Kuva: Jussi Ratilainen, SECRE Bioenergian aluetalousvaikutukset Pielisen Karjalassa Lasse Okkonen # & Olli Lehtonen # Karelia-ammattikorkeakoulu / MTT lasse.okkonen@karelia.fi ja olli.lehtonen@mtt.fi
Esityksen rakenne: 1. Bioenergian aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta 2. Hajautetun energian vaikutuksia 3. Biojalostuksen hankkeet Nurmeksessa ja Lieksassa 4. Johtopäätöksiä
Bioenergian aluetaloudellinen vaikuttavuus Bioenergian aluetaloudellinen vaikuttavuus voi muodostua useasta tukijalasta: uusiutuvasta ja edullisesta kaukolämmöstä, hajautetuista ratkaisuista, matalaenergia-puurakentamisesta, uusista biojalostamohankkeista (bioöljy ja -hiili sekä jatkojalosteet) liikenteen biopolttoaineiden tuotannosta ja käytöstä Välituotekysynnän ja alhaisempien energiakustannusten kautta hyötyjä jakautuu laajasti myös muille toimialoille, erityisesti maa- ja metsätalouteen, rakentamisen, metalli- ja kone- ja laitevalmistukseen sekä kaupan ja liikenteen aloille Korkeamman jalostusasteen projektit ovat monimuotoisempia ja tukevat laajemmin aluetaloutta
Hajautetut energiaratkaisut Kolme esimerkkitapausta 1. Kainiemen huvilat matalaenergia-/puurakentaminen 2. Kuittilan Power Oy pien-chp / maatilan ja lähiyrityksen energiantuotanto 3. Puuterminaali-investointi ja terminaalin toiminta, 50 000 m3 energiapuuta/a Karelia-amk Kme Oy 2014 Kainiemen huvilat 2014
Puurakentaminen - matalaenergiarakentaminen Kainiemen huvilat, Nurmes Paikallista puurakentamista Uusituvan energian ratkaisuja Rakentamisen kokonaistyöllisyysvaikutus 4,7 htv. / toiminnan työllisyysvaikutus n. 1 htv/a. Uusituvan energiantuotanto tukee aluetaloudellisesti hyvin vaikuttavaa matkailutoimintaa Uusiutuva energia voi tukea matkailuyrityksen imagoa ja lisätä vetovoimaa Uusien teknologioiden kohteet ovat matkailukohteita Kainiemen huvilat 2014
Pienen kokoluokan sähkön- ja lämmöntuotanto Kuittila Power Oy, Nurmes Pienen kokoluokan sähkön- ja lämmöntuotantolaitos Rakentamisen kokonaistyöllisyysvaikutus Pohjois-Karjalassa 2,2 htv ja toiminnan 0,2 htv Energiakustannusten säästö tuo epäsuoria työllisyys- ja tulovaikutuksia maataloustuotannossa Esimerkiksi 10 000 :n säästö energiakustannuksissa luo 0,4 htv:n ja 2090 :n tulovaikutuksen
Energiapuuterminaali, 50 000 m3/a ja kunnallinen kaukolämmön tuotanto Energiapuuterminaalin rakentaminen luo rakentamisvaiheessa n. 13,4 htv vaikutuksen ja toimintavaiheessa 14,2 htv/a. Rakentamisvaiheen vaikutus ohjautuu pääasiassa maanrakennukseen (n. 47%), mutta vaikuttaa monipuolisesti myös muihin toimialoihin Toimintavaiheen vaikutuksesta n. 10,2 htv (72%) kohdistuu metsätalouteen Kme Oy 2014 Nurmeksessa kaupungin kaukolämmöntuotanto on vuodessa n. 100 000 MWh, mikä tarkoittaa 50 /MWh keskihinnalla 5 MEUR lämmönmyyntiä Keskimäärin sähkön ja lämmöntuotannon toimialalla tämä tarkoittaa n. 35 htv ja 1,1 milj. tuloja seutukuntaan Jouko Parviainen 2014
Pitkänmäen teollisuusalueen alueelliset investoinnit toimialoittain Investointeihin lukeutuvat biohiiltämö tuottaen 100 000 tonnia biohiiltä ja 95 000 tonnia bioöljyä; puuterminaali, jonka kautta kulkee n. 50 000 m 3 puuraaka-ainetta, (sekä suunniteltu yhdyskuntajätteen biokaasulaitos). Mallinnuksessa on 3 teollisuusalueen raakaaineen käyttöön pohjaavaa skenaariota: Sken. A: Puuraaka-aineen käyttö 175 000 m 3 Sken. B: Puuraaka-aineen käyttö 350 000 m 3 Sken. C: Puuraaka-aineen käyttö 525 000 m 3 Laskennan ulkopuolelle jäävät vielä mm. rautatieterminaali (n. 2,5 MEUR investointi); lopputuotteiden kuljetusvälineet sekä puunkuivaamoyritys. Tutkimuksessa on mukana myös hajautettuina ratkaisuina maatilan omasähkölaitos (Kuittilan tila), sekä Kainiemen Huviloiden matalaenergiarakennus ja sen energiaratkaisut. Alkuvaiheen investoinnit Toimiala A B Koneiden ja laitteiden valmistus 1.610 2.123 2.637 Perusmetallit/metallituotteet 0.091 0.091 0.091 Toimistolaitteiden ja tietokoneiden valmistus 0.080 0.120 0.160 Rakentaminen 5.815 5.815 5.815 Maanrakennus 3.123 3.123 3.123 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus 0.149 0.149 0.149 Tukku- ja vähittäiskauppa 0,012 0,012 0,012 Sähkö, kaasu ja lämmöntuotanto 0,302 0,302 0,302 Kokonaisinvestoinnit 11,183 11,736 12,290 Vuotuinen loppukysynnän kasvu Metsätalous 6,139 10.899 16,339 Sähkö, kaasu ja lämmöntuotanto 9,000 13,500 18,000 Kuljetusvälineiden valmistus 0,360 0,360 0,360 Koksi, jalostetut öljytuotteet, kemikaalit, kemialliset tuotteet, kumi- ja muovituotteet 0,461 0,461 0,461 Hotellit ja ravintolat 0,100 0,100 0,100 C Yhteensä 16,060 25,320 35,260
Pitkänmäen teollisuusalueen rakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset Työllisyysvaikutukset rakennusvaiheessa toimialoittain eri skenaarioissa Toimiala Investointien työllisyysvaikutukset A B C Koneiden ja laitteiden valmistus 9,6 12,2 14,9 Perusmetallit/metallituotteet 6,5 6,8 7,1 Rakentaminen 43,5 43,5 43,5 Maanrakennus 25,3 25,3 25,3 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. 4,0 4,0 4,0 huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus Tukku- ja vähittäiskauppa 13,7 14,2 14,7 Hotellit ja ravintolat 3,0 3,1 3,2 Liikenne 6,7 6,9 7,3 Kiinteistönvälitys ja muut liiketoiminnot; kone- ja laitevuokraus, 9,0 9,5 10,0 kotitaloustuotteet; tutkimus- ja kehitystoiminta Muut 33,6 34,9 36,2 Alue yhteensä 155,2 160,9 166,7 Kokonaistyöllisyysvaikutus rakennusvaiheessa vaihtelevat skenaarioittain 155-166 työpaikkaan. Pieni vaihtelua työpaikoissa skenaarioiden välillä tarkoittaa, että suurin osa hiiltämön laite- /prosessitekniikan investoinneista suuntautuu alueen ulkopuolelle. Suurin yksittäinen työllisyysvaikutus kohdistuu rakentamiseen, jossa työpaikkoja syntyy noin 40, jotka ovat noin 30 prosenttia kokonaistyöllisyysvaikutuksesta. Muita merkittäviä toimialoja ovat maanrakennus ja kauppa.
Pitkänmäen teollisuusalueen toiminnan työllisyysvaikutukset Kokonaistyöllisyysvaikutus tuotantovaiheessa vaihtelee skenaarioittain 120-280 työpaikkaan. Suurin osa työllisyysvaikutuksista kohdistuu metsätalouteen, koska biohiiltämö suuria määriä paikallista puuta. Tuotantovaiheen kokonaistyöllisyys vaikutus on noin 4-10 % prosenttia Nurmeksen työllisyydestä vuonna 2011. Työllisyysvaikutukset tuotantovaiheessa toimialoittain eri skenaarioissa Toimiala Vuotuiset työllisyysvaikutukset A B C Metsätalous 46,7 82,7 123,8 Koksi, jalostetut öljytuotteet, 3,0 3,4 3,7 kemikaalit, kemialliset tuotteet, kumi- ja muovituotteet Hotellit ja ravintolat 4,3 6,0 6,2 Sähkö, kaasu ja lämmöntuotanto 20,0 30,0 40,0 Kuljetusvälineiden valmistus 2,8 2,9 2,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 8,1 13,1 18,3 Liikenne 6,5 10,0 13,6 Kiinteistönvälitys ja muut 7,2 10,9 14,7 liiketoiminnot; kone- ja laitevuokraus, kotitaloustuotteet; tutkimus- ja kehitystoiminta Muut toimialat 52,2 42,2 55,6 Alue yhteensä 126,3 201,3 281,2
Kevätniemen biojalostamon investointien alueellinen jakautuminen rakennusja tuotantovaiheissa Rakennusvaiheen investointien lopputuotekysynnän kasvusta n. 43% kohdistuu Pielisen Karjalan seutukuntaan Seutukunnan ulkopuoliset investoinnit kohdentuvat suurelta osin Suomen kansantalouteen (42%), muun maakunnan osuus on 15% Tuotantovaiheessa investointien lopputuotekysynnän kasvusta n. 88% kohdistuu Pielisen Karjalaan Seutukunnan ulkopuoliset investoinnit jakautuvat tasaisesti Pohjois-Karjalan (6%) ja Suomen tasoille (6%)
Kevätniemen biojalostamon työllisyysvaikutukset rakennus- ja tuotantovaiheissa Mallinnuksessa käytetään 6 mallia 3 eri aluetasolta. Malleista 5 on perinteisiä panos-tuotos malleja, jotka eivät sisällä kotitalouksien kulutusta. Yksi Pohjois-Karjalan aluemalli (Pohjois-Karjala KOT) sisältää kotitalouksien kulutuksen, ja siksi työllisyysvaikutukset ovat suurempia.
Kevätniemen biojalostamon työllisyysvaikutusten alueellinen jakautuminen rakennus- ja tuotantovaiheissa (Keskiarvona Industry 18 ja Industry 26 malleista) Rakennusvaiheen työllisyysvaikutuksesta n 45% kohdistuu Pielisen Karjalan seutukuntaan Seutukunnan ulkopuoliset vaikutukset kohdentuvat suurelta osin Suomen kansantalouteen (37,7%), muun maakunnan osuus on (17%) Pielisen Karjala = 203 (45,3%) Tuotantovaiheessa vaikutuksista n. 61% kohdistuu Pielisen Karjalaan Seutukunnan ulkopuoliset vaikutukset jakautuvat tasaisesti Pohjois-Karjalan (20,2%) ja Suomen tasoille (18,8%)
Kevätniemen biojalostamon tulovaikutukset rakennus- ja tuotantovaiheissa Mallinnuksessa on mukana 6 mallia 3 eri aluetasolta. Malleista 5 on perinteisiä panos-tuotos malleja, jotka eivät sisällä kotitalouksien kulutusta. Yksi Pohjois-Karjalan aluemalli sisältää kotitalouksien kulutuksen (Pohjois-Karjala KOT), ja siksi tulovaikutukset ovat suurempia kuin muissa malleissa.
Kevätniemen biojalostamon tulovaikutusten alueellinen jakautuminen rakennus- ja tuotantovaiheissa (Keskiarvona Industry 18 ja Industry 26 malleista) Rakennusvaiheen tulovaikutuksesta 31,5% kohdistuu Pielisen Karjalan seutukuntaan Seutukunnan ulkopuoliset vaikutukset kohdentuvat suurelta osin Suomen kansantalouteen (49,1%), Pohjois-Karjalan muun maakunnan osuus on 19,4% Tuotantovaiheessa vaikutuksista 50,3% kohdistuu Pielisen Karjalaan Seutukunnan ulkopuolisista vaikutuksista kohdentuu 21,8% muun Pohjois-Karjalan ja 28,1 % Suomen tasoille. Seuraavassa vaiheessa mallinnetaan biojalostustoiminnan vaikutusta kuntatalouteen (yhteistyössä Green Fuel Nordic Oy:n kanssa tammi-maaliskuussa 2015)
Bioenergiahankkeiden vaikutus Pielisen Karjalan seutukunnan työllisten määrään Uusien bioenergiahankkeiden myötä työllisyyskehitys seutukunnassa vaihtaisi suuntaa Todelliset luvut ovat näitä korkeampia, koska kotitalouksien kulutusta ei ole pystytty huomioimaan näissä seutukunnan tasolla lasketuissa malleissa Trendi-malleissa ennustettu aikasarja-analyysillä työllisyyskehitystä vuosille 2013-2017, joihin on lisätty rakentamisvaiheen työllisyysvaikutukset vuosille 2015-2016 ja tuotannon vaikutukset vuodelle 2017 Vuoden 2012 tasoon työllisyyden kasvu on parhaillaan yli 4,1 prosenttia
Johtopäätökset Paikallinen kehittämisstrategia painottaa ajankohtaista vihreän kasvun teemaa ja se konkretisoituu Nurmeksen ja Lieksan teollisuusalueille suunniteltuina investointihankkeina ja hajautettuna uusiutuvana energiana Hankkeet ovat keskeinen osa maakunnallisen ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamista Hankkeiden toteutuminen voi tuoda jopa 840-1000 henkilötyövuoden ja 34,7-41,5 miljoonan euron tulovaikutuksen Pohjois-Karjalaan Pielisen Karjalan työllisten määrän kehitykseen tällä on huomattava positiivinen vaikutus yhteensä 627 htv, mikä on vuoden 2012 työllisyydestä 8,2 prosenttia. Investointien toteutuessa kehittämistoimia tarvitaan paikallisten jatkojalosteiden ja teknologiatuotannon kehittämiseksi