Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013 Joni Virtanen Pietarsaari 2014

Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 5 3.2 Pintavesien tarkkailu... 5 3.3 Suotovesien tarkkailu... 5 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu... 5 4 Vuoden 2013 sää... 6 5 Vuoden 2013 velvoitetarkkailun tulokset... 6 5.1 Pintavedet... 6 5.2 Pohjavedet... 9 5.3 Suotovedet... 11 5.4 Kaatopaikkakaasut... 11 6 Tulosten tarkastelu... 12 6.1 Pintaveden laatu... 12 6.2 Pohjaveden laatu... 12 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus... 13 7 Yhteenveto... 13 8 Liitteet... 14 2

1 JOHDANTO Pietarsaaren keskustan käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin 640 000 tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta, rakennus, muovi ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä ongelmajätettä. Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien ovat toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. Länsi Suomen ympäristökeskuksen 25.1.2005 myöntämä ympäristölupa (dnro LSU 2004 Y 100) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 21.12.2012 antamallaan päätöksellä (Dnro LSSAVI/170/04.08/2010) jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemistöille sekä päivittänyt ja muuttanut Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (LSU 2004 Y 00/25.1.2005) lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy. Suotovesien analysoinnin on toteuttanut Nab Labs Oy. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2 KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella 2005. Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 2012 päätöksen mukaisesti (LSSAVI/170/04.08/2010) kaatopaikan tiivistys ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään 31.12.2018, minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 2020 loppuun mennessä. Tällä hetkellä kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa kaatopaikan lakiosan pintaa muotoillaan valmiiksi Oy Alholmens Kraftin Ab:n lentotuhkalla. Samalla kaasunpoistokaivoja korotetaan muotoilun vaatimalla korkeudella. Kyseisen vaiheen odotetaan päättyvän vuoden 2014 aikana, minkä jälkeen aloitetaan tiivistys ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen. Kyseisen vaiheen odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. 3

Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka alueen länsi ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka alueelle. Jätetäytössä syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään biologisesti jätetäytön korkeimpiin kohtiin rakennettujen biosuodattimien (kaasukaivojen) avulla. Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien myös rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailusta ja niiden kunnossapidosta. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailun. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintoviraston 21.12.2012 antaman päätöksen seurauksena, on velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö muuttunut vuodesta 2013. Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta ja pohjavesien tarkkailupisteet. 4

3.1 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan meijerin kaivo). Pohjavesien näytteenotto kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok N, NH 4 N, kloridi, ja fekaaliset streptokokit (enterokokit). Lisäksi on analysoitava liukoinen kok P, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Edellä mainittujen parametrien lisäksi on pohjavedestä tarkkailtava barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. 3.2 Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua. Pintavesien määrää ja laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Lisäksi joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä Erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok N, kok P, NH 4 N, rauta, ja fekaaliset streptokokit (enterokokit). Erikoisanalyysiin parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. 3.3 Suotovesien tarkkailu Suotovesien tarkkailu koostuu jätevedenpuhdistamolle johdetun veden määrän tarkkailun lisäksi kolmesti vuodessa määritettävistä analyyseistä. Suotovedestä on määritettävä ph, johtokyky, kiintoaineet,, BOD 7ATU, COD Cr, kok P, kok N, NH 4 N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset streptokokit (enterokokit). Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on tarkkailtava seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 5

4 Vuoden 2013 sää Vuoden 2013 alun sademäärät olivat vähäisiä. Sademäärät kasvoivat kesän ja loppuvuoden aikana. Etenkin marras ja joulukuun sadanta oli huomattavasti vertailuaikavälin (Korplax 1981 2010) sademääriä suurempia. Vuoden 2013 kokonaissadanta Korplaxissa oli 675 mm, mikä on noin 131 mm suurempi kuin vertailuaikavälin keskimääräinen vuosisadanta. Vuoden 2013 Kruunupyyssä mitatut lämpötilat vastasivat hyvin vuosien 1981 2010 keskilämpötiloja. Poikkeuksena kuitenkin vertailuaikavälin lämpötilaan, oli loppuvuosi 2013 poikkeuksellisen lämmin, jolloin myös marras joulukuun suuret sateet satoivat sulaan maahan vetenä. Kuva 2. Vuoden 2013 sadanta mitattuna Korplaxissa, sekä vuoden kuukausittaiset keskilämpötilat mitattuna Kruunupyyssä. 5 Vuoden 2013 velvoitetarkkailun tulokset Vuoden 2013 Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan näytteenotosta ja tulosten analysoinnista vastasi Ahma Ympäristö Oy. Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdettujen suotovesien analysoinnin hoiti Nab Labs Oy. 5.1 Pintavedet Vuoden 2013 kiintoainepitoisuudet ovat lokakuun tulosta (B, alapuoli) lukuun ottamatta keskimäärin pienempiä kuin vuosina 2011 ja 2012. Syksyn 2013 näytteenotossa pitoisuudet olivat huomattavasti suuremmat kaatopaikan alapuolisessa pisteessä. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat jaksolla 2010 2013 välillä 2,4 200 mg/l, eikä tuloksista ole havaittavissa merkittävää eroavaisuuksia kaatopaikan yläpuolisten ja alapuolisten tulosten välillä. Pintaveden sähkönjohtavuus on jonkin verran korkeampi kaatopaikan alapuolisessa näytepisteessä. Vuosien 2010 2013 sähkönjohtavuuden tulokset ovat vaihdelleet välillä 10 76 ms/m. 6

Kaatopaikan alapuolisen pisteen COD cr pitoisuudet ovat hieman yläpuolisten pisteiden tuloksia korkeampia. Poikkeavan korkeita tuloksia (12.9.2011 ja 19.7.2012) lukuun ottamatta, näytepisteiden erot eivät ole kuitenkaan huomattavan suuria. COD cr pitoisuudet vaihtelevat välillä < 10 240 mgo 2 /l. Kohonneet COD cr pitoisuudet ovat merkki kaatopaikan suotovesien vaikutuksista pintaveden laatuun. Pintaveden typpipitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuolisissa näytteissä, mikä osoittaa kaatopaikan vaikututtavan pintaveden laatuun. Vuosien 2010 2013 määritysten kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat välillä 500 21 000 µg/l. Kaatopaikan vaikutukset pintaveteen ovat havaittavissa myös ammoniumtypen pitoisuuksien kasvuna. Kaatopaikan yläpuolisten pisteiden NH 4 N pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina 2010 2013 välillä < 5 1100 µg/l. Alapuolisen pisteen pitoisuudet ovat olleet (12.9.2011 ja 19.7.2012 pieniä tuloksia lukuun ottamatta) välillä 2000 20000 µg/l. Valtaosassa vuosien 2010 2013 näytekerroista ovat pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet olleet hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä. Pisteiden väliset erot ovat olleet kuitenkin vähäisiä. Lokakuun 2013 näytteessä ilmeni poikkeavan korkea fosforipitoisuus (510 µg/l) kaatopaikan alapuolisessa pisteessä. Kyseisellä näytekerralla myös raudan ja kiintoaineen pitoisuudet olivat suuria. Lokakuun 2013 korkeaa tulosta lukuun ottamatta kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 32 290 µg/l. Raudan pitoisuuksia on määritetty vaihtelevasti vuosina 2010 2013. Keväästä 2013 lähtien rautamääritykset tehdään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Raudan pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 2100 33000 µg/l. Vuoden 2013 pitoisuudet olivat pisteissä A ja B edellisvuosia korkeampia. Kaatopaikan alapuolisen tarkkailupisteen rautapitoisuus oli huomattavan suuri syksyn 2013 tuloksessa verrattaessa aikaisempien vuosien tarkkailutuloksiin. Pintaveden bakteerimäärityksissä (suolistoperäiset enterokokit) ei ole havaittavissa kaatopaikan vaikutuksia. Vuosien 2010 2013 tulokset vaihtelevat paljon (1 510 pmy/100ml) ja kohonneet pitoisuudet ovat usein yläpuolissa näytteissä. Kohonneita pitoisuuksia ilmeni lokakuun 2013 näytteenotossa jokaiselta näytteenottopisteeltä, erityisesti yläpuoliselta pisteeltä A. 7

Kuva 3. Pintaveden kiintoaine, sähkönjohtavuus, COD cr, Kok N, Kok P, NH 4 N, enterokokkisekä rautapitoisuudet vuosina 2010 2013. 8

5.2 Pohjavedet Kerran vuodessa toistuvan pohjaveden tarkkailun tarkkailutulosten ph on pysynyt hyvin tasaisena vuosien 2010 2013 aikana. ph:n arvot ovat korkeammat putkessa P63 ja hieman alhaisemmat putkessa P43. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat hyvin tasaisia putkissa P63 ja Milkan kaivo. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät pohjavesiputken P43 tuloksissa jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia ja nousseet yhä vuoden 2013 analyysituloksessa. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset vaihtelevat välillä 21 220 ms/m. Putken P63 ja Milkan kaivon kloridipitoisuudet ovat olleet tasaisia. Pienimmät kloridipitoisuudet ovat olleet Milkan kaivon tarkkailupisteessä ja suurimmat putkessa P43. Putken P43 kloridipitoisuus on ollut lievässä nousussa vuodesta 2010 lähtien ja kohonnut huomattavasti vuoden 2013 tuloksessa. Kohonnut kloridipitoisuus on merkki kaatopaikan vaikutuksista pohjaveden laatuun. Pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 7,3 140 mg/l. Putkien P63 ja Milkan kaivo happi pitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2010 tuloksesta ja pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 1 7,7 mg/l. Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina 2010 2013. COD cr pitoisuus on muita putkia huomattavasti korkeampi putkessa P43, mikä ilmentää kaatopaikan vaikutusta. Vuosien 2010 2013 aikaiset pitoisuudet muissa putkissa ovat välillä 15 57 mg/l ja pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina. Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet melko tasaisia vuosien 2010 2013 aikana. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa putken P43 kokonaistyppipitoisuudessa, joka on huomattavasti muita putkia korkeampi. Myös pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria. Tarkkailupisteiden kok N pitoisuudet ovat olleet välillä 800 19000 µg/l. Kokonaisfosforin määritys on tehty keväästä 2013 lähtien suodatetusta näytteestä. Fosforipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina 2010 2013. Fosforipitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat putkessa P63 ja matalimmat pisteessä Milkan kaivo. Pitoisuudet vaihtelevat välillä 40 2200 µg/l. Pohjaveden rautapitoisuus on keväästä 2013 lähtien määritetty suodatetusta näytteestä. Liukoisen raudan pitoisuudet olivat vuonna 2013 tasaiset tarkkailupisteissä P43 ja Milkan kaivo. Pohjavesiputken P63 vuoden 2013 raudan liukoinen pitoisuus oli hyvin pieni (28 µg/l). 9

Kuva 4. Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus, happi, COD cr, Kok P, Kok N, sekä kloridi ja rautapitoisuudet vuosina 2010 2013. 10

5.3 Suotovedet Kaatopaikan suotovesien (jätevesien) laadun tarkkailu sisältyy Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen tarkkailuun. Puhdistamolle johdettujen suotovesien määrä on ollut vuodesta 2009 lähtien noin 10 000 m 3 /v. Taulukkoon 1 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta 2009 2013. Kaatopaikkatoiminnan vaikutukset jätevedenpuhdistamolle johdetussa vedessä näkyvät muun muassa kohonneina pitoisuuksina (ka. 340 µg/l), kloridipitoisuuksina (ka. 360 mg/l) sekä korkeina rautapitoisuuksina (ka. 9 mg/l). Suotoveden kok N sekä NH 4 N pitoisuudet ovat myös merkittäviä. Kesäkuun 2013 huomattavan korkeat tulokset osoittavat että suotovesien puhdistamolle muodostava kuormitus voi vaihdella merkittävästi. Taulukko 1. Alhedan jätevedenpuhdistamolle kaatopaikalta pumpatun suotoveden tarkkailutulokset. (harmaalla korostettu tulos on ollut alle määritysrajan => tulos puolitettu) Pvm T Enterok. ph Sähkönj. 5.4 Kaatopaikkakaasut SS Kok N NH4 N Kok P BOD7 Cl 13.5.09 < 1 7,4 240 4 51 35 0,12 3,8 105 290 0,158 0,025 0,48 4,78 0,009 2,5 0,2 17,3 11,8 2,5 8,9 5 320 24.11.09 0 7,4 290 40 65 50 0,24 6,1 150 400 0,025 0,025 1,39 0,08 0,02 1 0,15 5,00 9,84 0,55 18,7 2,5 340 7.4.10 2,5 7,0 151 10 8,2 0,04 1 15 0,025 16.6.10 6,9 7,3 300 14 39 0,05 1 100 0,025 8.9.10 8,8 7,3 375 10 50 0,05 3 120 0,025 14.12.10 6,4 205 7,5 534 60 64 54 0,48 9 220 510 0,28 0,025 0,48 7,6 0,07 3,5 1 8 10 7 20 6,25 29.6.11 13 22 7,5 140 7 34 31 0,23 5 83 170 0,1 0,025 0,57 8,1 0,012 5 1 8 140 5 10 6,25 87 7.9.11 11 0 7,6 204 29 51 43 0,36 5,9 120 270 0,1 0,025 0,61 15 0,012 3,125 0,625 9 10 3,125 10 23 210 13.12.11 12 ~4 7,4 328 13 54 44 0,19 3 120 450 0,27 0,025 0,6 11 0,012 3,125 0,625 9 20 3,125 10 6,25 20.3.12 5,8 2 7,3 187 15 45 34 0,27 4 89 240 0,1 0,025 0,56 11 0,04 3 0,5 8 30 3,125 10 48 700 7.6.12 6,7 4 7,4 217 14 45 39 0,2 5 110 250 0,1 0,025 0,5 8,2 0,03 3,125 0,625 3,125 30 10 10 6,25 500 13.3.13 5,8 0 7,8 291 12 53 51 0,35 3,5 110 420 0,1 0,025 0,45 10 0,013 3 0,6 10 260 3 10 0,7 380 25.6.13 6,7 > 8000 7,4 244 250 57 46 3,4 260 370 360 0,42 0,025 0,55 24 0,08 2,4 1,7 8,4 380 0,88 8,1 1,1 330 11.9.13 9,4 6 7,6 342 22 51 45 0,31 7 130 480 0,1 0,025 0,53 6,5 0,03 3 3 10 30 0,6 7,4 1,2 270 10.12.13 7,1 1 7,6 295 24 34 26 0,1 3 97 480 42 0,025 0,49 4,9 0,013 1,2 0,11 3,7 24 0,25 7,9 0,5 260 ka. 7,8 26,7 7,4 275,9 34,9 46,7 41,5 0,4 21,4 129,3 360,0 3,6 0,0 0,6 9,3 0,0 2,8 0,8 8,3 79,6 3,3 10,9 8,9 339,7 Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja tarkkaillaan kerran vuodessa. Vuosien 2012 ja 2013 välillä ei merkittäviä muutoksia ole havaittavissa kaasun ominaisuuksissa. Kaasuputken 8 missä vuonna 2012 ei ollut havaittavissa metaania, oli metaanipitoisuus vuoden 2013 määrityksessä 15 %. Myös putkien 5 ja 9 metaanipitoisuudet ovat kohonneet hieman. Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2013 välillä 0 36,7 %. Vastaavasti kaasuputkien väliset hiilidioksidipitoisuudet ovat pysyneet hyvin melko yhtäläisinä kahden tarkkailuvuoden aikana. Lähes jokaisen kaasuputken CO 2 pitoisuus on kohonnut hieman vuoden aikana ja merkittävimmin pitoisuudet ovat nousseet putkissa 6, 8 ja 9. Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2013 välillä 0,1 29,4 %. Kaasuputkien happipitoisuudet ovat laskeneet lievästi vuonna 2013. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet putkissa 1, 2 ja 8. Ainoastaan putken 3 happipitoisuus on noussut vuonna 2013. Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2013 välillä 0,5 6,9 %. Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn 11

Kuva 5. Kaatopaikkakaasun CH4, CO2 ja happipitoisuudet vuosina 2012 2013. 6 Tulosten tarkastelu Vuoden 2013 tarkkailun tulokset ovat koottuna tarkkailuraporttiin liitteinä (liitteet 1 3). Pohja, pinta, ja suotovesien osalta tulosten vertailuarvoja on käytettävissä jo usean vuoden ajalta, joihin vuoden 2013 tuloksia on vertailtu raportin kuvaajissa 3 5. Kaatopaikkakaasun osalta vertailutuloksia oli saatavissa vain yhdeltä aikaisemmalta vuodelta (2012). 6.1 Pintaveden laatu Kaatopaikan vaikutukset pintaveden laatuun ovat havaittavissa etenkin alapuolisen pintaveden kohonneiden typpiyhdisteiden (kokonaistyppi ja ammoniumtyppi) sekä sähkönjohtavuuden pitoisuuksissa. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä on huomattava. Pintavedessä on ollut ajoittain havaittavissa korkeita suolistoperäisten enterokokkien määriä. (330 510 pmy/100ml). Kohonneet pitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, joten vaikutukset veden hygieniseen laatuun ei pitäisi aiheutua kaatopaikalta. 6.2 Pohjaveden laatu Pohjaveden laadun vaihtelu vuosien 2010 2013 aikana on ollut melko maltillista putkessa P63 sekä Milkan kaivo. Pohjaveden laatu on selvästi heikompaa putkessa P43, missä myös vuosien välinen vaihtelu on ollut merkittävämpää. Putken P43 sähkönjohtavuus, COD cr, Kok P, Kok N, sekä kloridipitoisuudet ovat moninkertaiset kahden muun tarkkailupisteen tuloksiin nähden, seurauksena kaatopaikan vaikutuksista. Hapettoman putken P43 metallipitoisuudet ovat suuria 12

läpi vertailujakson. Milkan kaivon tarkkailupisteessä on vuosien 2010 2013 tuloksissa on ilmennyt pieniä määriä suolistoperäisiä enterokokkeja. Muuten pohjavedet ovat olleet hygieenisesti hyvälaatuisia. 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus Vuoden 2013 tulokset olivat melko yhtäläiset edellisen vuoden aikana tehtyjen määritysten tuloksiin. Vuoden 2012 tulosten tavoin kaatopaikkakaasun metaanipitoisuudet olivat suurimmat kaasuputkissa 2, 3 ja 5. Erona aikaisempiin tuloksiin on kaasuputken 8:n edellisvuodesta kohonnut metaanipitoisuus (13,6 %). Vastaavasti kaasuputken 8 happipitoisuus on laskenut 8,5 %:sta 2,1 %:iin. Kaasuputkien 6, 8 ja 9 hiilidioksidipitoisuudet ovat nousseet hieman vuoden 2012 tuloksiin nähden. Muutokset muiden putkien CO 2 pitoisuuden osalta ovat vähäisiä. Kaatopaikan ympäristölupa (LSSAVI/170/04.08/2010) edellyttää että muodostuvan kaasun kertymistä ja purkautumista on tarkkailtava vuosittain kahdeksasta pisteestä. Tämän seurauksena on vuonna 2014 päätetty jättää yksi metaanin osalta nollatuloksen antanut kaasuputki pois tarkkailusta. 7 Yhteenveto Pietarsaaren keskustan käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2013 velvoitetarkkailut pinta, pohja ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta ovat toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/170/04.08/2010) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Keväästä 2013 alkaen on pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on jatkettu siten, että tiedot syntyvän kaasun paineesta sekä ainesosista on määritetty alueen yhdeksästä kaasuputkesta kertaalleen vuoden 2013 aikana. Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdetun suotoveden laatua ja määrää tarkkaillaan kolmesti vuodessa. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja, B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P 43) kohonneina kok N ja COD cr pitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuutena. Lisäksi putken P43 pohjavedessä on havaittu huomattavia kloridipitoisuuksia ja kaatopaikan alapuolisessa pintavedessä (havaintopiste B) toistuvasti korkeita ammoniumtyppipitoisuuksia. 13

8 Liitteet Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta 2010 2013. Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta 2010 2013. Liite 3 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset, vuodet 2012 2013. 14

Liite 1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan => tulos puolitettu) Vuosi 2010 Piste Pvm Syvyys (m) Sähkönjoht. Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph (%) BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 11.5.10 0,1 8,6 ei hajua 20 19 32 5,7 9 77 15 1,5 1900 30 730 760 32 0 8 23 3800 80 1,5 2,5 0,5 2,5 11 0,5 1600 0,5 A, yp 6.9.10 0,07 10,9 ei hajua 130 3,6 34 7,2 11,2 101 44 1,5 1100 37 21 350 36 7 3,6 2100 39 A, yp 9.11.10 0,14 0,3 ei hajua 25 21 39 5,8 10,1 70 31 1,5 2100 32 670 810 34 0 88 5200 83 ka. 0,1 6,6 58,3 14,5 35,0 6,2 10,1 82,7 30,0 1,5 1700,0 33,0 473,7 640,0 34,0 2,3 33,2 23,0 3700,0 67,3 1,5 2,5 0,5 2,5 11,0 0,5 1600,0 0,5 E, yp 11.5.10 0,08 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6,6 10 87 33 1,5 830 38 55 220 25 0 2,1 36 2100 39 15 2,5 0,5 6 5 0,5 430 0,5 E, yp 6.9.10 0,15 10,6 ei hajua 130 4,4 29 7,3 10 90 44 1,5 670 82 29 53 31 25 0,3 E, yp 9.11.10 0,09 0,6 ei hajua 130 6,8 30 6,5 10,6 74 35 1,5 870 46 120 250 36 1 0,9 ka. 0,11 6,8 111,7 5,2 26,7 6,8 10,2 83,7 37,3 1,5 790,0 55,3 68,0 174,3 30,7 8,7 1,1 36,0 2100,0 39,0 15,0 2,5 0,5 6,0 5,0 0,5 430,0 0,5 B, ap 11.5.10 0,1 9,7 ei hajua 30 30 44 6,4 9,2 81 41 1,5 5400 60 4400 740 40 2 6 32 5200 83 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0,5 2400 0,5 B, ap 6.9.10 0,11 9,9 ei hajua 130 2,4 76 7,2 5,5 49 77 8,8 21000 66 20000 1200 80 14 4,4 B, ap 9.11.10 0,14 0,2 ei hajua 88 36 53 6,5 10,5 72 48 1,5 8300 80 6800 790 47 1 35 ka. 0,12 6,6 82,7 22,8 57,7 6,7 8,4 67,3 55,3 3,9 11566,7 68,7 10400,0 910,0 55,7 5,7 15,1 32,0 5200,0 83,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 2400,0 0,5 Vuosi 2011 Piste Pvm Syvyys (m) Sähkönjoht. Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph (%) BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 24.5.11 0,10 11,4 ei hajua 75 13 33 6,4 8,2 75 43 1,5 1900 61 900 370 33 12 32,4 27 5100 50 4 2,5 0,5 2,5 5 0,5 920 0,5 A, yp 12.9.11 0,02 12,5 ei hajua 190 7,6 32 7 4,8 45 58 1,5 2200 37 1100 260 27 10 1,7 A, yp 18.10.11 0,07 6,3 ei hajua 200 180 35 6,2 7,8 63 54 1,5 2200 81 840 540 34 12 27 ka. 0,06 10,1 155,0 66,9 33,3 6,5 6,9 61,0 51,7 1,5 2100,0 59,7 946,7 390,0 31,3 11,3 20,4 27,0 5100,0 50,0 4,0 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 920,0 0,5 E, yp 24.5.11 0,05 12,1 ei hajua 100 13 24 6,7 9,2 86 41 1,5 840 76 32 70 29 6 4 39 4300 12,5 1,5 2,5 1 2,5 5 0,5 610 0,5 E, yp 12.9.11 0,07 12,8 ei hajua 190 34 36 6,2 7 66 40 4,2 810 210 2,5 73 11 510 3 E, yp 18.10.11 0,08 6,2 ei hajua 200 17 32 6,4 7,8 63 50 1,5 1100 68 220 160 36 10 9,6 ka. 0,07 10,4 163,3 21,3 30,7 6,4 8,0 71,7 43,7 2,4 916,7 118,0 84,8 101,0 25,3 175,3 5,5 39,0 4300,0 12,5 1,5 2,5 1,0 2,5 5,0 0,5 610,0 0,5 B, ap 24.5.11 0,12 12 ei hajua 100 15 43 6,7 8,5 79 48 1,5 6600 85 5700 420 41 14 75 33 5800 46 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0,5 1400 0,5 B, ap 12.9.11 0,04 12,4 ei hajua 1600 140 20 6,9 0 0 170 9,1 2300 120 9 5 32 2 3,4 B, ap 18.10.11 0,1 6,3 ei hajua 200 23 53 6,8 7,1 58 61 1,5 9000 100 8300 520 49 4 13,2 ka. 0,09 10,2 633,3 59,3 38,7 6,8 5,2 45,7 93,0 4,0 5966,7 101,7 4669,7 315,0 40,7 6,7 30,5 33,0 5800,0 46,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 1400,0 0,5 Vuosi 2012 Piste Pvm Syvyys (m) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph (%) BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 23.4.12 0,2 4,3 ei hajua 310 33 22 5,8 8,2 63 54 0,15 2700 120 490 1300 27 12 120 63 5800 61 1,5 2,5 1 6 12 0,5 1800 0,5 A, yp 19.7.12 0,19 12,9 ei hajua 500 25 30 6,2 4,6 44 80 3,1 2500 120 500 320 29 160 62,5 A, yp 10.9.12 0,1 10,2 ei hajua 380 17 29 6,6 5,6 50 73 0,15 1700 100 360 170 30 24 4 ka. 0,2 9,1 396,7 25,0 27,0 6,2 6,1 52,3 69,0 1,1 2300,0 113,3 450,0 596,7 28,7 65,3 62,2 63,0 5800,0 61,0 1,5 2,5 1,0 6,0 12,0 0,5 1800,0 0,5 E, yp 23.4.12 0,15 5,3 ei hajua 310 200 16 6,5 9,2 73 52 0,15 1300 230 110 340 18 57 32,4 87 3700 44 5,4 2,5 1,1 8 5 0,5 3400 0,5 E, yp 19.7.12 0,19 12,6 ei hajua 120 160 12 6,4 8,5 80 25 0,15 780 240 38 110 7,3 470 131 E, yp 10.9.12 0,06 10,5 ei hajua 380 12 31 6,7 8,1 73 66 0,15 1300 96 110 130 34 9 1,2 ka. 0,13 9,5 270,0 124,0 19,7 6,5 8,6 75,3 47,7 0,2 1126,7 188,7 86,0 193,3 19,8 178,7 54,9 87,0 3700,0 44,0 5,4 2,5 1,1 8,0 5,0 0,5 3400,0 0,5 B, ap 23.4.12 0,17 5 ei hajua 500 98 31 6,3 8,7 68 94 0,15 5100 290 2700 1300 25 11 147 77 3400 80 5,3 9 0,5 8 12 0,5 3300 0,5 B, ap 19.7.12 0,21 13,7 ei hajua 100 190 33 3,5 0 0 240 0,15 3900 260 46 2,5 18 1 23 B, ap 10.9.12 0,08 10,5 ei hajua 380 11 72 7,1 5,5 49 89 4,4 18000 150 15000 460 73 5 18,8 ka. 0,15 9,7 326,7 99,7 45,3 5,6 4,7 39,0 141,0 1,6 9000,0 233,3 5915,3 587,5 38,7 5,7 62,9 77,0 3400,0 80,0 5,3 9,0 0,5 8,0 12,0 0,5 3300,0 0,5 Vuosi 2013 Piste Pvm Syvyys (m) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph (%) BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 24.4.13 0,15 2,1 maatunut 250 20 24 5,9 6,7 49 60 2600 140 810 6 84 65 14000 A, yp 23.10.13 0,20 0,7 ei hajua 50 25 14 6,7 10,9 76 10 880 91 230 330 151 16 5800 ka. 0,175 1,4 150 22,5 19 6,3 8,8 62,5 35 1740 115,5 520 168 117,5 40,5 9900 E, yp 24.4.13 0,13 2,6 maatunut 190 25 17 6,4 9,5 70 44 1100 100 41 1 6,5 58 5900 E, yp 23.10.13 0,15 3,4 ei hajua 50 39 10 6,1 11,9 89 10 500 100 48 130 16,2 12 3000 ka. 0,14 3 120 32 13,5 6,25 10,7 79,5 27 800 100 44,5 65,5 11,35 35 4450 B, ap 24.4.13 0,17 2,5 maatunut 380 20 36 6,5 7,6 56 110 6700 170 5600 8 36,8 69 13000 B, ap 23.10.13 0,10 1,5 ei hajua 75 110 31 6,8 9,2 66 37 3100 510 2000 110 72,8 25 33000 ka. 0,135 2 227,5 65 33,5 6,65 8,4 61 73,5 4900 340 3800 59 54,8 47 23000

Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan => tulos puolitettu) Vuosi 2010 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. (%) Kok P Kok N NO3 N Kloridi Rauta Sinkki Kromi Lyijy Enterokokit Vesipinta (m) Kiintoaine BOD7 P 43 11.5.2010 4,3 6 130 0 0 340 490 6500 12 58 110000 2400 13 2,5 170 0 1,23 100 >10 P 63 11.5.2010 3,8 7,8 55 3,6 27 15 1700 990 240 33 870 100 1,5 2,5 20 0 1,5 6,3 4,9 Milkan kaivo 11.5.2010 2,7 7 27 7,7 57 15 40 1700 1000 8,2 920 39 6 2,5 26 21 1 1,5 Vuosi 2011 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. (%) Kok P Kok N NO3 N Kloridi Rauta Sinkki Kromi Lyijy Enterokokit Vesipinta (m) Kiintoaine BOD7 P 43 24.5.2011 6,5 6,1 130 0 0 380 570 4200 5 66 120000 8800 15 2,5 69 0 1,65 39 19 P 63 24.5.2011 3,9 7,7 45 1,1 8,4 46 1700 890 330 48 270 44 3 2,5 15 0 1,51 5,6 1,5 Milkan kaivo 24.5.2011 5,5 7,1 29 1 7,9 57 61 910 200 8,3 7200 12,5 3 2,5 31 0 7 1,5 Vuosi 2012 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. (%) Kok P Kok N NO3 N Kloridi Rauta Sinkki Kromi Lyijy Enterokokit Vesipinta (m) Kiintoaine BOD7 P 43 23.4.2012 5,7 6,3 140 0 0 320 550 2400 2,5 69 140000 460 15 2,5 0 1,3 5 25 P 63 23.4.2012 2,8 7,9 46 2,5 18 39 2200 1100 57 48 5000 250 3,6 2,5 20 0 1,29 320 8,8 Milkan kaivo 23.4.2012 2,4 7,3 30 1,7 12 25 87 880 190 11 8000 29 4,5 2,5 31 0 8 1,5 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm ulkonäkö ph Sähkönjoht. (%) Liuk.Kok P Kok N NH4 N Kloridi Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb Enterokokit Vesipinta (m) P T43 23.10.2013 7,8 6,3 220 0 0 330 320 19000 16000 140 2580 287 3,8 0,025 180 0 1,86 PT 63 23.10.2013 7 7,8 49 1,1 9,1 25 1600 800 370 36 28 14,3 0,23 0,025 17 0 1,81 Milkan kaivo 23.10.2013 8,8 6,8 21 1,6 13,8 41 150 980 2,5 7,3 2660 17,4 1,9 0,99 29 22

Liite 3 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Kaatopaikkakaasut Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) Vuosi 2012 Näytepiste Pvm CH4 % CO2 % % Ilmanpaine mb C Kaasu G1 15.11.2012 0,0 0,0 10,0 993 6,2 Kaasu G2 15.11.2012 0,6 0,9 9,0 993 7,6 Kaasu G3 15.11.2012 0,0 0,6 9,5 994 5,0 Kaasu G4 15.11.2012 39,0 29,7 0,0 993 6,7 Kaasu G5 15.11.2012 0,0 0,1 9,1 997 4,6 Kaasuputki 1 15.11.2012 0,0 0,1 10,0 992 5,7 Kaasuputki 2 15.11.2012 21,4 17,7 2,7 992 9,7 Kaasuputki 3 15.11.2012 39,2 26,7 0,7 993 8,1 Kaasuputki 4 15.11.2012 0,0 0,8 9,5 992 5,0 Kaasuputki 5 15.11.2012 23,4 23,6 1,2 993 8,1 Kaasuputki 6 15.11.2012 0,0 3,0 8,1 993 8,1 Kaasuputki 7 15.11.2012 0,0 3,7 7,9 993 6,8 Kaasuputki 8 15.11.2012 0,0 2,3 8,5 993 6,9 Kaasuputki 9 15.11.2012 12,2 7,2 4,5 994 5,9 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH4 % CO2 % % Ilmanpaine mb C Kaasuputki 1 24.10.2013 0 1,3 6,9 984 Kaasuputki 2 24.10.2013 24,2 22,2 0,5 983 Kaasuputki 3 24.10.2013 36,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki 4 24.10.2013 0 0,1 6,8 983 Kaasuputki 5 24.10.2013 26,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki 6 24.10.2013 0,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki 7 24.10.2013 0 0,8 6,5 983 Kaasuputki 8 24.10.2013 13,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki 9 24.10.2013 18,3 10,5 3,2 984