One Planet Living. Kestävän elämäntavan konseptin soveltuminen Suomeen

Samankaltaiset tiedostot
One Planet Living Kestävän elämäntavan konseptin soveltuminen Suomeen

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Sosiaalisesti kestävät kaupungit -projektiaihio

SEMINAARI: Innovaatioita ja uutta kasvua kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä Osaamisen kehittäminen - koulutuspilotti

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Espoon kaupunki

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

GBC Strategia

Digitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen Vihreä talous & Vihreä liiketoiminta

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

ESPOO. Euroopan kestävin kaupunki

Alueellinen energiatehokkuus

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen

Kiertotalouden edistäminen

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS. Kestävän kehityksen OnePlanetLiving -tavoiteohjelma /II

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Tulevaisuuden kunta elinvoiman edistäjänä

KULTU-kokeiluhankkeet

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E Aa u a V Ri N Ka U I n

Venäjä jälleen mahdollisuus Jouko Pöyhönen, SRV Yhtiöt Oyj

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Hiilineutraali kiertotalous

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari Pellervo Matilainen, Skanska

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Opiskelijan palveluksessa

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Bio- ja ympäristökysymykset

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Fondia Oyj Leena Hellfors, Tj

Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet ja haasteet

Kestävä kaupunki ohjelma Virve Hokkanen, Ympäristöministeriö Kuntien ilmastotyö vauhtiin tilaisuus

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Fondia Oyj Leena Hellfors, Tj

HSY: Energia- ja ilmastonäkökulmat kaavoissa, Case Kivistö Lea Varpanen Kivistö, kaavoituspäällikkö

Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö

Lisätiedot: Terry Davidson, The Communications Group terry ( ) eurocom.be

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa


Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Envi Grow Park seminaari; Biotalouden vahvat Maamerkit Eero Kokkonen/Maamerkit-ohjelma

Technopolis kannattavaa kasvua. Talousjohtaja Reijo Tauriainen

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Teolliset ratkaisut korjausrakentamisessa

Kestävä kehitys museoissa Tekniikan museo

Kestävä Rakentaminen -klusteri

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Minkälainen on tulevaisuutemme?

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting

Smart Health ja Digitaaliset sisällöt Matti Eskola

Voimakkaasti kasvava markkinoinnin edelläkävijä TOIMITUSJOHTAJA JYRKI VAITTINEN NASDAQ, 18/03/2019

Transkriptio:

One Planet Living Kestävän elämäntavan konseptin soveltuminen Suomeen Kaupungistuminen ja kulutuksen kasvu ovat lisänneet kestävän kehityksen merkitystä asuinympäristöjen rakentamisessa. Kaupunkiympäristön sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys ovat tärkeitä kriteereitä, joilla pyritään takaamaan kaupunkien houkuttelevuus, asukkaiden hyvinvointi sekä hyvän elämän edellytykset, ja siksi niihin kiinnitetään kaupunkisuunnittelussa ja aluekehittämisessä entistä enemmän huomiota. Kestävän kehityksen vaatimukset sekä kiihtyvä kaupungistuminen ja näiden väliset ristiriidat asettavat suuria haasteita kunnille, jotka ovat päävastuussa uusien elinympäristöjen luomisesta yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Skanskasta lyhyesti Skanska globaalisti perustettu vuonna 1887 Ruotsissa Henkilöstöä noin 57 000 Vuosittain noin 12 000 hanketta Listattu Tukholman pörssiin Liikevaihto vuonna 2014 lähes 16 miljardia euroa Fortune 500 -listalla Skanska Suomessa vuonna 2014 Liikevaihto 835,0 miljoonaa euroa Liikevoitto 35,2 miljoonaa euroa Henkilöstöä noin 2 200 Skanskan hankekehityksen tarkoituksena on tarjota ja kehittää kannattavia ja ympäristötehokkaita tiloja asiakkailleen. Tuotteita kehitetään kaikille asiakassegmenteille: julkinen sektori ja kaupunkikehitys, toimistot, kaupan sektori, logistiikka ja teollisuus, erityisasuminen ja sairaalat, sekä hotellit ja muut tilat. Erityisesti kaupunkikehityksessä Skanska pyrkii olemaan kestävän kehityksen edelläkävijä ja vastuullinen toimija ympäristötehokkuuden kehittämisessä. Tarkoituksena on jatkuva osaamisen laajentaminen ja osaamiseen kannustaminen energiatehokkaan rakentamisen ja yleisen ympäristötehokkuuden parissa. Omien aluekehittämisen työkalujen ohella, tärkeimmäksi kestävän kehityksen kaupunkihankkeissa nähdään kaupunkien ja kuntien kanssa yhteistyössä tehtävä kumppanuuskaavoitus hankekehityksen aikana. Tällaisella kokonaisvaltaisella yhteistyöllä pyritään takaamaan laatutavoitteiden täyttyminen, suunnittelun taloudellinen toteutumiskelpoisuus sekä kilpailukykyiset kestävät kaupunkiympäristöt. Kestävä kaupunkikehittäminen ja siihen liittyviä haasteita Kaupunki- ja aluekehittämisen ajatusmaailma voidaan johtaa pitkälti tulevaisuuden filosofiasta. Tulevaisuutta ei tietenkään pystytä, varteenotettavista yrityksistä huolimatta, ennustamaan. Tulevaisuus ei kuitenkaan ikinä ole ennalta määrätty ja vaihtoehtoja on. Vaihtoehdot tarkoittavat mahdollisuutta vaikuttaa tulevaisuuteen. Tämän takia kaupunkikehittäminen on mitä tärkein osa yhteiskuntamme tulevaisuuden suunnittelua ja siihen on suhtauduttava vastuullisesti.

Kaupunkikehittämisen prosessi on haastavaa monestakin syystä jo ilman vaatimuksia kestävästä kehityksestä. Prosessin ominaispiirteitä ovat pitkä aikajänne, monen aktiivisen osapuolen intressien yhteensovittaminen, yhteistyö ja tiedon jakaminen prosessin aikana. Tieteellinen tutkimus on ehdottanut integroitua suunnittelua sekä kumppanuuskaavoitustaa haasteiden hallitsemiseksi. Parannusta on selvästi tapahtunut, ja etenkin kaupungit sekä ä aluekehittäjät ovat omaksumassa tätä uutta integroitua yhteistyömallia. On kuitenkin todettava, että eri toimijoiden toiminnallisista eroista ja prosessin pitkästä aikajänteestä johtuen ei siltikään olla vielä täysin päästy eroon tehottomasta koordinaatiosta ja kommunikaatiosta. Etenkin E kestävän kehityksen toteutumisen kannaltaa on tärkeäää korostaa yhteistyön merkitystä. Kuvassa 1 pyritään havainnollistamaan kaupunkikehittämisen osapuolten määrää. Kuva 1 Suuri määrä aktiivisiaa osapuolia vaatii integroitua suunnittelua kaupunkikehitt ämisessä. Lähde: WBCSD, Energy Efficiency in Buildings; Business realities and opportunities, 2007. One Planet Living One Planet Living on Englannista lähtöisinn oleva kestävän elämäntavan konsepti, jota on käytetty useassa hankkeessa ympäri maailman. Konseptin vahvuutena nähdään sen ymmärrettävyys, joka perustuu maapallon käytettävissää olevien resurssien niukkuuteen ja niiden oikeudenmukaiseen jaettavuuteen. Tarkoituksena on kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään elämäntapaan. One Planet Living -konseptin on kehittänyt englantilainen voittoa tavoittelematon organisaatio Bioregional yhteistyössä maailman luonnonsäätiön (WWF) kanssa. Laskennallisesti suomalainen elämäntapa kuluttaa resursseja yli kolmen k maapallon verran (3,2). Muilla pohjoismailla kulutuksen taso on samankaltainen. One Planet -yhteisöllä tavoitellaan kulutuksen laskemistaa 1,9 maapalloon. Jottaa taas kunnianhimoinen yhden maapallon tavoite saavutettaisiin, tulisi myös yhteisöä ympäröivän alueen jalanjälkeää pienentää ä Lähtökohdaksi OPL -kokeiluhankkeelle muodostui kahden suomalaisen kaupungin, Jyväskylän ja Vantaan, kiinnostus kaupunkisuunnittelun ympäristötehokkuuteen ja kestävänn kehityksen haasteisiin vastaamiseen. Suomen itsenäisyyden juhlarahastolla Sitralla S on joo pitkään ollut kansallinenn kiinnostuss tutkia kestävän kaupunkiympäristön kehittämistä ja toimi hankkeen mahdollistajana osarahoittajan roolissa. Skanska toimiii yhdistävänä tekijänä Jyväskylän Kankaan ja Vantaann Kivistön alueiden kehittäjänä ja ehdotti konseptin konkreettista kokeilua. Muut hankeosapuolet ovat olleet aktiivisesti mukana läpi kokeiluhankkeen. Kokeiluprosessin osapuolista ja etenemisestä kuvassa 2.

Kuva 2 One Planet Living kokeiluhankkeen osapuolet ja prosessin rakenne. Eri hankeosapuolten mahdollisuudet vaikuttaa kaupunkikehittämisen eri osa-alueisiin havainnollistuu, kun ekologista jalanjälkeä lasketaan OPL -mallilla. Rakentajana Skanska voi esimerkiks vaikuttaa hyvinkin paljon rakennusten energiatehokkuuteen ja infrastruktuurin toimivuuteen. Haastavampaa on vaikuttaa asukkaiden elämäntapaan alueen valmistuttua. Tässä keskeiseen asemaan nousee mm. kaupungin ja paikallisten yritysten tuki kestävään elämäntapaan kannustamisessa. One Planet Living -konseptin käyttäminen kehitysprosessin aikanaa ehdotetaan edesauttavan osapuolten välistä yhteistyötä ja kokonaisvaltaista suhtautumista kestävyyteek en, sekä ympäristötehokkaiden ratkaisujen muistamista. Konseptin vahvuuksiaa ovat nimenomaan elinkaariajattelun sisällyttäminen: kyse ei ole ainoastaan rakentamisen aikaisesta ympäristötehokkuudesta, vaan suunnitteluprosessi jaa ylläpito ovat vähintään yhtä tärkeässä asemassa kestävän elämäntavan mahdollistamisenn kannalta. OPL - toimintamallista on helppoa viestiä, sillä konsepti perustuu maapallon kantokyvyn rajoihin, mikä taas mahdollistaa alueen asukkaiden elämäntapaan vaikuttamisen. Kestävyys sisältää yleisten määritelmien mukaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden. Kokonaisvaltainen lähestyminen kestävyyteen on tärkeä pitää mielessä koko kehitysprosessin aikana. Mikään alue ei ole aidosti kestävä elleivät kaikki kolme kestävyyden osa-aluetta toteudu. Taloudellisestii kestämätön hanke ei voi olla ympäristöarvoiltaan tai sosiaalisesti kestävä. k OPL -konsepti kannustaa yhteistyön ja tiedonjaon lisäämiseen, ja tarjoaa kaupungeille kokonaisuutta, jonka alle kerätä jo olemassa olevia kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä ja ohjelmia.

Kuva 3 One Planett Living 10 kestävän kehityksen periaatetta ja j elinkaariajattelu. Molemmillee kehityshankkeille laadittiin yhteistyössä hankeosapuolten ja konseptin kehittäjän kanssa One Planet -toimintasuunnitelmat. Näihin kirjattiin keskeiset kestävyyttä parantavat suunnitellut toimenpiteet. Toteutuessaan näillä toimenpiteillä päästään molemmilla alueilla noin kahden maapallon kulutuksen tasolle. Lähtökohtien ollessa 3,2 maapalloa, onn jo tämä parannus kunnianhimoinen, ja hankepäätösten edetessä pyritään aiemmin mainittuun m vielä kunnianhimoisempaan 1,9 maapallon One Planet -tavoitteeseen ( Kuva 4). Kuva 4 Tämän hetkiseen tavoitesuunnitelmaan perustuvaa Kivistön kaupunkikeskukselle laskettu ekologinen jalanjälki. Kuvassa näkyy myös lähtökohta sekä kunnianhimoinen 1,9 maapallon tavoite. Keskeisiä suunniteltuja parantavia toimenpiteitä ovat Kankaalla esimerkiksi keskitetty asukaspysäköinti ja jätteenkeräys, aurinkosähkön hyödyntäminen ja kaupunkiviljelyperinteen jatkaminen. Kivistössä suunniteltuja toimenpiteitä ovat mm. joukkoliikenneinvestoinnit ja Kehärata, hukkalämmön talteenotto, ja kaupan tehostettu logistiikka ja kierrätys. Parantavia toimenpiteitä on sijoitettavaa jokaiselle kymmenellee kestävän kehityksen OPL -periaatteelle, jotta tavoite pystytään saavuttamaan.

Lisätietoa One Planet Living kestävän elämäntavan konseptista sekä kokeiluhankkeesta: Bioregional: http://www.bioregional.com/oneplanetliving/ Sitra: http://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/one-planet-living-konsepti-auttaa-kestavankehityksen-suunnittelussa-ja Jyväskylän Kangas: http://www3.jkl.fi/blogit/kangasjyvaskyla/?p=2171 Vantaan kaupunki: http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstruct ure/102437_opl_tavoiteohjelma_kivisto_ii.pdf Green Building Council Finland:http://figbc.fi/kestavassa-aluesuunnittelussa-otettu-isojaaskeleita-eteenpain/ tai http://www.slideshare.net/figbc/alueseminaari-40062972 Antti Tuomainen ja Camilla Eklund, Skanska