6 METSIEN MONIKÄYTTÖ

6 METSIEN MONIKÄYTTÖ Syksyllä 2003 ammuttiin 84 000 hirveä ja 23 000 valkohäntäpeuraa. Edellisen vuoden tasolla pysynyt hirvisaalis pienensi talvehtivan hirvikannan noin 95 000 eläimeen. Kaikista hirvieläimistä saadun lihan määrä nousi edellisen vuoden tapaan yli 12 miljoonaan kiloon. Sen arvo oli noin neljä viidesosaa riistasaaliin laskennallisesta kokonaisarvosta, joka kohosi yli 76 miljoonaan euroon. Poroja teurastettiin syksyn ja talven aikana 106 000 ja niistä saatiin poronlihaa noin 2,5 miljoonaa kiloa. Metsämarjojen sato oli vuonna 2003 kokonaisuudessaan keskinkertaista parempi ja sienisato erittäin hyvä. Marjoja ja sieniä poimittiin ahkerasti ja kerääjien niistä saamat poimintatulot lähes kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta. Metsämarjoja tuli kaupan piiriin yhteensä 7,8 miljoonaa kiloa ja niistä maksettiin poimijoille noin 7,5 miljoonaa euroa. Sieniä ostettiin poimijoilta peräti 1,7 miljoonaa kiloa yhteensä 4,3 miljoonalla eurolla. Myydyistä metsämarjoista oli puolukkaa 70 prosenttia ja sienistä herkkutatteja 74 prosenttia. Metsien monet käyttömuodot Metsä on ekosysteemi, jota ihminen käyttää monin tavoin virkistyksen ja erilaisten tuotteiden lähteenä. Taloudellisesti merkittävimpiä tuotteita ovat ainesja energiapuu. Lapin läänissä ja osassa Oulun lääniä metsiä käytetään porojen laiduntamiseen ja Oulun seudulla metsistä kerätään palleroporonjäkälää kaupallisiin tarkoituksiin. Tässä luvussa käsitellään myös turvevaroja ja niiden hyödyntämistä, koska suot luokitellaan metsätalouden maaksi. Metsä on tärkeä ulkoilu- ja retkeily-ympäristö. Suuri osa suomalaisista virkistäytyy luonnossa esimerkiksi kävelyn, marjastuksen ja sienestyksen sekä metsästyksen parissa. Lisäksi metsät ovat tärkeitä maisemina, vesien suojelussa, pohjavesien muodostumisalueina, melun vaimentimina sekä hiukkasten ja ilmakehän hiilen sitojina. Metsillä on myös suojelumerkitys: uhanalaisten lajien ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Todennäköisesti nämä metsien virkistys-, ympäristö- ja suojelumerkitykset nousevat tulevaisuudessa yhä tärkeämpään asemaan. Puu Metsän tuotteiden arvoja vuonna 2003 milj. Ainespuu (kantoraha-arvo) 1 706 Polttopuu (kantoraha-arvo) 61 Metsähake (arvo käyttöpaikalla) 41 Joulukuuset (joulukuusikauppa) 7 Metsänriista (laskennallinen arvo) 76 Metsämarjat (kauppaantulomäärien arvo) 7,5 Metsäsienet (kauppaantulomäärien arvo) 4,3 Jäkälä (viennin arvo) 1,6 Porotalous (teurastulo) 10,6 Osa luvuista on karkeita arvioita, eivätkä ne ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Ainespuun arvo käyttöpaikalle vietynä on 1,4 1,5 -kertainen kantoraha-arvoon verrattuna. Metsämarjojen kauppaantulomäärä on vain noin viidennes koko kerätystä sadosta, ja sienten kohdalla vain noin kymmenesosa. Vuonna 2003 Suomen metsien markkinahakkuut nousivat 55 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi metsänomistajat ottivat puuta omaan käyttöön noin kuusi miljoonaa kuutiometriä. Tästä kotitarvepuusta oli polttopuuta runsaat viisi miljoonaa ja pien- ja vuokrasahoilla sahattua puuta miljoona kuutiometriä. Hakatun puun kantoraha-arvo oli yhteensä lähes 1,8 miljardia euroa. Metsätilastollinen vuosikirja 2004 203

6 Multiple-use forestry Suurimmaksi osaksi hakkuutähteistä tehtyä metsähaketta käytettiin energiantuotantoon yhteensä 2,1 miljoonan kiintokuutiometrin verran, mistä lämpöja voimalaitoksissa 1,7 miljoonaa ja pientalokiinteistöissä 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen arvo oli käyttöpaikalle tuotuna noin 41 miljoonaa euroa. Puuntuotantoa koskevia tilastoja käsitellään tarkemmin vuosikirjan muissa luvuissa, erityisesti luvuissa 4, 5 ja 11. Joulukuusia kaadetaan vuosittain noin 1,2 miljoonaa kappaletta, joista myydään noin puoli miljoonaa. Myytävistä kuusista on Suomessa viljeltyjä lähes 100 000 kappaletta. Kuusikaupan liikevaihdoksi arvioidaan noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Metsänriista Lihan ja turkiksen takia metsästettävät nisäkkäät ja linnut ovat riistaa. Suomen riistalajistossa on 34 nisäkäs- ja 26 lintulajia, joista suurin osa on metsälajeja. Maamme taloudellisesti merkittävin riistaeläin on hirvi, joita ammuttiin viime jahtikaudella yli 84 000. Määrä oli lähes yhtä suuri kuin edellisvuoden kaikkien aikojen suurin kaatomäärä. Talven 2002 hirvikanta oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 129 000 eläintä (taulukko 6.3). Ennätykselliset kaatomäärät ovat kuitenkin vähentäneet hirvien määrää koko maassa, joten viime talven hirvikanta oli enää noin 95 000 eläintä. Myönnettyjen kaatolupien perusteella syksyllä 2004 ennakoidaan kaadettavan noin 68 000 hirveä. Myös muiden hirvieläinten kannat ovat kasvaneet viime vuosina ja esimerkiksi valkohäntäpeuroja kaadettiin vuonna 2003 noin 23 000 kappaletta. Ammuttujen hirvieläinten lihan (12,2 milj. kg) arvoksi arvioitiin noin 60 miljoonaa euroa, eli neljä viidesosaa koko riistasaaliin arvosta (taulukko 6.1). Runsas hirvieläinkanta on aiheuttanut liikenne-, maatalous- ja metsätalousvahinkoja. Vuonna 2003 tapahtui yleisillä teillä lähes 4 700 hirvieläinonnettomuutta, joissa kuoli 11 ja loukkaantui 283 ihmistä. Tiehallinto arvioi näiden onnettomuuksien laskennallisiksi kokonaiskustannuksiksi yhteiskunnalle 163 miljoonaa euroa. Valtiovalta maksoi vuonna 2002 metsätaloudelle aiheutuneista vahingoista korvausta 3,3 miljoonaa euroa, ja maataloudelle aiheutuneista 0,8 miljoonaa (taulukko 2.5). Metsäkanalintujen kannat ovat pienentyneet selvästi 1960- ja 1970-luvuilta (kuva 6.1). Laskentojen perusteella metsämaalla on ollut 2000-luvulla syksyisin teeriä ja pyitä suunnilleen yhtä paljon eli keskimäärin 6 7 lintua neliökilometrillä. Metsojen määrä yltää noin puoleen siitä. Riistan kannanvaihtelut näkyvät vuotuisissa saalismäärissä, joista jänis- ja metsäkanalintusaaliit vaihtelevat eniten. Vuonna 2003 nisäkkäistä ammuttiin eniten metsäjäniksiä, noin 194 000 yksilöä, ja linnuista sinisorsia, noin 249 000 lintua. Vuonna 2003 karhujen määräksi arvioitiin noin 800, mikä oli hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Susikanta sitävastoin kasvoi edellisestä vuodesta jonkin verran 150 eläimeen ja ilveskanta 920 eläimeen. Karhuja kaadettiin vuonna 2003 yhteensä 68, susia 11 ja ilveksiä 44 kappaletta. Koko riistasaaliin arvo on kohonnut viime vuosina jatkuvasti hirvieläinten kaatomäärän kasvaessa: vuonna 2003 laskennallinen arvo nousi jo yli 76 miljoonaan euroon. Suomessa on noin 300 000 rekisteröityä metsästäjää, joista 220 000 kävi metsällä ainakin kerran vuoden 2003 aikana. Metsästyksen taloudellinen merkitys ei rajoitu saaliin arvoon, sillä metsästäjät käyttävät harrastukseensa sekä aikaansa että varojaan. Keräilytuotteet Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista 16 poimitaan ravinnoksi. Vuotuinen kokonaismarjasato arvioidaan 600 1 100 miljoonaksi kiloksi. Siitä on poimintakelpoista 30 40 prosenttia. Tästä kerätään vuosittain talteen arviolta kymmenesosa eli noin 40 miljoonaa kiloa, josta kotitarpeiksi poimittua on noin 30 miljoonaa kiloa. Taloudellisesti tärkeimmät metsämarjat ovat puolukka, mustikka ja lakka. Niiden lisäksi yleensä vain karpalolla ja tyrnillä on kaupallista merkitystä. Vuonna 2003 metsämarjasato oli kokonaisuudessaan keskinkertaista parempi. Mustikkasato oli hyvä ja puolukkasato keskinkertaista parempi, joten niiden kauppaantulomäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Luonnonmarjoja myytiin yhteensä 7,8 miljoonaa kiloa, mistä saatiin 7,5 miljoonan euron myyntitulot. Vuonna 2004 puolukkasato oli keskinkertainen, mustikka- ja lakkasadot heikkoja. Syötäviä sienilajeja on noin 200, joista 22 lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi. Kauppasienisato vaihtelee 350 1 000 miljoonaan kiloon vuodessa. Sieniä kerätään vuosittain 2 10 miljoonaa 204 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

6 Metsien monikäyttö kiloa. Niistä suurin osa, noin 90 prosenttia, menee kotitalouskäyttöön. Kesällä 2003 sienisatonäkymät olivat erittäin heikot elokuun alkupuolelle saakka, koska helle ja kuivuus rajoittivat sienten kasvua. Elokuun alussa kuitenkin satoi paikoitellen ja etenkin Itä-Suomessa sienet kasvoivat nopeasti. Herkkutattisato oli ennätysmäinen ja tatit olivat myös hyvälaatuisia. Herkkutatteja ostettiin poimijoilta yhteensä lähes 1,2 miljoonaa kiloa, kun edellinen ennätysmäärä vuonna 2000 oli alle puolet siitä. Lähes kaksi kolmasosaa tateista vietiin Italiaan. Herkkutateista kertyi poimintatuloja peräti 3,2 miljoonaa ja kaikista luonnonsienistä yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 saatiin kanttarellista ja suppilovahverosta hyvä sato. Suomen taloudellisesti merkittävin koristejäkälä on palleroporonjäkälä, jota kerätään erityisesti Hailuodossa sekä Oulujoen ja Kalajoen välisellä rannikkoalueella. Keräysmäärä on noin 500 tonnia vuodessa. Viime vuosina jäkälää on viety vuosittain noin 300 tonnia, josta kolme viidesosaa Saksaan. Vuonna 2003 palleroporonjäkälästä saadut vientitulot olivat 1,6 miljoonaa euroa. Porotalous Poroja hoidetaan Pohjois-Suomessa alueella, jonka pinta-ala on noin 36 prosenttia koko maan pinta-alasta. Lähes koko Lapin lääni ja suuri osa Oulun läänistä on poronhoitoaluetta. Kukin porotalousyrittäjä kuuluu osakkaana paikalliseen paliskuntaan, joita on kaikkiaan 56 kappaletta. Poronomistajia oli 2000-luvun alussa lähes 5 700 ja he jakaantuivat noin 4 500 ruokakuntaan. Vähintään 50 eloporoa omistavia ruokakuntia oli kaikkiaan runsaat 1 250 ja ne omistivat neljä viidesosaa poroista. Poroelinkeinon alkutuotannossa tehdään kausiluontoisesti noin 1 200 henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriö määrää, kuinka monta eloporoa, eli muuta kuin teurastettavaksi tarkoitettua poroa paliskunta saa pitää. Säätelyllä pyritään turvaamaan mm. talvilaidunten kestävä tuotoskyky. Eloporoja saa nykyisin olla enintään 203 700. Porot kootaan syys- ja talvierotuksissa erottelua, lukua ja teurastusta varten. Poroja on ollut viime vuosina ennen erotuksia noin 300 000 ja teurastusten jälkeen noin 200 000. Viime talvena teurastettiin 106 000 poroa, joista neljä viidesosaa vasoja. Lihantuotos pieneni edellisestä vuodesta noin neljä prosenttia 2,5 miljoonaan kiloon, mutta teurastulo peräti 26 prosenttia 10,6 miljoonaan euroon. Porotalouden päätuote on poronliha ja siitä saadut jalosteet. Teurastulot ovat viime vuosina olleet 11 14 miljoonaa euroa vuodessa, mutta jalostuksessa poronlihan arvo noin kolminkertaistuu. Teurastuksen sivutuotteena tuotetaan vuosittain noin 100 000 vuotaa ja vajaat 100 tonnia sarveisainesta. Niistä jalostettujen tuotteiden vähittäismyynnin arvoksi on arvioitu 4 5 miljoonaa euroa. Lisäksi poroja hyödynnetään matkailupalveluissa ja osana pohjoista julkisuuskuvaa. Porotalouden koko vähittäismyynnin on arvioitu olevan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Virkistyskäyttö Metsäluonto palvelee vapaa-aikoinaan virkistystä etsiviä monipuolisesti. Virkistyskäyttö pohjautuu Suomessa pitkälti ns. jokamiehenoikeuteen, jonka perusteella mm. metsissä kulkeminen sekä luonnonvaraisten marjojen ja sienten poimiminen on melko vapaata. Luonnon virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli puolet työikäisistä suomalaisista käy marjastamassa ja melkein 40 prosenttia sienestämässä. Lähes kaikki lenkkeilevät kävellen ja noin joka toinen pyöräilee tai hiihtää. Näitä lajeja harjoitetaan useimmiten metsäympäristössä. Yli yön kestävien luontomatkojen kohdentuminen eri metsänomistajaryhmien alueille vaihtelee matkan tarkoituksen mukaan. Esimerkiksi kuntien omistuksessa on alle viisi prosenttia metsätalouden maasta, mutta näille alueille suuntautuu noin kolmasosa hiihtomatkoista sekä yli kymmenesosa retkeily- ja luontoharrastusmatkoista. Valtion maille tehdään kaksi kolmasosaa retkeilymatkoista. Yksityisten omistamille alueille suuntautuu noin 90 prosenttia mökkeily- ja marjastusmatkoista sekä 70 prosenttia metsästysmatkoista. Turvetuotanto Suomessa on 5,1 miljoonaa hehtaaria vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita (vrt. taulukko 1.4). Geologian tutkimuskeskuksen uusimman arvion mukaan poltto- ja kasvuturvetuotantoon soveltuvaa suota on 1,2 miljoonaa hehtaaria. Niiden turvemäärä on 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa energiaturvelajeja (taulukko 6.10). Metsätilastollinen vuosikirja 2004 205

6 Multiple-use forestry Marjastus ja sienestys vapaa-ajan harrastuksina Kaupunkilainen pääsee mökiltä marjaan Marjastus on perinteinen, jokamiehen oikeuteen perustuva ulkoiluharrastus. Nykyään sitä harrastaa yli puolet suomalaisista, naisista suurempi osuus kuin miehistä (taulukko 6.9). Marjastamassa käydään keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa. Marjastukseen osallistuminen on yleisempää hieman iäkkäämmän väestön keskuudessa, jotka myös marjastavat muita useammin. Marjastukseen osallistuminen on sidoksissa asuinkunnan maaseutumaisuuteen, sillä maaseutumaisissa kunnissa väestöstä marjastaa 66 ja suurimmissa kaupungeissa 46 prosenttia. Kesämökin omistaminen pitää kuitenkin yllä kaupunkilaisten marjastusharrastusta. Mökkeilijät marjastavat muita kaupunkilaisia useammin, melkein yhtä usein kuin maaseutuväestö (kuva 1). Lähes kaikki yli 40 -vuotiaat arvioivat itsellään olevan marjastustaitoja. Nuoremmilla, etenkään miehillä taidot eivät ole yhtä yleisiä. Nuorista 15 20 -vuotiaista miehistä marjastustaidot on hallussa 70 prosentilla, mutta samanikäisistä naisista lähes 90 prosentilla. Maaseudulla asuva nainen, 60-74 vuotta Kesämökkeilevä kaupunkilainen nainen, 60-74 vuotta Kesämökkeilevä kaupunkilainen nainen, 15-39 vuotta Kaupunkilainen nainen, 15-39 vuotta Kaupunkilainen mies, 15-39 vuotta Marjastuskertoja vuodessa 0 3 6 9 12 15 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Marjastavien osuus, % Kuva 1. Marjastusaktiivisuuden vaihtelu keskeisten taustamuuttujien suhteen. Itäsuomalaiset ovat sienestyskansaa Sienestys on mitä suurimmassa määrin kulttuurisesti määräytyvä ulkoiluharrastus. Perinteisesti Itä-Suomessa on kerätty rouskuja ja Etelä-Suomessa kanttarelleja ja tatteja. Pohjanmaalla sieniä on pidetty lähinnä lehmien ruokana. Itä-Suomessa sienestäjien osuus väestöstä on noin 70, Pohjanmaalla alle 30 prosenttia. Suomalaisesta aikuisväestöstä 38 prosenttia sienestää vähintään kerran vuodessa. Hyvänä sienivuonna sienestäjiä on noin 15 prosenttia enemmän kuin huonona. Sienestämässä käydään keskimäärin 7 kertaa vuodessa, hyvänä sienivuonna useammin. Marjastuksen tavoin myös sienestäjiä on enemmän naisten kuin miesten keskuudessa (kuva 2). Sienestykseen osallistuminen on tavallisempaa iäkkään väestön keskuudessa ja iäkkäät myös sienestävät useammin kuin nuoremmat. Kesämökkeilyä harrastavat sienestävät ja kokevat olevansa sienestystaitoisia muita useammin. Yli 55 -vuotiaista lähes kaikki osaavat sienestää, mutta nuoremmilla sienestystaitoja on harvemmin. Esimerkiksi 15 20 -vuotiaista naisista osaa sienestää vähän yli 60 prosenttia, miehistä vain noin puolet. Itä-Suomi nainen, hyvä satovuosi mies, hyvä satovuosi nainen, huono satovuosi mies, huono satovuosi Länsi-Suomi nainen, hyvä satovuosi mies, hyvä satovuosi nainen, huono satovuosi mies, huono satovuosi Kuva 2. Sienestysaktiivisuuden vaihtelu keskeisten taustamuuttujien suhteen. Sienestyskertoja vuodessa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Sienestävien osuus, % Kuvien 1 ja 2 tiedot on laskettu valtakunnallisen luonnon virkistyskäyttötutkimuksen (LVVI) aineistoon (Virtanen ym. 2001) perustuvilla malleilla (Pouta ym. 2004b, Sievänen ym. 2004). Eija Pouta, Marjo Neuvonen & Tuija Sievänen, Metsäntutkimuslaitos 206 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

6 Metsien monikäyttö Tämän turpeen energiamäärän arvioidaan olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna ja noin kolmanneksen pienempi kuin Norjan tunnetut öljyvarat. Noin kolmasosa turvevaroista on Lapin läänissä. Suomessa vuonna 2003 käytetystä energiasta tuotettiin turpeella seitsemän prosenttia. Turveteollisuusliitto ry:n jäsenet harjoittivat turvetuotantoa 47 000 hehtaarin alueella. Kesä oli turvetuotannon kannalta oikullinen. Tuotanto käynnistyi hitaasti, mutta säätila korjaantui heinäkuussa ja turvetta nostettiin vielä syyskuussakin normaalia enemmän. Energiaturpeen tuotanto kohosi noin 20 miljoonaan kuutiometriin ja kasvuturpeen tuotanto noin 1,7 miljoonaan kuutiometriin. Yli puolet turpeesta nostettiin Oulun ja Lapin lääneissä. Kesä 2004 oli erittäin sateinen koko Suomessa. Ennakkotietojen perusteella Suomen energiaturpeen tuotanto pieneni 11,5 miljoonaan ja kasvuturpeen tuotanto 1,0 miljoonaan kuutiometriin (taulukko 6.11). Metsien monikäyttöä käsittelevien tilastojen laadinta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laatii Suomen viralliset metsänriistaa koskevat tilastot. Pienriistakantojen runsauden seuranta perustuu pysyviin laskentareitteihin, joita on käytössä noin tuhat. Yksittäiset reitit, riistakolmiot, kierretään kaksi kertaa vuodessa: helmi-maaliskuussa lasketaan nisäkkäiden lumijälkiä ja elokuussa tehdään havaintoja metsäkanalinnuista (kuva 6.1). Arviot suurpetojen vähimmäiskannoista pohjautuvat pääasiallisesti vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin (taulukko 6.4). Myös hirvikannan suuruutta koskevissa tilastoissa siirryttiin vuonna 2003 käyttämään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatimaa arviota (taulukko 6.3). Arvio koskee hirven vasovaa minimikantaa, eli sitä hirvien vähimmäismäärää, joka vähintään tarvitaan tuottamaan saadut saalismäärät. Laitos arvioi sen laskennallisesti hirvien vasatuoton ja metsästäjien saaman saaliin perusteella. Takautuvan laskentamenetelmän vuoksi viimeisimmän vuoden hirvikanta joudutaan ensin ennustamaan edellisten laskentatulosten ja metsästäjien uusimman hirvitiheysarvion perusteella. Tämä ennuste korvataan lasketulla arviolla aikanaan. Uusimmassa laskennassa myös edellisen 3 5 vuoden kanta-arviot voivat tarkentua hieman. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvioima hirven talvikanta on selvästi suurempi kuin aikaisemmin käytetty Metsästäjäin Keskusjärjestön esittämä arvio. Pienriistan saalistiedot kerätään noin 5 000 metsästäjän otokselle lähetetyllä tiedustelulla. Hirvieläinten, suurpetojen ja eräiden muiden luvanvaraisten eläinten osalta tiedot saadaan Metsästäjäin Keskusjärjestön ylläpitämän lupahallintojärjestelmän avulla. Saalismäärien lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos koostaa tilaston saaliin rahallisesta arvosta ja syötävän riistalihan määrästä. Nämä arviot ovat varsin teoreettisia, sillä vain pieni osa saaliista päätyy kauppaan ja lihan saanto saalisyksilöistä vaihtelee (taulukot 6.1 ja 6.2). Metsäntutkimuslaitos julkaisee vuosittain marjaja sienisatoennusteet. Vastaavat kauppaantulomäärät ja poimintatulot perustuvat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kokoamaan tilastoon, joka sisältää yritysten ja jalostusteollisuuden ostamat marjat ja osan torimyynnistä (taulukot 6.5 ja 6.6). Järjestäytyneestä kaupasta saadut poimintatulot ovat kuitenkin vain osa talteenoton arvosta. Sen lisäksi on otettava huomioon suora- ja torimyynti sekä arvoltaan suurimpana eränä kotitarvepoiminta. On arvioitu, että hyvänä marja- ja sienivuonna metsämarjojen, sienten, luonnonyrttikasvien ja palleroporonjäkälän koko keräyksen arvo yltää 100 miljoonaan euroon. Luontomatkoja ja luonnon virkistyskäyttöä koskevia tietoja on kerätty esimerkiksi Suomen 15 74 -vuotiaaseen väestöön kohdistuneella valtakunnallisella kyselyllä. Tilastokeskus keräsi kyseisen aineiston elokuun 1998 ja toukokuun 2002 välisenä aikana kahdessa eri vaiheessa: 1) puhelinhaastatteluna ja 2) sitä täydentävänä postikyselynä. Kokonaisotos oli noin 12 600 henkilöä, joista 84 prosenttia vastasi haastatteluun ja 44 prosenttia postikyselyyn. Postikyselyyn vastanneista 40 prosenttia oli tehnyt edeltävän vuoden aikana luontomatkan ja vastasi sitä koskeviin kysymyksiin. Geologian tutkimuskeskus vastaa Suomen turvevarojen inventoinnista (taulukko 6.10). Julkaistut tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita. Geologisen suon turvekerroksen paksuus on yli 0,3 metriä (vrt. taulukko 1.4). Tutkimuskeskuksen uusin ennuste turvetuotantoon teknisesti käyttökelpoisista turvevaroista ilmestyi vuonna 2003. Sen mukaan käyttökelpoisten turvevarojen määrä oli noin kaksi kolmasosaa suurempi kuin Metsätilastollinen vuosikirja 2004 207

6 Multiple-use forestry edellisessä arviossa, mutta kasvu aiheutui lähinnä laskentaperusteiden muutoksista. Turveteollisuusliitto ry:n jäseniltään kokoama turpeen tuotantotilasto (taulukko 6.11) kattoi vuosina 1980 2003 noin 85 prosenttia maamme turvetuotannosta. Vuoden 2004 ennakkotiedoissa on mukana myös Suomen turvetuottajat ry:n noin 220 pientuottajan turvetuotanto, joka jäi aikaisempina vuosina näiden tilastojen ulkopuolelle. Kirjallisuus Literature Hytönen, M. (ed.). 1995. Multiple-use forestry in the Nordic countries. METLA, The Finnish Forest Research Institute. 460 s. Kangas, J. & Kokko, A. (toim.) 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800. 366 s. Metsänriista Helle, P. & Wikman, M. 2004. Talven 2004 riistakolmiolaskennat. Riistantutkimuksen tiedote 193. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 21 s. & Wikman, M. 2004. Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa 2004. Riistantutkimuksen tiedote 197. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 15 s. Hirvivahinkotyöryhmä 2000:n muistio. 2000. Työryhmämuistio MMM 2000:11. 38 s. Kojola, I. & Määttä, E. 2004. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003. Riistantutkimuksen tiedote 194. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 7 s. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategia. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön toimintalinjat. 1997. MMM:n julkaisuja 2/1997. 44 s. Metsäkanalintutyöryhmän muistio. 1999. Työryhmämuistio MMM 1999:23. Maa- ja metsätalousministeriö. 80 s. Petäjistö, L. 2002. Metsänomistajien käsityksiä hirvikannan koosta, sen säätelystä ja metsävahingoista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 863. 32 s. Rantala, H. & Mänttäri, J. 2004. Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 2003. Tiehallinto. 22 s. Riistasaalis 2003. 2004. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2004:58. 25 s. Ruusila, V., Pesonen, M., Heikkinen, S., Karhapää, A., Tykkyläinen, R., & Wallén, M. 2004. Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003. Riistantutkimuksen tiedote 196. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 9 s. Keräilytuotteet Kangas, K. 1999. Trade of Main Wild Berries in Finland. Silva Fennica Vol. 33(2):159-168. Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille 2000-2006. 2000. Luonnontuotealan teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 3/2000. 59 s. + liitteet. Malin, A. 2004. Marjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2003. MARSI 2003. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. 26 s. + liitteet. Matila, A. & Kubin, E. 1998. Palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris) keruutuotteena ja siihen vaikuttavat puustotekijät. Metsätieteen aikakauskirja 4/1998:531 542. Salo, K. Luonnonmarjat ja -sienet, yrttikasvit sekä palleroporonjäkälä tuovat rahaa ja virkistystä. 1994. Julkaisussa: Sulonen, S. & Kangas, J. (toim.). Näkökohtia metsien monikäyttöön. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 488. s. 19 35. Porotalous Kemppainen, J., Kettunen, J. & Nieminen, M. 2003. Porotalouden taloustutkimusohjelma 2003 2007. Kala- ja riistaraportteja 281. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 56 s. Porotaloustyöryhmän muistio. 1999. Työryhmämuistio MMM 1999:6. Maa- ja metsätalousministeriö. 104 s. Virkistyskäyttö Ovaskainen, V., Horne, P., Pouta, E. & Sievänen, T. 2002. Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo ja taloudelliset vaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja 1/2002: 59 65. Pouta, E., Sievänen, T. & Neuvonen, M. 2004a. Virkistyskäyttöön varustettujen valtion alueiden käyttäjät ja käytön määrä eri väestöryhmissä. Metsätieteen aikakauskirja 2/2004: 193 206. 2004b. Recreational wild berry picking in Finland reflection of rural lifestyle. Käsikirjoitus 18.10.2004. Sievänen, T. (toim.). 2001. Luonnon virkistyskäyttö 2000. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802. 336 s. (toim.). 2002. Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäyttö 2000 -loppuraportin tiivistelmä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 834. 20 s. Pouta, E. & Neuvonen, M. 2002. Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 885. 32 s. 2004. Participation in Mushroom Picking in Finland. In Ito, T. & Tanaka, N. (eds.) Social Roles of Forests for Urban Population. Forest Recreation, Landscape, Nature Conservation, Economic Evaluation and Urban Forest. Japan Society of Forest Planning Press. p. 122 137. Virtanen, V., Pouta, E., Sievänen, T. & Laaksonen, S. 2001. Luonnon virkistyskäytön kysyntätutkimuksen aineistot ja menetelmät. Julkaisussa: Sievänen, T. (toim.). 2001, s. 19 31, 194. Turvetuotanto Energiatilasto 2003. SVT Energia 2004:2. Tilastokeskus. 152 s. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R. 2003. Suomen turvevarat 2000. Summary: The peat reserves of Finland in 2000. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 156. 101 s. + liitteet. Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, www.gsf.fi/ Joulupuuseura ry., www.joulupuuseura.fi/ Maa- ja metsätalousministeriö, www.mmm.fi/kalastus_riista_porot/ Metinfo Metsien monikäyttö, www.metla.fi/metinfo/monikaytto/index.htm Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/index.htm Metsästäjäin keskusjärjestö, www.riista.fi/ Paliskuntain yhdistys, www.paliskunnat.fi/ Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, www.rktl.fi/ Suomen metsästäjäliitto, www.metsastajaliitto.fi/ Tullihallitus, tilastotuotanto ja -palvelu, www.tulli.fi/ Turveteollisuusliitto ry., www.turveliitto.fi/ 208 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

6 Metsien monikäyttö 16 Yksilöä metsämaan neliökilometrillä - Population per forest land km² Teeri - Black grouse 12 8 4 Metso - Capercaillie Pyy - Hazel grouse 0 65 70 75 80 85 90 95 00 Laskentatapa muuttui vuonna 1989. Method of survey changed in 1989. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.1 Metso-, teeri- ja pyykantojen tiheys 1964 2004 Figure 6.1 Population density of capercaillie, black grouse and hazel grouse, 1964 2004 140 1 000 hirveä - 1 000 moose 120 Arvioitu talvikanta - Estimated winter population 100 80 60 40 20 0 Saalis - Bag of moose 65/66 70/71 75/76 80/81 85/86 90/91 95/96 00/01 Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.2 Hirven talvikanta ja hirvisaalis metsästysvuosina 1964/65 2003/04 Figure 6.2 Moose winter population and bags of moose, 1964/65 2003/04 Metsätilastollinen vuosikirja 2004 209

6 Multiple-use forestry 6.1 Riistasaaliit 2003 Bags of game, 2003 Riistalaji Game species Saalismäärät ja niiden laskennallinen arvo Bags of game and their calculatory value 1998 2002 2003 2003 2003 keskiarvo average 1 000 yksilöä 1 000 individuals 1 000 kg 1 000 Kaikkiaan Grand total...... 76 475 Hirvi ja muut sorkkaeläimet Moose and other artiodactylus 75 110 12 236 60 378 Hirvi Moose 59 84 11 138 57 239 Valkohäntäpeura White-tailed deer 16 23 1 052 2 738 Metsäkauris Roe deer 1 3 37 357 Kuusipeura Fallow deer 0 0 5 27 Metsäpeura Wild forest reindeer 0 0 4 16 Mufloni ja villisika Mouflons and wild boars 0 0 0 1 Jänikset Hares 359 257 501 2 480 Metsäjänis Arctic hare 284 194 350 1 634 Rusakko European hare 75 63 151 846 Turkiseläimet Fur bearing animals 260 315 44 3 607 Supikoira Raccoon dog 89 129.. 1 086 Minkki American mink 68 71.. 357 Kettu Red fox 54 65.. 1 640 Piisami Muskrat 15 16.. 39 Näätä Pine marten 13 15.. 254 Mäyrä Badger 8 9.. 43 Orava Squirrel 5 4.. 3 Majavat Beavers 3 4 44 177 Kärppä Ermine 4 4.. 6 Hilleri Polecat 1 0.. 2 Saukko Otter 0 0.... Metsäkanalinnut Grouse 322 405 244 3 618 Teeri Black grouse 130 149 98 1 626 Riekko Willow grouse 78 107 38 539 Pyy Hazel grouse 81 106 26 536 Metso Capercaillie 32 44 82 917 Peltolinnut Farmland game birds 147 176 67 1 171 Sepelkyyhky Wood pigeon 124 154 53 889 Fasaani Pheasant 21 20 14 274 Peltopyy Partridge 2 2 0 8 Vesilinnut, liejukanat ja Waterfowl, coots and kahlaajat waders 539 606 332 5 221 Sinisorsa Mallard 249 249 164 2 510 Tavit Teal and garganey 135 145 26 733 Telkkä Goldeneye 91 73 33 369 Haapana Wigeon.. 54 27 548 Alli Long-tailed duck 18 10 4 51 Iso- ja tukkakoskelo Goosander and mergansers.. 10 6 51 Haahka Common eider 11 10 12 82 Tukka- ja punasotka Tufted duck and pochard.. 9 4 46 Metsähanhi Beangoose 6 9 18 225 Jouhisorsa Pintail 10 9 4 45 Merihanhi Greylag goose 3 7 15 303 Lehtokurppa Woodcock 4 6 1 30 Kanadanhanhi Canadian goose 3 6 15 185 Lapasorsa Shoveler 6 5 2 26 Nokikana Coot 2 3 1 17 Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

6 Metsien monikäyttö 6.2 Riistasaaliit 1980/81 2003 Bags of game, 1980/81 2003 Metsästysvuosi Hirvi Muut sorkkaeläimet Jänikset Turkiseläimet Metsäkanalinnut 1 Peltolinnut Vesilinnut Riistasaaliin lastai vuosi Moose Other Hares Fur bearing Grouse 1 Farmland Waterfowl kennallinen arvo Hunting year artiodactylus animals game birds Calculatory or year value of bag 1 000 yksilöä 1 000 individuals milj. mill. 1980/81 54 15 655 340 971.. 1 026 38 1981/82 56 10 766 446 919.. 1 078 44 1982/83 55 7 1 052 359 554.. 1 163 44 1983/84 55 7 771 308 425.. 922 40 1984/85 69 6 598 336 383.. 864 45 1985/86 55 8 379 336 223 103 784 38 1986/87 48 8 242 300 293 99 745 34 1987/88 45 8 191 194 266 54 522 30 1988/89 2 61.. 424 265 591 116 865.. 1989/90 54 7 390 326 557 121 859 40 1990/91 46 6 370 298 456 141 858 42 1991/92 46 5 354 297 334 131 906 41 1992/93 44 6 382 294 371 159 863 41 1993/94 47 7 386 321 514 186 966 44 1994/95 43 9 432 276 456 201 919 49 1995 32 10............ 1996 26 11 528 210 501 154 740 37 1997 23 11 497 261 321 152 653 32 1998 30 12 507 237 272 81 614 36 1999 49 13 419 254 410 176 679 51 2000 64 15 347 275 316 132 575 59 2001 67 16 265 308 295 176 582 61 2002 85 23 258 224 315 171 469 73 2003 84 26 257 315 405 176 606 76 Metsästysvuosi: 1.8. 31.7. Hunting year: 1.8. 31.7. 1 Metsäkanalintusaaliit 1980/81 1984/85 sisältävät myös peltolinnut. The bags of grouse during 1980/81 1984/85 also include farmland game birds. 2 Hirvisaalis 1988/89 sisältää myös muut hirvieläimet. The bags of moose 1988/89 also include other artiodactylus. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2004 211

6 Multiple-use forestry 6.3 Hirvikanta 1976/77 2003/04 Moose population, 1976/77 2003/04 Metsästysvuosi Arvioitu talvikanta Hirvitiheys Moose population density Hunting year Estimated winter Rannikko-Suomi Sisä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Koko maa population Coastal Finland Inland Finland Oulu province Lappi province Whole country Yksilöä Individuals Hirviä/1 000 ha Moose/1 000 hectares 1976/77 79 000 6,3 3,9 1,8 0,3 2,2 1977/78 91 900 7,1 4,4 2,0 0,6 3,1 1978/79 101 700 6,3 4,7 2,3 0,6 3,0 1979/80 104 900 5,8 5,2 2,6 0,5 2,7 1980/81 106 300 5,4 4,9 2,7 0,5 2,5 1981/82 106 600 4,5 4,6 2,8 0,5 2,4 1982/83 107 600 4,6 4,4 3,3 0,5 2,4 1983/84 108 700 4,8 4,5 3,3 0,5 2,6 1984/85 97 700 3,9 3,4 2,9 0,6 2,2 1985/86 94 100 3,4 3,3 3,1 0,6 2,4 1986/87 94 200 3,3 3,2 3,1 0,6 2,2 1987/88 96 400 3,6 3,4 3,0 0,7 2,6 1988/89 91 400 3,8 3,5 2,8 0,6 2,4 1989/90 83 400 3,6 3,2 2,5 1,2 2,7 1990/91 80 300 3,4 3,3 2,5-3,1 1991/92 77 300 3,3 3,1 2,4 1,5 2,6 1992/93 74 000 3,6 3,3 2,8 1,2 2,7 1993/94 66 600 3,5 2,9 2,5 1,2 2,3 1994/95 60 500 3,6 2,8 2,0 0,8 1,9 1995/96 63 000 3,7 2,8 1,6 0,9 2,0 1996/97 72 000 3,5 2,8 1,6 0,9 2,0 1997/98 90 000 4,1 3,4 2,3 0,9 2,4 1998/99 110 000 4,8 4,0 2,9 1,1 3,0 1999/00 123 000 4,8 4,2 3,2 1,3 3,3 2000/01 126 000 4,4 3,9 2,9 1,4 3,1 2001/02 129 000 4,8 4,5 3,3 1,4 3,3 2002/03 116 000 4,1 4,2 4,5 1,4 3,2 2003/04 95 000 3,1 3,4 2,8 1,3 2,5 Talvikanta arvioidaan metsästyksen jälkeen. The winter population is estimated after the hunting season. Rannikko-Suomi: Uudenmaan, Kymen, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirit. Sisä-Suomi: Pohjois-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan riistanhoitopiirit. Coastal Finland: Game Management Districts of Uusimaa, Kymi, Varsinais-Suomi, Satakunta, South Häme and Swedish-speaking Ostrobothnia. Inland Finland: Game Management Districts of North Häme, South Savo, North Savo, Central Finland, North Karelia and Ostrobothnia. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

6 Metsien monikäyttö 6.4 Suurpetojen vähimmäiskannat ja saaliit 1980 2003 Minimum populations of large predators and numbers of predators shot, 1980 2003 yksilöä individuals Vuosi Karhu Brown bear Susi Wolf Ahma Wolverine Ilves Lynx Year Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Population Shot Population Shot Population Shot Population Shot 1980 385 38 138 18 91 17 240 14 1981 394 67 131 9 98 16 286 13 1982 501 48 174 19 72 7 523 28 1983 494 69 248 30 83 0 482 38 1984 512 67 378 46 80 0 641 42 1985 499 58 291 45 66 0 761 56 1986 470 65 180 35 78 0 793 78 1987 445 44 122 11 69 0 880 86 1988 457 45 170 26 72 0 979 78 1989 461 41 144 7 87 0 865 95 1990 457 50 184 6 97 0 797 59 1991 445 44 139 11 75 0 576 71 1992 470 71 127 11 99 0 641 84 1993 660 24 150 7 110 0 630 41 1994 700 42 145 5 125 0 700 59 1995 730 44 140 5 110 0 750 42 1996 770 73 141 8 112 0 790 69 1997 785 96 120 13 116 0 795 63 1998 795 79 95 8 120 0 810 63 1999 845 80 98 4 123 0 835 55 2000 850 91 130 26 115 0 855 45 2001 840 100 125 6 120 0 860 58 2002 830 91 135 10 125 0 870 37 2003 800 68 150 11 125 0 920 44 Vähimmäiskanta on arvio petomäärästä, joka alueella vähintään elää. Minimum population is an estimate of the minimum number of large predators in the area. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2004 213

6 Multiple-use forestry 6.5 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 2003 Market supply of wild berries and mushrooms, and picking incomes by region, 2003 Alue Yksikkö Luonnonmarjat Wild berries Sienet Kaikkiaan Region Unit Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä Mushrooms Grand total Cowberries Bilberries Cloudberries Other Total Koko maa 1000 kg 5 443 2 217 77 35 7 771 1 664 9 435 Whole country 1000 4 061 2 532 770 124 7 487 4 320 11 807 /kg 0,75 1,14 10,05 3,56 0,96 2,60. Länsi-Suomi 1000 kg 1 322 81-10 1 413 223 1 636 Western Finland 1000 985 143-40 1 169 669 1 838 /kg 0,75 1,77-3,92 0,83 3,00. Itä-Suomi 1000 kg 158 95 1 22 276 1 411 1 687 Eastern Finland 1000 183 218 9 63 474 3 578 4 053 /kg 1,16 2,30 11,55 2,84 1,72 2,54. Oulun lääni 1000 kg 2 992 1 245 2 1 4 240 28 4 268 Oulu province 1000 2 121 1 245 16 10 3 392 67 3 459 /kg 0,71 1,00 9,48 10,57 0,80 2,43. Lapin lääni 1000 kg 971 796 74 1 1 842 3 1 845 Lappi province 1000 771 926 745 10 2 452 5 2 457 /kg 0,79 1,16 10,04 8,60 1,33 2,05. Vain osa torikaupasta on mukana tilastossa. Poimintatulot ovat ilman arvonlisäveroa. Only a part of outdoor market trade is included. Picking incomes are without VAT. Aluejakoa vastaavat metsäkeskukset ovat Regions used here consist of forestry centres as follows: Länsi-Suomi Western Finland: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi Itä-Suomi Eastern Finland: Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Oulun lääni Oulu Province: Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa Lapin lääni Lappi Province: Lappi Luokka muut sisältävät karpalon, tyrnin ja mesimarjan. Others include cranberries, Arctic brambles and berries of sea buckthorn. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts 214 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

6 Metsien monikäyttö 6.6 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 1977 2003 Market supply of wild berries and mushrooms, and picking incomes, 1977 2003 Vuosi Puolukka Mustikka Lakka Muut Sienet Yhteensä Year Cowberries Bilberries Cloudberries Other Mushrooms Total miljoonia millions kg kg kg kg kg 1977 10,20 7,3 5,18 3,7 0,34 1,2.... 0,23 0,1 12,3 1978 6,59 4,1 3,45 2,8 0,26 0,9.... 0,60 0,4 8,1 1979 3,43 2,4 3,83 2,7 1,13 3,3.... 0,54 0,3 8,7 1980 3,45 6,4 1,33 2,0 0,37 1,4.... 0,21 0,3 10,1 1981 2,12 3,5 0,70 1,1 0,30 1,3.... 0,65 0,7 6,6 1982 2,15 6,2 0,93 2,4 0,07 0,4.... 0,17 0,4 9,4 1983 4,90 9,8 2,63 2,9 0,47 2,4.... 0,36 0,6 15,7 1984 1,87 3,3 1,28 1,2 0,08 0,9.... 0,37 0,6 5,9 1985 1,68 2,3 2,49 2,5 0,80 4,4.... 1,00 1,4 10,7 1986 3,29 3,1 3,14 3,1 0,25 1,2.... 0,33 0,7 8,1 1987 3,37 5,4 0,36 0,6 0,17 1,0.... 0,47 1,1 8,0 1988 6,42 5,3 3,19 4,5 0,81 4,4.... 1,03 2,0 16,1 1989 5,19 4,5 2,37 3,4 0,18 1,5.... 0,21 0,6 10,0 1990 4,05 4,6 0,81 1,1 0,43 2,8.... 0,41 1,1 9,7 1991 7,49 7,0 2,20 2,7 0,44 2,5 0,08 0,2 0,66 1,7 14,1 1992 5,51 4,4 1,62 1,8 0,26 1,4 0,12 0,1 0,67 1,0 8,7 1993 0,97 1,4 0,26 0,3 0,52 2,8 0,03 0,1 0,38 0,5 5,1 1994 9,26 17,3 0,88 1,0 0,77 4,5 0,03 0,1 0,46 1,0 23,9 1995 5,80 5,3 2,93 2,9 0,25 1,4 0,21 0,2 0,40 0,7 10,6 1996 4,12 5,3 2,42 2,5 0,12 0,8 0,06 0,2 0,38 0,7 9,5 1997 7,61 5,9 2,96 2,6 0,33 1,8 0,11 0,2 0,62 1,2 11,7 1998 6,83 5,9 1,10 1,1 0,37 1,6 0,15 0,2 1,41 2,3 11,0 1999 3,89 2,9 0,80 1,5 0,23 1,1 0,80 0,8 0,20 0,3 6,6 2000 3,20 2,0 2,42 3,9 0,06 0,4 0,13 0,2 0,98 2,4 8,9 2001 4,47 3,2 2,92 3,0 0,36 1,8 0,04 0,1 0,67 2,1 10,2 2002 3,29 2,8 1,22 1,6 0,10 0,9 0,19 0,3 0,22 0,7 6,2 2003 5,44 4,1 2,22 2,5 0,08 0,8 0,04 0,1 1,66 4,3 11,8 Luokka muut sisältävät variksenmarjan, pihlajanmarjan, karpalon, tyrnin ja mesimarjan vasta vuodesta 1991 alkaen. Others include black crowberries, cranberries, Arctic brambles, as well as mountain ash and sea buckthorn berries only since 1991. Vain osa torikaupasta on mukana tilastossa. Poimintatulot ovat ilman arvonlisäveroa. Only a part of outdoor market trade is included. Picking incomes are without VAT. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Metsätilastollinen vuosikirja 2004 215

216 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004 6.7 Jäkälän vienti 1980 2003 Lichen exports, 1980 2003 Vuosi Maa Country Viennin arvo Viennin keskihinta Year Saksa Alankomaat Itävalta Italia Sveitsi Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Value of exports Average price of exports Germany Netherlands Austria Italy Switzerland Nordic countries Other countries Total 1 000 kg milj. mill. /kg 1980 723 51 43 4 28 25 8 882 1,70 1,93 1981 697 37 41 3 21 25 2 826 1,45 1,75 1982 748 36 44 9 16 2 1 855 1,85 2,16 1983 877 20 17 10 22 1 11 958 2,19 2,28 1984 662 5 31 49 20 - - 767 1,98 2,58 1985 503 14 41 13 14-0 585 1,53 2,62 1986 475 9 24 10 17 3 4 542 1,83 3,39 1987 410 6 29 21 6 1-473 1,45 3,07 1988 399 3 14 24 16 10-465 1,45 3,11 1989 330 24 28 27 12-2 422 1,30 3,07 1990 373 52 35 33 8 84-585 1,55 2,65 1991 322 25 17 25 7-4 404 1,30 3,20 1992 304-31 45 8 27 14 466 1,85 3,97 1993 364 24 17 20 7 11 16 459 1,85 4,23 1994 321 9 11 23 4-34 401 1,60 3,99 1995 155 27 12 24 1-14 233 1,13 4,83 1996 173 28 14 21 2 4 13 254 1,26 4,93 1997 216 25 17 17 1 3 19 298 1,45 4,85 1998 214 15 13 19 5 25 20 311 1,36 4,36 1999 227 14 14 13 5 16 24 313 1,40 4,46 2000 185 21 15 21 9 17 46 314 1,40 4,43 2001 180 15 18 13 6 22 33 287 1,24 4,34 2002 194 37 13 8 9-57 319 1,47 4,61 2003 195 37 16 10 6-49 313 1,56 4,98 6 Multiple-use forestry Keskihinta 2003, /kg 5,28 3,74 6,23 4,62 4,95.. 4,39 4,98 Average price in 2003 Jäkälä/Lichen Cladonia stellaris Lähde: Tullihallitus Source: Board of Customs

6 Metsien monikäyttö 6.8 Porotalous 1959/60 2003/04 Reindeer husbandry, 1959/60 2003/04 Poronhoitovuosi Porojen määrä Number of reindeer Teurasporot Culled reindeer Eloporot Lihantuotos Reindeer Aikuiset Vasat Yhteensä Aikuiset Vasat Yhteensä Winter herd Venison production husbandry year Full-grown Calves Total Full-grown Calves Total 1 000 yksilöä 1 000 individuals milj. kg mill. kg 1959/60 139 42 181 33-33 148 1,2 1969/70 114 36 150 25 7 32 118 1,1 1980/81 165 71 236 27 32 59 177 1,6 1981/82 169 77 246 23 38 61 185 1,6 1982/83 180 96 276 25 46 71 204 1,8 1983/84 201 105 306 27 56 83 223 2,4 1984/85 209 107 316 32 63 95 221 2,4 1985/86 227 106 333 39 64 103 230 3,0 1986/87 231 132 363 47 86 133 230 3,3 1987/88 236 125 361 51 83 134 227 3,4 1988/89 257 141 398 47 95 142 255 3,6 1989/90 237 127 364 39 86 125 239 2,7 1990/91 286 143 429 57 112 169 260 4,0 1991/92 264 150 414 56 126 182 232 4,2 1992/93 236 108 344 43 86 129 215 3,0 1993/94 227 120 346 38 94 132 214 3,2 1994/95 212 121 333 33 91 125 208 2,8 1995/96 221 113 334 34 87 121 213 2,7 1996/97 202 89 291 27 61 88 203 2,0 1997/98 190 96 286 26 64 90 196 2,0 1998/99 188 104 292 26 70 96 196 2,2 1999/00 195 100 295 26 65 91 203 2,1 2000/01 183 90 273 25 62 87 186 2,0 2001/02 191 106 297 27 71 98 200 2,4 2002/03 195 108 303 27 79 106 197 2,6 2003/04 192 115 307 23 84 106 201 2,5 Poronhoitovuosi 1.6. 31.5. Reindeer husbandry year 1.6. 31.5. Eloporot ovat teurastuksen jälkeinen kanta. Winter herd is the number of reindeer after autumn slaughtering. Lähde: Paliskuntain yhdistys Source: The Association of Reindeer Herding Cooperatives Metsätilastollinen vuosikirja 2004 217

218 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004 6.9 Metsäluontoon liittyviä ulkoiluharrastuksia Participation in forest-related recreation Väestöryhmä Marjastus Sienestys Metsästys Patikointi Retkeily, erävaellus Vapaa-ajan metsänhoito Polttopuun keräily Population category Picking wild berries Picking mushrooms Hunting Hiking Backpacking Leisure time silviculture Collecting fuelwood % n / a % n / a % % n / a % n / a % n / a % n / a Työikäinen väestö 56 5 38 5 8 23 10 8 5 10 5 30 7 Population of working age Sukupuoli Gender Mies Male 49 5 34 5 15 26 10 10 6 15 5 39 10 Nainen Female 62 5 43 5 1 20 9 5 5 5 4 21 6 Ikä Age 15 24 38 3 18 2 7 24 5 14 5 7 5 19 5 25 44 54 5 36 4 8 26 10 9 5 10 5 30 5 45 64 66 5 50 5 8 24 12 5 6 11 5 37 10 65 74 54 6 39 5 5 10 15 2 12 9 7 28 10 Asuinkunta Type of municipality Kaupunkimainen kunta 50 5 38 4 4 23 10 8 6 8 5 25 6 Urban municipality Taajaan asuttu kunta 60 5 38 5 9 25 10 7 5 11 5 34 7 Urbanised municipality Maaseutumainen kunta 66 5 39 5 15 23 10 7 5 15 6 41 10 Rural municipality Suuralue Major region (NUTS 2) Uusimaa 45 4 40 4 3 22 10 7 5 7 5 24 5 Uusimaa region Muu Etelä- Suomi 51 5 40 5 5 23 10 7 5 9 5 30 8 Other southern Finland Itä-Suomi 71 5 50 5 15 26 10 9 5 14 5 42 10 Eastern Finland Väli-Suomi 63 5 29 4 9 24 10 7 5 11 5 31 8 Mid-Finland Pohjois-Suomi 70 7 27 4 17 26 10 11 5 12 6 34 7 Northern Finland 6 Multiple-use forestry Perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä poimittuihin alaotoksiin. % - tarkoittaa osallistumisosuutta, esim. miehistä 49 % ja naisista 62 % harrastaa marjastusta. % - indicates participation, e.g. 49% of males and 62% of females pick wild berries. n / a - harrastuskertoja vuodessa, tyypillinen arvo (mediaani) n / a - typical number per year (median) Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI-tutkimus, 1997 2000 Source: Finnish Forest Research Institute

6 Metsien monikäyttö 6.10 Turvevarat metsäkeskuksittain Peat resources by forestry centre Metsäkeskus Yli 20 hehtaarin geologiset suot 1 Turvetuotantoon soveltuvat suot 2 Forestry centre Geological mires over 20 hectares 1 Exploitable mires 2 Pinta-ala, 1 000 ha Turvevarat, milj. m³ Pinta-ala, 1 000 ha Turvevarat, milj. m³ Area, 1 000 ha Peat reserves, mill. m³ Area, 1 000 ha Peat reserves, mill. m³ Koko maa 5 117 69 287 1 221 29 565 Whole country 0 Ahvenanmaa 1 8 0 2 1 Rannikko 75 1 029 18 463 2 Lounais-Suomi 120 2 575 57 1 717 3 Häme-Uusimaa 59 1 535 25 908 4 Kaakkois-Suomi 69 1 587 28 815 5 Pirkanmaa 81 1 401 23 595 6 Etelä-Savo 77 1 301 21 549 7 Etelä-Pohjanmaa 471 7 110 128 3 123 8 Keski-Suomi 137 2 068 44 1 109 9 Pohjois-Savo 167 2 150 40 948 10 Pohjois-Karjala 262 4 375 81 2 087 11 Kainuu 461 5 999 115 2 711 12 Pohjois-Pohjanmaa 1 069 11 869 225 4 895 13 Lappi 2 069 26 280 414 9 643 1 Geologisella suolla turpeen paksuus on yli 30 cm (vrt. taulukko 1.4). A geological mire requires that the peat layer is thicker than 0.3 metres (see also Table 1.4). 2 Geologian tutkimuskeskuksen arvio turvetuotantoon teknisesti käyttökelpoisesta suoalasta ja turvevaroista. Estimate of mires, which are techically suitable for the peat industry. Lähde: Geologian tutkimuskeskus Source: The Geological Survey of Finland Metsätilastollinen vuosikirja 2004 219

6 Multiple-use forestry 6.11 Turpeen tuotanto, käyttö ja vienti 1980 2004 Peat production, consumption and exports, 1980 2004 Vuosi Energiaturve (jyrsin- ja palaturve) Kasvu-, kuivike- ja ympäristöturve Year Energy peat Horticultural, bedding and environmental peat Tuotanto Tehollinen lämpöarvo Käyttö 1 Vienti Tuotanto Käyttö 1 Vienti Production Net heat contents Consumption 1 Exports Production Consumption 1 Exports 1 000 m³ GWh 1 000 m³ 1 000 m³.... 1980 9 203.. 6 200.. 1 569 1 010.. 1981 3 909.. 7 000.. 619 900.. 1982 16 500.. 7 600.. 1 750 870.. 1983 10 066.. 9 400.. 832 964.. 1984 8 140.. 10 100.. 737 1 044.. 1985 9 515.. 11 700.. 1 039 1 067.. 1986 20 400.. 12 700.. 1 351 1 150.. 1987 8 200.. 13 200.. 760 1 300.. 1988 14 760.. 12 400.. 1 470 1 240.. 1989 17 970.. 11 800.. 1 770 1 720.. 1990 18 041.. 14 800.. 1 480 1 298.. 1991 9 571.. 16 359 67 1 034 1 073 408 1992 20 051.. 16 249 166 1 784 1 055 433 1993 11 837.. 16 655 139 1 135 1 071 489 1994 25 795.. 18 783 124 2 145 989 545 1995 24 706.. 19 599 20 1 111 1 253 180 1996 23 853.. 21 936 114 1 296 1 378 216 1997 30 120 28 563 21 680 92 1 626 1 327 310 1998 4 674 4 522 20 587 165 313 1 537 447 1999 23 482 22 425 18 629 170 2 420 1 742 578 2000 11 121 10 406 15 535 161 1 029 1 610 324 2001 17 028 16 200 21 988 171 2 182 1 743 380 2002 22 979 21 662 22 444 89 2 413 2 040 444 2003 19 837 18 400 25 282 37 1 700 2 113 346 2004 2 11 500 10 800.... 1 000.... Tilasto ei sisällä Suomen turvetuottajat ry:n jäsenten tuotanto-, käyttö- ja vientilukuja vuosina 1980 2003, jolloin tilaston kattavuus on noin 85 %. This table does not include production, consumption and exports by small enterprises in 1980 2003, when the coverage of the statistics is about 85%. 1 Vuosina 1980 90 käyttö sisältää myös viennin. Consumption during 1980 90 also includes exports. 2 Vuoden 2004 ennakkotiedoissa on mukana myös Suomen turvetuottajien luvut. In 2004 small enterprises are also included. Lähde: Turveteollisuusliitto ry. Source: Association of Finnish Peat Industry 220 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004