Suomen Kuntaliitto 11.10.2006 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005 (Normalisointi on tehty vuosien 1961-1970 mukaan, ei 1971-2000 mukaan)
3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 13 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 24 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä
4
5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA 2004 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta 1982. Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui 1.1.2006 alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia 1971-2000. Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta 1961-1970. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun 5 053. Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %.
6 Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin. Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2005 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) 1 100 38,5 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) 1 100 76 250,0 3 Kevytpö (m 3 ) 10 90 430 310,0 4 Raskaspö (tn) 11,3 84 280 310,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0,00965 95 0,19 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1,9 75 25 0,0 7 Hake (i-m 3 ) 0,9 78 25 0,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1,4 82 28 440,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) 1 80 28 440,0 10 Turvepriketti (tn) 3,1 70 20 440,0 11 Kivihiili (tn) 7,1 78 100 390,0 12 Antrasiitti (tn) 9,3 78 100 13 Muu (MWh) 1 100 38,5 Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/1000 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 92 (107 suluissa 2004 tiedot) kuntaa ja 16 (22) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta 2005. Näiden kuntien asukasluku oli 59 % (62 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on vähitellen laskenut vuodesta 1994, jolloin kattavuus oli asukasluvulla mitattuna 71 %. Vuoden 2005 osalta kulutustilasto puuttui yli 30 000 asukkaan kunnista 6 kunnasta: Hämeenlinnasta, Porvoosta, Lappeenrannasta, Kokkolasta, Imatralta ja Keravalta. Yli 30 000 asukkaan kuntia on 33 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,7 miljoonaa asukasta.
Kulutustilaston luotettavuus 7 Yli 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 90 % ( 91 %). Alle 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on laskenut vuodesta 1994 lähes puolet. Alle 10 000 asukkaan kunnissa kulutustilaston tekee vain 17 %. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä pysyi ennallaan eli 80 miljoonana kuutiometrinä. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen 23 % ( 23 %) ja opetusrakennusten osuus 31 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli 30 000 asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 74,2 % ( 71 %). Vastaavasti 10 000 30 000 asukkaan kuntien osuus on 13,3 % (13 % ) ja alle 10 000 asukkaan kuntien osuus 5,5 % (7,5 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 7,0 % (10 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on julkisten rakennusten vastauskannasta 21 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta 1997. Vuodelta 2005 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy.
8 Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui 1.1.2006 alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia 1971-2000. Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta 1961-1970, koska koko aineiston muunto uuteen normaalivuoteen ei ollut vielä mahdollista. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on 5 053 astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: 5 053 alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt seitsemännen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) 8565 3100.
9 Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla. Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien 1971 2000 lämmitystarvelukuihin. Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjauskertoimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena vuodet 1971 2000 Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta 1961 1990. Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden 1971 2000 tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: www.motiva.fi/kulutuksennormitus. Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.
10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 10-15 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 15 20 miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000 hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta 3,32 milj. MWh (2004 3,46) tuotettiin kaukolämmöllä 92 %, kevyellä polttoöljyllä 5 % ja sähkölämmöllä 1,2 %. Maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli noin prosentin. Usein kulutusseuranta koskee vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 65,1 milj m 3 (65,9) ja asuinrakennuksia 14,8 milj. m 3 (14,8). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2005 laskenut 1,5 % vuodesta 2004 ollen 46,9 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 62,4 kwh/m 3. Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v. 2005 (40,0) (41,0) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 17 % (16 %). Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 18,4 (18,7) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 12,4 (12,8) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 133 (142) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 409 (332) litraa/m 3. Veden ominaiskulutus vähentyi toimistorakennuksissa yli 10 % ja opetusrakennuksissa 3,4 %. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 6393 (6632) kpl ja asuinrakennuksia runsas 2953 (2961) kpl. Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungitryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus (julkiset ja asuinra-
Julkiset rakennukset/asuinrakennukset 11 kennukset) on nyt hyvin samalla tasolla kuin vuonna 1994 ja 1999 eli normalisoituna 49 kwh/m3. Sähkön ominaiskulutus on sen sijaan tässä ryhmässä noussut edelleen tasaisesti ollen nyt 43 % korkeampi kuin vuonna 1994. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten rakennusten ja asuinrakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski hieman vuosista 2002, 2003 ja 2004 vuoteen 2005. Hoitoalan rakennuksissa lämmön normalisoitu ominaiskulutus laski jostain syystä 5,1 % ja opetusrakennuksissa nousi 2,7 %. Sähkön ominaiskulutus nousi opetusrakennuksissa 5,7 %. Veden ominaiskulutus laski edelleen. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,2 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä nousseen hieman vuodesta 2004 vuoteen 2005 ollen 44,8 kwh/m3. Espoosta julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus näyttäisi laskeneen yli 10 % 2000-luvun alkuvuosista. Tampereella ja Vantaalla lämmön ominaiskulutus nousi hieman. Vantaalla, Turussa ja Lahdessa ovat suurista kaupungeista korkeimmat ominaiskulutukset ( 51 56 kwh/m3) Yli 30 000 asukkaan kuntien osalta merkittäviä muutoksia julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutuksessa tapahtui Nurmijärvellä (+19,5 %), Tuusulassa (+11,3 %) ja Joensuussa (-14,4 %). Syitä muutoksille lienee monia. Tärkeimpiä lienevät kuitenkin ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen ja peruskorjausten valmistuminen. Kuopiossa on edelleen kuntien pienin julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus, 32,8 kwh/m 3. Ero seuraavaan suureen kaupunkiin ( Rovaniemeen) on huomattava 17 %!
6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2004 että vuonna 2005 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2004 ja 2005. Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Sähkön ominaiskulutus on julkisissa rakennuksissa nyt samalla tasolla kuin vuonna 2001 eli 18,4 kwh/m3. Oleellista siis on, että sähkön ominaiskulutuksen nousu näyttäisi pysähtyneen. Syynä hyppäykseen vuodesta 2000 vuoteen 2001 voi olla HUSin mukaan tulo tilastoon. HUSin sähkön ominaiskulutus on lähes 30 kwh/m3. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna suuren ryhmien ominaiskulutukset eivät juuri muuttuneet, poikkeuksena opetusrakennukset, joissa nousu oli 5,7 %. Yli 30 000 asukkaan ryhmässä on sähkön ominaiskulutus ollut viime vuosina selvästi korkeampi kuin pienemmissä kunnissa. Ehkä tässä näkyy rakennusten käyttöaste. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus pysyi entisellään ( 21,0 kwh/m3). Espoossa julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus laski 10 % ja Tuusulassa nousi 26 %. 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Vuosien 2004 ja 2005 koko aineistojen välillä veden ominaiskulutus ( litraa/ m3) laski vain 0,5 %. Muutokset olivat kuitenkin eri rakennusryhmissä huomattavia. Kokoontumisrakennusten osalta veden ominaiskulutus nousi lähes 13 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia.
13 8 YHTEENVETO Kulutustilaston kattavuus on vakiintunut yli 30 000 asukkaan kunnissa. Yli 30 000 asukkaan kuntien osalta kattavuus on 90 %. Näyttää siltä, että myös lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu on heikentynyt. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten lämmön Jyväskylään normalisoitu ominaiskulutus näyttäisi nyt olevan laskusuunnassa vuodesta 2000 lähtien. Lasku vuodesta 2004 vuoteen 2005 oli 1,4 %. Toisaalta lasku voi myös johtua siitä, että HUS, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on tilastosta poissa. HUS edustaa 2,6 milj. m3 eli 4 % koko tilastosta. Lämmön ominaiskulutukseen vaikuttaa suuresti normalisointi normaalivuodelle ja Jyväskylään. Normalisointi julkisissa rakennuksissa oli vuonna 2005 keskimäärin + 17 %. Kosteusolosuhteiden ja tuulisuuden vaihteluista ei ole mitään tietoa. Näistä syistä pienistä ominaiskulutuksen muutoksista ei juuri voi vetää johtopäätöksiä. Merkittävää on, että julkisissa rakennuksissa sähkön ominaiskulutus ei noussut vuodesta 2001. Toisaalta vuodesta 1994 ko. ominaiskulutus on noussut 30 %. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on vuodesta 2001 laskenut vuoteen 2005 lähes 2 %. Ominaiskulutusten tasaantumiseen ja siihen, että laskua ei juuri ole tapahtunut, voi olla monia syitä: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut siten, että niitä käytetään entistä enemmän iltaisin. Muutos on kuitenkin jo tapahtunut alkaen 2000 luvin alusta. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla toimitilapalveluiden uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä. Raportin lopussa on taukkoliitteen jälkeen kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On
14 myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä.
Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat >30 000 asukasta Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnat <10 000 asukasta Sivu 1/1 Yhteensä 1994 184 kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % 1995 175 kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % 1996 157 kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % 1997 104 kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % 1998 108 kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % 1999 135 kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % 2000 141 kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % 2001 106 kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % 2002 109 kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % 2003 99 kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % 2004 107 kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % 2005 92 kpl 90,5 % 41,2 % 16,9 % 59,2 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 68,5 % 65,6 % 67,8 % 63,7 % 65,3 % 63,9 % 57,3 % 61,6 % 59,2 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Vuosi R001
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2005 Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta 9. MUUT (6.16%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.15%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.01%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.26%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.46%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.56%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.05%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.59%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.76%) Rakennuskanta 59,3 miljoonaa m³ Kunnat 10 000-30 000 asukasta 9. MUUT (11.36%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.08%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.57%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.41%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.31%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (15.06%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.23%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (39.90%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (19.08%) Rakennuskanta 10,6 miljoonaa m³ R009
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2005 Sivu 2/3 Kunnat <10 000 asukasta 9. MUUT (6.19%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.41%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.20%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.55%) 1. ASUINRAKENNUKSET (8.54%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (20.52%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (46.15%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (8.30%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.15%) Rakennuskanta 4,4 miljoonaa m³ Kuntayhtymät 6. 1. VARASTORAKENNUKSET ASUINRAKENNUKSET (1.49%) (lämmi (0.01%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (39.57%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (58.87%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.07%) Rakennuskanta 5,6 miljoonaa m³ R009
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2005 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (6.16%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.15%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.01%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.26%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.46%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.56%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.05%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.59%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.76%) Rakennuskanta 79,9 miljoonaa m³ R009
Polttoaineet 2005 108 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Espoo 49 80385,0 Helsinki 91 1053163,0 11508,1 Hyvinkää 106 25640,5 15,4 332,5 382,0 Joensuu 167 47240,9 Jyväskylä 179 102240,7 2173,2 817,9 Jyväskylän mlk 180 11138,0 194,1 132,7 Järvenpää 186 53201,0 Kajaani 205 33265,4 218,9 Kotka 285 70567,8 208,9 139,0 640,3 331,8 Kouvola 286 25205,8 405,6 Kuopio 297 59195,6 442,6 355,5 Lahti 398 61162,7 57,8 Lohja 444 21304,1 1043,0 395,1 Mikkeli 491 32994,0 993,0 Nurmijärvi 543 23213,8 Oulu 564 75502,7 1465,6 566,4 Pori 609 64297,0 Rauma 684 29815,8 394,8 702,3 Rovaniemi 698 21548,3 Seinäjoki 743 23842,4 247,0 121,9 Tampere 837 132539,8 624,1 385,7 Turku 853 153159,2 1766,8 Tuusula 858 10946,0 2141,0 549,2 Vaasa 905 46969,9 570,2 138,5 Vantaa 92 95676,7 Yhteensä Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 2354216 24193 4913 640 332 382 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski 754 7970,0 607,0 2493120,0 Forssa 61 17373,2 Heinola 111 13397,8 602,5 205,9 Hollola 98 8739,3 271,1 Iisalmi 140 18331,5 150,8 Joutseno 173 4400,0 25,7 334601,5 Kaarina 202 10530,0 635,0 189,8 Kempele 244 9127,2 Keuruu 249 8356,2 163,7 108,8 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2005 108 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kitee 260 13073,8 198,7 150,2 Kiuruvesi 263 9429,1 148,3 Kurikka 301 7954,0 292,1 131,1 Kuusamo 305 18375,0 Laukaa 410 5661,0 473,0 Lempäälä 418 8264,1 498,9 141,6 110,3 Leppävirta 420 8379,0 115,1 280,6 Lieksa 422 11508,3 317,4 12,6 33,0 Nivala 535 5539,3 650,6 45,2 Orimattila 560 5715,0 184,0 54100,0 Pieksämäki 593 6587,0 235,0 5,6 Pudasjärvi 615 7432,0 554,0 Riihimäki 694 16874,8 1540,1 66,1 Saarijärvi 729 10277,9 76,9 394,1 Salo 734 42330,5 380,2 801,5 Savonlinna 740 12531,1 485,0 179,9 Siilinjärvi 749 6345,2 322,4 Uusikaupunki 895 7630,1 490,5 169,7 Valkeala 909 194,9 983955,0 Varkaus 915 13370,1 144,9 Ylöjärvi 980 9153,1 328,4 600,9 Äänekoski 992 6719,9 159,7 260,6 Yhteensä Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 331375 6852 7125 13 3865887 33 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura 50 7265,0 62,0 148,8 802,0 Haapavesi 71 4706,4 592,7 159,9 Hankasalmi 77 123,6 261,0 Harjavalta 79 3537,6 41,2 181,4 110,6 Hausjärvi 86 2454,2 242,7 Isokyrö 152 1294,0 378,0 Jokioinen 169 4347,3 1426,7 185,9 Jämsänkoski 183 8055,1 784,1 91,3 Kaavi 204 4,3 301,0 490,8 Kangasniemi 213 4788,2 104,6 Karstula 226 5422,2 69,2 Kauhava 233 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2005 108 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Kauniainen 235 12126,3 Keminmaa 241 6239,0 106,0 236,7 Kerimäki 246 1172,6 1959,8 237,3 169,2 106,5 2777,0 Kittilä 261 4784,0 68,0 Kristiinankaupunki 287 196,2 Kruunupyy 288 3777,3 42,2 201,6 56,9 Laihia 399 4728,1 84,6 Loimaa 430 Luopioinen 439 240,5 Oulunsalo 567 4992,9 76,7 Pyhäselkä 632 3778,0 66,5 114,2 Pälkäne 635 1577,7 1138,9 119,3 Ranua 683 41,0 551,8 849,8 Rautalampi 686 725,0 209,8 309,1 Somero 761 5297,5 95,0 118,0 Suolahti 774 3889,0 29,0 Säkylä 783 3329,3 37,0 124,1 Taivalkoski 832 4986,9 81,7 Tohmajärvi 848 3552,8 386,8 320,4 Uurainen 892 1557,0 21,7 63,0 Uusikaarlepyy 893 148,4 373,2 39,0 4,0 Viitasaari 931 4923,0 Ylitornio 976 5294,6 175,2 343,4 93,0 Äetsä 988 1659,2 95,3 261,5 Yhteensä Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 120306 8470 6657 150 169 1062 2777 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 2508 5668,0 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 3138 8329,0 9,6 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 3107 15853,3 30,0 Kangasalan seudun terveyskesk 5319 1354,0 156,5 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 18967,2 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtym 3123 7507,0 364,0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulu 3120 6492,6 Pirkanmaan ammatillisen koulutu 3127 7236,5 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 5112 41045,1 734,5 564,2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntay 3128 26653,0 R005 Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2005 108 kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiir 5142 12471,0 524,2 Pohjois-Pirkanmaan koulutuskun 3145 1832,7 120,0 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 5143 24851,0 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 35132,0 Raahen seudun terveydenhuollo 5416 6963,7 Seinäjoen ammattioppilaitoksen 3171 17407,0 Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Yhteensä 237763 157 1258 1088 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Raportti Yhteensä 3043660 39673 19954 1891 3866388 1477 2777 0 0 0 0 0 0 Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) R005
Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 108 kuntaa vuodelta 2005 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET 2953 95,8 % 1451 14824 49,9-3,7 % 62,4 0,0 % 14913 12,4-3,1 % 2922 409,0 23,0 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huone 2235 97,7 % 1302 13556 49,7-3,1 % 62,4 0,2 % 13811 12,3-4,2 % 2339 414,7 25,9 % 12. Pientalot (rivitalot ja oma 603 80,3 % 94 851 52,3-7,9 % 62,3-3,4 % 772 11,9 12,3 % 463 391,7 11,3 % 13. Asuntolarakennukset 115 91,5 % 56 417 51,3-7,2 % 62,3 1,7 % 330 19,2 11,9 % 121 362,9 19,9 % 2. HOITOALAN RAKENNUKS 2046 92,1 % 1365 12455 55,9-6,4 % 66,9-5,1 % 11412 25,5-6,6 % 9234 268,8-3,3 % 21. Terveydenhoitorakennuk 525 94,4 % 756 6945 56,2-9,0 % 67,5-9,0 % 6448 28,2-6,7 % 4700 258,9-7,1 % 22. Huoltolaitosrakennukset 378 94,2 % 276 2571 54,9-3,1 % 64,2 0,7 % 2309 23,6-1,9 % 2354 325,5 1,4 % 23. Lasten päiväkodit 1059 88,6 % 308 2671 56,2-0,9 % 68,1 2,5 % 2402 20,2-3,4 % 1968 226,8-2,9 % 24. Muut 84 94,1 % 26 267 50,7 1,8 % 61,3 13,2 % 252 18,2-28,5 % 211 214,5 15,1 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTOR 327 97,9 % 276 3862 35,7-5,6 % 43,1-1,2 % 3560 20,0 0,9 % 2571 73,9-10,6 % 4. KOKOONTUMISRAKENNU 829 96,5 % 697 11179 31,1-3,4 % 37,1 1,4 % 9521 20,0-1,6 % 7775 166,3 12,8 % 41. Teatteri- ja konserttiraken 44 99,5 % 68 1268 27,9-2,9 % 33,1 1,3 % 1094 14,2-5,6 % 810 72,9 5,9 % 42. Kirjasto-, museo- ja näytt 209 95,5 % 107 1702 31,8 2,4 % 37,8 6,5 % 1623 18,5-8,7 % 1352 52,5 5,9 % 43. Seura-, kerho- yms. rake 251 91,4 % 84 1112 36,8 9,3 % 44,1 13,1 % 1020 15,9 12,9 % 750 82,1 27,3 % 44. Jäähallit 32 100,0 % 49 1486 16,7-7,9 % 19,7-3,7 % 1390 25,1 15,8 % 1364 83,5-2,8 % 45. Uimahallit 67 99,8 % 198 1315 78,8 3,9 % 92,3 10,3 % 1140 40,3-6,0 % 1080 737,9 16,8 % 46. Muut 226 97,9 % 190 4297 19,9-15,5 % 24,6-10,0 % 3254 14,5 0,3 % 2418 78,8 25,0 % 5. OPETUSRAKENNUKSET 2202 88,6 % 2120 28279 38,4-0,8 % 45,7 2,7 % 26529 13,7 5,7 % 22940 81,9-3,4 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. 1776 86,1 % 1626 21265 39,1-0,4 % 46,6 2,9 % 19779 12,4 2,6 % 16838 82,9-7,3 % 52. Ammatilliset oppilaitokse 315 97,1 % 425 6094 36,1-2,1 % 43,0 2,1 % 5998 16,3 3,8 % 5265 78,3 13,3 % 53. Muut 111 99,8 % 68 920 37,3-1,3 % 43,8 4,3 % 751 26,3 128,8 % 837 84,9-3,9 % 6. VARASTORAKENNUKSET 58 94,0 % 29 327 44,7 4,6 % 52,4 10,2 % 318 12,8 1,0 % 342 53,8-12,6 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKS 111 99,6 % 110 2447 23,1 4,4 % 29,8 8,1 % 1270 29,6 6,0 % 183 107,8 11,7 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 95 97,2 % 49 1409 17,8-6,1 % 22,5-2,9 % 1417 11,6-3,0 % 466 62,3-11,8 % 9. MUUT 725 95,3 % 410 5133 34,5-7,9 % 42,4-1,2 % 5677 22,8 8,7 % 3325 103,7-15,5 % 100. YHTEENSÄ 9346 92,2 % 6507 79915 41,1-4,6 % 49,7-1,2 % 74618 17,2-1,8 % 49757 149,5-0,5 % R018
Ominaiskulutuksien kehitys Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 52 51.5 Lämmön ominaiskulutus 51,6 51,2 Ominaiskulutus 51 50.5 50 49.5 50,0 49,3 50,3 49,5 50,3 50,3 50,4 49,7 49 48,9 48,8 48.5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 18 17 Sähkön ominaiskulutus 17,1 17,0 17,4 17,6 17,2 Ominaiskulutus 16 15 14 13 12 15,4 15,4 15,4 14,8 14,2 13,9 12,4 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Ominaiskulutus 69 68 67 66 65 64 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 68,3 67,0 65,7 64,9 63,6 63,6 67,3 67,7 67,9 67,0 63 62 62,3 62,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 R101
Ominaiskulutuksien kehitys - Julkiset rakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 48.5 Lämmön ominaiskulutus 48,3 48,3 Ominaiskulutus 48 47.5 47 46.5 46 47,2 46,2 47,0 46,5 47,6 47,6 47,6 46,9 45.5 45,4 45,3 Ominaiskulutus Ominaiskulutus 45 19 18 17 16 15 14 67 66 65 64 63 62 61 60 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Sähkön ominaiskulutus 18,6 18,7 18,3 18,4 18,4 16,4 16,5 16,3 15,3 14,8 14,8 14,3 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 66,6 66,2 66,3 66,0 65,3 64,8 63,3 62,9 61,5 61,1 60,7 60,1 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 R101B
Ominaiskulutuksien kehitys - Asuinrakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 Ominaiskulutus 66 65 64 63 62 Lämmön ominaiskulutus 65,8 65,2 64,5 64,4 63,9 63,6 63,2 63,1 62,4 62,4 62,4 62,1 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Ominaiskulutus 14 12 10 8 6 9,8 Sähkön ominaiskulutus 11,3 11,2 11,6 11,0 10,6 11,7 11,1 12,3 12,8 12,4 4 3,3 Ominaiskulutus 2 78 76 74 72 70 68 66 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 76,8 76,4 75,8 75,6 75,3 74,1 73,6 73,2 74,7 75,3 74,9 66,5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 R101A
Ominaiskulutuksien kehitys 12 suurinta kuntaa Normeerattu lämmön ominaiskulutus - Julkiset rakennukset Ominaiskulutus 65 60 55 50 45 40 35 60,9 61,0 61,4 57,9 58,5 58,7 57,3 55,3 55,6 56,0 56,6 57,7 53,7 53,2 52,9 52,7 50,7 51,4 49,4 48,3 47,5 47,2 47,2 43,8 44,0 44,9 45,5 45,6 43,0 43,6 44,0 42,9 44,7 43,8 43,5 44,2 44,8 41,0 41,0 40,2 39,4 39,9 39,3 38,4 36,6 35,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Ominaiskulutus 60 55 50 45 40 35 58,0 53,9 52,1 52,4 50,5 42,7 43,4 39,0 33,8 33,2 32,8 56,9 55,7 52,3 52,2 51,1 52,0 51,5 49,7 49,3 49,5 47,5 48,0 40,7 40,7 38,2 33,9 33,7 33,7 34,1 34,5 54,2 52,2 52,7 53,3 44,3 44,6 33,5 33,6 53,6 50,9 49,2 32,1 54,7 50,0 47,1 32,8 30 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Turku Oulu Lahti Kuopio Ominaiskulutus 60 55 50 45 40 35 30 56,7 52,3 49,2 47,5 47,5 47,8 44,8 43,9 59,2 58,7 57,8 53,2 52,2 50,8 49,7 46,7 46,1 46,7 44,9 37,5 37,5 36,3 36,6 36,3 35,3 33,1 33,7 32,7 31,8 57,6 58,2 52,3 48,9 48,3 48,5 49,0 47,0 43,6 43,5 42,3 43,3 40,1 40,7 39,6 38,7 38,8 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa R103B
Yleistietoja kulutuksista 2005 - Julkiset rakennukset 108 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 942,0 168,2 1356 14231,1 0,7 % 44,7 % 98,5 % 33,9 44,8 21,0 Espoo 209667 154,2 28,0 164 2242,6-2,1 % 100,0 % 35,7 47,2 19,0 128,6 Tampere 193173 265,8 47,6 172 3945,2 2,9 % 97,0 % 34,6 41,0 16,8 126,9 Vantaa 176387 181,7 33,0 157 2049,9 5,0 % 100,0 % 46,1 57,7 18,7 217,2 Turku 172107 286,3 51,3 301 3374,7-0,3 % 84,4 % 98,8 % 43,6 54,7 17,3 140,9 Oulu 117670 160,4 27,9 140 1847,1 7,8 % 91,9 % 43,7 47,1 Lahti 96666 119,0 21,6 87 1437,2 0,3 % 99,2 % 42,2 50,0 16,8 Kuopio 86575 123,3 21,8 214 2144,2 3,2 % 80,8 % 94,2 % 29,3 32,8 13,4 103,0 Jyväskylä 77879 104,6 18,2 116 1441,5-0,8 % 50,5 % 94,0 % 36,5 40,7 18,7 122,5 Pori 76220 122,2 22,2 139 1592,4 12,2 % 77,3 % 100,0 % 39,9 49,0 13,9 157,1 Vaasa 56658 94,3 16,8 116 1432,0-0,1 % 96,5 % 33,6 39,6 15,5 93,5 Kotka 55238 91,7 16,5 77 1353,0 17,0 % 97,7 % 35,0 43,9 14,5 119,9 Joensuu 51514 89,3 16,2 100 1217,7 24,2 % 100,0 % 38,1 41,9 13,1 95,7 Hyvinkää 42325 56,8 9,9 73 796,9 1,2 % 88,1 % 36,5 43,3 14,7 112,5 Rauma 37418 61,6 10,3 65 972,8 70,2 % 79,0 % 31,0 39,0 14,3 98,5 Kajaani 36373 68,7 12,3 73 934,4 0,0 % 94,4 % 37,7 39,4 14,8 105,9 Rovaniemi 35700 41,5 7,5 30 527,2-51,7 % 89,4 % 100,0 % 40,9 38,5 133,8 Järvenpää 35459 90,0 16,4 0 0,0 100,0 % Lohja 34792 50,3 8,4 65 635,0 1,8 % 84,2 % 83,0 % 38,8 48,6 19,3 161,7 Mikkeli 32826 66,5 11,6 61 690,2-0,8 % 43,0 % 97,0 % 48,6 56,3 19,4 109,9 Kouvola 31614 46,9 8,4 44 650,7 78,0 % 98,5 % 36,9 43,8 16,7 113,9 Nurmijärvi 32335 43,6 7,9 64 454,1 1,1 % 79,7 % 100,0 % 49,9 59,1 18,9 126,9 Jyväskylän mlk 31870 25,0 4,3 36 335,6 10,8 % 88,9 % 37,3 41,6 16,5 109,8 Tuusula 31168 40,7 5,8 43 308,9 3,2 % 60,7 % 57,8 72,4 22,4 213,3 Seinäjoki 30051 49,5 8,7 50 763,1 10,5 % 94,7 % 33,0 38,9 15,3 87,7 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2332808 3376 601 3743 45377-1,4 % 54,4 % 96,7 % 37,0 45,4 18,0 130,1 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Savonlinna 28102 29,0 4,9 46 382,9 0,0 % 60,5 % 87,3 % 37,3 41,8 13,9 139,1 Riihimäki 26106 38,7 6,3 37 387,7-2,9 % 41,8 % 88,4 % 47,7 56,5 15,8 172,8 Salo 24199 89,3 15,4 184 1374,6 141,5 % 85,7 % 32,5 40,7 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2005 - Julkiset rakennukset 108 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Varkaus 23437 27,7 4,9 32 361,5 6,0 % 90,7 % 39,0 43,6 19,1 156,2 Iisalmi 23389 38,5 6,8 65 468,9 4,6 % 93,1 % 42,0 46,1 16,2 111,0 Heinola 21351 32,5 5,4 30 362,6 3,1 % 84,5 % 43,7 51,9 18,9 144,0 Hollola 20164 21,1 3,5 45 343,3 95,9 % 77,5 % 31,6 37,5 19,6 137,2 Ylöjärvi 20209 31,2 4,9 47 368,0 12,4 % 94,5 % 61,0 % 39,8 47,1 18,7 141,1 Siilinjärvi 19584 19,1 3,1 24 242,8 2,1 % 64,4 % 68,6 % 38,1 42,6 19,1 112,1 Kaarina 19854 25,9 4,3 46 291,7 14,4 % 87,9 % 82,3 % 42,8 53,8 17,2 184,9 Forssa 18644 30,1 5,5 37 567,8 3,6 % 88,6 % 100,0 % 27,6 32,7 19,4 120,2 Kuusamo 17891 32,2 5,8 41 434,6-0,2 % 65,4 % 100,0 % 38,4 36,2 17,3 114,5 Anjalankoski 17727 52,1 10,0 37 321,7 0,6 % 21,5 % 115,4 136,8 Uusikaupunki 17216 18,0 3,0 42 261,6 0,0 % 41,1 % 86,2 % 33,2 41,8 15,5 127,4 Laukaa 16467 20,5 3,2 35 242,0-6,4 % 52,6 % 55,9 % 39,8 44,4 13,8 112,5 Lieksa 15479 28,9 4,9 63 314,7-11,2 % 79,3 % 51,5 53,8 20,4 126,9 Lempäälä 15964 19,1 3,1 36 234,8 4,1 % 51,8 % 83,9 % 39,2 46,5 17,6 Orimattila 14081 15,5 2,6 28 253,9-1,4 % 68,5 % 72,5 % 31,1 36,8 15,3 82,9 Äänekoski 13803 18,1 3,0 32 239,3 1,2 % 56,4 % 76,4 % 36,8 41,0 15,6 138,5 Pieksämäki 13102 13,7 2,4 27 230,0 0,0 % 80,0 % 95,8 % 29,9 33,5 13,1 87,8 Keuruu 11974 18,9 3,2 33 204,2 87,9 % 46,1 51,4 17,7 95,2 Kempele 12087 17,0 3,1 20 202,6 74,9 % 100,0 % 43,7 47,2 Valkeala 11341 13,1 2,6 49 252,9 8,1 % 42,0 49,8 17,1 128,1 Leppävirta 11208 22,3 3,7 51 279,6 71,4 % 76,6 % 39,0 43,7 29,2 168,8 Joutseno 11091 12,2 2,4 25 174,2 88,1 % 56,4 % 44,8 51,9 16,7 146,1 Nivala 11151 14,1 2,2 38 201,5-3,7 % 89,8 % 84,0 % 32,7 35,3 16,2 115,9 Kurikka 10846 19,1 3,2 43 263,8 0,0 % 84,3 % 35,5 42,1 15,2 129,8 Kitee 10545 28,3 4,9 33 177,4 54,7 % 89,1 % 80,3 88,2 16,4 144,7 Saarijärvi 10606 20,7 3,6 37 201,0-2,1 % 87,1 % 51,9 57,8 19,7 180,0 Kiuruvesi 10503 20,7 3,6 44 235,3 8,2 % 96,2 % 88,1 % 44,5 48,0 19,1 142,6 Pudasjärvi 10231 25,4 4,0 33 286,3 0,0 % 80,2 % 59,6 % 42,0 43,9 12,4 161,5 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 508352 Veden l/m³ 813 140 1340 10163-10,5 % 67,3 % 77,8 % 41,5 47,6 17,5 133,9 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Somero 9799 13,1 2,2 32 156,5 0,0 % 64,0 % 82,1 % 41,2 48,9 17,2 172,5 Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2005 - Julkiset rakennukset 108 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Eura 9524 17,4 2,8 88 197,5 0,0 % 78,6 % 76,9 % 54,8 67,3 15,9 205,7 Keminmaa 9027 16,3 2,7 19 150,6 73,6 % 73,1 % 52,4 54,8 20,2 82,2 Kauniainen 8549 22,4 4,1 25 227,4 8,8 % 100,0 % 61,0 76,5 25,3 187,6 Kauhava 8519 0,0 0,0 0 0,0 60,0 Kristiinankaupunki 8252 4,0 0,5 12 34,6-7,2 % 48,0 56,5 6,3 72,0 Haapavesi 8075 14,7 2,2 46 189,2 1,6 % 69,8 % 35,6 38,4 16,3 135,7 Hausjärvi 8097 9,9 1,5 10 110,9-5,3 % 52,9 % 42,4 50,3 15,5 104,1 Harjavalta 8003 12,1 2,0 21 157,9 2,6 % 92,0 % 58,2 % 38,5 47,4 10,6 104,2 Viitasaari 8010 8,0 1,5 12 106,6-0,5 % 39,7 % 100,0 % 39,1 43,8 16,4 160,3 Jämsänkoski 7749 13,3 2,2 21 156,5 41,7 % 63,2 % 81,0 % 40,6 45,3 17,9 166,6 Oulunsalo 7871 11,3 2,0 12 138,4 0,4 % 87,9 % 41,1 44,3 14,8 101,8 Uusikaarlepyy 7529 9,1 1,2 33 134,3 0,0 % 28,9 34,0 13,5 143,3 Laihia 7449 10,9 1,9 12 123,8 0,0 % 86,1 % 44,3 52,2 18,3 153,0 Pyhäselkä 7208 9,7 1,6 23 142,4-0,0 % 85,1 % 77,0 % 33,3 36,6 18,5 90,2 Loimaa 7074 0,0 0,0 0 0,0 116,8 Kruunupyy 6868 11,8 1,9 29 136,7 0,0 % 78,6 % 66,1 % 41,8 49,2 11,7 121,2 Kangasniemi 6730 9,6 1,7 15 113,5-1,5 % 90,4 % 97,9 % 43,1 48,0 20,7 121,1 Kerimäki 6207 13,6 1,0 19 100,6 76,6 % 19,9 % 54,6 59,9 Kittilä 5901 9,6 1,7 17 137,7 87,4 % 35,2 33,1 11,7 110,5 Hankasalmi 5832 5,8 0,7 5 52,3-26,4 % 29,0 % 46,0 51,5 16,3 146,8 Suolahti 5747 8,1 1,4 6 92,5-8,9 % 34,3 % 93,7 % 44,9 50,2 11,3 127,3 Ylitornio 5652 16,6 2,6 51 174,5 1,0 % 92,3 % 60,0 % 44,9 42,3 14,4 143,1 Jokioinen 5659 12,6 1,5 28 87,3 56,6 % 50,1 % 56,5 67,0 13,7 132,2 Tohmajärvi 5276 14,1 2,1 34 155,3 12,9 % 53,3 % 40,9 44,9 16,5 117,7 Ranua 5204 14,8 1,8 32 130,0 62,5 % 45,1 42,5 Taivalkoski 5224 10,7 1,9 21 121,4-1,4 % 86,4 % 44,4 46,4 146,4 Karstula 5261 10,4 1,8 17 98,0 53,4 % 90,4 % 53,9 60,4 134,3 Säkylä 5195 7,7 1,3 22 109,6-3,0 % 64,4 % 72,7 % 34,1 42,0 10,2 81,2 Isokyrö 5207 10,6 1,5 15 112,1 1,3 % 88,1 % 27,6 % 41,9 49,3 16,4 118,8 Äetsä 5115 7,6 1,1 22 87,3-7,5 % 85,6 % 42,9 % 38,9 46,1 9,1 110,1 Pälkäne 4230 9,0 1,1 16 67,8 0,0 % 63,6 % 45,0 % 51,8 61,3 15,9 125,7 Rautalampi 3952 8,0 1,1 14 73,4-9,6 % 62,2 % 19,4 % 47,0 52,6 17,0 184,2 Kaavi 3866 10,7 1,3 20 66,7 72,9 % 0,1 % 64,9 71,3 13,8 198,1 Uurainen 3117 4,4 0,7 11 48,3 96,1 % 83,7 % 72,6 % 44,4 49,5 18,0 157,9 Luopioinen 2405 3,7 0,5 16 40,3 0,0 % 66,0 % 38,1 45,2 24,6 173,4 Kunnat <10 000 asukasta yhteensä: 233383 372 57 776 4032-1,8 % 66,4 % 69,2 % 44,3 50,0 16,0 132,8 Kuntayhtymät R014B 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Veden l/m³ l/as/vrk
Yleistietoja kulutuksista 2005 - Julkiset rakennukset 108 kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 36,5 6,6 0 242,0 0,0 % 100,0 % 78,4 93,0 38,3 118,6 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 102,7 18,1 88 858,3 0,4 % 77,4 % 67,8 80,4 34,3 303,0 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 31,3 5,9 25 401,6 71,5 % 43,4 47,7 29,1 240,0 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 47,8 8,7 16 511,0 100,0 % 48,6 54,5 36,1 227,2 Kangasalan seudun terveyskesku 3,2 0,5 8 44,0 11,1 % 100,1 % 89,6 % 34,3 40,7 28,0 250,2 Raahen seudun terveydenhuollon 11,6 2,1 13 82,1 0,0 % 84,2 % 100,0 % 80,9 87,3 Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 10,9 2,0 17 77,7 0,0 % 100,0 % 100,0 % 72,9 85,9 18,0 263,8 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 16,2 2,9 36 219,5 24,6 % 99,0 % 38,3 42,9 15,7 89,3 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 31,2 5,6 34 501,9 91,0 % 98,3 % 32,1 35,8 17,0 83,5 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 18,9 3,1 23 223,0 81,2 % 67,8 % 40,8 42,7 19,4 111,7 Länsi-Uudenmaan ammattikoulut 12,5 2,3 6 190,8 0,2 % 100,0 % 34,0 42,6 16,2 78,6 Pirkanmaan ammatillisen koulutu 13,4 2,4 9 182,4-0,0 % 97,5 % 100,0 % 39,0 46,2 20,0 87,3 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayh 51,3 9,3 134 690,1-7,0 % 77,0 % 100,0 % 38,6 42,4 15,0 91,2 Pohjois-Pirkanmaan koulutuskun 6,1 1,0 4 62,4 62,9 % 46,7 55,3 16,0 85,1 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 67,6 12,3 67 747,3 0,0 % 100,0 % 47,0 55,8 17,7 76,3 Seinäjoen ammattioppilaitoksen k 33,5 6,1 54 484,3 100,0 % 35,9 42,3 34,5 92,9 Kuntayhtymät yhteensä: 0 495 89 534 5518 0,0 % 84,6 % 91,6 % 47,6 54,8 25,0 150,9 Raportti yhteensä: 3074543 5056 887 6393 65091-2,7 % 57,9 % 91,5 % 39,1 46,9 18,4 133,4 Veden l/m³ l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2005 - Asuinrakennukset 108 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 1129,0 203,3 2113 11710,0 0,3 % 36,8 % 99,2 % 49,7 63,7 13,9 Espoo 209667 0,5 0,1 1 6,0 100,0 % 45,3 57,9 Tampere 193173 0,0 0,0 Vantaa 176387 2,4 0,4 8 22,6 0,0 % 100,0 % 55,9 68,3 10,9 330,7 Turku 172107 15,2 2,8 47 131,3 9,2 % 3,3 % 100,0 % 60,3 73,8 2,9 364,0 Oulu 117670 2,7 0,5 4 25,4 0,8 % 100,0 % 55,8 59,7 Lahti 96666 0,0 0,0 Kuopio 86575 0,0 0,0 Jyväskylä 77879 118,0 20,4 117 1119,8 3,7 % 39,2 % 89,2 % 52,8 58,1 6,6 468,8 Pori 76220 1,6 0,3 3 32,4 61,2 % 1,6 % 100,0 % 25,8 31,0 8,6 364,2 Vaasa 56658 1,3 0,2 6 12,5-3,2 % 78,4 % 48,2 55,7 5,5 332,2 Kotka 55238 56,9 10,5 138 602,3 7621,8 % 79,1 % 51,0 62,3 5,0 402,9 Joensuu 51514 1,6 0,3 11 9,4-0,0 % 100,0 % 88,8 96,5 5,0 440,7 Hyvinkää 42325 0,2 0,0 3 3,4 0,0 % 27,3 31,8 2,8 560,9 Rauma 37418 12,4 2,2 23 146,9 10,6 % 93,9 % 43,2 52,9 4,2 417,7 Kajaani 36373 0,0 0,0 Rovaniemi 35700 0,0 0,0 Järvenpää 35459 12,4 2,3 100,0 % Lohja 34792 3,2 0,4 13 22,8 2,6 % 3,0 % 66,8 % 55,3 67,5 4,2 371,3 Mikkeli 32826 0,8 0,2 2 8,5 0,0 % 0,5 % 100,0 % 50,8 57,8 8,0 302,4 Kouvola 31614 3,2 0,6 9 41,3 5,0 % 96,7 % 38,7 45,0 11,0 252,8 Nurmijärvi 32335 1,1 0,2 2 9,6 0,0 % 1,7 % 100,0 % 60,0 69,8 9,7 411,8 Jyväskylän mlk 31870 0,0 0,0 Tuusula 31168 0,4 0,1 3 2,7 0,0 % 58,8 % 62,3 76,1 3,1 381,5 Seinäjoki 30051 0,0 0,0 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2332808 1363 245 2503 13907-5,1 % 28,8 % 97,4 % 50,0 63,0 12,6 429,9 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Savonlinna 28102 0,8 0,1 3 4,4 0,0 % 0,7 % 16,2 % 78,6 86,8 4,3 301,5 Riihimäki 26106 1,0 0,2 3 10,2 0,0 % 1,1 % 100,0 % 52,2 60,7 4,8 367,6 Salo 24199 10,8 1,8 37 118,2 131,2 % 76,9 % 44,7 54,5 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014A
Yleistietoja kulutuksista 2005 - Asuinrakennukset 108 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Varkaus 23437 1,1 0,2 3 12,5 0,7 % 100,0 % 46,8 51,7 6,5 247,2 Iisalmi 23389 0,0 0,0 Heinola 21351 0,0 0,0 Hollola 20164 1,5 0,3 17 22,2 6,2 % 87,7 % 34,7 40,4 15,9 284,1 Ylöjärvi 20209 0,5 0,1 3 5,0 8,5 % 1,3 % 87,6 % 50,9 59,1 3,4 27,2 Siilinjärvi 19584 0,0 0,0 Kaarina 19854 0,9 0,1 6 6,5 3,9 % 1,9 % 63,9 % 58,0 71,0 14,4 261,3 Forssa 18644 3,3 0,6 7 41,1-0,2 % 6,4 % 100,0 % 41,7 48,5 2,2 294,9 Kuusamo 17891 3,2 0,6 10 31,0 0,0 % 4,7 % 100,0 % 53,9 51,2 12,3 185,2 Anjalankoski 17727 0,0 0,0 Uusikaupunki 17216 2,2 0,3 15 18,7 0,0 % 2,9 % 14,7 % 51,1 62,5 9,4 260,6 Laukaa 16467 0,5 0,1 3 5,2-41,0 % 1,1 % 100,0 % 53,0 58,3 14,6 306,2 Lieksa 15479 0,3 0,0 4 6,8-40,6 % 67,8 % 20,4 21,2 8,9 49,6 Lempäälä 15964 1,7 0,3 6 20,1 276,1 % 4,4 % 65,3 % 41,2 47,9 3,3 Orimattila 14081 0,0 0,0 Äänekoski 13803 1,0 0,1 4 8,1-55,7 % 1,9 % 53,1 58,5 4,4 179,9 Pieksämäki 13102 0,0 0,0 Keuruu 11974 0,1 0,0 1 1,3 100,0 % 59,7 65,7 4,4 417,9 Kempele 12087 0,5 0,1 1 3,9 1,4 % 100,0 % 70,5 75,4 Valkeala 11341 0,5 0,1 3 7,3-0,6 % 65,8 76,6 2,9 609,9 Leppävirta 11208 0,3 0,0 5 9,9 2,5 % 68,3 75,4 7,5 163,9 Joutseno 11091 0,0 0,0 1 0,6 0,3 % 7,9 9,0 70,7 74,4 Nivala 11151 0,0 0,0 Kurikka 10846 0,1 0,0 2 1,2-0,2 % 100,0 % 50,0 58,1 8,3 891,7 Kitee 10545 0,8 0,1 3 7,3 2,3 % 100,0 % 69,2 75,2 8,8 259,0 Saarijärvi 10606 7,9 1,1 45 99,1 0,1 % 34,4 % 35,1 38,6 4,5 344,4 Kiuruvesi 10503 0,6 0,1 9 9,3 0,0 % 3,8 % 70,5 % 32,1 34,4 20,0 163,4 Pudasjärvi 10231 0,8 0,1 5 7,6 0,0 % 2,1 % 68,6 % 52,8 54,8 9,6 473,7 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta 508352 Veden l/m³ 41 7 196 457-15,5 % 2,7 % 71,1 % 44,6 50,8 7,1 292,4 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset l/as/vrk Kunnan nimi 1000 CO tn Somero 9799 0,0 0,0 Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Veden l/m³ l/as/vrk R014A
Yleistietoja kulutuksista 2005 - Asuinrakennukset 108 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Eura 9524 1,0 0,1 5 8,7 0,0 % 3,5 % 19,8 % 56,8 68,2 2,6 252,9 Keminmaa 9027 1,2 0,2 7 12,4 6,1 % 80,4 % 46,5 48,3 17,3 491,4 Kauniainen 8549 0,9 0,2 2 5,2 0,0 % 100,0 % 89,7 109,5 2,3 528,8 Kauhava 8519 0,0 0,0 353,7 Kristiinankaupunki 8252 0,3 0,0 4 4,6 0,0 % 42,1 48,7 12,7 117,4 Haapavesi 8075 0,0 0,0 Hausjärvi 8097 0,0 0,0 1 Harjavalta 8003 0,4 0,1 2 2,7 0,0 % 1,6 % 64,5 77,5 6,3 432,2 Viitasaari 8010 1,4 0,3 4 14,4-16,7 % 5,4 % 100,0 % 52,1 57,6 7,5 362,1 Jämsänkoski 7749 7,1 1,1 21 60,1 17,2 % 24,3 % 88,0 % 55,0 60,5 6,2 408,5 Oulunsalo 7871 0,0 0,0 Uusikaarlepyy 7529 0,0 0,0 Laihia 7449 0,0 0,0 Pyhäselkä 7208 0,2 0,0 1 2,3 0,0 % 1,4 % 100,0 % 53,2 57,8 87,9 331,3 Loimaa 7074 0,0 0,0 Kruunupyy 6868 0,0 0,0 Kangasniemi 6730 0,0 0,0 Kerimäki 6207 4,8 0,5 12 25,6 19,5 % 4,1 % 76,1 82,6 Kittilä 5901 1,1 0,2 8 10,3 100,0 % 53,9 51,1 3,8 215,5 Hankasalmi 5832 0,2 0,0 1 0,9 0,0 % 0,5 % 68,9 76,1 682,8 Suolahti 5747 0,0 0,0 Ylitornio 5652 1,8 0,3 10 14,5-10,8 % 7,7 % 69,6 % 58,7 55,7 8,8 315,1 Jokioinen 5659 5,2 0,9 24 52,7 34,1 % 74,6 % 47,8 55,5 4,5 492,7 Tohmajärvi 5276 1,1 0,2 5 10,1 37,6 % 36,2 % 47,6 51,7 7,9 298,0 Ranua 5204 5,6 0,7 59 78,7 37,8 % 1,7 % 30,2 28,6 Taivalkoski 5224 0,6 0,1 3 4,5-0,4 % 100,0 % 73,4 76,2 225,1 Karstula 5261 1,5 0,3 7 12,8 7,0 % 84,5 % 59,1 65,3 272,7 Säkylä 5195 1,5 0,3 10 13,3 0,0 % 7,8 % 82,1 % 55,9 67,2 5,1 562,4 Isokyrö 5207 0,0 0,0 Äetsä 5115 1,6 0,2 10 14,6-19,5 % 14,3 % 28,5 % 48,6 56,5 5,8 353,9 Pälkäne 4230 1,0 0,1 5 5,1 0,0 % 4,8 % 55,0 63,9 12,5 221,6 Rautalampi 3952 0,8 0,1 13 8,7 0,0 % 7,4 % 21,0 % 37,7 41,6 1,9 319,9 Kaavi 3866 1,0 0,1 4 4,4 4,8 % 88,9 96,5 7,7 386,4 Uurainen 3117 0,0 0,0 Luopioinen 2405 1,5 0,2 6 9,6 0,0 % 15,7 % 65,4 76,1 8,0 426,8 Kunnat <10 000 asukasta yhteensä: 233383 42 6 224 376-1,9 % 11,4 % 57,7 % 50,6 55,2 6,8 387,5 Kuntayhtymät R014A 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Veden l/m³ l/as/vrk