Lakeja, säädöksiä ja sopimuksia

Transkriptio

1 Lakeja, säädöksiä ja sopimuksia Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi Kuva: umjanedoancc-by-2.0

2 Huomioon otettavaa Elokuvien tekemiseen liittyy monenlaisia oikeudellisia seikkoja: Sopimukset esiintyjien kanssa Tekijänoikeus ja niistä sopiminen Sopimukset levittäjien yms. kanssa Kuvaamiseen ja äänittämiseen liittyvät rajoitukset Kuva: Wendy Seltzer CC-By-2.0 (Ang 2006)

3 Sopimukset esiintyjien kanssa 1 Yksityiseen käyttöön kuvaaminen > ei tarvita sopimuksia. Kaikki muu: (Kirjallisten) sopimusten tekeminen suositeltavaa. Vältytään väärinymmärryksiltä. Varmistetaan asianmukaisen korvaus kaikille osapuolille. Näyttelijät: Näyttelijäsopimus, jossa sovitaan näyttelijän elokuvaan liittyvän esityksen käytöstä. Elokuvan esittäminen, levittäminen ja myynti (eri mediat). Myös muu materiaalia (valokuvat, ylimääräinen elokuvamateriaali yms.) käyttö esim. markkinointimateriaaleissa, oheistuotteissa, eri medioissa, lehtijutuissa jne. Jos elokuvaa käytetään myöhemmin johonkin muuhun tarkoituksen kuin mistä on alunperin sovittu, tulee laatia uusi sopimus. (Ang 2006)

4 Sopimukset esiintyjien kanssa 2 Dokumenttielokuva: Henkilö, joka on keskeisessä roolissa (puhuvat elokuvassa, näkyvät ainoina henkilöinä tai pitkän ajan). Vastaavankaltainen sopimus kuin näyttelijöiden kanssa. Ei tarpeellista kaikkien taustalla näkyvien henkilöiden kanssa (huomioitava elokuvan käyttötarkoitus). Keskeistä on henkilön tunnistettavuus. Aina huomioitava henkilöiden yksityisyyden suoja, luottamuksellisuus ja loukkaamattomuus. Henkilö voidaan häivyttää tunnistamattomaksi > varjokuva, kasvot sumennettu. Huomioitava, että henkilö voidaan tunnistaa myös muutoin kuin kasvojen perusteella. Henkilö ei suostu kuvattavaksi. Kieltoa kunnioitettava. Tutkiva journalismi - kriittinen julkisen asian tarkastelu tai kriittinen henkilökuva. Huolellinen puntarointi: yksityisyyden suoja sananvapaus. Katso! Sopimus esiintymisestä. (Ang 2006)

5 Tekijänoikeus keskeiset ideat Tekijänoikeussuojaa saava teos: Itsenäinen ja omaperäinen (voidaan olettaa, ettei kukaan muu olisi tehnyt samanlaista teosta). Ainoa edellytys: teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Syntyy ilman rekisteröintiä suoraan lain nojalla silloin, kun teos luodaan. Voimassa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Syntyy ainoastaan luonnolliselle henkilölle. Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmentymää - käsittely- ja esitystapaa, teoksen toteutusta eli konkreettista esiintymää. Tekijänoikeus ei suojaa jonkin teoksen perusideaa tai aihetta eikä tietoa sinänsä. (Haarmann 2001; Kemppinen 2006, 127; TekijäL 4-6 ; Välimäki 2006, 20-26)

6 Taloudelliset oikeudet Tekijällä on yksinoikeus määrätä Teoksen kappaleiden valmistamisesta: millä keinoin (myös piirtämällä) ja missä muodossa tahansa, suoraan tai välillisesti (kappaleen valmistamisena pidetään mm. teoksen laittamista verkkosivulle). Teoksen saattamisesta yleisön saataviin "muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen" (TekijäL 2.) Teoksen muuntelusta: esimerkiksi kuvan rajaaminen, värien muuttaminen, sisällön muokkaaminen Oikeuksien luovuttamisesta kolmannelle osapuolelle Tekijän oikeus jälleenmyyntikorvaukseen ja oikeus vaatia korvausta luvattomasta käytöstä. Luovutettavissa oikeudenhaltijalle sopimuksella tai lisenssillä. (Haarmann 2001; 53; Kontkanen 2008a; TekijäL 2-3.)

7 Moraaliset oikeudet Isyysoikeus: Tekijän nimi on ilmoitettava teosta käytettäessä hyvän tavan mukaisesti. Elokuvassa tyypillisesti lopussa. Voidaan jättää ilmoittamatta, jos siten on ennalta sovittu tai tekijä haluaa, ettei hänen nimeään mainita. Vakiintunut käytäntö: Esim. mainos- tai uutisvideoiden yhteydessä ei mainita tekijöitä. Respektioikeus: Tekijän kirjallisen tai taiteellisen työn arvon tai omaperäisyyden kunnioittaminen. Teosta ei saa muunnella tai esittää asiayhteydessä, joka loukkaa tekijän arvoa. Lisäksi: Katumisoikeus: Tekijän oikeus estää teoksen julkaiseminen sekä oikeus saada tehdä muutoksia ja lisäyksiä esim. uusintapainokseen. Luoksepääsyoikeus: Tekijän oikeus päästä katsomaan luovuttamaansa teosta (kuvataiteet). (Haarmann 2001; 53; Leponiemi 2010; TekijäL 2-3.)

8 Lähioikeudet Videoon, cd-levyyn, tv-ohjelmaan, valokuvaan, tietokantaan, luetteloon kohdistuu tekijänoikeuden lisäksi ns. lähioikeussuoja, jolla suojataan esittävien taiteilijoiden, tuottajien ja valmistajien oikeuksia. Esittävät taiteilijat (ei edellytä omaperäisyyttä), imitointi sallittua. Tuottajat tallenteiden tuottamisen perusteella. Suojaa teoskappaleiden valmistamista ja levittämistä sekä yleisölle välittämistä. Suoja-aika 50 vuotta. (Haarmann 2001; 53; Kontkanen 2008a; TekijäL 2-3.)

9 Lupa tarvitaan, kun sisällytät elokuvaasi... Toisen tekemän teoksen - musiikkia, arkistomateriaalia, valokuvia, tauluja, kirjan kuvitusta, taidekäsitöitä yms., paitsi, jos tekijänoikeudellinen suoja-aika on umpeutunut (huom! klassikkosuoja ja lähioikeudet). Luonnollisesti tekijä on oikeutettu korvaukseen. Tekijän moraalisia oikeuksia tulee kunnioittaa. Jos kuvaat ulos sijoitettuja patsaita, on tekijälle maksettava korvaus, paitsi, jos kyseessä ei ole kaupallinen toiminta patsas ei ole kuvan pääaihe (näkyy esim. taustalla). Erikseen tarvitaan lupa myös teoksen muunteluun (esim. värifilmi muutetaan mustavalkoiseksi). (Haarmann 2001; 44-45; Leponiemi 2010; TekijäL 4-6.)

10 Sopimus Sopimus kannattaa laatia teoksen tekijän kanssa, kun hänen teoksiaan sisällytetään elokuvaan (näyttelijä, tanssin koreografian, musiikin, lavastuksen, puvustuksen tekijät, leikkaajat jne.) Yleensä eri tekijöiden tekijänoikeudet luovutetaan sopimuksella elokuvan tuotantoyhtiölle. kun luovuttaa oman elokuvansa käyttö- tai tekijänoikeuksia esim. elokuvan tilaajalle tai levittäjälle. Huom! Esimerkiksi silloin, kun elokuva on myyty levitettäväksi DVD:llä, ei sitä saa esittää TV:ssä tai levittää internetissä, jollei asiasta ole sopimuksessa sovittu. (Haarmann 2001; 44-45; Leponiemi 2010; TekijäL 4-6.)

11 Sopimus teoksen käytöstä 1 Perusperiaate: Tekijänoikeuden suojaaman teoksen käyttöön tarvitaan teoksen tekijän tai oikeuksien haltijan lupa. Vastuu luvan hankkimisesta on sillä, joka käyttää tekijänoikeudellisesti suojattua materiaalia esim. ottaa osaksi omaa teosta. Tekijänoikeuden suoja-aika voimassa 70 tekijän kuolemasta lukien. Lähioikeus 50 vuotta julkistamisesta. Sopimusprosessissa voidaan erotella seuraavat vaiheet: käyttötarpeen määrittäminen tarvittavien oikeuksien identifiointi tarvittavien oikeuksien hankkiminen Sopimusvapaus tarkoittaa myös muotovapautta. Sopimus voidaan tehdä missä muodossa tahansa: se voi olla esimerkiksi suullinen, kirjallinen tai sähköinen Käytännössä kirjallinen sopimus on usein helpoin näyttää toteen, mutta suullinen ja sähköinen sopimus ovat aivan yhtä sitovia. Sopimus voi olla myös niin sanotusti hiljainen eli se voidaan johtaa myös kustannus-, työ- tai toimeksiantosopimuksen sisällöstä, vaikka tekijänoikeuksia ei niissä olisi nimenomaisesti mainittu. (Haarmann 2001; 44-45; Koivumaa 2000.)

12 Sopimus teoksen käytöstä 2 Sopimuksessa voi olla kyse tekijänoikeuden kokonaisluovutuksesta, osittaisluovutuksesta tai pelkästään käyttöluvan myöntämisestä. Luovutus voi yksinomainen (eksklusiivinen) tai rinnakkainen (ei-eksklusiivinen) Yksinomainen luovutus tarkoittaa sitä, ettei tekijä voi luovuttaa samaa oikeutta kenellekään toiselle eikä hän myöskään itse voi sitä käyttää. Rinnakkainen taas sitä, että molemmat osapuolet voivat tahoillaan hyödyntää teosta esim. muokata. Luovutus voi koskea sekä jo tehtyjä että myös tulevia teoksia. Luovutus voi olla myös rajoitettu niin käyttötarkoituksen suhteen kuin ajallisesti ja alueellisestikin. Aina erikseen ja nimenomaisesti hankittavat oikeudet: muunteluoikeus ja edelleen luovutusoikeus (esim. kaikki oikeudet - ei pidä sisällään muuntelutai edelleenluovutusoikeuksia) (Haarmann 2001; 44-45; Koivumaa 2000.)

13 Sopimus teoksen käytöstä 3 Usein sopimuksissa käytetään tiettyjä fraaseja, joille ainakin tietyillä erityisalueilla on vakiintunut tietty sisältö (Koivumaa 2000): kaikki oikeudet ("all rights"): yksinomainen kokonaisluovutus, moraaliset oikeudet jäävät kuitenkin aina tekijälle, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen kaikki julkaisuoikeudet : oikeus julkaista teos, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen yksinoikeudella : oikeus luovutetaan yksinomaisena, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen ensijulkaisuoikeus : oikeus ensimmäiseen julkaisuun, tekijä saa itse käyttää teostaan vapaasti sen jälkeen, kun julkaisu on tapahtunut kertajulkaisuoikeus : oikeus julkaista teos kerran jatkuva käyttöoikeus: käyttöoikeuden luovutus, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen. Käytä harkiten!

14 Sopimus teoksen käytöstä 4 Kukaan ei voi (saa) myydä enempää oikeuksia kuin on itse hankkinut. Periaate on helppo ymmärtää, mutta vaikea toteuttaa, sillä käyttöoikeuksien luovutuksen laajuus voi jäädä tulkinnanvaraiseksi. Tahattomien oikeudenloukkauksien eliminoiminen on tärkeää Eri sopimuksissa käytetään samaa terminologiaa ja samanlaisia oikeuksien luovutusta koskevia lausekkeita. Sopimuksessa käytettävät termit määritellään sopimuksen alussa esim. raakamateriaali. Näin voidaan varmistua siitä, ettei ainakaan luovuteta enempää oikeuksia kuin on itse hankittu. Eri asia on, jos halutaan luovuttaa selkeästi suppeampia oikeuksia kuin on itse hankittu. (Haarmann 2001; 44-45; Koivumaa 2000.)

15 Sopimus teoksen käytöstä 5 Sopimuksen kohteena voi olla yksittäinen teos yksittäisen videon kaikki materiaali erikseen yksilöitynä tai tarkemmin yksilöimättä kaikki toimittajan toistaiseksi toimittama materiaali kunnes toisin sovitaan jne. Tärkeää on määritellä riittävän selkeästi mitä materiaalia sopimuksessa tarkoitetaan missä muodossa ja minkälaisessa käytössä sitä aiotaan hyödyntää tekijälle maksettava korvaus (kertaluontoinen, rojalti, ei korvausta jne.) aina neuvottelukysymys oikeuksien kokonaisluovutuksella usein suurempi taloudellinen merkitys kuin rajatun käyttöoikeuden antamisella teokseen (Haarmann 2001; 44-45; Koivumaa 2000.)

16 Yksityisyyden suoja Suomen perustuslain (731/1999) 10 mukaan "jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla." Henkilötietolaki toteuttaa yksityiselämän ja yksityisyyden suojaa. (HetiL 1:3; Ota oppaaksi henkilötietolaki 2005.)

17 Henkilötieto Henkilötieto on luonnollista henkilöä (myös kuollutta) tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Nimi ja yksilöintitiedot sekä kaikki muutkin yksittäiseen henkilöön liitettävät tiedot; myös valokuva tai videokuva, josta henkilö on tunnistettavissa (HetiL 3 ) HUOM! Henkilötietojen laittaminen verkkosivuille katsotaan henkilötietojen sähköiseksi luovuttamiseksi (tarvitaan pääsääntöisesti henkilön suostumus) Kuvien julkaisemisessa Internetissä sovelletaan henkilötietolain kaikkia säännöksiä (EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu C101/01). (HetiL 1:3; Ota oppaaksi henkilötietolaki 2005.)

18 On eri asia, missä saa kuvata... Kotirauhan piirissä tai käymälöissä, pukeutumistiloissa tai vastaavissa paikoissa oleskelevaa henkilöä ei saa kuvata (tai kiikaroida) ilman lupaa. Kotirauhan piiriin kuuluvat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat (hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja -veneet) sekä asuintalojen porraskäytävät, pihat ja niihin välittömästi liittyvät rakennukset.(rl 24:11.) Luvaton kuvaaminen kotirauhan piirissä katsotaan salakatseluksi. Salakatselun valmistelu ja sen yritys ovat rangaistavia tekoja. Julkisrauhan suojaamassa tilassa saa valokuvata ihmisiä, jos yleisöllä on pääsy tilaan. (RL 24: 6). Julkisrauhan piiriin luetaan virastot, liikehuoneistot, toimistot, tuotantolaitokset, kokoustilat tai muut vastaavat huoneistot ja rakennukset sekä niiden aidatut piha-alueet. Yleisillä paikoilla saa valokuvata vapaasti ihmisiä (yksityisyyden suoja on voimassa myös julkisilla paikoilla ts. kuvattavan yksityisyyttä ei saa loukata). (HetiL 523/1999; Rikoslaki; Valokuva ja yksityisyyden )

19 kuin se, mitä kuvilla saa tehdä. Kuvia, joissa on ihmisiä, voi hyödyntää yksityisessä käytössä. Kotirauhan piirissä kuvaamiseen ja kuvien käyttöön tarvitaan henkilön lupa. Jos ihmisiä on kuvattu julkisella paikalla, niin materiaalia Saa käyttää ei-kaupallisessa tarkoituksessa esim. valokuva- tai videokilpailussa tai uutisoinnissa ilman henkilöiden lupaa (henkilö voi kuitenkin nimenomaisesti kieltää kuvan käytön). Saa käyttää kaupallisessa tuotannossa ilman henkilöiden lupaa (henkilö voi kuitenkin nimenomaisesti kieltää kuvan käytön). Hyvän tavan mukaan lupa kannattaa kuitenkin kysyä. Ei saa käyttää mainoksessa ilman henkilön lupaa (koskee myös henkilön tunnistettavissa oleva omaisuutta kuten taloa). Kuvien julkaiseminen Internetissä edellyttää lähtökohtaisesti kuvattavien suostumuksen. Poikkeus: Toimituksellisessa tarkoituksessa eli käytännössä verkkojulkaisussa, jolla on nimetty päätoimittaja. Tai taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksessa. Harkittava tapauskohtaisesti. Olennaista tunnistettavuus. Kuvattavan yksityisyyttä ei saa missään yhteydessä loukata. (HetiL 523/1999; Leponiemi 2010; Rikoslaki 24:8-10; Valokuva ja yksityisyyden )

20 Sama koskee äänen taltiointia Koti- tai julkisrauhan piirissä ääntä ei saa taltioida ilman lupaa (salakuuntelu). Jos itse osallistuu keskusteluun, sen saa nauhoittaa ilman muiden lupaa. Mutta, jos poistuu tilanteesta ja jättää nauhoituksen päälle, syyllistyy salakuunteluun. Saa käyttää vain oman muistin tukena eikä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman kaikkien keskusteluun osallistuneiden henkilöiden lupaa. (Leponiemi 2010)

21 Lähteet Ang, T Digivideo: Kuvaajan käsikirja. Karkkila: Kustannus-Mäkelä Oy. Haarmann, P-L Immateriaalioikeuden oppikirja. 3. painos. Helsinki: Kauppakaari, Lakimiesliiton Kustannus. Kontkanen, P Tekijänoikeudet opetuksessa. Apu-Matti oppimateriaalit. Helsinki: Helsingin yliopisto [viitattu ]. Ohjeita verkkoympäristöön. Saatavissa wwwmuodossa: Leponiemi, K Videokuvaus taitoa ja tekniikkaa. Jyväskylä: WSOY. Lähioikeudet. s.a. Helsinki: Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry, [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Suomen säädöskokoelma: Henkilötietolaki 523/1999 (HetiL) Rikoslaki 39/1889, (RL) Suomen perustuslaki 731/1999 Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta! Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2005, julkaistu [viitattu ]. Hyvä tietää 3/2005. Saatavissa rtf-muodossa sivulta: