Luento 5: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Transkriptio

1 Luento 5: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Vierailevana luennoitsijana: tutkija Ilkka Kaikuvuo Luentokalvot: Ilkka Kaikuvuo, Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari

2 Luennon teemat Tekijänoikeuksista sopiminen Erilliset sopimukset Ohjelmistolisenssit Materiaalilisenssi Muita huomioonotettavia säädöksiä Sananvapauslaki Henkilötietolaki (seuraavalla luennolla)

3 Tekijänoikeuksista sopiminen

4 Tekijänoikeuksista sopiminen Tietoverkoissa on niin valtava määrä materiaalia, että tekijänoikeuksien toteutumisen tehokas valvominen on vaikeaa. Tekijänoikeuksia rikotaan jatkuvasti - valtaosa tekijänoikeudellisesti suojattua materiaalia käyttävistä tahoista ei ole tietoisia oikeuksien tarkasta sisällöstä. Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus lähtökohtaisesti määrätä teoksena käytöstä kieltää teoksensa luvaton käyttö vaatia tapahtuneesta tekijänoikeusloukkauksesta korvaus Teoksen käytöstä ja tekijänoikeuksien luovutuksesta on hyvä tehdä aina erillinen sopimus.

5 Tee riittävät esiselvitykset ennen sopimuksen laatimista Hyvän sopimuksen lähtökohtana on, että aineiston käyttötarpeet ovat tiedossa. Tämän käyttötarpeen määrittelyssä paras asiantuntija on organisaatio itse. Vasta kun käyttötarve tiedetään, voidaan identifioida tarvittavat oikeudet. Muussa tapauksessa on vaarana, että hankitaan liian vähän oikeuksia, jolloin aineistoja ei voidakaan käyttää niihin käyttötarkoituksiin, joihin niitä myöhemmin haluttaisiin käyttää.

6 Tee riittävät esiselvitykset ennen sopimuksen laatimista Aineiston käyttötarvetta määriteltäessä tulisi kyetä ennakoimaan nykyisten tarpeiden lisäksi tulevaisuuden tarpeet. Mikäli käyttötarpeen määrittelyä ei tehdä huolella, eväät hyvän sopimuksen tekemiselle ovat heikot. Sopimusprosessissa voidaan erotella seuraavat vaiheet: Käyttötarpeen määrittäminen Tarvittavien oikeuksien identifiointi Tarvittavien oikeuksien hankkiminen

7 Selvitä kuinka laajat oikeudet tulee hankkia Sopimuksessa voi olla kyse tekijänoikeuden kokonaisluovutuksesta, osittaisluovutuksesta tai pelkästään käyttöluvan myöntämisestä. Luovutus voi yksinomainen (eksklusiivinen) tai rinnakkainen (eieksklusiivinen) Yksinomainen luovutus tarkoittaa sitä, ettei tekijä voi luovuttaa samaa oikeutta kenellekään toiselle eikä hän myöskään itse voi sitä käyttää. rinnakkainen taas sitä, että molemmat osapuolet voivat tahoillaan hyödyntää teosta esim. kehittää sovellusta edelleen Luovutus voi koskea sekä jo tehtyjä että myös tulevia teoksia. Luovutus voi olla myös rajoitettu niin käyttötarkoituksen suhteen kuin ajallisesti ja alueellisestikin. (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000)

8 Tekijänoikeuksista sopiminen - käytettäviä termejä Usein sopimuksissa käytetään tiettyjä fraaseja, joille ainakin tietyillä erityisalueilla on vakiintunut tietty sisältö. Tällaisia ehtoja ovat esim. seuraavat: "kaikki oikeudet" ("all rights"): yksinomainen kokonaisluovutus, moraaliset oikeudet jäävät kuitenkin tekijälle "kaikki julkaisuoikeudet": oikeus julkaista teos, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen "yksinoikeudella": oikeus luovutetaan yksinomaisena, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen "ensijulkaisuoikeus": oikeus ensimmäiseen julkaisuun, tekijä saa itse käyttää teostaan vapaasti sen jälkeen, kun julkaisu on tapahtunut "kertajulkaisuoikeus": oikeus julkaista teos kerran "jatkuva käyttöoikeus": käyttöoikeuden luovutus, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000)

9 Tekijänoikeuksista sopiminen - sopimusvapaus Sopimusvapaus tarkoittaa myös muotovapautta. Sopimus voidaan tehdä missä muodossa tahansa: se voi olla esimerkiksi suullinen, kirjallinen tai sähköinen. Käytännössä kirjallinen sopimus on usein helpoin näyttää toteen, mutta suullinen ja sähköinen sopimus ovat aivan yhtä sitovia. Sopimus voi olla myös niin sanotusti hiljainen eli se voidaan johtaa myös kustannus-, työ- tai toimeksiantosopimuksen sisällöstä, vaikka tekijänoikeuksia ei niissä olisi nimenomaisesti mainittu.

10 Tekijänoikeuksista sopiminen - apua mallisopimuksista Erilaisten mallisopimusten käyttö ei ole pakollista. Niitä voidaan kuitenkin käyttää sopimuksia tekevien tahojen apuvälineinä. Sopimustilanteet ovat niin moninaisia, että mallisopimuksia voidaan harvoin käyttää sellaisenaan. Mallisopimuksia tulee aina käyttää harkiten. Mallisopimukset toimivat hyvänä pohjana, mutta niihin tulee tehdä kunkin käyttötilanteen edellyttämät muutokset, jotta sopimus olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen.

11 Tekijänoikeus ja teoskappaleen hallinta- tai omistusoikeus Tekijänoikeuden luovutus on erotettava teoskappaleen hallintatai omistusoikeuden luovuttamisesta. Teoskappaleen luovutukseen ei sinänsä sisälly tekijänoikeuden luovutusta eikä tekijänoikeuden luovutukseen välttämättä kappaleen omistusoikeuden luovutusta. Omistusoikeuden luovuttaminen tiettyyn teoskappaleeseen ei tarkoita, että luovutuksensaajalla olisi oikeus esimerkiksi valmistaa teoksesta lisää kappaleita julkista levittämistä varten. Kyse ei ole tekijänoikeuden luovutuksesta, eikä sopimus ole siten tekijänoikeuden luovutussopimus vaan esimerkiksi kauppa- tai vuokrasopimus. (Haarman 2001)

12 Tekijänoikeuksista sopiminen Pääsääntöisesti tekijänoikeuksista voidaan sopia vapaasti. Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin kaksi käytännössä hyvin merkittävää olettamasäännöstä. Ensinnäkään oikeuksien saaja ei saa muunnella teosta, jollei toisin ole nimenomaisesti sovittu. Toiseksi oikeuksien saaja ei saa luovuttaa oikeuksia edelleen, jollei toisin ole nimenomaisesti sovittu. Tämän katsotaan yleisesti koskevan myös tilanteita, joissa on luovutettu kaikki oikeudet. Aina erikseen nimenomaisesti hankittavat oikeudet: muunteluoikeus edelleenluovutusoikeus (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000)

13 Tekijänoikeuksista sopiminen - taloudelliset oikeudet Tekijän taloudellisia oikeuksia ovat: oikeus valmistaa teoksesta kappaleita millä tahansa tavalla oikeus saattaa teos yleisön saataviin esimerkiksi välittämällä teosta tietoverkossa, levittämällä teoksen kappaleita (esim. tulosteita tai cd-rom -tallenteita) yleisölle, esittämällä teosta julkisesti, näyttämällä teosta julkisesti Tekijä voi luovuttaa edelleen teoksen hyödyntämiseen liittyviä taloudellisia oikeuksia. Taloudelliset oikeudet voidaan luovuttaa yksinoikeudella, jolloin kukaan muu kuin luovutuksensaaja ei voi enää aineistoa hyödyntää. (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000)

14 Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijä voi siis vapaasti luovuttaa joko koko tekijänoikeutensa taikka osia siitä (TekijäL 27.1 ). Tekijällä on myös moraalisia oikeuksia, jotka eivät ole luovutettavissa. Moraalisia oikeuksia ovat oikeus tulla mainituksi tietyissä yhteyksissä teoksen luojana, sekä mm. oikeus kieltää teoksen käyttö tietynlaisissa loukkaavissa yhteyksissä (respektio-oikeus). (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000)

15 Tekijänoikeuksista sopiminen Kukaan ei saa myydä enempää oikeuksia kuin on itse hankkinut. Periaate on helppo ymmärtää, mutta tekijänoikeuksien osalta joskus vaikeata toteuttaa, sillä käyttöoikeuksien luovutuksen laajuus voi jäädä tulkinnanvaraiseksi. Jotta voitaisiin eliminoida tahattomat oikeudenloukkaukset, on suositeltavaa, että eri sopimuksissa käytetään samaa terminologiaa ja samanlaisia oikeuksien luovutusta koskevia lausekkeita. Näin voidaan varmistua siitä, ettei ainakaan luovuteta enempää oikeuksia kuin on itse hankittu. (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000)

16 Tekijänoikeuksista sopiminen Eri asia on, jos halutaan luovuttaa selkeästi suppeampia oikeuksia kuin on itse hankittu. Tällöin tietenkään ei voida käyttää samanlaista oikeuksienluovutuslauseketta kuin hankintasopimuksessa on ollut.

17 Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimus laaditaan aina kahden tai useamman oikeustoimikelpoisen tahon välille. Muuten sopimus voidaan todeta pätemättömäksi. Sopimuskumppanina luonnollisen henkilön on oltava täysivaltainen (eli henkilö hallitsee itseään ja omaisuuttaan). Sopimuskumppanina organisaatioiden puolelta tulee olla sellainen taho, jolla on oikeus solmia sopimuksia.

18 Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimuksen kohteena voi olla yksittäinen teos yksittäisen verkkopalvelun kaikki materiaali erikseen yksilöitynä tai tarkemmin yksilöimättä kaikki materiaalin toimittajan toistaiseksi toimittama materiaali kunnes toisin sovitaan Tärkeää on määritellä riittävän selkeästi mitä materiaalia sopimuksessa tarkoitetaan missä muodossa ja minkälaisessa käytössä sitä aiotaan hyödyntää

19 Tekijänoikeuksista sopiminen Laki ei ota kantaa siihen, mikä on kohtuullinen korvaus käytäessä kauppaa tekijänoikeuksilla. Toisaalta tekijänoikeuden luovutuksesta ei ole välttämätöntä pyytää mitään korvausta. Toisaalta tekijällä ei ole velvollisuutta luopua oikeuksistaan miltään osin, vaikka tarjottava korvaus olisi kuinka suuri.

20 Tekijänoikeuksista sopiminen Ketään ei voi velvoittaa sopimaan oikeuksistaan vastoin tahtoaan. Usein kuitenkin oikeuksien kokonaisluovutuksella on tekijälle suurempi taloudellinen merkitys kuin rajatun käyttöoikeuden antamisella teokseen. Se, minkä arvon hän yksittäistapauksessa teoksen hyödyntämiselle tietyssä muodossa määrittelee, on aina neuvottelukysymys.

21 Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijänoikeudelliset kysymykset ovat valitettavan harvoin helppoja ja yksiselitteisiä. Moniin kysymyksiin on mahdotonta antaa ehdottoman oikeaa vastausta. Useista tekijänoikeudellisista rajanvetoasioista lausuu käytännössä tekijänoikeusneuvosto lausuntopyynnön perusteella.

22 Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijänoikeusneuvostolta voi pyytää lausuntoa kuka tahansa. Lausunnot ovat suosituksen luonteisia, eivätkä ne oikeudellisesti sido lausunnon pyytäjää eivätkä tämän vastapuolta. Tekijänoikeusneuvoston lausunnoilla on kuitenkin merkittävä painoarvo lausunnon kohteena olevaa mahdollista oikeusriitaa ratkaistaessa.

23 Ohjelmistolisenssit

24 Ohjelmistolisenssit Yksinoikeuslisenssi sallii vain ohjelmiston kopioinnin käytön yhteydessä lähdekoodi ei seuraa mukana, saatavilla objektikoodina käyttäjä sitoutuu lisenssiehtoihin (shrink-wrap) jo ennen ohjelmiston käyttöönottoa hinnoitellaan esim. käyttökopioiden tai käyttäjien lukumäärän mukaan Vapaasti lisensoidut ohjelmistot vapaa kopiointi- ja levitysoikeus - liittyy rajoittamaton oikeus käyttää, muunnella, kopioida ja levittää ohjelmistoa edellyttäen, ettei lisenssiehtoja rikota. rajoittamaton ei tarkoita tässä yhteydessä samaa kuin vastikkeeton vapaan lähdekoodin ohjelmiston levittämisestä voidaan periä maksu (Välimäki 2002.)

25 Ohjelmistolisensseistä Vapaan lähdekoodin ohjelmistot voidaan jakaa avoimen lähdekoodin (open source) ohjelmistot perusideologia: käytännön ohjelmistokehityksen tukeminen vapaat ohjelmistot (free software) perusideologia: lähdekoodin vapaa saatavuus perusoikeus tällä kurssilla termi avoimen lähdekoodin ohjelmistot kattaa myös vapaat ohjelmistot avoimen lähdekoodin lisenssit ovat vakiolisenssejä, joilla lisensoidaan tekijän yksinoikeuksia teoskappaleiden valmistaminen (kopiointi) teoksen saattaminen yleisön saataville (levittäminen) teoksen muuntelu (muokkaaminen, muuttaminen) Lisenssisopimukset laadittu yhdysvaltalaisen mallin mukaan tulkinta kunkin maan oman oikeuskäytännön mukaisesti (vrt. Ala-Mutka 2005, 62-63; TekijäL 2 ; Välimäki 2002.)

26 Avoin lähdekoodi Välimäen (2002, 824) mukaan avoimen lähdekoodin määritelmän keskeisimmät kohdat ovat: vapaa levitysoikeus lisenssi ei saa estää ohjelman myymistä tai lahjoittamista osana yhdisteltyä ohjelmistoa eikä myymisen ehdoksi voida asettaa mitään maksua lähdekoodi ohjelman tulee sisältää lähdekoodi (tai lähdekoodi pitää olla helposti ja mieluiten ilmaiseksi saatavilla) ohjelman jakelun tulee olla sallittua sekä lähdekoodina että käännetyssä muodossa erilaiset välimuodot tai tahallisesti epäselvä lähdekoodi ei ole sallittua johdannaiset teokset lisenssin tulee sallia muutosten ja johdannaisten teosten tekeminen johdannaisten levittäminen samoilla lisenssiehdoilla kuin alkuperäinenkin (The Open Source Definiton 2006; Välimäki 2002.)

27 Lisenssityyppejä GNU lisenssit - GPL ja LGPL GPL-lisenssi (General Public License) antaa oikeuden käyttää, muokata, kopioida ja levittää lisenssissä tarkemmin mainituin ehdoin lisenssi on pysyvä (persistence) kaikki muunnelmat on lisensoitava GPL -lisenssillä lisenssi on tarttuva (viral effect) GPL-lisensoidun ohjelmiston liittäminen kokonaan tai osittain sellaisenaan tai muokattuna johonkin toiseen ohjelmistoon johtaa usein siihen, että GPL-lisenssi syrjäyttää kaikki muut lisenssit --> kokonaisuudesta tulee GPL-lisensoitu ohjelmisto lisenssi ei anna lupaa asettaa omia käyttöehtoja kritisoitu sitä, että lisenssin ohjeet ovat tulkinnanvaraisia (terminologia häilyvä) sekä osin puutteellisiakin LGPL lisenssi (Lesser General Public License) pysyvä kuten GPL ei ole tarttuva voidaan käyttää muiden kuin GPL tai LGPLlisensoitavien ohjelmistojen tekemiseen (GNU General Public License 1991; GNU Lesser General Public License 1999; Jaeger & Metzger 2002 ref. Välimäki 2002.)

28 Lisenssityyppejä BSD-tyyppiset lisenssit ( alun perin Berkeley Software Distribution) nykyisin erilaisia variaatioita kuten Apache-lisenssit kaiken sallivia saa käyttää, muokata, kopioida ja levittää sekä muuttaa ohjelmiston lisenssiehtoja ainoa edellytys on se, että teosta muunnellaan niin paljon, että syntyy uusi teos muuntelijalle syntyy tekijänoikeus usein liittyy vastuuvapauslauseke voivat olla ongelmallisia kolmas osapuoli voi esittää vaatimuksia ohjelmistoon alkuperäisellä tekijällä saattaa olla tekijänoikeus myös muunnelmaan PD -ohjelmisto (public domain) lähdekoodi ei ole vapaasti saatavilla merkintä takaa oikeuden käyttää teosta millä tahansa tavalla (Jaeger & Metzger 2002 ref. Välimäki 2002.)

29 Lisenssityyppejä MPL-lisenssit ( Mozilla Public License) alkuperäisellä tekijällä on enemmän oikeuksia kuin kehittäjäyhteisöllä lähdekoodin osalta pysyvä alkuperäinen tekijä pidättää itsellään oikeuden lisensoida objektikoodi millä tahansa lisenssillä ei sovellu yhteen GNU lisenssien kanssa Shareware ja Freeware lisenssit sallii vapaan levityksen käyttöä ja kopiointia voidaan sallia tietyksi ajaksi tai rajoitetuin ominaisuuksien lähdekoodi voidaan myydä erikseen (Mozilla Public License; Jaeger & Metzger 2002 ref. Välimäki 2002.)

30 Lisenssin valinta Lisenssi Kolmas osapuoli voi sisällyttää koodin omaan kaupalliseen tuotteeseen Kolmannen osapuolen on julkaistava koodin tehdyt muutokset Muutoksien yhteydessä relevantit patentit lisensoitava vastikkeetta GPL Ei Kyllä Kyllä LGPL Kyllä Kyllä Kyllä BSD ym. Kyllä Ei Ei MPL ym. Kyllä Kyllä EI Lähde: Välimäki 2002, 859.

31 Huomioitavaa Tuottaja yrityksen on hallittava kattavasti kaikki oikeudet siihen ohjelmistoon, jota se lisensoi edelleen edellytyksenä onko ylipäätään oikeutta lisensoida eteenpäin ohjelmiston hinnoittelulle tuotekehitykselle (Välimäki 2002.) kopioiden levittämiselle Muutoin edessä voi olla odottamattomia ongelmia. Kevin J. O'Brien: Unexpected Open-Source Trap. International Herald Tribune joihin voi toki varautua vakuutuksin Lloyd's of London: Open-source compliance insurance

32 Avoimet materiaalilisenssit

33 Kirjallisten ja taiteellisten teosten lisenssit Peruslähtökohtana on tekijän yksinoikeus määrätä teoksensa käyttämisestä (kappaleiden valmistamisesta, julkisesta näyttämisestä, yleisön saataville asettamisesta, muokkaamisesta jne..) käyttöoikeuksista voidaan tehdä erillinen sopimus. Tekijä voi lisensoida teoksena myös vapaammilla lisensseillä mm. seuraavista syistä hinta- ja tuotediskriminointi teoksen käyttöehtojen räätälöiminen kohderyhmän maksukyvyn tai tarpeen mukaan näkyvyyden tavoittelu oheispalvelujen vapaampi jakelu voi edistää päätuotteen myyntiä halu saada palautetta tai apua ulkopuolisilta yhteiskunnalliset tavoitteet Vapaammat lisenssit eivät välttämättä estä painetun kirjan tai levyn myyntiä verkossa jaettavan teoksen ohella. (Välimäki 2003.)

34 Creative Common hanke: CC-lisenssi Eräs suosituimmista ns. avoimen sisällön (open content) lisensointihanke CC-lisenssit koostuvat kahdesta eri osasta yhteiset ehdot (tekijän lupaa ei tarvita eikä tekijälle tarvitse maksaa korvauksia) Lisenssi on ilmainen. Teoksesta saa valmistaa kappaleita rajoittamattomasti. Teoskappaleita saa levittää julkisesti saataville rajoittamattomasti. Teosta saa esittää ja näyttää julkisesti rajoittamattomasti. erityiset ehdot asettavat kuitenkin tiettyjä rajoituksia taloudellisten oikeuksien luovutus (tekijän nimi mainittava) ei-kaupallinen käyttö (muu kuin kaupallinen käyttö sallittu) jälkiperäisten teosten kielto (ei saa muunnella) lisenssin pysyvyys (copyleft) muunnelmat sallittuja jos levitetään samalla lisenssillä (Tietoa lisensseistä; Välimäki 2003.)

35 Creative Common hanke: CC-lisenssi Erityisiä CC-lisenssejä ei tekijänoikeutta (public domain) tekijä luopuu lain sallimissa rajoissa omista oikeuksistaan ja antaa teoksen vapaaseen käyttöön lyhyt suoja-aika (founder s copyright) tekijä luopuu tekijänoikeuksistaan 14 vuoden suoja-ajan jälkeen (yleensä 70 vuotta) Kehitysmaalisenssi (developing nations) teoksen käyttö rojaltivapaata kehitysmaissa Sämläyslisenssi (recombo) teoksen osaa voidaan käyttää osana uutta teosta CC-lisenssien riskienjako Lisenssin antaja vakuuttaa, että hänellä on teoksen kaikki vaadittavat oikeudet eikä se loukkaa kolmansien osapuolien oikeuksia, yksityisyyttä tai kunniaa. Lisenssin antaja voi joutua korvausvastuuseen. vrt. avoimen lähdekoodin lisenssit (yleensä lisenssin antaja irrottautuu kaikesta mahdollisesta käyttöön liittyvästä vastuusta) (Välimäki 2003; 1069.)

36 Creative Common hanke: CC-lisenssi Välimäen (2003, 1070) mukaan CC-lisensseihin liittyy lukuisia avoimia oikeudellisia kysymyksiä Yleensä sopimuksen kappaleet ovat molemmilla sopija-osapuolilla. Käytännössä CC-lisensseissä viitataan ko. organisaation verkkosivuilla olevaan sopimustekstiin, jota voidaan periaatteessa muuttua sopijapuolten tietämättä. Lisenssin antaja voi muuttaa sopimusehtoja, jotka tosin pätevät vain uusiin teoskappaleihin (ennen muutosta liikkeelle lasketut teokset pysyvät aiemman lisenssin piirissä). Lisenssimerkintä ja sen kattavuus Jos merkintä sijaitsee sivuston etusivulla, niin kattaako vain ko. sivun vai koko sivuston? Jos merkintä on esim. blogin sivulla, niin kattaako kolmansien osapuolien lisäämät kommentit (todennäköisesti)? Lisenssiehtoja ei voi muutella. Soveltaminen jo julkaistuihin teoksiin ongelmallista (Välimäki 2003; 1070.)

37 Muita lisenssejä mm. GNU Free Documentation License (GFDL) uusi versio tulossa Lisenssin alla olevia dokumentteja saa kopioida ja levittää ilman maksua vapaasti. Tekijälle annetaan mahdollisuus yksilöidä mitä osia dokumentista saa muuttaa vapaasti ja mihin tarvitaan tekijän lupa. eri tasoisia lohkoja käytännössä monimutkaista Open Publication License pysyvä, ei saa muuttaa vaikka teosta muunneltaisiin sellaisenaan sallii teoksen kopioimisen, levittämisen ja näyttämisen rajoittamattomasti voidaan rajoittaa jälkiperäisten (muunneltujen) teosten julkaisemista ja levittämistä (Välimäki 2003; 1072.)

38 Luokittelua Categories of freely downloadable content and software. Lähde: Ala-Mutka 2005, 67.

39 Lisätietoa Free Software Foundation Open Source Initiative (OSI) GNU Licenses Creative Commons Suomi Välimäki, M. & Laine, J Vastuunrajoituksista kolmannen osapuolen immateriaalioikeusväiteille ohjelmistotoimituksessa. Defensor Legis 84 (5), Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2004 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Tietokoneohjelman teostaso ja suoja [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2005 [viitattu ]. Tekijänoikeusneuvosto lausunto 2005:7. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: uvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2005/liitteet/tn2005_07.pdf> Hietanen, H., Oksanen, V. & Välimäki, M Community Created Content. Helsinki: Turre Publishing, [viitattu ].. Saatavissa pdf-muodossa:

40 Muita huomioon otettavia säädöksiä

41 Sisällöntuottajan vastuu Internetissä, ekstranetissä, intranetissä julkaistava sisältö on informaatiosisällön esittämistä julkisesti salasanasuojauksella ei merkitystä Erilaiset säädökset ja ns. hyvä tapa ohjaavat toimintaa. Esimerkiksi Tekijänoikeuslaki, Sananvapauslaki, Rikos- ja vahingonkorvauslaki, Perustuslaki ja Henkilötietolaki.

42 Sananvapauslaki ja verkkoviestintä Suomen perustuslain (731/1999) 10 mukaan jokaisella on oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Sanavapauslakia sovelletaan kaikkeen joukkoviestintään riippumatta käytettävästä tekniikasta. Erityisiä vaatimuksia verkkojulkaisuille, joille on tyypillistä säännöllisyys: tarkoitus julkaista säännöllisesti (väh. 4 kertaa vuodessa) toimituksellisuus: sisältö on julkaisijan tuottamaa ja käsittelemää. tunnistettava kokonaisuus: aineiston osat muodostavat yhtenäiseksi laaditun verkkoviestien kokonaisuuden esim. sanomalehden verkkoversio, säännöllisesti julkaistava uutisalue tai verkkolehti Muuhun verkkoviestintään sovelletaan sananvapauslakia rikos- tai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. (SananvapausL 1: 2; Prättälä ym. 2003)

43 Sananvapauslaki ja verkkojulkaisu Sanavapauslaki asettaa tiettyjä velvoitteita verkkojulkaisulle: oltava vastaava toimittaja, joka johtaa ja valvoo toimitustyötä sekä päättää julkaistavasta sisällöstä voi johtua vastuuseen laiminlyönneistä verkkojulkaisussa oltava tieto vastaavasta toimittajasta verkkojulkaisu on tallennettava ja säilytettävä 21 vuorokautta siitä kun se saatettu yleisön saataville verkkojulkaisun on julkaistava yksityisen henkilön tekemä vastine, mikäli voidaan perustellusti katsoa hänen tulleen loukatuksi verkkojulkaisun on myös julkaistava oikaistava yksityishenkilöä, yhteisöä, säätiötä tai viranomaista koskeva virheellinen tieto Edellä mainitut velvoitteet eivät koske portaaleja tai keskustelupalstoja (mikäli niiden sisältöjä ei käsitellä toimituksellisesti) yksityisten henkilöiden ja yritysten kotisivuja (vaikka niitä päivitettäisiin säännöllisesti) (SananvapausL 2: 4-5 ja 3: 8-11 Prättälä ym. 2003)

44 Sananvapauslaki ja muu viestintä Yksityisen henkilön, yrityksen, yhdistysten tavanomaisiin kotisivuihin sovelletaan sananvapauslakia vain niiltä osin kuin on tarpeen rikostai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. 12 : rikoksen tekijän ja osallisen vastuu (lainvastaisen viestin saattaminen yleisön saataville) perussääntö: lainvastaisen viestin kirjoittaja vastaa itse kirjoituksistaan 14 : määrätään vahingonkorvausvastuista (yleisön saataville asetetun viestin sisällöstä aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen), 16. määrätään lähdesuojasta ja oikeudesta anonyymi ilmaisuus (oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot esitutkinta ja oikeudenkäynti ovat asia erikseen), 18 : verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys (velvollisuus keskeyttää lainvastaisen verkkoviestin jakelu tuomioistuimen määräyksestä ) 22 : viestin hävittämisvelvollisuus (velvollisuus hävittää lainvastainen viesti tuomioistuimen määräyksestä. (SananvapausL 5: ja 6: 22)

45 Sananvapauslaki ja tekninen toiminta Toimintaan, joka vastaa julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistamisesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta sovelletaan sanavapauslain seuraavia kohtia: 17 : verkkoviestien tunnistetietojen luovuttaminen, silloin kun on perusteltua olettaa viestin olevan lainvastainen (tuomioistuimen vaatimuksesta) 18 : verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys (velvollisuus keskeyttää lainvastaisen verkkoviestin jakelu tuomioistuimen määräyksestä ) 19 : jakelun keskeyttäminen käsitellään ylläpitäjän kotipaikan tai Helsingin käräjäoikeudessa 20 : julkaisun kaikki levitykseen tarkoitetut kappaleet voidaan takavarikoida 22 : viestin hävittämisvelvollisuus (velvollisuus hävittää lainvastainen viesti tuomioistuimen määräyksestä. Huomioitavaa: esim. keskustelupalstan ylläpitäjän rikosoikeudellista osuutta voidaan arvioida, mikäli keskustelupalsta muodostuu rikollisten viestien julkaisukanavaksi. (SananvapausL 5: ja 6: 22)

46 Muu lainsäädäntö ja verkkoviestinä Verkkoviestien sisältöä säätelee myös rikos- ja vahingonkorvauslaki sekä tekijänoikeuslaki. Lainvastaista on esimerkiksi: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: lausunnot, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää (RL 11 :8). Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen: toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan levittäminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24 :8). Kunnianloukkaus: esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24: 9). Väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17). Lapsipornon levittäminen ja hallussapito (RL 17: 18-19).

47 Rikoslaki ja aineettomien oikeuksien loukkaaminen Henkilö voidaan tuomita tekijänoikeusrikoksesta, jos tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa tekijänoikeuksien haltijan oikeuksia niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa tai vahinkoa myös sähköisten hallinnointitietojen poistaminen ja muuttaminen luvatta on rangaistavaa sähköisiä hallinnointitietoja ovat sellaiset tiedot, joiden avulla teos, sen tekijä tai oikeuksien haltija tunnistetaan sekä käyttöehdot [Tehokkaan] suojauksen kiertämisen mahdollistavan tai helpottavan laiteen, tuotteen tai niiden osien valmistaminen tai maahantuonti yleisölle levittämistä varten, levittäminen yleisölle ja hallussapito kaupallisessa tarkoituksessa on rangaistavaa myös teknisen suojauksen kiertämisen mahdollistavien tai helpottavien palvelujen tarjoaminen on rangaistavaa. (teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos). (Laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005)

48 Lähteet Ala-Mutka, K Automatic Assessment Tools in Learning and Teaching Programming. Publication 559. Tampere. Tampere University of Technology. GNU General Public License. Versio 2. Boston: Free Software Foundation, 1991, päivitetty [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: <URL: > GNU Lesser General Public License. Versio 2.1. Boston: Free Software Foundation, 1999, päivitetty [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: <URL: > Haarmann, P-L Immateriaalioikeuden oppikirja. 3. painos. Helsinki: Kauppakaari, Lakimiesliiton Kustannus. Harenko, K Verkko-opetusmateriaalit ja hyvän sopimuskäytännön periaatteet [online]. Suomen virtuaaliyliopisto, [viitattu ]. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: > Koivumaa, A Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin [online]. Tampereen yliopiston Täydennyskoulutuskeskus. [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: <URL: >. Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2003, julkaistu [viitattu ]. Asiaa tietosuojasta 1/2003. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: >

49 Lähteet Laadi tietosuojaseloste! Miten henkilötietojen käsittelystä on informoitava verkkopalveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2004, julkaistu [viitattu ]. Hyvä tietää 2/2004. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: > Mozilla Public License. Version 1.1. Mountain View (CA.): Mozilla Foundation [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: <URL: >. Open Source Definition. Version 1.9. Open Source Initiative 2006 [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: <URL: > Ota oppaaksi henkilötietolaki! Esite rekisterinpitäjille - Rakenna luottamus: se kannattaa [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, [viitattu ]. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: > Prättälä. K., Tyry-Salo, S.& Seppänen, S. Sananvapauslaki ja kuntien internet-palvelut [online]. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 2003, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: < >

50 Lähteet Suomen säädöskokoelma Henkilötietolaki 523/1999 (HetiL) Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003, (SananvapausL) Laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005 Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005 Rikoslaki 39/1889, RL Suomen perustuslaki 731/1999 Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 516/2004 Tekijänoikeuslaki 404/1961 (TekijäL) Vahingonkorvauslaki 412/1974 Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. Tekijänoikeuden sisältö [online]. Helsinki: Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Tekijänoikeuksista sopiminen verkko-opetuksessa [online]. Helsinki: Suomen virtuaaliyliopisto. [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: <URL: >

51 Lähteet Tietoa lisensseistä. Helsinki: Creative Commons Suomi [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: <URL: > Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta! [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2005, julkaistu [viitattu ]. Hyvä tietää 3/2005. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: > Välimäki, M. Avoimen lähdekoodin ohjelmistolisensseistä. Defensor Legis 82 (5), Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2002 [viitattu ]. Saatavissa pdfmuodossa: <URL: >. Välimäki, M. Vapaammista kirjallisten ja taiteellisten teosten lisenssiehdoista. Defensor Legis 83 (6), Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2003 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: Välimäki, M. & laine, J. Vastuunrajoituksista kolmannen osapuolen immateriaalioikeusäitteille ohjelmistotoimituksissa. Defensor Legis 84 (5), Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2004 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >.