TAVOITTEENA KAINUULAINEN GLOKAALI BIOTALOUS

Kainuun biotalouden nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisen painopisteitä tarkasteltiin kahdessa asiantuntijatyöpajassa helmimaaliskuussa 2014. Biotalouden osaalueista tarkasteltiin bioenergiaa, biokaasua, biojalosteita, puutuoteteollisuutta ja luontoon perustuvia hyvinvointipalveluita. Työskentelyn tuloksia hyödynnettiin Kainuu-ohjelman 2014 2017 biotalouden kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden laatimisessa. TAVOITTEENA KAINUULAINEN GLOKAALI BIOTALOUS Biotalouden asiantuntijatyöskentely helmi-maaliskuu 2014 Kainuun ennakointihanke

1. Tausta... 2 2. Biotalouden määritelmä... 3 Biotalous Kainuussa... 4 3. Kainuun biotalouden nykytila... 5 4. Kainuun biotalouden visio ja kehittämistavoitteet... 8 Megatrendit... 8 Tulevaisuuskuvat... 10 Kainuun glokaalin biotalouden visio vuoteen 2020... 13 Biotalouden kehittämisen erityistavoitteet... 14 4. Toimenpiteet ja yhteistyö... 15 LÄHTEET... 16 LIITTEET... 16 1

1. Tausta Kainuun biotalouden nykytilaa ja tulevaisuuden kehitta misen painopisteita tarkasteltiin kahdessa asiantuntijatyo pajassa helmi-maaliskuussa 2014. Tyo skentelyn tavoitteena oli tuottaa biotalouden kehitta mistavoitteita ja toimenpiteita Kainuun maakuntaohjelmaa 2014 2017 varten. Lisa ksi osana Kainuun ennakointihanketta tyo skentelyssa pohdittiin kainuulaisen biotalouden kehitta misen kannalta olennaisia tulevaisuuden megatrendeja ja trendeja ja rakennettiin toivottavia osa-alueiden tulevaisuuskuvia vuoteen 2020. Ensimma isessa tyo pajassa Sitran johtava erityisasiantuntija Eeva Hellstro m piti puheenvuoron biotalouden ma a ritelma sta ja siirtymisesta kohti biotalousyhteiskuntaa. Biotalouden osa-alueista tyo skentelyssa ka siteltiin bioenergiaa, puutuoteteollisuutta, biokaasua ja biojalosteita. Tyo skentelyyn osallistui yhteensa eri 34 asiantuntijaa 17 organisaatiosta (liite 1). Tyo skentelyn tuloksia ta ydennettiin erillisella tapaamisella luontoon perustuvista hyvinvointipalveluista. Kiitos kaikille tyo skentelyyn osallistuneille! Kajaanissa 21.5.2014 Aluekehitysasiantuntija Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Projektipa a llikko Anu Huotari, Kainuun ennakointihanke 2

2. Biotalouden määritelmä Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström kertoi ensimmäisessä työpajassa biotalouden erilaisista määritelmistä ja siirtymisestä biotalousyhteiskuntaan. Hän korosti biotalouden toimialat ylittävää luonnetta ja etenkin palvelujen merkitystä biotaloudessa. Kainuun biotalouden määritelmää fokusoitiin maakunnan olemassa olevien resurssien ja alaan liittyvän osaamisen pohjalta. Kansainva lisella ja kansallisella tasolla biotaloutta la hestyta a n erilaisista na ko kulmista. Suomen biotalousstrategiassa korostetaan biotalouden kesta vyytta oletusarvona eli sita, etta la hto kohtaisesti kaikki biotalouteen liittyva toiminta on ympa risto n kannalta kesta va n kehityksen mukaista. Biotalous na hda a n omana toimialanaan tai klusterina, jolle on ominaista uusiutuvat biopohjaiset luonnonvarat, ympa risto a sa a sta va puhdas teknologia ja materiaalien tehokas kierra tys. Biotaloudessa on Eeva Hellstro min mukaan kysymys ensinna kin biologisten luonnonvarojen hoidosta ja käytöstä sekä niistä valmistettujen tuotteiden ja palvelujen tuotannosta. Toimialoittain tarkasteltuna Suomessa biotalous sisa lta a maatalouden ja elintarviketeollisuuden, metsa talouden, puutuoteteollisuuden, massa- ja paperiteollisuuden, rakentamisen, kemian- ja la a keteollisuuden, uusiutuvan energian, veden puhdistuksen ja jakelun seka biotalouden palvelut luontomatkailu, metsa stys ja kalastus. Hellstro m korosti etenkin palvelujen merkitysta biotaloudessa. Biotuotteisiin kytkettyjen palvelujen ja luonnonvarojen hoitoon ja ka ytto o n liittyvien palvelujen lisa ksi ekosysteemipalvelut, luonnon omat prosessit yhteytta misesta ravinteiden kiertoon ja ilmakeha n ja vesisto jen toimintaan, ovat olennainen osa biotaloutta. Biotalouteen liittyva a toimintaa on myo s muilla toimialoilla, kuten esimerkiksi teknologiateollisuudessa, maa- ja vesirakentamisessa, vaateteollisuudessa ja suunnittelu- ja asiantuntijapalveluissa. Biotaloudessa ei ole kyse pelka sta a n tietyista toimialoista vaan Hellstro min mukaan biotalouteen liittyy myo s kestävien ja resurssiviisaiden tuotantoprosessien soveltaminen ja kehittäminen. Keskeista on teollisten ja luonnon prosessien yhteen rakentaminen siten, etta tuotanto perustuu biologisten prosessien hyo dynta miseen tai ja ljittelyyn. Biotaloudessa pyrita a n kesta va a n ainekiertoon. Se edista a niin luonnonvarojen sa a stelia sta ka ytto a kuin hillitsee ilmastonmuutosta, mutta va henta a myo s tuontiriippuvuutta energiasta. Kesta va ainekierto tarjoaa myo s runsaasti mahdollisuuksia luoda uutta globaaleilla markkinoille suuntautuvaa liiketoimintaa. Biotaloudessa on kyse ennen kaikkea siirtymisesta fossiilitaloudesta uuteen taloudelliseen aikakauteen. Biotalouden voi na hda ratkaisuna globaaleihin haasteisiin va esto nkasvusta ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkenemiseen. Kesta va n kehityksen lisa ksi biotalouteen investoimalla pystyta a n rakentamaan uutta talouskasvua ja luomaan tyo paikkoja. Biotalous on glokaalia, silla siina paikallinen ainekierto, kuten ruoan ja energian tuotanto, yhdistyy globaalien markkinoiden tarpeisiin tuotettaviin tuotteisiin ja palvelukonsepteihin. Biotalous edellytta a kin siirtymista uudenlaiseen talousajatteluun, jossa huomio siirreta a n toimialoista, globaaleista markkinoista ja lisa arvoon perustuvista tuotteista ratkaisuihin, globaaleihin malleihin ja resurssiviisauteen. 3

Kansallisesti Suomella on paljon mahdollisuuksia metsa pohjaisessa biotaloudessa. Suomessa on runsas uusiutuva kotimainen resurssipohja, jota tukee kesta va n metsa talouden perinteet. Puuta on mahdollista hyo dynta a monimuotoisena raaka-aineena ja sen lisa ksi teknologiaosaamisen taso on hyva. Metsa teollisuuden rakennemuutos ajaa myo s osaltaan etsima a n uusia metsa a n perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouteen siirtymisen haasteena on paitsi biotalouden vaikeaselkoisuus, mutta Hellstro min mukaan etenkin aineettomien palveluiden kehitta minen suhteessa tuotteisiin, metsa talouteen ja ekosysteemeihin. Ta ma n vuoksi on ta rkea a, etta sektorikohtaisesta ajattelusta siirryta a n teollisiin symbiooseihin yli toimialarajojen ja integraatioon biotaloustoimijoiden kesken. Biotalous Kainuussa Kainuussa biotalouden kehitta miselle on loistavat edellytykset, silla maakunnassa on merkitta va t uusiutuvat luonnonvarat seka laajaa biotalouteen liittyva a osaamista. Luonnonvarojen aineellinen ja aineeton hyo dynta minen on kainuulaisen biotalouden perusta. Puu- ja metsa varojen aineellista hyo dynta mista seka metsien ka ytto a palvelujen tuotantoon on mahdollista lisa ta merkitta va sti maakunnassa. Keskeinen biotalouden resurssi Kainuussa on metsa biomassa, jota voidaan jalostaa niin bioenergiaksi kuin korkean lisa arvon biotuotteiksi polttoaineista, biomuoveista, nanoselluloosasta la a keaineisin ja puurakennuksiin. Toimialoittain tarkasteltuna kainuulaisen biotalouden ytimeen fokusoidaan maakunnan osaamisen ja resurssien pohjalta seuraavat toimialat: puuteollisuus, ruoantuotanto, elopera isten ja tteiden kierra tys ja hyo tyka ytto, biojalostus, metsa biomassan biojalosteet, bioenergia, green care ja luontomatkailu, ekosysteemipalvelut, bioteknologia seka biotalouden TKI-toiminta ja tutkimusympa risto t ja ekotehokkaat asuinalueet. Kainuulainen biotalous on paikallista tuotantoa paikallisiin tarpeisiin, kuten la hienergiaa ja tuotantoprosesseissa syntyvien sivutuotteiden ja ja tteiden hyo dynta mista toisten tuotantoprosessien raaka-aineena. Ta ma n rinnalla maakunnassa on yritys-, tutkimus-, kehitta mis- ja innovaatiotoimintaa, jonka varaan voi la htea vastaamaan myo s kasvavaan kansalliseen ja kansainva liseen biopohjaisten tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kysynta a n. Biotalouden varaan rakentuvan liiketoiminnan vahvistaminen ja kehitta minen on Kainuulle erinomainen mahdollisuus luoda lisa a tyo paikkoja ja tuloja maakuntaan, mutta samalla tukea niin Kainuun ympa risto ohjelmassa 2020 kuin ja Kainuun ilmastostrategiassa 2020 asetettujen ympa risto ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumista. 4

3. Kainuun biotalouden nykytila Kainuun biotalouden nykytilaa tarkasteltiin asiantuntijatyöskentelyssä eri osa-alueiden näkökulmista. Analyysin pohjana hyödynnettiin Suomen kansallisen biotalousstrategian valmistelussa laadittua SWOT-analyysia. Biokaasualan vahvuus Kainuussa on maakunnan runsaat raaka-ainevarat. Heikkoutena tulivat esille muutosvastarinta, epätarkoituksenmukainen tiukka sääntely ja vanhakantainen ajattelu, jotka hidastavat alan kehittämistä. Niin ikään Kainuun väestöpohja ei pysty tuottamaan riittävästi jätettä laajapohjaisen tuotannon raaka-aineeksi. Biokaasutuotannon logistiikka ja kuljetuskustannukset ovat haasteellisia: tämä koskee sekä lopputuotteen jakelua muualle Kainuusta sekä raaka-aineiden tuontia Kainuuseen. Biokaasualaa kehittämällä voidaan kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa ratkaista lukuisa määrä ongelmia ja Kainuulla on hyvä mahdollisuus tässä. Uhkana kuitenkin on, että kehittämistyötä hidastaa riittämätön rohkeus investoida alaan ja poliittisen päätöksenteon poukkoilevuus, joka haittaa pitkäjänteistä kehittämistoimintaa. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Biovarannot, metsät, peltobiomassat, elintarvikeketjujen jätteet Vahva tutkimuskenttä Yritykset ja investoinnit 2 toimivaa biokaasulaitosta Ei ole riittävät massakertymät: jäte Raaka-aineen ja tuotteiden kuljetusongelmat Pienet resurssit rahoituspuolella Lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta Taulukko 1. Poimintoja biokaasualan nykytilan analyysista Hanke- ja tutkimusrahoitus vähähiilisyys on ohjelmakauden teema Huipputeknologian kopioiminen Korkeat vastaanottomaksut syövät kannattavuutta Jäykkä ja estävä lainsäädäntö Biojalostealan vahvuuksia Kainuussa ovat paitsi maakunnan mittavat biovarannot, myös bioteknisen osaamisen hyvä taso. Osaaminen on kuitenkin tällä hetkellä kapea-alaista ja koulutusmahdollisuuksia ei ole runsaasti. Tämän lisäksi alan kehittymisen kannalta olennaisia veturiyrityksiä ei ole maakunnassa riittävästi. Osaamista on kuitenkin mahdollista laajentaa panostamalla muuntokoulutuksiin ja korkea-asteen koulutukseen. Pienessä maakunnassa ja toimijajoukossa olisi helppoa lähteä paikallisten vahvuuksien pohjalta ketterästi pilotoimaan uusia ratkaisuja tutkimus - ja kehittämisorganisaatioiden ja elinkeinojen yhteistyönä. Kansainvälinen keskustelu biomassojen kestävyydestä saattaa kuitenkin haitata alan kehittämistä. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Biojalosteet kustannustehokkaasti vietävissä maakunnan ulkopuolelle Osaaminen kapea-alaista Veturiyrityksiä vähän Koulutusmahdollisuudet Lainsäädännön ja tukipolitiikan poukkoilevuus Rohkeuden puute Taulukko 2. Poimintoja biojalostealan nykytilan analyysista Verkostoituminen Olemassaoleva infra Muuntokoulutukset Yhteydet korkea-asteen koulutukseen 5 Kiistely biomassojen kestävyydestä (EU) Investointi päätökset muualle Väestön väheneminen

Bioenergia-alan suurin vahvuus Kainuussa on monipuolinen, laaja ja uusiutuva biovarantopohja. Myös osaamisen taso on maakunnassa hyvä. Alan heikkoutena on etenkin kysynnän vähäisyys ja korkea kustannustaso, mikä tekee investointien kannattavuudesta epävarmaa. Bioenergiaa on vaikeaa viedä maakunnan ulkopuolelle; tosin uusiutuvaa sähköä viedään Kainuusta muualle merkittävästi. Maakunnassa käytetään paljon bioenergiaa - primäärienergian kulutuksesta bioenergian osuus on 62 %. Liikenteen polttoaineissa biomateriaalien käyttöön on vaikeaa alueellisesti vaikuttaa, mutta lämmityksessä sen sijaan öljyn korvaaminen bioenergialla on mahdollistaa toteuttaa nopeastikin. Bioenergian tuotantoon liittyvää teknologiaa voidaan myös sujuvasti viedä maakunnan ulkopuolelle. Yksi alan kehittämisen haaste on se, että alan toimijoilta puuttuu riskinottokykyä, vaikka alalla on paljon kehittymismahdollisuuksia energiapolitiikan painopisteen siirtyessä tukemaan uusiutuvia energialähteitä. Toinen alan kehittymiseen liittyvä uhka on Kainuun jääminen lähtötelineisiin, mikäli alaa ei lähdetä riittävän nopeasti kehittämään, kilpailijat ehtivät vallata markkinat. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Monipuoliset, laajat ja jatkuvasti uusiutuvat biovarannot (metsät vesi, turvalliset ja jäljitettävät ravintoketjut) Vahva osaamispohja ja osaamisen taso Ammattitaitoinen yrittäjäkunta Olemassa oleva infrastruktuuri Kysyntää liian vähän Korkea kustannustaso Biotalousinvestointien epävarma kannattavuus Toimeenpanon hitaus (julkinen sektori) Kainuun sijainti Lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta Taulukko 3. Poimintoja bioenergia-alan nykytilan analyysista Bioenergia-teknologian vienti Globaali resurssiniukkuus, vihreä kuluttajamuutos Biokapasiteetissa potentiaalia kasvattaa kestävää käyttöä Energiantuotannon kääntäminen biopainotteiseksi, Riippumattomuus tuontienergiasta Kiistely biomassojen kestävyydestä Ristiriitaiset sektoripolitiikat Kotimarkkinoiden pienuus Kilpailijat ovat nopeampia ja valtaavat markkinat ennen meitä Uudet ydinvoimalat Puutuotealan selkeä vahvuus yleisesti kestävän kehityksen tavoitteita ajatellen on, että puutuotteiden valmistaminen lähtökohtaisesti luo energiavarantoa. Puutuotteet ovat myös energiatehokkaita ja hiilineutraaleja. Kainuussa alan kehittämiseen on kertynyt osaamista ja verkostoja. Kuhmossa on tehty jo yli 20 vuotta puuteollisuuden ja erityisesti puurakentamisen kehittämistoimintaa. Alan tuotekehitystä ja koulutusta on Kainuussa, mutta puurakentamiseen erikoistuneiden osaajien saatavuudessa on parannettavaa. Puutuoteteollisuudella on paljon kasvun mahdollisuuksia, sillä globaali resurssiniukkuus ja kuluttajamuutos luovat puurakentamiselle ja uusille puupohjaisille tuotteille kansainvälistä kysyntää. Merkittävin uhka on, että markkinapotentiaalia ei onnistuta Kainuussa hyödyntämään, vaan kehityksessä jäädään kansallisesti ja kansainvälisesti jälkeen. 6

Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Kuhmon Woodpolis - laajat verkostot ja puuteollisuuden osaaminen Rakennusalaan liittyvä koulutus: Mittaustekniikka sekä pelit ja simulaattorit osaaminen, joita voidaan hyödyntää puuteollisuuden TKI - toiminnassa Tuotekehitys puuttuu Riittävän ison yrityskanta puuttuu Massiivipuuta ei hyödynnetä osana rakentamista Markkinointi- ja myyntiosaaminen Heikko kyky kaupallistaa innovaatioita Pk-yritysten pienet resurssit Taulukko 4. Poimintoja puutuotealan nykytilan analyysista Puutuoteteollisuuden laajentaminen talorakentamisesta Öljypohjaisten muovituotteiden korvaaminen biomassalla Uudet puutuotteet (ajoneuvoteollisuus, puukomposiitit jne.) Tutkimustoiminnan suuntaaminen uusiin käyttökohteisiin Vientimahdollisuudet, keveää, helppo viedä Kainuun väestömäärän pienuus Jäädään jälkeen kehityksessä Ei menestytä kilpailussa muiden kanssa Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen vahvuutena on Kainuun laaja ja monipuolinen luonnonympäristö, joka mahdollistaa luontoon perustuvien palvelujen kehittämisen. Luontoinfrastruktuuri on kokonaisuutena hyvällä tasolla. Retkeilyreitistöt ja -rakenteet ovat kehittämistyön tuloksena kunnossa. Kainuussa on luontomatkailuyrittäjiä ja yhteistyö matkailualan yritysten kanssa toimii. Alan suurin haaste on, että olemassa olevat palvelut ovat näkymättömiä, eikä tietoisuutta luonnossa liikkumisen ja olemisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ole riittävästi. Kainuussa ei ole myöskään osattu hyödyntää muualla kehitettyjä toimintamalleja. Monia alan yrityksiä uhkaa toiminnan loppuminen jatkajien puuttumisen vuoksi. Yksi alan kehittämisen mahdollisuus on lähiluontokohteiden herättäminen uudelleen paikallisten asukkaiden virkistymis- ja luontomatkailukohteina. Kasvava tietoisuus luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista lisää palvelujen kysyntää tulevaisuudessa ja verkkomarkkinointiin liittyvää osaamista kehittämällä voidaan luoda kasvuedellytyksiä alan toimijoille. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Laaja ja monipuolinen luonnonympäristö Luontoinfrastruktuurin hyvä taso (retkeilyreitistöt ja rakenteet, metsätiet) Luontoyrittäjiä löytyy, yhteistyö matkailualan yritysten kanssa toimii Olemassa olevien palvelujen näkymättömyys Tietoisuus luonnossa liikkumisen ja olemisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ei vielä laajaa Alan onnistumisista ja hyvistä käytännöistä ei jaeta tietoa Olemassa olevan infrastruktuurin, kohteiden ja alueiden hyödyntäminen Lähiluontokohteiden herättäminen uudelleen paikallisten asukkaiden virkistymis- sekä luontomatkailukohteina Kasvava tietoisuus luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista Palvelujen kansainvälinen markkinointi netin kautta nopeaa Jatkajien puute monissa alan yrityksissä 7

4. Kainuun biotalouden visio ja kehittämistavoitteet Megatrendit Kainuun biotalouden visiota vuoteen 2020 rakennettiin analysoimalla Kainuun biotalouden kehittymisen kannalta olennaisia megatrendejä ja trendejä. Megatrendit ovat kehityksen suuria globaaleja aaltoja ja linjoja, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaan. Trendit ovat jonkin ilmiön yleisiä kehityssuuntia. Trendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa toimintaympäristön kehittymiseen vaikuttavia muutosvoimia. Kainuun biotalouden kehittymisen kannalta olennaisia megatrendejä ovat luonnollisesti biotalouden globaalia kehitystä ajavat megatrendit resurssiniukkuudesta ja ilmastonmuutokseen. Fossiilisten polttoaineiden loppuminen, sääntelyn kiristyminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvu tukevat myös biotalouden mahdollisuuksia Kainuussa. Globaali väestökehitys ajaa paitsi resurssiniukkuuden megatrendiä, mutta toisaalta on biotalouden edellyttämän työvoiman kannalta maakunnalle myönteinen trendi. Paikallisuuden ja hajautettujen ratkaisujen korostuminen vähentää myös nykyhetkellä ongelmaksi koettua Kainuun etäisyyttä. Ilmastonmuutos, vesiensuojelu, resurssiniukkuus, liikkuvuus, muuttoliike, väestönkasvu, globaalius, ympäristönsäätely, talouden globalisaatio, siirtolaisuus, väestökehitys, ikääntyminen, mineraalit, metallit, energia, raaka-aineet, ruoka, elintaso, keskinäisriippuvuus, väliaikaisuus, muutos, kaupungistuminen, uusiutuva energia, teknologia, informaatio, ympäristötietoisuus, ympäristöongelmat, vesi, luonnonvarat, monimuotoisuus, paikallisuus kierrätys, raaka-aineet, jätteet, teollisuusmaat, kehittyvät maat, fossiiliset polttoaineet, biotuotteet, nanomateriaalit, öljyriippuvuudesta irtautuminen energiantuotanto, vähähiilisyys, luomuruoka, lähiruoka, avoimuus, reaaliaikaisuus, internet, elämyksellisyys, kulutustottumukset, yksilöllistyminen, ekologisuus, paperi, tuloerot, siirtolaisuus, kainuulaisten energialähteiden korostuminen Kainuun biotalouden kehittämisen kannalta olennaisista megatrendeistä rakennettiin niiden vaikutuksia tarkemmin analysoivia merkityspuita. Merkityspuita (liite 3) rakennettiin seuraavista trendeistä: ilmastonmuutos resurssiniukkuus fossiilisten polttoaineiden loppuminen globaali väestökehitys taloudellisen globalisaation syveneminen uusiutuvan energian osuus kasvaa kainuulaisten energialähteiden korostuminen uusiutuvien energialähteiden tehokkaampi hyödyntäminen paikallisuus ja hajautetut ratkaisut 8

Megatrendien vaikutusta Kainuun biotalouden tulevaisuuteen voi jäsentää edelleen PESTE-analyysin avulla, jossa ilmiön tulevaisuutta tarkastellaan poliittisesta, ekonomisesta, sosiaalisesta, teknologisesta ja ekologisesta näkökulmista arvojen lisäksi. Yleisesti voi todeta, että toimintaympäristö muuttuu megatrendien vaikutuksesta Kainuun biotalouden kehittämiselle pääosin edulliseen suuntaan. Poliittisesta näkökulmasta (P) fossiilisten polttoaineiden käyttämisen kustannuksia lisätään poliittisilla päätöksillä ja lainsäädännöllä. Tämä lisää uusiutuvan energian osuutta ja luo kysyntää kainuulaisille energialähteille. Taloudellisesta näkökulmasta (E) talouden globalisaation syveneminen lisää luonnollisesti Kainuun riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista. Sen myötä syntyy uusia markkinoita ja kysyntää kainuulaisille ratkaisuille, mutta toisaalta kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on entistä kovempaa ja talouden sykleihin sopeutuminen haastavaa. Resurssiniukkuus lisää veden, metsän, mineraalien ja metallien sekä elintarvikkeiden kysyntää. Kainuusta löytyy kaikkia näitä resursseja ja niihin liittyvää osaamista kehittämällä voidaan maakuntaan rakentaa merkittävästi uutta liiketoimintaa. Vesiosaamista voidaan kehittää niin puhdistuksen, mittaamisen, käytön kuin kierrätyksen osa-alueilla. Metsäosaamista maakunnassa jo on, mutta sitä pitää jalostaa uuteen muotoon. Kuhmon Woodpoliksessa on jo vahvaa osaamista puun eri käyttömuotojen ja kohteiden kehittämiseen. Kainuulaista metsäosaamista voidaan vahvistaa tehostamalla puun sivuvirtojen hyödyntämistä, lisäämällä biojalostamotoimintaa, tehostamalla metsänhoitoa ja kehittämällä luontoon perustuvia hyvinvointipalveluja. Mineraalien ja metallien hyödyntämisen osalta lupaprosessit ja ympäristölainsäädäntö estävät hyödyntämistä ja kasvattavat liiketoiminnan riskejä sen lisäksi, että mineraalien ja metallien kysyntä on hyvin suhdanneriippuvaista. Kysyntää on kuitenkin ympäristöteknologian kehittämiselle ja alan asiantuntijoille. Elintarvikkeiden osalta Kainuussa on raaka-aineita ja siten mahdollisuus kasvattaa tuotantoa. Etenkin high value tuotteiden kehittämiseen tulisi satsata. Tämä edellyttää sitä, että maakuntaan syntyy pk-yrityksiä, jotka erikoistuvat ja jalostavat erilaisia korkean lisäarvon tuotteita. Sosiaalisesta näkökulmasta (S) energiaomavaraisuuden kasvu fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyessä vaikuttaa alueen hyvinvointiin. Metsäenergian kysynnän kasvu lisää Kainuussa tuotetun vientimahdollisuuksia. Vientitulot parantavat maakunnan aluetaloutta ja siten alueen hyvinvointia. Tämä voi johtaa joko väestömäärän kasvuun tai työvoimapulaan, jos osaavaa työvoimaa ei riittävästi maakuntaan saada. Energiaomavaraisuus vahvistaa myös paikallisuutta etenkin hajautettujen ratkaisujen kautta. Pienempien tuotantoyksiköiden kasvu lisää liiketoiminnan ja yrittäjyyden mahdollisuuksia etenkin maaseutualueilla, mikä hillitsisi väestön keskittymistä. Teknologisesta näkökulmasta (T) uusiutuvan energian kysynnän kasvu kannustaa teknologiainvestointeihin, mikä parantaa alan kannattavuutta ja lisää TKI-panoksia. Lopputuloksena metsäenergian profiili nousee, biojalostamoihin investoidaan ja hankintalogistiikka paranee. Teknologian käytön kasvun myötä myös osaamisen taso nousee ja biopolttoaineille löytyy uusia käyttökohteita. Ympäristön näkökulmasta (E) etenkin ilmastonmuutoksella on vaikutuksia Kainuun biotalouteen raaka-aineresurssipohjaan. Puuta kasvaa enemmän ja nopeammin, mikä huonontaa puun laatua ja 9

vaikeuttaa metsänhoitoa. Metsänkorjuu vaikeutuu, koska maa ei enää jäädy ja tämä vaikeuttaa samalla raaka-aineen saantia. Tämä lisää erityistekniikan kysyntää. Ilmastonmuutos tuo uusia lajeja Kainuuseen jalostukseen, mutta samalla myös tuholaisten määrä voi kasvaa. Tulevaisuuskuvat Kullekin biotalouden osa-alueelle rakennettiin toivottava tulevaisuuskuva. Tulevaisuuskuva tai -skenaario on strategiatyön väline, jonka avulla voidaan kuvata polku nykytilasta kohti tulevaisuuden tavoitetta tai päämäärää. Tulevaisuuskuvassa kuvattiin lyhyesti osa-alueen tila vuonna 2020, sen toteutumista vauhdittavat ajurit, hidastavat tai estävät rajoitteet, kehitystä ohjaavat toimijat, asiakkaat ja markkinat, toimintaa ohjaavat arvot sekä osaaminen. Biojalosteet Kainuusta bio-osaamisen keskus Wood Network Kainuussa on biojalostamisen ja bio-osaamisen osaamiskeskittymä. Eri biotalouden osa-alueiden toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Kainuuseen on syntynyt henkinen biotalouden keskittymä, joka ei tarvitse toimiakseen fyysisiä rakennuksia. Maakunnassa on biojalostamisen center, jossa toimivat yhdessä eri biotalouden osa-alueet. Biomassa jalostetaan niin pitkälle kuin mahdollista. Asiakkaat ovat kansainvälisillä markkinoilla. Kainuuseen muuttaa osaavaa työvoimaa olemassa olevan työvoiman lisäksi. Logistiikka on yhteinen. Biotalouden toimijoita on riittävästi, jonka myötä syntyy tervettä kilpailua ja tehokkuutta. Biojalosteiden tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa etenkin mikäli puun ja lopputuotteiden hinta nousee, koska se parantaa toiminnan kannattavuutta. Tulevaisuuskuvan toteutumisen kannalta on oleellista, että maakunnassa on riittävästi paikallista pääomaa ja osaamista. Alan kehittymisen kannalta on oleellista, että liiketoiminta on tervettä ja kannattavaa. Tärkein tulevaisuuskuvan toteutumista hidastava tekijä on osaamisen puuttuminen maakunnassa. Mikäli nykyistä ympäristölainsäädäntöä ei uudisteta, hidastaa se myös myönteistä biojalosteiden osa-alueen kehitystä. Keskeisiä toimijoita ovat yritykset ja rahoittajat, myös Finpron ja Team Finlandin kaltaiset organisaatiot, jotka voisivat houkutella ulkomaisia investointeja, ovat tärkeitä. 10

Biokaasu Kestävä kaasutalous Hiili- ja öljytaloudesta on siirrytty kaasutalouteen.. Aurinkoenergian käyttö välillisesti on kasvanut. Biokaasualan asiakkaina ovat kaikki kuluttajat ja yritykset. Markkinat ovat hajautetussa sähköntuotannossa ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa. Toimintaa ohjaavat kestävän kehityksen ja eettisyyden arvojen lisäksi paikallisuuden, ympäristötietoisuuden ja turvallisuuden arvot. Osaaminen tulee sekä alueelta että sen ulkopuolelta. Pellepelottomia nousee omastakin maakunnasta, jotka lähtevät viemään biokaasualaa eteenpäin. Biokaasun osa-alueen toivottavan tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa fossiilisten polttoaineiden niukkuus ja kallis hinta sekä tällä hetkellä vallitseva kestämätön kehitys. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja omakohtaiset valinnat vauhdittavat myös kaasutalouteen siirtymistä. Biokaasu on kasvava liiketoiminnan alue, joka on muodikas tällä hetkellä. Tulevaisuuskuvan toteutumista hidastaa pääomien puute ja verotus, mutta myös muutosvastarinta ja etenkin isojen energiayhtiöiden vastustus. Kehitystä ohjaavat toimijat ovat etenkin poliittiset päätöksentekijät ja lainsäädäntö. Tutkimuksella ja tuotekehityksellä on myös tärkeä rooli alan kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä. Yrittäjistä etenkin viljelijöillä on tärkeä rooli biokaasualan vauhdittamisessa jätteentuottajien lisäksi. Bioenergia Kainuun metsäenergiavolyymi on käytössä Bioenergian osa-alueen tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa fossiilisten polttoaineiden hinnan nouseminen. Käytössä olevat tehokkaat poliittiset ohjauskeinot vauhdittavat myös tulevaisuuskuvan toteutumista. Mikäli biojalostamolle löytyy investoija, vie se kehitystä toivottavaan suuntaan Kainuussa. Korjuuteknologian ja logistiikan kehittyminen on oleellista. Yhteistä tahtotilaa metsäbiomassan jalostamiseksi sekä tietoisuutta metsäbiomassan tuotannon ja käytännön hyödyistä tarvitaan. Tulevaisuuskuvan toteutumisen kannalta keskeisiä toimijoita ovat valtiovalta, metsä- ja energiateollisuus sekä poliittiset päättäjät. 11

Puutuoteteollisuus Biotalouskylät pysyvän ja vapaa-ajan asumisen alueina ja vientituotteina Puurakentamiselle on paikallista kysyntää, paikallisia kohteita tehdään puusta. Kainuussa on luotu elinkeinojen välisiä suljettuja tuotteiden ja palveluiden tuotantoalueita (esim. matkailualueilla). Puutuotealan kehittämistyön tuloksia hyödyntämällä puutuotealasta on rakennettu Kainuun biotalouden kehittämisen airut. Maakunnassa on biotalouskyliä, jossa rakennukset on tehty puusta. Kylissä hyödynnetään paikallista bioenergiaa ja ollaan energiaomavaraisia, jätteiden hyötykäyttö ja lähiruoka ovat myös leimallisia biotalouskylille. Asumisen luoma kysyntä kohdistuu paikalliseen talouteen ja lähelle matkailukeskuksia, jolloin puurakentaminen toimii myös matkailun vetovoimatekijänä. Puurakentamisen konsepteja on kehitetty myös vientituotteiksi ja Kainuussa on puutalotehtaita. Kainuu on vahva vapaa-ajan puurakentamisen ja ekokylärakentamisen osaaja. Puutuoteteollisuuden osa-alueen tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa rohkeus Kainuussa lähteä rakentamaan maakunnasta puurakentamisen ja ekokylärakentamiseen osaajaa. Globaaleista ilmiöistä ympäristötietoisuus, hiilineutraalius ja vähähiilisyys vievät eteenpäin puutuoteteollisuuden kasvupotentiaalia. Myös luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen (green care) nousu vahvistaa alaa. Ekokylät ovat voimaantumisen alueita, joissa ihmiset voivat purkaa modernisaation aiheuttamaa stressikuormaa ja henkistä pahoinvointia. Vihreä talous ja biotalous voimistuvina trendeinä vauhdittavat myös puutuotetuotannon kansainvälistä vientiä. Skenaarion toteutumista hidastaa väestön vähyys ja tekijöiden, osaajien puute Kainuussa. Ala ei tällä hetkellä houkuttele opiskelijoita, joten alan houkuttelevuutta on parannettava. Kehitystä ohjaavat keskeiset toimijat ovat kunnat, jotka luovat kaavoitusratkaisuillaan mahdollisuuksia puutaloalueille ja rakentamiselle. Kuntien lisäksi myös yritykset, asiantuntijaorganisaatiot, oppilaitokset, rahoittajat sekä kansainvälisen viennin osaajat ovat tärkeitä toimijoita. Luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut Hyvinvointia luonnosta Kainuun laajaa ja monipuolista luonnonympäristöä hyödynnetään monipuolisesti erilaisissa hyvinvointi- ja terveyspalveluissa. Luonnon ja luonnossa olemisen liikkumisen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset on tunnistettu. Alan yritystoiminta on kannattavaa ja runsasta. Muualla kehitettyjä toimintamalleja on sovellettu onnistuneesti Kainuuseen. Lähiluontokohteet ovat paikallisten asukkaiden aktiivisessa virkistys- ja luontomatkailukäytössä. Kainuun luonnon ympärille rakentuvat hyvinvointipalvelut houkuttelevat kävijöitä muualta Suomesta aina ulkomaille. Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen tulevaisuuskuvan toteutumista ajaa lisääntyvä tietoisuus luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä tarve kehittää uusia metodeja hyvinvoinnin parantamiseen. Alan kehittymistä edistää myös tietoisuus siitä, että luonnon aineettomat arvot ja 12

niille rakentuvat palvelut edesauttavat luonnon järjestelmien palautumiskyvystä huolehtimista. Ilman sitä mitään luontoon ja luonnonvaroihin perustuvia elinkeinoja ei voi kestävästi kehittää. Tulevaisuuskuvan toteutumista hidastaa etenkin se, jos sukupolvenvaihdokset eivät onnistu ja yritystoiminnalle ei löydy jatkajia. Ala kaipaa myös markkinointiosaamisen vahvistamista. Keskeisiä toimijoita tulevaisuuskuvan toteutumisen kannalta ovat Metsähallituksen luontopalvelut ja yritykset sekä kunnat erityisesti kaavoituksen, toimintaympäristön ja yrittäjäyhteistyön kehittämisen näkökulmista. Kansalaisjärjestöjen yrittäjäyhdistysten ja green care toimijoiden lisäksi rahoittajat ja oppilaitokset ovat tärkeitä alan kehittämisessä. Kainuun glokaalin biotalouden visio vuoteen 2020 1 Hiili- ja öljytaloudesta on siirrytty biotalouteen. Kainuulaiset biotalouselinkeinot ovat kasvavia ja kannattavia. Kainuun metsäenergiavolyymi on käytössä. Kainuu on energiayliomavarainen, eli tuonnin ja viennin energiatase on reilusti positiivinen. Kainuussa tuotetaan biopolttoaineita liikenteeseen (bioetanoli ja liikennebiokaasu) ja jakeluverkko on kattava. Bioenergiaa ja siihen liittyvää teknologiaa viedään maakunnan ulkopuolelle. Turpeen tuotanto ja käyttö on samalla tasolla kuin 2010-luvulla. Biojalostamoille on löytynyt investoijia. Kainuu on biojalostamisen ja bio-osaamisen keskittymä, jossa on vahvaa biotalouden osa-alueiden osaamista, TKI -toimintaa sekä toimiva ja monipuolinen biotalouden tutkimus- ja kehittämisympäristö. Biotalouden koulutus- ja tutkimustoiminta on vahvaa kaikilla koulutusasteilla peruskouluissa, toisella asteella, ammattikorkeakouluissa, yliopistokeskuksessa ja aikuis- ja täydennyskoulutuksessa. Toimijat tekevät yhteistyötä ja Kainuussa toimii lukuisia biotalouden isoja yrityksiä. Puuta käsittelevien prosessien (biojalostamot ja sahat) sivuvirrat jalostetaan korkealuokkaisiksi vientituotteiksi. Biomassa jalostetaan niin pitkälle kuin mahdollista. Logistiikka on yhteinen ja tukee biotalouden tuotteiden korkeaa laatua ja kilpailukykyä. Biotalouden toimijoita on niin paljon, että syntyy kilpailua ja tehokkuutta. Resurssitehokkaalle puurakentamiselle on paikallista kysyntää, paikallisia kohteita tehdään puusta. On luotu elinkeinojen välisiä suljettuja tuotteiden ja palveluiden tuotantoalueita sekä biotalouskyliä, joissa rakennukset on tehty puusta ja joissa käytetään ekosähköä ja bioenergiaa. Kestävän kehityksen matkailualueet ja lähiruoka ovat kainuulaisia matkailuvaltteja. Kainuussa toimii useita puutalotehtaita, jotka rakentavat sekä paikallisille että vientiin. Myös puurakentamisen konsepteja viedään ulkomaille. Kaavaratkaisuilla ja julkisilla hankinnoilla on vauhditettu puurakentamista. Kainuulainen maatalous on vahva ja edelleen kehittyvä elinkeino, joka tuottaa lähiruokaa ja ruokaa vientiin maakunnan ulkopuolelle. Valtaosa Kainuun maatiloista on energian suhteen yliomavaraisia eli ne tuottavat bioenergiaa riittävästi tuotantoprosessiensa pyörittämiseen ja myyvät bioenergiaa lähialueen kotitalouksille, yrityksille ja sähköverkkoon. Maatilojen tuotannon sivuvirrat ovat merkittäviä biojalosteiden raaka-aineita. Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen, vihreän hoivan ja luontomatkailun kysyntä on kasvanut radikaalisti, kun yleinen tietoisuus luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on levinnyt. Kainuussa kysyntään on onnistuttu vastaamaan. Alalla toimii paljon yrityksiä ja uusia syntyy, mikä tukee merkittävästi maaseudun työllisyyttä. Useimmat 2010-luvulla toimintansa lopettaneet yrittäjät 1 Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu. Kainuu-ohjelma, lausuntokierros 14.4.2014 13

ovat löytäneet jatkajan, joista lukuisat ovat tulleet myös Kainuun ulkopuolelta. Puhdas ja maukas kainuulainen vesi on vientituote. Biotalouden kehittämisen erityistavoitteet 2 Kainuulaisen biotalouden kehittämisessä biologisten luonnonvarojen hoidon ja käytön sekä luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotannon osalta puu- ja metsävarojen aineellista hyödyntämistä sekä metsien käyttöä palvelujen tuotantoon lisätään merkittävästi. Paikallisille markkinoille ja vientiin suuntautuvan paikallisen jalostustoiminnan kasvaessa Kainuun metsien vuosittaisia hakkuumääriä voidaan kasvattaa merkittävästi 2-3 miljoonaa kuutiota. Tämä lisää myös biojalostamoista ja sahoista tulevia puun sivuvirtoja, joiden jalostamista korkealuokkaisiksi tuotteiksi lisätään. Kainuun metsäenergiavolyymi on saatava kokonaisuudessaan käyttöön metsien uudistumiskyky huomioiden. Metsänhoidon osaamisesta huolehtimalla varmistetaan metsien hyvinvointi ja kasvu. Puurakentamisen kulttuuria ja kysyntää vahvistetaan lisäämällä julkisten hankintojen ja kaavaratkaisujen avulla puurakenteisten pien- ja kerrostalojen määrää. Kotimaisen kysynnän lisäksi myös puutuoteteollisuuden viennin kehittäminen on välttämätöntä. Tavoitteena on, että Kainuussa käynnistyy uusi sellutehdas ja biojalostamoita. Jätelain kiristyminen vuoden 2016 alussa estää esimerkiksi orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittelyn. Muutosta hyödynnetään kehittämällä jätteistä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa sekä liikennebiokaasun tuotantoa. Kestävien ja resurssiviisaiden tuotantoprosessien soveltamiseksi ja kehittämiseksi Kainuuseen luodaan biojalostamisen ja bio-osaamisen keskittymä. Alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä infrastruktuuria kehitetään niin, että biotalouden toimintaedellytykset maakunnassa turvataan. Maakunnan tutkimus- ja kehitystoimijat sekä alueen koulutusorganisaatiot ovat tärkeitä kumppaneita Kainuun biotalouden kehittämisessä. Esimerkiksi mittaustekniikan, puurakentamisen, peliteollisuuden ja hyvinvointialan osaaminen integroidaan biotalouden uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on lisättävä merkittävästi ja tuettava uusien kasvuyritysten syntymistä. Yritystoiminnan kannattavuus on perusedellytys ja suurimpien biotalousyritysten toiminnan tulee pohjautua vientiin. Kokonaisuudessaan kainuulaisten biotalouden tuotteiden, teknologian, osaamisen ja palvelujen vientiä pitää lisätä radikaalisti. Markkinointi- ja vientiosaamista on vahvistettava, mutta toimijoilta edellytetään myös rohkeutta lähteä myymään kainuulaista osaamista maailmalle. Maakunnan ympäristö- ja ilmastopoliittisiin tavoitteisiin liittyen pyritään siihen, että Kainuu saavuttaa liikenteen polttoaineita lukuun ottamatta energiaomavaraisuuden. Biomateriaalit (biopolttoaineet ja biokaasu) pitää saada laajasti käyttöön myös liikenteen polttoaineissa ja niiden jakeluverkko kattavaksi. Eloperäisten jätteiden kierrätyksessä ja hyötykäytössä Kainuusta kehitetään edelläkävijämaakunta. 2 Kainuu-ohjelman luonnos, lausuntokierros 14.4.2014 14

4. Toimenpiteet ja yhteistyö Tulevaisuuskuvien pohjalta laadittiin kullekin biotalouden osa-alueelle kehittämistoimenpiteitä, joista muodostettiin strategisia kehittämislinjauksia tulevalle maakuntaohjelmakaudelle 2014 2017 3. a) Laaditaan vuoden 2014 aikana Kainuun liiton koordinoimana Kainuun biotalousstrategia, joka sisältää biotalouden toimijoiden, nykytilan ja kasvupotentiaalin kartoituksen, osa-alueiden kehittämisen tavoitteet ja visiot, toimintaympäristön kehittämisen sekä Kainuun biotalousinvestointi- ja rahoitussuunnitelman ja erityisesti suunnitelman Euroopan unionin rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisestä. b) Käynnistetään vuoden 2014 aikana Kainuun liiton koordinoima Kainuun biotalousfoorumi, jossa kehitetään biotalouden osa-alueita sekä niiden välistä yhteistyötä sekä seurataan ja tuetaan Kainuun biotalousstrategian toteutumista. c) Käynnistetään vuosien 2014 2015 aikana luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen kehittämisen toimenpidekokonaisuus ja vahvistetaan alan toimijoiden yhteistyötä Kainuun liiton koordinoimana d) Materiaalivirtoja kehitetään niin, että yrityksen prosessissa syntynyt sivutuote olisi seuraavan yrityksen raaka-aine. Luodaan suljettuja kiertoja muodostavia biotalouden toimialojen välisiä liiketoimintaverkostoja, joissa toisten prosessien sivutuotteet ja jätteet ovat toisten tuotantoprosessien raaka-aineita. e) Käynnistetään kainuulaisia vapaa-ajan asutuksen ja pysyvän asutuksen biotalouskyliä, jotka perustuvat biotalouden tuotteille ja palveluille (puurakentaminen, bioenergia, lähiruoka, vihreä hoiva jne.) f) Biotalouden tuotteiden ja raaka-aineiden logistiikkaa (mm. metsätiet ja terminaalit) kehitetään sellaiseksi, että se pienentää sijaintihaittaa, alentaa kustannuksia sekä tukee alan tuotteiden kilpailukykyä ja korkeaa laatua. g) Julkisia hankintoja kehitetään ja hyödynnetään biotalouden vahvistamisessa (lähienergia, lähiruoka, puurakentaminen jne.) Tavoitteen on, että kaikki julkinen uudisrakentaminen tehdään puusta. Nämä kainuulaiset uudisrakennukset toimivat samalla puurakentamisen vientiä tukevina referenssikohteina. Biotalouden toimijoiden yhteistyötä Kainuussa jatketaan toteuttamalla selvitys biotalouden toimijakentästä, biotalouden aluetalousvaikutuksista ja raaka-aineresurssipohjasta. Selvitys valmistuu marraskuun 2014 loppuun mennessä. Selvitystä varten kootaan biotalouden eri osa-alueiden edustajista ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja tukea selvitystyötä. Tarkoitus on, että ohjausryhmä muodostaa biotalouden yhteistyötä koordinoivan ryhmän rungon jatkossa. Biotalouden asiantuntijaryhmä toimii myös Kainuun biotalousstrategian laatimisesta vastaavana työryhmänä. Tavoitteena on, että osana biotalouden toimialafoorumitoimintaa biotalouden eri toimijat kokoontuisivat jatkossa 1-2 kertaa vuodessa käsittelemään alan erityisteemoja. 3 Kainuu-ohjelman luonnos, lausuntokierros 14.4.2014 15

LÄHTEET Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia. https://www.tem.fi/files/39756/tem_biotal.pdf Biotalous.fi. Biotalouden nykytila-analyysi, työpajan tulokset, saatavilla osoitteesta http://www.slideshare.net/biotalous/biotalouden-nykytilaanalyysi-tyopajan-tulokset (viitattu 14.4.2014) Kainuu-ohjelman luonnos, lausuntokierros 14.4.2014. http://kuiskintaa.fi/wp-content/uploads/2014/02/hyvinvoiva-ja-elinvoimainen-kainuu1.pdf Kainuun ympäristöohjelma 2020. Tarja Laatikainen. Kainuun liitto. 2013. Saatavilla osoitteesta http://kuiskintaa.fi/wp-content/uploads/2014/02/kainuun_ymparistoohjelma_20201.pdf Kainuun ilmastostrategia 2020. Kainuun maakunta kuntayhtymä. 2011, B:26. Saatavilla osoitteesta http://kuiskintaa.fi/wp-content/uploads/2014/02/ilmastostrategia_2020_2510_pieni.pdf LIITTEET LIITE 1. Osallistujaluettelo Arffman Mika Haataja Jyrki Heikkinen Esa Heikkinen Pekka Härkönen Kerttu Karjalainen Timo Karppinen Paula Kemppainen Seija Komulainen Jari Korhonen Anita Käsmä Jouko Laajala Pasi Lipponen Marko Loukasmäki Pasi Moilanen Pekka Mulari Eeva-Liisa Mäkinen Jussi Määttä Juha Nivakoski Markku Oikari Risto Peltola Matti Piirainen Eero Pyykkönen Juhani Aluekehityssäätiö Metsäkeskus Pro Agria MTT Sotkamo Metsähallitus Kajaanin yliopistokeskus Kainuun liitto Kainuun liitto Kainuun Etu Oy Annosol Oy Kajaanin yliopistokeskus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Measurepolis development Oy Kainuun ELY-keskus Metsäkeskus Kainuun ammattiopisto Measurepolis development Oy Kainuun ELY-keskus Kainuun Etu Oy CEMIS Metsäkeskus Ekokymppi Metsäkeskus 16

Rahko Heikki Rautiainen Merja Ritvanen Unto Räty Jarkko Tolonen Arto Torvinen Jarmo Turunen Tatu Valtanen Eila Virkkunen Elina Virtanen Vesa Österberg Petri Metsänhoitoyhdistys Measurepolis development Oy Kainuun ELY-keskus Kajaanin yliopistokeskus Metsähallitus Renforsin ranta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuhmon kaupunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT CEMIS-Oulu Measurepolis development Oy LIITE 2. Nykytilan analyysit BIOKAASU VAHVUUDET Biovarannot, metsät, peltobiomassat, elintarvikeketjujen jätteet Tutkimuskenttä on vahva Synergiaetu : mm. jätteiden käsittely, mutta kytköksiä myös muuhun energian tuotantoon Hyvä ympäristönsuojelun teknologian taso - tietämystä on, tietotaito ja verkoston kunnossa Osaaminen: tutkimukset, verkostot, yrittäjät, edelläkävijät, monipuolista osaamista biokaasun suhteen Hajautettu energian tuotanto Kierrätyksen hyödyntäminen, energiajätetuotanto Joustava koulutusjärjestelmä, tulevat nuoret, uudet näkökulmat Yhteinen tahtotila: Biokaasuala on järkevä toimiala Poliittinen tahtotila: Vahvasti biotalouden ja biokaasun puolella, Mm. liikennepolttoaineet ja muu energia Yritykset ja investoinnit 2 toimivaa biokaasulaitosta Esimerkin voima: innovaattorit ja propellipäät Hanke- ja tutkimusrahoitusmahdollisuudet: Vähähiilisyys on ohjelmakauden teema Biotalouden kärki: biokaasu MAHDOLLISUUDET Pystytään kierrättämään ravinteita ja hiiltä Raaka-aineet: jäte, peltobiomassa, nautakarjatiloja, vesiekosysteemit, rehevöitymisilmiö Lukuisa joukko ongelmia, jotka olisivat ratkaistavissa biokaasu avulla Huipputeknologian kopioiminen Hyödyntämätön potentiaali Esimerkkinä toimiminen, pilotit Yhteiskunnan pienellä panostuksella lisää biokaasulaitoksia esim. maatiloille 17 HEIKKOUDET Muutosvastarinta Pienet resurssit rahoituspuolella Vanhakantainen ajattelu: Näin on tehty aina ennenkin Lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta Investointiympäristön houkuttelemattomuus (maatilat mutta myös maakunnan ulkopuoliset toimijat) Tietoisuuden puute suuren yleisön parissa Ympäristöriskit: räjähtävä kaasu Hajuhaitat, myös epätietoisuutta asiasta? Investoinnit kalliita Ylisääntely, ala ei etene, mm. Evira sääntelee, sähköverkko, tariffit Ei ole riittävät massakertymät: jäte Raaka-aineen ja tuotteiden kuljetusongelmat UHAT Korkeat maksut syövät kannattavuutta: Vastaanottomaksut Eettiset kysymykset: saako käyttää raaka-ainetta, joka kelpaisi esim. eläinten ravinnoksi -> onko pois ruoan tuotannosta Politiikan poukkoilu: esim. verotus? jäykkä ja estävä lainsäädäntö Riittämätön rohkeus investoinneissa Ulkopuoliset hyötyvät, jos ei ole paikallista käsittelylaitosta

Tulevan rahoituskauden mahdollisuudet: Vähähiilisyys Uudet työpaikat: logistiikka, lopputuotteiden levitys, liikennepolttoainekäyttö, autojen muuttaminen biokaasun käyttöön + huolto, Energia, hajautus tuo mahdollisuuksia ja huoltovarmuutta Nopeus, ketteryys, joustavuus etenkin koulutuksessa Omavaraisuus kaikilla tasoilla: kestävän kehityksen maakunta Vaikutukset kotitalouksille Pellot, metsät, suljettu ravinne- ja energiakierto Tuotanto voi olla hajautettua ja keskitettyä Biotaloutta koskevat säädökset hankintalainsäädännössä Tahtotilan ja yhteistyön puute (= myös mahdollisuus) Epäterve kilpailu myös tukipolitiikassa Rahan puute Ravintoketjuun voi kulkeutua jotain, mikä ei sinne kuulu. Pidetään ravintoketju puhtaana. BIOJALOSTEET VAHVUUDET Biovarannot Biotekninen osaaminen Elintarvikepuolen jalostus Ympäristövastuullisuus ja käytännöt Koulutuksen tarpeellisuuden tiedostaminen Infra, esim. UPM perinteet Insinöörikoulutuksen pitkät perinteet Biojalosteet kustannustehokkaasti vietävissä maakunnan ulkopuolelle (hyviä vientituotteita) HEIKKOUDET Osaaminen kapea-alaista Veturiyrityksiä vähän Koulutusmahdollisuudet Lainsäädännön ja tukipolitiikan poukkoilevuus Rohkeuden puute MAHDOLLISUUDET Verkostoituminen Olemassaoleva infra Muuntokoulutukset Yhteydet korkea-asteen koulutukseen Alan tiekartan laatiminen Globaali resurssiniukkuus Paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen Pienen koon ketteryys ja pilotointi Kehittämisrahojen hyödyntäminen Tutkimuksen ja elinkeinojen kohtaaminen Sivuvirtojen hyödyntäminen UHAT Kiistely biomassojen kestävyydestä (EU) Investointipäätökset muualle Asenteet Väestön väheneminen Riittämätön rohkeus tehdä päätöksiä BIOENERGIA VAHVUUDET Monipuoliset, laajat ja jatkuvasti uusiutuvat biovarannot (metsät vesi, turvalliset ja jäljitettävät ravintoketjut) Vahva osaamispohja ja osaamisen taso Ammattitaitoinen yrittäjäkunta Olemassa oleva infrastruktuuri 18 HEIKKOUDET Kysyntää liian vähän Korkea kustannustaso Biotalousinvestointien epävarma kannattavuus Toimeenpanon hitaus (julkinen sektori) Ei huomioida riittävästi aluetaloudellisia vaikutuksia Ei riskinottokykyä ja menestysnälkää Kainuun sijainti

Lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta MAHDOLLISUUDET Globaali resurssiniukkuus, vihreä kuluttajamuutos Biokapasiteetissa potentiaalia kasvattaa kestävää käyttöä edelleen Paikallisten ja alueellisten vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntäminen Energiantuotannon kääntäminen biopainotteiseksi ja riippumattomuus tuontienergiasta (EU tavoitteet) Uusi energiaa tarvitseva teollisuus Osaamisen ja teknologian vienti Verkostot Bioenergia-teknologian vienti UHAT Kiistely biomassojen kestävyydestä Kapea-alainen ajattelu Ristiriitaiset sektoripolitiikat Politiikan poukkoilu Kotimarkkinoiden pienuus Kilpailijat ovat nopeampia ja valtaavat markkinat ennen meitä Uudet ydinvoimalat PUUTUOTETEOLLISUUS VAHVUUDET puutuoteteollisuus luo energiavarantoa energiatehokkuus teräkseen ja betoniin puutuotteiden hiilineutraalius puumateriaalien edut rakentamisessa (ilmanvaihto, akustiikka) toimiva puuketju tervaosaaminen Kuhmon Woodpolis - laajat verkostot ja puuteollisuuden osaaminen Rakennusalaan liittyvä koulutus: KAO ja Kajaanin AMK Mittaustekniikka sekä pelit ja simulaattorit osaaminen, joita voidaan hyödyntää puuteollisuuden t&k&i -toiminnassa MAHDOLLISUUDET Globaali resurssiniukkuus, ilmastonmuutos ja kuluttajamuutos kysyntää Puutuoteteollisuuden laajentaminen talorakentamisesta (esim. rakenteet, sillat, piharakentaminen) Öljypohjaisten muovituotteiden korvaaminen biomassalla Puurakentaminen trendikkyyys Uudet puutuotteet (ajoneuvoteollisuus, puukomposiitit, massiivipuista tuulimyllyjä, polkupyöriä, puiset silmälasisangat) Tutkimustoiminnan suuntaaminen uusiin käyttökohteisiin Isoihin volyymihankkeisiin mukaan pääseminen Vientimahdollisuudet, keveää, helppo viedä Huonekaluteollisuus, iso business maailmalla, design tuotteet Venäjän markkinat, maun ymmärtäminen HEIKKOUDET lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta tuotekehitys puuttuu puurakentamisen osaamisen taso ja koulutus riittävän ison yrityskannan puute sinnikkyyden puute, liiallinen vaatimattomuus puurakentamisen heikko imago massiivipuuta ei hyödynnetä osana rakentamista markkinointi- ja myyntiosaaminen vientiosaaminen maantieteellinen sijainti, kaukana myyntimarkkinoista korkea kustannustaso ja huono kannattavuus heikko kyky kaupallistaa innovaatioita menestyneitä yrityksiä ei ole riittävästi heikko kyky kaupallistaa innovaatioita pk-yritysten pienet resurssit kehittämistä siinä, että metsästä otetaan valikoivasti UHAT Kainuun väestömäärän pienuus Jäädään jälkeen kehityksessä Ei menestytä kilpailussa muiden kanssa 19