Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Seppo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Pasi Lamminluoto kuntakehityspäällikkö (sij.) 040 737 2337 pasi.lamminluoto@pohjois-karjala.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 24.02.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Pohjois-Karjalan maakuntahallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Ei vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Mitä tarkoittaa tarkoituksenmukainen palvelujen keskittäminen pitkien etäisyyksien maakunnissa kuten Pohjois-Karjalassa? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Ei vastauksia.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Mikäli vähintään 20 000 asukkaan kunta haluaa järjestää ns. peruspalvelut, niin siihen on oltava mahdollisuus 8 :n mukaisesti. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Erityisvastuualueella on liikaa päätösvaltaa sosiaali- ja terveysalueen osalta, koordinointi on tärkeää. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Erityisesti rahoitus on epäselvää. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Periaatteessa on, mutta kuntien perustuslain suoman itsehallinnon kannalta oikeudelliset ja taloudelliset vastuut ovat epäselviä.
20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? mikään edellä olevista, koska - Kuntayhtymän kannattamiseen tarvitaan vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään puolet yhteenlasketusta asukasluvusta. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? ota kantaa - Hallinnointimallista pitäisi saada yhteneväinen ratkaisu koko maahan niin, että ei olisi erilaisia hallintohimmeleitä.
22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä - Kuntien tulee voida alueella sopia miten yhteistoimintasopimus hyväksytään. 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? ota kantaa
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? ota kantaa 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Kaksi eri hallitusta toimeenpanovaltaa koskien. Lisäksi haasteena erittäin laaja yhtymäkokous, missä olisi 70 kunnan edustus. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Kaksi eri hallitusta, lisäksi alueiden edustuksen osuus hallituksessa on määrittelemättä.
28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Palvelujen tuottamisen ratkaisut tulee pitää sosiaali- ja terveysalueilla. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Hallinnon järjestäminen eri tasoilla herättää kaikkiaan paljon kysymyksiä esitettyjen säännösten osalta. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Lähtökohtana asukasluku, mutta epäselvää mikä paino peruspalvelujen valtionosuudella olisi.
32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Sama ongelma kuin edellä perustason alueella. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? - Selkeä kyllä, mutta asukaslukuperusteisena epäoikeudenmukainen. 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? - Järjestely on oikeudenmukainen. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? - Perustason tiedot on hyvä olla asiakkaan näkökulmasta käytettävissä myös sosiaali- ja terveysalueella. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia.
40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa
43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Perustason alueille ei ole tarkoituksenmukaista suoraan antaa mahdollisuutta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Jos omaisuusjärjestelyihin joudutaan, on niitä turha pitkittää niin, että esimerkiksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymä vuokraisi tilat vastuukunnalle määrittämättömäksi ajaksi.
46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Toteutuessaan muutokset ovat erittäin suuria ja haasteellisia toteuttaa. Kunnat tarvitsevat varmuudella muutostukea laajassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Merkittävänä osana kuntauudistusta toteutetaan hallituksen käynnistämä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus. Lausuntokierroksella on hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräistä siihen kiinteästi liittyvistä laeista. Pohjois-Karjalan kuntien väestörakenne on koko maata vanhusvoittoisempi ja myös sairastavuus on tutkimusten mukaan selvästi korkeampi ns. kansansairauksiin liittyen. Maakunnan suhteellinen asema sairastavuudessa on kuitenkin kohentunut mm. suhteessa muihin Itä-Suomen maakuntiin nähden. Merkittävää vaikutusta on tässä ollut kansainvälisestikin kuuluisalla Pohjois-Karjala -projektilla. Terveyden edistämistyötä on maakunnassa jatkettu päättyneen hankkeen jälkeenkin mm. siten, että Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä on saatu kerättyä varat viisivuotiseen terveyden edistämisen professuuriin, mikä on sijoitettu Itä-Suomen yliopistoon ja tarkemmin Pohjois-Karjalan keskussairaalaan Joensuuhun. Pohjois-Karjalan kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon bruttomenot vuonna 2012 olivat 651 milj. euroa eli niiden osuus kokonaismenoista oli 59,2 %, osassa kuntia suhdeluku oli vielä tätäkin selvästi korkeampi. Vastaavasti koko maassa sektorin osuus oli 55 % eli menot tällä osuudella maakunnassa olisivat yli 40 milj. euroa alhaisemmat. Vaikka menot ovat suhteessa koko maahan korkeammat, ovat ne tarvevakioituina eli väestörakenne huomioiden erittäin kustannustehokkaasti hoidettu. Useimpien kuntien palvelut ovat em. kustannusvertailussa koko maan keskitasoa alhaisimmilla menoilla toteutettu. Varsinkin erikoissairaanhoito on pitkään ollut erittäin kustannustehokasta. Vuoden 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan Pohjois-Karjalan keskussairaala oli koko maan selvästi kustannustehokkain keskussairaala. Kaikkiaan koko maassa on 16 keskussairaalaa. Pohjois-Karjalan kuntien kannalta on erityisen tärkeää se, miten jatkossa väestön edelleen ikääntyessä voidaan järjestään laadukkaat palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tätä edellyttää jatkuvasti kiristyvä kuntatalous, missä useiden maakunnan kuntien tilanne on jo nyt erityisen haastava. Esimerkiksi kunnallisverotuksen taso on maan korkeimpia ja kaksi kunnallisveroltaan korkeimman veroprosentin kuntaa on maakunnasta. Huolena on se, että maan eri osien kuntatalouden tilanne eriytyy ja sitä myötä myös kansalaisten mahdollisuuden saada tasavertaisesti palveluja vaarantuu. Pohjois-Karjalan näkökulmasta tarvitaan siis uudistuksia ja selvät perusteet niiden eteenpäin viemiseen ovat olemassa. Maakuntaliiton näkemys on, että alueen kunnilla tulee olla demokraattinen päätösvalta sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestämistavasta. Vastuukuntamallin ja kuntayhtymämallin tulisi olla aidosti tasavertaisia vaihtoehtoja hallintomalliksi. Ratkaisu tulee voida tehdä molempien vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia punniten eikä niin, että toinen malleista on jo etukäteen suljettu pois.