittaminen teosta ei saa esittää tai muuttaa tai saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. ei yleensä ole luovutettavissa (Haarmann 2001, 53; TekijäL 2-3.) 13
Ohjelmistolisensseistä Ohjelmistolisenssit yksinoikeuslisenssi sallii vain ohjelmiston kopioinnin käytön yhteydessä lähdekoodi ei seuraa mukana käyttäjä sitoutuu lisenssiehtoihin (shrink-wrap) jo ennen ohjelmiston käyttöönottoa hinnoitellaan esim. käyttökopioiden tai käyttäjien lukumäärän mukaan vapaasti lisensoidut ohjelmistot liittyy rajoittamaton oikeus käyttää, muunnella, kopioida ja levittää ohjelmistoa rajoittamaton ei tarkoita tässä yhteydessä samaa kuin vastikkeeton vapaan lähdekoodin ohjelmiston levittämisestä voidaan periä (Välimäki 2002.) Ohjelmistolisensseistä Vapaan lähdekoodin ohjelmistot voidaan jakaa avoimen lähdekoodin (open source) ohjelmistot perusideologia: käytännön ohjelmistokehityksen tukeminen vapaat ohjelmistot (free software) perusideologia: lähdekoodin vapaa saatavuus perusoikeus tällä kurssilla termi avoimen lähdekoodin ohjelmistot kattaa myös vapaat ohjelmistot avoimen lähdekoodin lisenssit ovat vakiolisenssejä, joilla lisensoidaan tekijän yksinoikeuksia teoskappaleiden valmistaminen (kopiointi) teoksen saattaminen yleisön saataville (levittäminen) teoksen muuntelu (muokkaaminen, muuttaminen) (vrt. Ala-Mutka 2005, 62-63; Välimäki 2002.) 14
Avoin lähdekoodi Välimäen (2002, 824) mukaan avoimen lähdekoodin määritelmän keskeisimmät kohdat ovat: vapaa levitysoikeus lisenssi ei saa estää ohjelman myymistä tai lahjoittamista osana yhdisteltyä ohjelmistoa eikä myymisen ehdoksi voida asettaa mitään maksua lähdekoodi ohjelman tulee sisältää lähdekoodi (tai lähdekoodi pitää olla helposti ja mieluiten ilmaiseksi saatavilla) ohjelman jakelun tulee olla sallittua sekä lähdekoodina että käännetyssä muodossa erilaiset välimuodot tai tahallisesti epäselvä lähdekoodi ei ole sallittua johdannaiset teokset lisenssin tulee sallia muutosten ja johdannaisten teosten tekeminen johdannaisten levittäminen samoilla lisenssiehdoilla kuin alkuperäinenkin (Välimäki 2002.) Lisenssityyppejä GNU lisenssit - GPL ja LGPL GPL-lisenssi (General Public License) antaa oikeuden käyttää, muokata, kopioida ja levittää lisenssissä tarkemmin mainituin ehdoin lisenssi on pysyvä (persistence) kaikki muunnelmat on lisensoitava GPL -lisenssillä lisenssi on tarttuva (viral effect) GPL-lisensoidun ohjelmiston liittäminen kokonaan tai osittain sellaisenaan tai muokattuna johonkin toiseen ohjelmistoon johtaa usein siihen, että GPL-lisenssi syrjäyttää kaikki muut lisenssit --> kokonaisuudesta tulee GPL-lisensoitu ohjelmisto lisenssi ei anna lupaa asettaa omia käyttöehtoja kritisoitu sitä, että lisenssin ohjeet ovat tulkinnanvaraisia (terminologia häilyvä) sekä osin puutteellisiakin LGPL lisenssi (Lesser General Public License) pysyvä kuten GPL ei ole tarttuva voidaan käyttää muiden kuin GPL tai LGPLlisensoitavien ohjelmistojen tekemiseen (Jaeger & Metzger 2002 ref. Välimäki 2002.) 15
Lisenssityyppejä BSD-lisenssit ( alun perin Berkeley Software Distribution) nykyisin erilaisia variaatioita kuten Apache-lisenssit kaiken sallivia saa käyttää, muokata, kopioida ja levittää sekä muuttaa ohjelmiston lisenssiehtoja ainoa edellytys on se, että teosta muunnellaan niin paljon, että syntyy uusi teos muuntelijalle syntyy tekijänoikeus usein liittyy vastuuvapauslauseke voivat olla ongelmallisia kolmas osapuoli voi esittää vaatimuksia ohjelmistoon alkuperäisellä tekijällä saattaa olla tekijänoikeus myös muunnelmaan PD -ohjelmisto (public domain) lähdekoodi ei ole vapaasti saatavilla merkintä takaa oikeuden käyttää teosta millä tahansa tavalla (Jaeger & Metzger 2002 ref. Välimäki 2002.) Lisenssityyppejä MPL-lisenssit ( Mozilla Public License) alkuperäisellä tekijällä on enemmän oikeuksia kuin kehittäjäyhteisöllä lähdekoodin osalta pysyvä alkuperäinen tekijä pidättää itsellään oikeuden lisensoida objektikoodi millä tahansa lisenssillä ei sovellu yhteen GNU lisenssien kanssa Shareware ja Freeware lisenssit sallii vapaan levityksen käyttöä ja kopiointia voidaan sallia tietyksi ajaksi tai rajoitetuin ominaisuuksien lähdekoodi voidaan myydä erikseen (Jaeger & Metzger 2002 ref. Välimäki 2002.) 16
Huomioitavaa Tuottaja yrityksen on hallittava kattavasti kaikki oikeudet siihen ohjelmistoon, jota se lisensoi edelleen edellytyksenä onko ylipäätään oikeutta lisensoida eteenpäin ohjelmiston hinnoittelulle tuotekehitykselle kopioiden levittämiselle (Välimäki 2002.) Muutoin edessä voi olla odottamattomia ongelmia. Kevin J. O'Brien: Unexpected Open-Source Trap. International Herald Tribune 19.12.2005 http://www.linuxinsider.com/story/47802.html joihin voi toki varautua vakuutuksin Lloyd's of London: Open-source compliance insurance http://www.osriskmanagement.com/open-sourcecompliance-insurance.shtml Kirjallisten ja taiteellisten teosten lisenssit Peruslähtökohtana on tekijän yksinoikeus määrätä teoksensa käyttämisestä (kappaleiden valmistamisesta, julkisesta näyttämisestä, yleisön saataville asettamisesta, muokkaamisesta jne.) Tekijä voi lisensoida teoksena myös vapaammilla lisensseillä mm. seuraavista syistä hinta- ja tuotediskriminointi > teoksen käyttöehtojen räätälöiminen kohderyhmän maksukyvyn tai tarpeen mukaan näkyvyyden tavoittelu oheispalvelujen vapaampi jakelu voi edistää päätuotteen myyntiä halu saada palautetta tai apua ulkopuolisilta yhteiskunnalliset tavoitteet Vapaammat lisenssit eivät välttämättä estä painetun kirjan tai levyn myyntiä verkossa jaettavan teoksen ohella. (Välimäki 2003.) 17
Creative Common hanke: CC-lisenssi Eräs suosituimmista ns. avoimen sisällön (open content) lisensointihanke CC-lisenssit koostuvat kahdesta eri osasta yhteiset ehdot (tekijän lupaa ei tarvita eikä tekijälle tarvitse maksaa korvauksia) lisenssi on ilmainen teoksesta saa valmistaa kappaleita rajoittamattomasti teoskappaleita saa levittää julkisesti saataville rajoittamattomasti teosta saa esittää ja näyttää julkisesti rajoittamattomasti erityiset ehdot asettavat kuitenkin tiettyjä rajoituksia taloudellisten oikeuksien luovutus (tekijän nimi mainittava) ei-kaupallinen käyttö (muu kuin kaupallinen käyttö sallittu) jälkiperäisten teosten kielto (ei saa muunnella) lisenssin pysyvyys (copyleft) muunnelmat sallittuja jos levitetään samalla lisenssillä (Välimäki 2003.) Creative Common hanke: CC-lisenssi Erityiset CC-lisenssit ei tekijänoikeutta (public domain) tekijä luopuu lain sallimissa rajoissa omista oikeuksistaan ja antaa teoksen vapaaseen käyttöön lyhyt suoja-aika (founder s copyright) tekijä luopuu tekijänoikeuksistaan 14 vuoden suoja-ajan jälkeen (yleensä 70 vuotta) CC-lisenssien riskienjako lisenssin antaja vakuuttaa, että hänellä on teoksen kaikki vaadittavat oikeudet eikä se loukkaa kolmansien osapuolien oikeuksia, yksityisyyttä tai kunniaa lisenssin antaja voi joutua korvausvastuuseen vrt. avoimen lähdekoodin lisenssit (yleensä lisenssin antaja irrottautuu kaikesta mahdollisesta käyttöön liittyvästä vastuusta) (Välimäki 2003; 1069.) 18
Creative Common hanke: CC-lisenssi Välimäen (2003, 1070) mukaan CC-lisensseihin liittyy lukuisia avoimia oikeudellisia kysymyksiä Yleensä sopimuksen kappaleet ovat molemmilla sopija-osapuolilla käytännössä CC-lisensseissä viitataan ko. organisaation verkkosivuilla olevaan sopimustekstiin, jota voidaan periaatteessa muuttua sopijapuolten tietämättä Lisenssin antaja voi muuttaa sopimusehtoja, jotka tosin pätevät vain uusiin teoskappaleihin (ennen muutosta liikkeelle lasketut teokset pysyvät aiemman lisenssin piirissä) Lisenssimerkintä ja sen kattavuus jos merkintä sijaitsee sivuston etusivulla, niin kattaako vain ko. sivun vai koko sivuston? jos merkintä on esim. blogin sivulla, niin kattaako kolmansien osapuolien lisäämät kommentit (todennäköisesti) Lisenssiehtoja ei voi muutella Soveltaminen jo julkaistuihin teoksiin ongelmallista (Välimäki 2003; 1070.) Muita lisenssejä mm. GNU Free Documentation License (GFDL) lisenssin alla olevia dokumentteja saa kopioida ja levittää ilman maksua vapaasti tekijälle annetaan mahdollisuus yksilöidä mitä osia dokumentista saa muuttaa vapaasti ja mihin tarvitaan tekijän lupa eri tasoisia lohkoja käytännössä monimutkaista Open Publication License pysyvä, ei saa muuttaa vaikka teosta muunneltaisiin sellaisenaan sallii teoksen kopioimisen, levittämisen ja näyttämisen rajoittamattomasti voidaan rajoittaa jälkiperäisten (muunneltujen) teosten julkaisemista ja levittämistä (Välimäki 2003; 1072.) 19
Luokittelua Categories of freely downloadable content and software. Lähde: Ala-Mutka 2005, 67. Lisätietoa Free Software Foundation http://www.fsf.org/ Open Source Initiative (OSI) http://www.opensource.org GNU Licenses http://www.gnu.org/licenses/licenses.html Creative Commons Suomi http://creativecommons.fi/etusivu Välimäki, M. & Laine, J. 2004. Vastuunrajoituksista kolmannen osapuolen immateriaalioikeusväiteille ohjelmistotoimituksessa. Defensor Legis 84 (5), 901-911. Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2004 [viitattu 1.3.2006]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/2338.pdf>. Tietokoneohjelman teostaso ja suoja [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2005 [viitattu 1.3.2006]. Tekijänoikeusneuvosto lausunto 2005:7. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: http://www.minedu.fi/opm/asiantuntijat/tekijanoikeusneuvosto/neuv_l ausunnot/2005/tn%202005-7.rtf > 20
Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijänoikeuksien toteutumista on hyvin vaikea valvoa Tietoverkoissa on niin valtava määrä materiaalia, että sen tehokas valvominen on vaikeaa Tekijänoikeuksia rikotaan jatkuvasti - valtaosa tekijänoikeudellisesti suojattua materiaalia käyttävistä tahoista ei ole tietoisia oikeuksien tarkasta sisällöstä Tekijänoikeuden haltijalla on aina oikeus kieltää suojatun teoksensa luvaton käyttö Hänellä on myös oikeus vaatia tapahtuneesta tekijänoikeusloukkauksesta korvaus 21
Tekijänoikeuksista sopiminen Erilaisten mallisopimusten käyttö ei ole pakollista Niitä voidaan kuitenkin käyttää sopimuksia tekevien tahojen apuvälineinä Sopimuksia tulee aina käyttää harkiten Sopimustilanteet ovat niin moninaisia, että sopimuksia voidaan harvoin käyttää sellaisenaan Mallisopimukset toimivat hyvänä pohjana, mutta niihin tulee tehdä kunkin käyttötilanteen edellyttämät muutokset, jotta sopimus olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen Tekijänoikeuksista sopiminen Hyvän sopimuksen lähtökohtana on, että aineiston käyttötarpeet ovat tiedossa Tämän käyttötarpeen määrittelyssä paras asiantuntija on organisaatio itse Vasta kun käyttötarve tiedetään, voidaan identifioida tarvittavat oikeudet Muussa tapauksessa on vaarana, että hankitaan liian vähän oikeuksia, jolloin aineistoja ei voidakaan käyttää niihin käyttötarkoituksiin, joihin niitä myöhemmin haluttaisiin käyttää 22
Tekijänoikeuksista sopiminen Aineiston käyttötarvetta määriteltäessä tulisi kyetä ennakoimaan nykyisten tarpeiden lisäksi tulevaisuuden tarpeet Mikäli käyttötarpeen määrittelyä ei tehdä huolella, eväät hyvän sopimuksen tekemiselle ovat heikot Sopimusprosessissa voidaan erotella seuraavat vaiheet: Käyttötarpeen määrittäminen Tarvittavien oikeuksien identifiointi Tarvittavien oikeuksien hankkiminen Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimuksessa voi olla kyse tekijänoikeuden kokonaisluovutuksesta, osittaisluovutuksesta tai pelkästään käyttöluvan myöntämisestä Luovutus voi yksinomainen (eksklusiivinen) tai rinnakkainen (ei-eksklusiivinen) Yksinomainen luovutus tarkoittaa sitä, ettei tekijä voi luovuttaa samaa oikeutta kenellekään toiselle eikä hän myöskään itse voi sitä käyttää Luovutus voi koskea sekä jo tehtyjä että myös tulevia teoksia, ja se voi olla rajoitettu niin käyttötarkoituksen suhteen kuin ajallisesti ja alueellisestikin 23
Tekijänoikeuksista sopiminen Usein sopimuksissa käytetään tiettyjä fraaseja, joille ainakin tietyillä erityisalueilla on vakiintunut tietty sisältö Tällaisia ehtoja ovat esim. seuraavat: "kaikki oikeudet" ("all rights"): yksinomainen kokonaisluovutus, moraaliset oikeudet jäävät kuitenkin tekijällä "kaikki julkaisuoikeudet": oikeus julkaista teos, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen "yksinoikeudella": oikeus luovutetaan yksinomaisena, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen "ensijulkaisuoikeus": oikeus ensimmäiseen julkaisuun, tekijä saa itse käyttää teostaan vapaasti sen jälkeen, kun julkaisu on tapahtunut "kertajulkaisuoikeus": oikeus julkaista teos kerran "jatkuva käyttöoikeus": käyttöoikeuden luovutus, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimusvapaus tarkoittaa myös muotovapautta Sopimus voidaan tehdä missä muodossa tahansa: se voi olla esimerkiksi suullinen, kirjallinen tai sähköinen Käytännössä kirjallinen sopimus on usein helpoin näyttää toteen, mutta suullinen ja sähköinen sopimus ovat aivan yhtä sitovia Sopimus voi olla myös niin sanotusti hiljainen eli se voidaan johtaa myös kustannus-, työ- tai toimeksiantosopimuksen sisällöstä, vaikka tekijänoikeuksia ei niissä olisi nimenomaisesti mainittu 24
Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijänoikeuden luovutus on erotettava teoskappaleen hallintatai omistusoikeuden luovuttamisesta Kappaleen luovutukseen ei sinänsä sisälly tekijänoikeuden luovutusta eikä tekijänoikeuden luovutukseen välttämättä kappaleen omistusoikeuden luovutusta Omistusoikeuden luovuttaminen tiettyyn teoskappaleeseen ei tarkoita, että luovutuksensaajalla olisi oikeus esimerkiksi valmistaa teoksesta lisää kappaleita julkista levittämistä varten Kyse ei kuitenkaan ole tekijänoikeuden luovutuksesta, eikä sopimus ole siten tekijänoikeuden luovutussopimus vaan esimerkiksi kauppa- tai vuokrasopimus Tekijänoikeuksista sopiminen Pääsääntöisesti tekijänoikeuksista voidaan sopia vapaasti Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin kaksi käytännössä hyvin merkittävää olettamasäännöstä Ensinnäkään oikeuksien saaja ei saa muunnella teosta, jollei toisin ole nimenomaisesti sovittu Toiseksi oikeuksien saaja ei saa luovuttaa oikeuksia edelleen, jollei toisin ole nimenomaisesti sovittu Tämän katsotaan yleisesti koskevan myös tilanteita, joissa on luovutettu kaikki oikeudet Erikseen nimenomaisesti hankittavat oikeudet: Muunteluoikeus Edelleenluovutusoikeus 25
Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijän taloudellisia oikeuksia ovat: oikeus valmistaa teoksesta kappaleita millä tahansa tavalla oikeus saattaa teos yleisön saataviin esimerkiksi välittämällä teosta tietoverkossa, levittämällä teoksen kappaleita (esim. tulosteita tai cd-rom - tallenteita) yleisölle, esittämällä teosta julkisesti näyttämällä teosta julkisesti Tekijä voi luovuttaa edelleen teoksen hyödyntämiseen liittyviä taloudellisia oikeuksia Tekijänoikeuksista sopiminen Taloudelliset oikeudet voidaan luovuttaa yksinoikeudella, jolloin kukaan muu kuin luovutuksensaaja ei voi enää aineistoa hyödyntää Jos luovutetaan vain käyttöoikeuksia ilman yksinoikeutta, ei yhdelle luovutettu oikeus vaikuta luovuttajan mahdollisuuteen itse hyödyntää samaa aineistoa tai luovuttaa samaa aineistoa muille tahoille Tyypillinen esimerkiksi tällaisista käyttöoikeuksista ovat esim. Microsoftin ohjelmistolisenssit 26
Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijä voi siis vapaasti luovuttaa joko koko tekijänoikeutensa taikka osia siitä (TekijäL 27.1 ) Tekijällä on myös moraalisia oikeuksia, jotka eivät ole luovutettavissa Moraalisia oikeuksia ovat oikeus tulla mainituksi tietyissä yhteyksissä teoksen luojana, sekä mm. oikeus kieltää teoksen käyttö tietynlaisissa loukkaavissa yhteyksissä Tekijänoikeuksista sopiminen Kukaan ei saa myydä enempää oikeuksia kuin on itse hankkinut Periaate on helppo ymmärtää, mutta tekijänoikeuksien osalta joskus vaikeata toteuttaa, sillä käyttöoikeuksien luovutuksen laajuus voi jäädä tulkinnanvaraiseksi Jotta voisi eliminoida tahattomat oikeudenloukkaukset, on suositeltavaa, että eri sopimuksissa käytetään samaa terminologiaa ja samanlaisia oikeuksien luovutusta koskevia lausekkeita Näin voidaan varmistua siitä, ettei ainakaan luovuteta enempää oikeuksia kuin on itse hankittu 27
Tekijänoikeuksista sopiminen Eri asia on, jos halutaan luovuttaa selkeästi suppeampia oikeuksia kuin on itse hankittu Tällöin tietenkään ei voida käyttää samanlaista oikeuksienluovutuslauseketta kuin hankintasopimuksessa on ollut Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimus laaditaan aina kahden tai useamman oikeustoimikelpoisen tahon välille Muuten sopimus voidaan todeta pätemättömäksi Sopimuskumppanina luonnollisen henkilön on oltava täysivaltainen (eli henkilö hallitsee itseään ja omaisuuttaan) Sopimuskumppanina organisaatioiden puolelta tulee olla sellainen taho, jolla on oikeus solmia sopimuksia 28
Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimuksen kohteena voi olla yksittäinen teos yksittäisen verkkopalvelun kaikki materiaali erikseen yksilöitynä tai tarkemmin yksilöimättä kaikki materiaalin toimittajan toistaiseksi toimittama materiaali kunnes toisin sovitaan Tärkeää on määritellä riittävän selkeästi mitä materiaalia sopimuksessa tarkoitetaan missä muodossa ja minkälaisessa käytössä sitä aiotaan hyödyntää Tekijänoikeuksista sopiminen Sovittaessa tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin käytöstä verkkopalvelussa on hyvä kiinnittää huomiota hankitun käyttöoikeuden riittävään laajuuteen Pitkäikäinen verkkopalvelua on mielekästä päivittää useita kertoja tulevaisuudessa - teosten hyödyntäminen jatkokäytössä tulee ottaa siis huomioon Tekijänoikeudessa on kehittynyt periaate, jonka mukaan tekijänoikeuden luovutussopimuksia tulisi tulkita suppeasti eli epäselvissä tapauksissa oikeuksien olisi katsottava jääneen tekijälle eikä siirtyneen luovutuksensaajalle 29
Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimuksissa tulee määritellä hankittavien taloudellisten oikeuksien laajuus On eri asia hankkia pelkkä rajattu käyttöoikeus teokseen, kuin hankkia yksinoikeus hyödyntää teosta missä yhteydessä hyvänsä Tekijä haluaa todennäköisesti laajemmasta oikeuksien luovutuksesta suuremman korvauksen Tekijänoikeuksista sopiminen Oikeuksien hankkijan on puolestaan punnittava, onko pelkkä käyttöoikeus sittenkään riittävä, jos teosta halutaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi eri muodoissa Tärkeää on, että asiasta sovitaan selkeästi Tällöin kummallakin sopijakumppanilla on selkeä käsitys siitä, minkälainen heidän oikeusasemansa on suhteessa etenkin teoksen taloudelliseen hyödyntämiseen sopimuskauden aikana 30
Tekijänoikeuksista sopiminen Laki ei ota kantaa siihen, mikä on kohtuullinen korvaus käytäessä kauppaa tekijänoikeuksilla Toisaalta tekijänoikeuden luovutuksesta ei ole välttämätöntä pyytää mitään korvausta Toisaalta tekijällä ei ole velvollisuutta luopua oikeuksistaan miltään osin, vaikka tarjottava korvaus olisi kuinka suuri Tekijänoikeuksista sopiminen Ketään ei voi velvoittaa sopimaan oikeuksistaan vastoin tahtoaan Usein kuitenkin oikeuksien kokonaisluovutuksella on tekijälle suurempi taloudellinen merkitys kuin rajatun käyttöoikeuden antamisella teokseen Se, minkä arvon hän yksittäistapauksessa teoksen hyödyntämiselle tietyssä muodossa määrittelee, on aina neuvottelukysymys 31
Tekijänoikeuksista sopiminen Teoksen muunteluoikeudesta ja edelleenluovutusoikeudesta on aina syytä ottaa erikseen maininta sopimukseen Kaksi tärkeää pääsääntöä: 1. Teosta ei saa ilman tekijän lupaa kääntää eikä muunnella 2. Kukaan ei voi luovuttaa edelleen laajempaa oikeutta kuin on hankkinut Tekijänoikeuksista sopiminen Teoksen muunteluoikeudesta on siis aina sovittava tekijän kanssa Tämä on tärkeää, jotta myös verkkopalvelun myöhempi päivittäminen on mahdollista Teoksen edelleenluovutusoikeudesta on hyvä ottaa sopimukseen erillinen pykälä Jotta organisaatio voi hyödyntää hankkimiaan oikeuksia muissa verkkopalveluissa, on oikeuksien edelleen luovutuksesta tullut sopia erikseen tekijän kanssa 32
Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijänoikeudelliset kysymykset ovat valitettavan harvoin helppoja ja yksiselitteisiä Moniin kysymyksiin on mahdotonta antaa ehdottoman oikeaa vastausta Useista tekijänoikeudellisista rajanvetoasioista lausuu käytännössä tekijänoikeusneuvosto lausuntopyynnön perusteella Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijänoikeusneuvostolta voi pyytää lausuntoa kuka tahansa Lausunnot ovat suosituksen luonteisia, eivätkä ne oikeudellisesti sido lausunnon pyytäjää eivätkä tämän vastapuolta Tekijänoikeusneuvoston lausunnoilla on kuitenkin merkittävä painoarvo lausunnon kohteena olevaa mahdollista oikeusriitaa ratkaistaessa 33
Viikkoharjoitus 4 Valitse toinen tehtävä: Tehtävä 1: Millaisia käytännön haasteita voi tulla eteen esim. verkkopalveluprojektissa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön seurauksena? Voit tarkastella asiaa yleisellä tasolla tai oman kokemuksesi pohjalta. Tehtävä 2: Millaisia tekijänoikeudellisia haasteita liittyy verkkopalvelun sisällön tuottamiseen ja sisällön käyttöön. Pohdi asiaa verkkopalvelun toteuttajan. Voit tarkastella asiaa yleisellä tasolla tai oman kokemuksesi pohjalta.. Lähteet Ala-Mutka, K. 2005. Automatic Assessment Tools in Learning and Teaching Programming. Publication 559. Tampere. Tampere University of Technology. Boehm, B.2004. Software Engineering Economics, IEEE Transactions on Software Engineering SE-10(1):4-21, 1984. Haarmann, P-L. 2001. Immateriaalioikeuden oppikirja. 3. painos. Helsinki: Kauppakaari, Lakimiesliiton Kustannus. Harenko, K. 2005. Verkko-opetusmateriaalit ja hyvän sopimuskäytännön periaatteet [online]. Suomen virtuaaliyliopisto, 2005. [viitattu 1.3.2006]. Saatavilla www- muodossa: <URL: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/?node=vy_nakokulma_0301_fin> Jaeger, T. & Metzger, A. 2002. Open Source Software and German Copyright Law [online]. Hague: FernUniversität in Hage, 2002 [viitattu 1.3.2006]. Saatavissa pdf-muodossa:<url: http://www.tilljaeger.de/art10.pdf > 34
Lähteet Koivumaa, A. 2000. Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin [online]. Tampereen yliopiston Täydennyskoulutuskeskus. [viitattu 1.3.2006]. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.uta.fi/tyt/digit/kaytto/johdatus/johdatus.html> Lampola, M. 1996. Multimedian tuottamisen ja jakelun juridinen opas [online]. Helsinki: Tekes & LawTech Oy, 1996 [viitattu 22.2.2006]. Saatavissa www-muodossa <URL: http://www.tekes.fi/julkaisut/juridi/index.html> ISBN 951-53-0742-2 Lukkari, U. 2004. Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Suomen säädöskokoelma Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005 Tekijänoikeuslaki 404/1961 (TekijäL) Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. FAQ - tekijänoikeuden pääpiirteet [online]. Helsinki: Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, [viitattu 2.3.2006]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: http://www.antipiracy.fi/faq/paapiirteet.html > Lähteet Tekijänoikeuksista sopiminen verkko-opetuksessa [online]. Helsinki: Suomen virtuaaliyliopisto. [viitattu 1.3.2006]. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/?node=vy_tietovarantoja_tekijanoikeudet_ alku_fin> Verkko-opetuksen tekijänoikeudet 2001. Ohjeistus sopimusmallien käyttöön ja muokkaamiseen [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2001, päivitetty 12.10.2001 [viitattu 22.2.2006]. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: http://www.minedu.fi/opm/hankkeet/koul_ja_tutk_tietostrategia/10verkko _opetus/sopimusopas_opm_12_10_2001.rtf >. Välimäki, M. 2002. Avoimen lähdekoodin ohjelmistolisensseistä. Defensor Legis 82 (5), 851-861. Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2002 [viitattu 1.3.2006]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/1107.pdf>. Välimäki, M. 2003. Vapaammista kirjallisten ja taiteellisten teosten lisenssiehdoista. Defensor Legis 83 (6), 1064-1073. Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2002 [viitattu 1.3.2006]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/1169.pdf>. 35