Suomen Ratsastajainliiton jäsentalli ohjeistus toimivaan tallitoimintaan 1
Julkaisija: Suomen Ratsastajainliitto ry Kirjoittaja: Jenni Niittumäki Taustajoukoissa: Antti Heikkilä, Hannele Helander, Nina Kaipio, Kielo Kestinmäki, Sanna Sassi, Matti Sorvari ja Hanna Talvitie sekä SRL:n seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä. Erityiskiitokset Erja Saartialle. Kuvat: Heini Vanhanen Taitto: Milla Saarikko Paino: 2 Sporttipaino 2013
ALKUSANAT Ratsastusharrastus on kasvattanut suosiotaan tasaisesti viime vuosikymmenten ajan. Lajin suosio on saanut mukaansa koko perheen, aina lapsesta isovanhempiin. Hevonen yhdistää, ratsastusta voi harrastaa ja siitä voi nauttia monella eri tavalla. Hyvin toimivat tallit ovat Suomen ratsastusurheilun kulmakiviä. Suuri osa Suomen huippuratsastajista on aloittanut ratsastajanuransa ratsastuskoulussa. Talliyrittäjänä toimiminen vaatii nykypäivänä kuitenkin entistä enemmän tietoa, taitoa ja osaamista. Muuttuva maailma, laatua arvostavat asiakkaat, haastavat olosuhteet sekä tiedon sirpaloituminen edellyttävät entistä enemmän kykyä joustaa ja tarkastella omia toimintatapojaan. SRL:n jäsentallit on jaettu kolmeen luokitukseen: ratsastuskouluihin, harraste- ja yksityistalleihin. Jäsentallien toiminnan painopisteinä ovat hevosen hyvinvointi, turvallisuus, hevostaidot ja ammattitaitoinen henkilökunta. Hyväksytty talli sitoutuu toimimaan Ratsastajainliiton toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tämä ohjeistus on laadittu SRL:n jäsentalliyrittäjille, työntekijöille ja hyväksyntää hakeville talleille käytännön toiminnan avuksi. Ohjeistuksessa avataan Ratsastajainliiton hyväksymien tallien edellytyksiä ja opastetaan toiminnan yleiseen sujuvuuteen. Ohjeistuksen tarkoituksena on toimia uudelle yrittäjälle perustietopakettina ja kokeneemmalle konkarille muistilistana hyvän arjen pyörittämiseksi. Ohjeistus on laadittu Ratsastajainliiton jäsentallien kriteereiden pohjalta. Työniloa! Jenni Niittumäki Helsingissä Syksyllä 2013 3
Sisällysluettelo ALKUSANAT 3 Ratsastuskoulun jäsentallikriteerit 5 Harrastetallin jäsentallikriteerit 6 Yksityistallin jäsentallikriteerit 7 HENKILÖKUNTA JA TALLIYMPÄRISTÖ 8 Koulutus ja ammattitaito 8 Opetus ja tuntitoiminta 10 Talliympäristö ja kestävä kehitys 11 Kenttä ja maneesi 12 Valvonta 13 Maastoilu 13 Ratsastus- ja hevostaitomerkit 14 Ratsastusleirit 14 Hevosen hyvinvointi 15 Hevosen päivittäinen hoito ja varusteet 15 Turvallisuus 16 Tallin säännöt 16 Turvallinen tuntitoiminta 17 Valmiudet ja asiakirjat 18 Henkilökunnan toiminta 19 Asiakaspalvelu 20 Asiakkaan kohtaaminen 20 Viestintä 20 Asiakkaiden vakuutusturva 21 Hevostaidot ja hevosenhoitajat 22 Sopimukset 23 Oma jaksaminen 23 OHJEET JA MÄÄRÄYKSET 25 Laki ja liiton ohjeisto 25 Tallikäynti ja konsultaatio 25 Toiminnan vastuuvakuutus 25 SRL:n tallien jäsenedut 26 LINKKILISTA 27
SRL:N JÄSENTALLI Ratsastuskoulu Tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia asianmukaisissa tiloissa ja tarkoitukseen sopivilla hevosilla ammattilaisen ohjauksessa. Väh. 70% ratsastustuntien ohjaamisesta vastaa hevosalan ammatillisen koulutuksen saanut henkilö tai henkilöt (ratsastuksenohjaaja, ratsastuksenopettaja tai master-ratsastuksenopettaja). Talli ja sen ympäristö ovat siistejä ja hyvin hoidettuja. Tallilla on valaistu ja aidattu kenttä ja/tai maneesi sekä asianmukainen, toimintaan sopiva kalusto ja rajattu tila katsojille. Tallilla on ohjattua ratsastus-/hevosharrastustoimintaa. Tallilla voi suorittaa SRL:n ratsastus- ja hevostaitomerkkejä. Hevoset ovat tehtäväänsä koulutettuja ja niiden osaamista ylläpidetään. Huolehtii hevosten hyvinvoinnista. Hevosten perustarpeet, säännöllinen hoito ja ruokinta, asianmukainen pitopaikka sekä ulkoilu ja liikunta, ovat kunnossa. Hevosen pitopaikat, tarhat ja laitumet ovat hoidetut ja turvalliset. Hevoset pääsevät ulkoilemaan päivittäin tarhaan. Hevosilla on tarvittavat, sopivat, ehjät ja puhtaat varusteet. Hevoset työskentelevät yhtäjaksoisesti korkeintaan 3 tuntia ja yhteensä enintään 4 tuntia päivässä. Alle 5-vuotiaita hevosia ei käytetä opetuskäytössä. Panostaa ratsastusharrastuksen turvallisuuteen. Tallin säännöt ja toimintatavat ovat selkeästi näkyvillä tallin ilmoitustaululla. Opastaa asiakkaita hevostaidoissa. Kaikilla ratsastustunteja pitävillä henkilöillä on voimassa oleva ensiapukoulutus (EA1 tai EA2). Kypärän käyttö on pakollista ratsastuksen aikana. Ratsastuskoulu ei vuokraa hevosia ilman valvontaa. Asiakkaille kerrotaan ratsastusharrastukseen liittyvistä riskeistä. Tallilla on asianmukainen ensiapupakkaus. Tallilla on ajan tasalla oleva turvallisuusasiakirja. Hoitaa hyvin asiakaspalveluaan. Varmistaa, että säännöllisesti tallilla ratsastavien asiakkaiden vakuutusturva on kunnossa (Green Card tai ratsastusseurajäsenyys). Kertoo alkeiskurssilaisille, satunnaisratsastajille ja leiriläisille vakuutusturvasta, joka on hoidettu SRL:n tallijäsenyyden kautta. Tallilla on asiakasrekisteri, josta löytyy huoltajan ja lähiomaisen yhteystiedot. Alaikäisten harrastukseen liittyvistä asioista tiedotetaan myös huoltajaa. Noudattaa lakeja sekä viranomaisten ja SRL:n ohjeita ja määräyksiä. Täyttää hevostallien tilavaatimukset, jotka astuivat voimaan 1.1.2014. Noudattaa Kuluttajaviraston ohjeita Ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi. Pitää kirjaa hevosten työtunneista. 5
SRL:N JÄSENTALLI harrastetalli Tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia asianmukaisissa tiloissa ja tarkoitukseen sopivilla hevosilla ammattilaisen ohjauksessa. Väh. 70% ratsastustuntien ohjaamisesta vastaa hevosalan ammattikoulutuksen saanut henkilö tai henkilöt (hevosharrasteohjaaja) tai II-tason lajivalmentaja. Talli ja sen ympäristö ovat siistejä ja hyvin hoidettuja. Tallilla on valaistu ja aidattu kenttä ja/tai maneesi sekä asianmukainen, toimintaan sopiva kalusto ja rajattu tila katsojille. Tallilla on ohjattua ratsastus/hevosharrastustoimintaa. Tallilla voi suorittaa SRL:n ratsastus- ja hevostaitomerkkejä. Hevoset on tehtäväänsä koulutettuja ja niiden osaamista ylläpidetään. Huolehtii hevosten hyvinvoinnista. Hevosten perustarpeet, säännöllinen hoito ja ruokinta, asianmukainen pitopaikka sekä ulkoilu ja liikunta, ovat kunnossa. Hevosen pitopaikat, tarhat ja laitumet ovat hoidetut ja turvalliset. Hevoset pääsevät ulkoilemaan päivittäin tarhaan. Hevosilla on tarvittavat, sopivat, ehjät ja puhtaat varusteet. Hevoset työskentelevät yhtäjaksoisesti korkeintaan 3 tuntia ja yhteensä enintään 4 tuntia päivässä. Alle 5-vuotiaita hevosia ei käytetä opetuskäytössä. Panostaa ratsastusharrastuksen turvallisuuteen. Tallin säännöt ja toimintatavat ovat selkeästi näkyvillä tallin ilmoitustaululla. Opastaa asiakkaita perushevostaidoissa. Kaikilla ratsastustunteja pitävillä henkilöillä on voimassa oleva ensiapukoulutus (EA1 tai EA2). Kypärän käyttö on pakollista ratsastuksen aikana. Ratsastuskoulu ei vuokraa hevosia ilman valvontaa. Asiakkaille kerrotaan ratsastusharrastukseen liittyvistä riskeistä. Tallilla on asianmukainen ensiapupakkaus. Tallilla on ajan tasalla oleva turvallisuusasiakirja. Hoitaa hyvin asiakaspalveluaan. Varmistaa, että säännöllisesti tallilla ratsastavien asiakkaiden vakuutusturva on kunnossa (Green Card tai ratsastusseurajäsenyys). Kertoo alkeiskurssilaisille, satunnaisratsastajille ja leiriläisille vakuutusturvasta, joka on hoidettu SRL:n tallijäsenyyden kautta. Tallilla on asiakasrekisteri, josta löytyy huoltajan ja lähiomaisen yhteystiedot. Alaikäisten harrastukseen liittyvistä asioista tiedotetaan huoltajaa. Noudattaa lakeja sekä viranomaisten ja SRL:n ohjeita ja määräyksiä. Täyttää hevostallien tilavaatimukset, jotka astuivat voimaan 1.1.2014. Noudattaa Kuluttajaviraston ohjeita Ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi. Pitää kirjaa hevosten työtunneista. 6
SRL:N JÄSENTALLI yksityistalli Tarjoaa karsinapaikkoja ja palveluita yksityisten hevosten omistajille. Toiminnan painopisteinä ovat hevosten hyvinvointi, turvallisuus ja hevostaitojen kehittäminen. Hevosten hoidosta vastaa hevosalan ammatillisen koulutuksen saanut henkilö, hevosagrologi, soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai aikuisten ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Talli ja sen ympäristö ovat siistejä ja hyvin hoidettuja. Tallilla on valaistu ja aidattu kenttä ja/tai maneesi sekä asianmukainen, toimintaan sopiva kalusto ja rajattu tila katsojille. Huolehtii hevosten hyvinvoinnista. Hevosten perustarpeet, säännöllinen hoito ja ruokinta, asianmukainen pitopaikka sekä ulkoilu ja liikunta, ovat kunnossa. Hevosen pitopaikat, tarhat ja laitumet ovat hoidetut ja turvalliset. Hevoset pääsevät ulkoilemaan päivittäin tarhaan. Panostaa ratsastusharrastuksen turvallisuuteen. Tallin säännöt ja toimintatavat ovat selkeästi näkyvillä tallin ilmoitustaululla. Tallilla opastetaan ja ohjataan asiakkaita hevostaidoissa. Henkilökunnalla on voimassa oleva ensiapukoulutus (EA1 tai EA2). Alaikäisillä kypärän käyttö on pakollista ratsastuksen aikana. Asiakkaille kerrotaan ratsastusharrastukseen liittyvistä riskeistä. Tallilla on asianmukainen ensiapupakkaus. Tallilla on ajan tasalla oleva turvallisuusasiakirja. Hoitaa hyvin asiakaspalveluaan. Asiakkaiden kanssa tehdään kirjalliset sopimukset myytävistä palveluista. Talli tiedottaa tallilla ratsastavia asiakkaita vakuutusturvasta (Green Card tai ratsastusseurajäsenyys). Tallilla on asiakasrekisteri, josta löytyy huoltajan ja lähiomaisen yhteystiedot. Noudattaa lakeja sekä viranomaisten ja SRL:n ohjeita ja määräyksiä. Talli täyttää hevostallien tilavaatimukset, jotka astuivat voimaan 1.1.2014. Noudattaa Kuluttajaviraston ohjeita Ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi. 7
HENKILÖKUNTA JA TALLIYMPÄRISTÖ Ratsastajainliiton jäsentallit tarjoavat monipuolisia harrastusmahdollisuuksia asianmukaisissa tiloissa ja tarkoitukseen sopivilla hevosilla ammattilaisen ohjauksessa. Koulutus ja ammattitaito Ratsastajainliiton jäsentallilla vähintään 70 prosenttia ratsastuksen opetuksesta toteutuu hevosalan ammatillisen koulutuksen saaneen henkilön johdolla. Ratsastuskoulussa ammattilaiselta vaadittava koulutustaso on ratsastuksenohjaaja, -opettaja tai master-ratsastuksenopettaja ja harrastetallilla hevosharrasteohjaaja tai II-tason lajivalmentaja. Ratsastusta ohjaava henkilö on tallinsa ja ammattialansa esimerkki asiakkaille niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Hänen täytyy ymmärtää ammattinsa tuomat oikeudet ja velvollisuudet opettajana, nuorten kasvattajana, hevosalan ammattilaisena ja Ratsastajainliiton jäsentallin edustajana. Työnantajan pitää huolehtia henkilökunnan työkyvyn ylläpitämisestä, työturvallisuudesta ja työehtojen noudattamisesta. Yrittäjän kannattaa tarjota henkilökunnalle monipuolisia kouluttautumismahdollisuuksia sekä käydä myös itse säännöllisesti kouluttautumassa. Koulutukset innostavat ja motivoivat yrittäjää itsensä ja yrityksensä kehittämiseen. Ratsastajainliiton tallikohtaamiset ja erilaiset seminaarit tarjoavat hyviä mahdollisuuksia kouluttautua ja verkostoitua toisten yrittäjien kanssa. Yrittäjän on hyvä miettiä mahdollista erikoistumista tai yhteistyötä toisten tallien kanssa. Erikoistumisen avulla talli pystyy erottautumaan muista alueen talleista. Kaikkea ei tarvitse tarjota kaikille. On hyvä miettiä, mitkä ovat oman tallin vahvuuksia ja miten niitä saa tuotteistettua ja markkinoitua paremmin asiakkaille. Tallien välisestä yhteistyöstä on hyviä kokemuksia esimerkiksi opettaja- ja hevosvaihdoissa sekä yhteiskyydeissä koulutuksiin ja tapahtumiin. Vain mielikuvitus on rajana sille, miten yritykset voivat yhteistyöllä lisätä oman toimintansa kannattavuutta, 8
Asiakkaat arvostavat tallin valinnassa hyvää ilmapiiriä sekä ammattimaista, ystävällistä ja helposti tavoitettavaa henkilökuntaa. 9
tunnettuutta ja markkinointia. Viestintä ja markkinointi ovat yksi toiminnan osa-alue, jossa tallit voivat saada enemmän yhdessä aikaan. Verkostoituminen ja vertaistuki auttavat yrittäjää myös jaksamaan ja kehittämään omaa toimintaansa. Henkilökunta ja mahdolliset työssäoppijat ohjeistetaan huolellisesti tehtäviinsä, jotta kaikki toimijat tietävät tehtävänsä ja tallin toimintatavat. Töiden ja tehtävien aikataulutus ja organisointi nopeuttavat työntekoa. Ne lisäävät myös turvallisuutta niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Kaikkea tallilla tehtävää toimintaa johtaa ja ohjaa aikuinen. Tallin henkilökunta tekee tallin päivittäiset työt. Töiden teettämisessä asiakkailla ja innokkailla tallitytöillä on oltava hyvin varovainen. On mietittävä tarkasti tehtävät, joita asiakkaat saavat tehdä ja tehtävät, jotka kuuluvat nimenomaan tallin henkilökunnalle. Opetus ja tuntitoiminta Opettajien tulee laatia ryhmäkohtaiset tuntisuunnitelmat kausittain. Suunnitelmassa on hyvä olla eriteltynä jokin selkeä tavoite. Kausisuunnitelma käydään läpi ryhmien kanssa heti kauden alussa. Myös ratsastajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa kauden aikana tehtäviin harjoitussuunnitelmiin. Tuntisuunnitelmien kirjaaminen helpottaa myös mahdollisten sijaisten työskentelyä. Tuntisuunnitelmaan kannattaa kirjata muutamalla sanalla, miten tunti on sujunut ja mitä seuraavalla kerralla tehdään. Ratsastajainliiton nettisivujen materiaalisalkusta löytyy tuntiratsastajan arviointilomake, jota voi hyödyntää esimerkiksi kauden lopussa annettavaan asiakaskohtaiseen palautteeseen. Hyvänä pohjana kausi-/tuntisuunnitelmiin toimii Ratsastajainliiton laatima Harrasteratsastajan polku. Hevostenjako puhututtaa usein asiakkaiden keskuudessa. Hevosten jakokriteereistä ja -tavoista voi laittaa ohjeistuksen tallin seinälle tai nettisivuille. Ohjeessa voi olla mainintana hevoskohtaisesti tarvittava ratsastajan kokemus, painoraja, pituus, laji tai jokin muu asia. 10
Pihapiiri on talliyrityksen käyntikortti ja luo välittömän ensivaikutelman, jota voi olla vaikea muuttaa. Ammattitaito näkyy myös pihapiirissä. Talliympäristö ja kestävä kehitys Maiseman kannalta yhtenäinen talliympäristön rakentaminen ja rakentamisen suunnittelu on hyvä ottaa kokonaisuudessa huomioon. Jäsentallien tallirakennuksen ja tallin toimintaympäristön tulee olla siistejä ja hyvin hoidettuja. Tilojen pitää olla tarkoitukseen hyvin sopivat ja turvalliset. Kulkureittien tulee olla siistejä ja tarpeeksi leveitä. Tavarakasat ja muu irtotavara siivotaan pois tallin kulkureiteiltä ja asiakkaiden näkyviltä. Siisti toimintaympäristö luo hyvän ammattimaisen kuvan tallin toiminnasta ja on positiivinen näyteikkuna koko lajille. Parkkipaikka tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan niin, ettei hevosia tarvitse kuljettaa autojen ohitse. Parkkipaikka on hyvä merkitä selkeästi. Pihapiiri ja kulkureitit tulee valaista ja tarvittaessa hiekoittaa. Mahdolliset korjaustyöt tehdään viipymättä ja vältetään väliaikaisia ratkaisuja. Yhtenäiset materiaalit, ehjät tarhat, portit, lukot yms. luovat turvallisuutta ja siistiä yleisilmettä. Asiakkaat ja henkilökunta viihtyvät paremmin, kun työskentely- ja harrastusympäristö on siisti ja paikat ehjiä. Jätteiden lajittelu ja kierrätys pitää olla mahdollista niin henkilökunnalle kuin asiakkaille. Lajitteluun opastetaan ja jäteastiat tyhjennetään riittävän usein. Lanta varastoidaan asianmukaiseen tiivispohjaiseen lantalaan. Lantalan sijoituspaikkaa suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon talliympäristön maisema asiakkaan näkökulmasta ja henkilökunnan työn sujuvuus. Tallilla on hyvä olla sosiaalitilat, joissa asiakkaat voivat lämmitellä, vaihtaa vaatteita tai istua juttelemassa. Tilat pidetään siisteinä ja vessassa on aina oltava paperia sekä mahdollisuus käsien pesuun. 11
Kenttä ja maneesi Tallilla on valaistu ja aidattu kenttä ja/tai maneesi sekä asianmukainen, toimintaan sopiva kalusto ja rajattu katsomo. Valaistus kentällä ja pihapiirissä tulee olla hyvä. Ratsastusalueiden pohjia huolletaan useita kertoja viikossa. Ratsastusalueen koko on vähintään 20x40. Ratsastusaluetta rajatessa väli- 12
aidan korkeus tulee huomioida niin, että kaiken tasoisilla ratsukoilla on turvallista liikkua omalla puolellaan. Maneesissa tai kentällä ei säilytetä irtotavaraa. Mahdolliset estetolpat, puomit ym. materiaali pidetään siisteissä kasoissa turvallisilla paikoilla ja suojataan tarvittaessa aidalla. Katsojille tulee rajata esimerkiksi korkealla puomiaidalla erillinen tila. Ratsastusalue on aidattu siististi ja selkeästi kiinteällä aidalla tai napakalla narulla. Ratsastusalueella pitää olla myös suljettava portti. Potkureunan korkeus ja kaltevuus on huomioitava niin, ettei ratsukko pääse liian lähellä reunaa tai ettei hevosen jalka pääse lipeämään reunan alle. Valvonta Jäsentallin toiminta on yritystoimintaa, ja toiminnassa on mukana vähintään viisi hevosta. Tallilla ratsastus- ja muu hevosharrastustoiminta on ohjattua. Talli ei vuokraa tai anna hevosia käsiteltäväksi ilman valvontaa. Hevoset ovat tehtäväänsä koulutettuja ja niiden osaamista ylläpidetään. Hevosia ratsastetaan säännöllisesti opettajan tai kokeneen ratsastajan toimesta. Opettajan on hyvä ratsastaa kaikilla opetushevosilla säännöllisesti tietääkseen hevosen ratsastettavuuden tilan ja tuntuman selästä käsin. Maastoilu Maastossa ratsastettaessa reittien tulee olla turvallisia ja rauhallisia. Hevoset on hyvä totuttaa maastossa liikkumiseen kokeneiden ratsastajien avulla. Toisten omistamilla mailla ratsastamiseen pitää kysyä maanomistajan kirjallinen lupa. Reitit suunnitellaan siten, että reitin varrelta on onnettomuuden sattuessa mahdollisuus hakea kyytiin ratsastaja tai ratsu. Tallille jäävälle henkilökunnalle on aina kerrottava, mille reitille ryhmä lähtee. Yksityisille ratsastajille tulee kertoa maastossa ratsastamisen säännöt ja sallitut reitit. Maastossa liikkuessa on hyvä tervehtiä vastaantulijoita, kerätä lannat pois tieltä ja liikkua asutusalueella tai ohitustilanteissa rauhallisesti. Uusien ratsastajien ratsastustaito tarkastetaan kentällä ennen kuin heidän kanssaan lähdetään maastoon. Asiakkaiden voi olla vaikea määrittää omaa 13
ratsastustasoaan oikein, joten asiakkaan omaan arvioon ei kannata täysin luottaa. Maastoratsastuksen opettajana toimii ammattilainen, joka osaa lukea niin hevosia, maastoa kuin asiakkaitakin. Hänellä on mukana puhelin ja pieni ensiapupakkaus. Opettajan tulee ratsastaa toimintaan sopivalla hevosella. Ratsastus- ja hevostaitomerkit Ratsastajainliiton hyväksymällä tallilla voi suorittaa SRL:n ratsastus- ja hevostaitomerkkejä. Tallilla kannustetaan oppilaita suorittamaan hoito- ja ratsastusmerkkejä säännöllisesti, näin pystytään edistämään myös asiakkaiden hevosenhoitotaitoja. Ratsastusryhmien vuosisuunnitelma voi esimerkiksi edetä asteittain ratsastusmerkkien pohjalta antaen oppilaille mahdollisuuden suorittaa kauden aikana omalle tasolleen sopivan ratsastusmerkin. Ratsastusmerkkejä suoritettuaan oppilaat tiedostavat selkeämmin oman tasonsa ja pystyvät, esimerkiksi toiselle tallille siirtyessään, kertomaan ratsastustasonsa luotettavammin. Apuna voi käyttää myös Ratsastajainliiton tarjoamaa Harrasteratsastajan polku -työkalua. Ratsastusleirit Talleilla, joissa järjestetään ratsastusleirejä päiväleirinä tai yön yli, tulee olla toimintaan sopivat puitteet. Nykyajan kuluttajat ovat vaativia ja maksavat laadukkaista leireistä. Majoitustiloista tulee yleensä eniten valituksia leirien aikana. Majoitus- ja ruuanlaittotiloihin, niiden siisteyteen ja hygieniatasoon, kannattaa erityisesti panostaa. Ruuan valmistajalla pitää olla hygieniapassi. Kunnan terveystarkastajat tarkastavat ratsastusleiritilat. Leirien päiväohjelmat tulee suunnitella huolellisesti ja miettiä myös varasuunnitelma, jos joku henkilökunnasta vaikkapa sairastuu. Pelastusviranomaiselle tulee ilmoittaa leirien ajat ja yöpyjien lukumäärät. Ennen kauden alkua tulee tehdä huolellinen rakennusten ja tilojen kuntotarkastus. Leiriläisiä on tarkkailtava mahdollisten kiusaamistapausten ja koti-ikävän varalta. Pienten leiriläisten kanssa pitää olla läsnä myös vapaa-ajalla ja varmistaa, että he käyvät pesulla ja menevät ajoissa nukkumaan. Leireillä pitää olla leiriläisten määrän nähden riittävästi avustajia. 14
Hevosen hyvinvointi Suomen Ratsastajainliiton perusarvoihin kuuluu hevosen hyvinvoinnin turvaaminen. Eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset ja käyttäytymistarpeet. Ammattitaitoinen, vastuuntuntoinen henkilökunta on vastuussa hyvinvoinnin toteuttamisesta. Hevosen päivittäinen hoito ja varusteet Ratsastajainliiton jäsentallissa hevosen perustarpeet, säännöllinen hoito ja ruokinta, asianmukainen pitopaikka sekä ulkoilu ja liikunta ovat kunnossa. Hevosista pidetään tuntikirjanpitoa, josta pystytään seuraamaan hevoskohtaisesti hevosen käyttöastetta. Säännöllisessä opetuskäytössä ei käytetä alle 5 -vuotiasta hevosta. Tallilla on lakisääteinen hevoskohtainen lääke- ja rehukirjanpito. Kengitykset ja muut hoitotoimenpiteet kirjataan ylös. Hevosten ruokintaa, lihavuuskuntoa ja työmotivaatiota tarkkaillaan jatkuvasti, jotta mahdolliset muutokset voidaan tehdä tarpeeksi aikaisin. Hevosen pitopaikka vastaa lakisäädöksiä, ja hevonen pääsee päivittäin tarhaan vapaasti liikkumaan. Sairastapauksissa hevosten ulkoilu huomioidaan tarpeen mukaan. Laitumelle hevoset pääsevät talliyrittäjän harkinnan mukaan huomioiden hevosten yksilölliset erot. Hevosten pitopaikkojen ja tarhojen kunnosta huolehditaan säännöllisesti. Hevosilla käytetään sopivia ja asiaan kuuluvia varusteita, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tarkastuksista on hyvä pitää kirjaa. Satuloiden sopivuustarkastus ja mahdollinen toppaus on hyvä tehdä vähintään vuosittain. Siitäkin pidetään kirjaa. Henkilökunta seuraa ja ohjeistaa hevosten varustamista ennen ja jälkeen ratsastustunnin, jotta nähdään hevosten käytöksen ja terveydentilan muutokset sekä voidaan estää mahdolliset varusteiden aiheuttamat hankautumat. Varusteet puhdistetaan ja pestään säännöllisesti. 15
Turvallisuus Ratsastukseen ja hevosen hoitamiseen sisältyy aina tapaturmariski. Kokemuksen myötä riskit pienenevät, mutta niitä ei tule väheksyä. Liiallinen rutinoituminen henkilökunnan tai talliyrittäjän työskentelyssä voi lisätä tapaturmariskiä. Tallin säännöt Henkilökunta opastaa ja valvoo jatkuvasti asiakkaita turvalliseen hevosenhoitoon ja toimii itse hyvänä esimerkkinä. Lain mukaan toiminnan pitää olla turvallista koko ajan. Eläimen kanssa toimiessa on aina olemassa riski. Usei- 16
ta onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita pystytään ehkäisemään huolellisella suunnittelulla ja etukäteistoiminnalla. Kaikista läheltä piti -tilanteista ja onnettomuuksista pidetään kirjaa. Raportoinnin avulla voidaan miettiä, miten vastaava tilanne voidaan jatkossa estää. Tallin asiakkaat opetetaan kunnioittamaan hevosta ja toimimaan hevosen kanssa turvallisesti ja johdonmukaisesti tallin sääntöjä noudattaen. Tallin seinältä ja nettisivuilta löytyvät tallin säännöt, jotka käydään läpi henkilökunnan ja uusien asiakkaiden kanssa. Tallilla kaikki noudattavat yhteisiä sääntöjä. Asiakkaita opastetaan ja tiedotetaan ratsastukseen liittyvistä riskeistä. Henkilökunta opastaa jatkuvasti asiakkaita ja on asiakkaiden saatavilla tarvittaessa. Henkilökunnan pitää olla käytettävissä myös iltaisin tallin aukioloaikoina. Asiakkaiden olisi hyvä tunnistaa henkilökunta jostakin, esimerkiksi yhtenäisestä asusta. Ratsastusalueen ollessa kauempana tulee henkilökunnan olla uuden ryhmän mukana kentälle/maneesiin mennessä ja tullessa. Ratsastusalueelle sisäänpääsyyn pyydetään aina lupa huhuilemalla tai jotenkin muuten äänimerkkiä käyttämällä. Turvallinen tuntitoiminta Ratsastustuntien ryhmäkooksi suositellaan max. 9 ratsukkoa. Ratsukoiden määrä suhteutetaan ratsastusalueen kokoon asiakkaiden oppimismahdollisuudet ja turvallisuus huomioiden. Usean ryhmän samanaikainen opetus on suunniteltava siten, ettei siitä synny vaaratilanteita. On myös huomioitava, miten toimitaan, jos toisella puolella kenttää ratsastaja putoaa selästä. Mikäli henkilökunta jostain syystä poistuu ratsastusalueelta kesken tunnin, niin tilanteesta riippuen on hyvä pyytää kaikki ratsukot käyntiin tai alas selästä tai pyytää joku muu vahtimaan ryhmää. Vaihtoehtoisesti ryhmän vaihtuessa uusi ryhmä ei nouse selkään ennen kuin opettaja on palannut paikalle. Ratsastusalueen vieressä olevissa tarhoissa tulisi opetuksen aikana olla vain rauhallisia hevosia. Mikäli reitti ratsastusalueelle kulkee tarhojen tai laitumien läheltä, hevoset eivät saa olla kosketusetäisyydellä talutettaviin hevosiin. On hyvä miettiä, miten asiakkaat pystyvät turvallisesti hakemaan hevoset tarhoista. 17
Hevosten alku- ja loppukaarto on hyvä suunnitella siten, etteivät vaihtuvat ratsukot joudu kulkemaan läheltä muita hevosia. Samoin tunnille tulevat ratsastajat ohjataan hevosten luo etukautta. Kaikki hevoset poistuvat yhtenä ryhmänä ratsastusalueelta ohjaajan annettua luvan. Kaikki asiakkaat käyttävät hyväksyttyjä, ehjiä turvakypäriä ratsastaessa. Tallilta tulee olla lainattavissa, siistejä ja hyväkuntoisia kypäriä. Kypärissä on CE-merkintä. Henkilökunta opastaa kypärän sovittamisessa. Henkilökunta tarkastaa lainakypäröiden kunnon säännöllisesti. Mahdolliset muut (yksityishevosten) ratsastajat, jotka ratsastavat ratsastuskoulutuntien aikana, käyttävät myös kypärää. Myös ratsastuksenopettaja käyttää aina ratsastaessa kypärää. Tallikohtaisesti myös hoitotilanteissa suositellaan kypärän käyttöä, erityisesti alkeiskurssilaisten ja lapsiratsastajien kohdalla. Turvaliivin käyttöä suositellaan alkeiskursseilla, esteillä ja maastossa ratsastettaessa. Tallilla on hyvä olla muutama erikokoinen turvaliivi asiakkaiden käyttöön, mikäli niitä vaaditaan käytettävän. Henkilökunta opastaa asiakkaita oikeanlaiseen pukeutumiseen niin tallilla kuin ratsastaessakin. Valmiudet ja asiakirjat Tallilla on asianmukainen ensiapupakkaus, joka tarkastetaan ja täydennetään vähintään muutaman kerran vuodessa. Ensiapupakkauksen paikka merkitään niin, että kaikki tallilla kävijät löytävät sen tarvittaessa. Maneesissa ja maastoratsastuksilla pitää olla oma EA-pakkaus. Henkilökunnalla on voimassa olevat EA-taidot. Taajaman ulkopuolella ja maastoja vedettäessä myös EAII pitää olla voimassa. Henkilökunnan EA-tiedot päivitetään turvallisuusasiakirjaan, jotta talliyrittäjä tietää niiden voimassaolot. Turvallisuusasiakirja päivitetään ja käydään läpi säännöllisesti sekä vanhojen että uusien työntekijöiden kanssa. Päivitysmerkintä on hyvä laittaa asiakirjaan näkyville. Koko henkilökunnan tulee tietää, missä asiakirjaa säilytetään. Asiakirjasta on hyvä tehdä myös asiakasversio, jonka voi laittaa luettavaksi koko asiakaskunnalle. Myös tallille tulevat työharjoittelijat ja sijaiset on perehdytettävä turvallisuusasiakirjan sisältöön. Turvallisuusasiakirjan avulla voidaan tunnistaa riskejä ja käydä ennakolta läpi mahdollisia vaaratilantei- 18
ta, jotta hätätilanteissa osattaisiin toimia oikein. Turvallisuusasiakirjaan on hyvä kirjata esimerkiksi hevosista tarkat tiedot sekä erityishuomiot hoitotilanteissa ja ratsastuksessa. Näin saadaan toiminnasta turvallisempaa, jos vakiohenkilökunta ei ole paikalla. Lisäksi yrittäjän on hyvä laatia tallin perustoiminnoista selkeät ohjeet sijaisille ja varahenkilökunnalle. Henkilökunnan toiminta Onnettomuuskirjanpito on hyvä kirjallinen dokumentti talliyrittäjälle ja opettajalle. Kirjanpidosta näkyy selvästi, mitä ja milloin on tapahtunut, millä hevosella ja kuka on opettanut jne. Kirjanpidon avulla pystytään myös tarkkailemaan kokonaisuutta, onko esimerkiksi sama hevonen usein listalla vai tapahtuuko aina samalla tunnilla jotakin. Kirjanpidoksi riittää usein pelkkä ruutuvihko, joka on kaikkien opettajien käytössä. Mikäli tallilla on paljon henkilökuntaa, tiedonkulun helpottamiseksi olisi hyvä olla yhteinen vihko, johon kirjoitetaan huomiot tunneista, viestejä oppilailta, hevosista yms. Näin henkilökunta tietää heti työvuoron aluksi nykytilanteen. On todella tärkeää, että tieto kulkee kaikille, jotka sitä tarvitsevat, näin toiminta on turvallisempaa ja ammattimaisempaa. Nykyään on saatavilla myös hyviä atk-ohjelmia ratsastuskoulun arkea helpottamaan. Kriisiviestintäohje ja pelastussuunnitelma tulisi sisällyttää turvallisuusasiakirjaan. Kriisiviestinnässä kriisivalmius on mahdollista vain, jos tallilla on tiedostettu, mitä kaikkea voi sattua ja tapahtua. Ennakointi, riskien tiedostaminen, toimintatapojen suunnittelu ja harjoittelu parantavat kriisivalmiutta. Vastuuhenkilöt ja mahdolliset yhteydet, esimerkiksi oppilaiden vanhemmat tai asiakkaat (lääkärit, sairaanhoitajat ym.) on hyvä tietää, sillä apu voi usein olla lähelläkin. Ratsastajainliitolla on erillinen kriisiviestintäohje, jonka avulla voi myös miettiä asioita oman tallin näkökulmasta. Luonnonvoimista johtuvissa erityistilanteissa toimiminen tulisi suunnitella etukäteen ja kertoa toimintatavoista etukäteen myös asiakkaille. On hyvä miettiä, miten toimitaan kovalla tuulella, sateella, ukkosella, pimeällä tai sähkökatkon aikana. Lumen tippuminen katolta on myös turvallisuusriski, joka on hyvä huomioida tuntien suunnittelussa. 19
Asiakaspalvelu Ratsastustalli on palveluyritys, joka markkinoi tuotteitaan palveluina asiakkailleen. Kilpailu on kovaa ja hyvä asiakaspalvelu on hyvä markkinointivaltti. Koko henkilökunnan tulee olla hyviä ja asiallisia asiakaspalvelijoita. Nykyasiakkaat ovat hyvin laatutietoisia ja arvostavat suuresti ystävällistä asiakaspalvelua ja ammattitaitoista toimintaa. Asiakkaan kohtaaminen Asiakkaat huomioidaan ja heitä kuunnellaan. Kaikkia ei aina pysty miellyttämään, mutta hyvään asiakaspalveluun kuuluu kohtelias käytös ja perustellut vastaukset asiakkaan toiveille. Asiakkaille on hyvä pitää tyytyväisyyskyselyjä, joiden avulla saa selville heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Tallilla olisi hyvä olla jatkuvasti palautteenantomahdollisuus joko kirjallisesti tai sähköisesti. Asiakkaat kokevat, että heitä halutaan kuulla. Onnettomuustilanteissa asiakkaat toivovat, että heidän tilastaan ollaan kiinnostuneita ja kysellään vointia. Tunnit ja tapahtumat alkavat sovittuun kellonaikaan. Henkilökunta saapuu paikalle riittävän aikaisin ja on valmistautunut tehtäväänsä. Asiakkaita on hyvä puhutella omilla nimillä, se luo luontevan kuvan toiminnasta, kun henkilökunta on nähnyt hieman vaivaa ja opetellut asiakkaiden nimet. Uudet asiakkaat ja muut tallilla kävijät otetaan iloisesti vastaan ja opastetaan tallin tavoille. Tallin toimintatavat ja -ympäristö käydään rauhassa yhdessä läpi. Asiakkaita neuvotaan seuraamaan ilmoitustaulua, kotisivuja tai muuta viestintäkanavaa. Uusia asiakkaita on aina vastassa joku henkilökuntaan kuuluva henkilö. Viestintä Tallin nettisivut ovat ajan tasalla ja niitä päivitetään säännöllisesti. Nettisivut ovat hyvä markkinointikanava asiakkaille, jotka vasta etsivät tallia itselleen. 20
Tallin ilmoitustaulu on siisti ja ajan tasalla. Talli huolehtii myös, että tiedot Ratsastajainliiton nettisivujen tallihakurissa ovat ajan tasalla. Yrittäjällä on hyvä olla henkilökohtainen ja yrityksen puhelin erikseen. Mikäli tallilla on tietty puhelinpäivystysaika, sen aikana pitää olla asiakkaan tavoitettavissa. Mikäli puhelin soi muuna kuin päivystysaikana, kannattaa siihen vastata harkinnan mukaan. Puhelimeen vastaaminen ja asiakkaiden kanssa jutteleminen opetustuntien aikana ei ole suotavaa. Ratsastustunti on asiakkaalle arvokasta aikaa ja tuolloin asiakas toivoo täyden huomion opettajalta. Opettaja voi myös sijoittaa oman paikkansa kentällä tai maneesissa siten, ettei ole aina juttelijoiden saatavilla. Puhelin pitää kuitenkin olla taskussa, jos sitä tarvitaan. Asiakkaiden vakuutusturva Talli varmistaa asiakkailta joka kauden alussa heidän vakuutusturvansa ja korostaa, etteivät asiakkaan omat vakuutukset useinkaan kata ratsastusta. SRL:n jäsentallit kuuluvat nk. Green Card -ohjelmaan. Se tarkoittaa, että kaikilla jäsental- 21
leilla säännöllisesti ratsastavilla asiakkailla tulee olla joko SRL:n ratsastusseuran jäsenyys tai Green Card -kortti. Säännöllinen harrastaja on henkilö, joka ratsastaa vähintään kolme kertaa kuukaudessa. Green Card on tarkoitettu henkilöille, jotka ratsastavat liiton jäsentalleilla, eivätkä kuulu ratsastusseuraan. Talliyrittäjä opastaa ja neuvoo asiakkaita vakuutusturvasta ja seurajäsenyyden tuomista jäseneduista ja on myös velvollinen tarkastamaan asiakkaan seurajäsenyyden tai Green Cardin. Asiakasrekisteriin kannattaa merkitä maininta jäsenyydestä, josta se on helppo kauden alussa tarkistaa. Jäsenasioita voi kartoittaa myös vuosittaisissa asiakastyytyväisyyspalautteissa sekä samalla miettiä mahdollisia jäsenetuja yhteistyössä paikallisen ratsastusseuran kanssa. Alennukset ratsastustuntien hinnoista (hintoja korotetaan ei-jäsenille) on usealle toimiva tallin ja seuran jäsenetumuoto. Hevostaidot ja hevosenhoitajat Hevoskerhojen järjestäminen on suositeltavaa. Kerhoja voi olla eritasoisille asiakkaille. Asiakkailta kannattaa tiedustella esimerkiksi asiakaspalautteiden avulla, millaisia kursseja/kerhoja he toivoisivat tallilla järjestettävän. Kerhoja voi hyvin järjestää ratsastusseuran kanssa yhteistyössä ja sitä kautta kouluttaa mm. kerho-ohjaajia. Hoitomerkkejä olisi hyvä markkinoida kerhojen kautta. Tallin hevosenhoitajilta vaaditaan usein vähintään perushoitomerkin tason taitoja, jotta saa itselleen oman hoitohevosen. Hoitajajärjestelmiä on useita ja niihin kannattaa tutustua etukäteen. Usein hoitojärjestelmissä edetään hoitomerkkien mukaisesti. Tallilla pitää olla selkeä työnjohto sekä kattava perehdytys hevosenhoitajien tehtäviin. Hoitajien vakuutusturva pitää myös tarkastaa. Useimmilla talleilla sääntönä on, että voidakseen toimia hoitajana tulee olla ratsastusseuran jäsen. Hoitajille on hyvä laatia ohjeistus, jossa kerrotaan hoitajan tehtävät. Ohjeistus viedään kotiin allekirjoitettavaksi, jotta kotonakin tiedetään, mitä tallilla tehdään ja mitä tehtävään kuuluu. Henkilökunta vahtii hoitajien toimintaa ja puuttuu heti mahdollisiin, pieniinkin epäkohtiin. Hoitajat eivät saa estää asiakkaiden mahdollisuutta hoitaa hevosta ennen tai jälkeen ratsastuksen. Tällöin hoitaja toimii ratsastajan avustajana tarpeen mukaan. 22
Sopimukset Asiakkaiden kanssa voi tehdä kirjalliset sopimukset myytävistä palveluista. Sopimukset säilytetään asianmukaisesti. Alle 18-vuotiailla tulee olla huoltajan suostumus, joka varmistetaan luotettavasti (esim. huoltajan allekirjoituksella). Asiakkaista pidetään rekisteriä, josta löytyy mm. alaikäisten asiakkaiden vanhempien yhteystiedot. Rekisteriä päivitetään säännöllisesti. Myös täysi-ikäisistä asiakkaista on hyvä olla lähiomaisen puhelinnumero tiedossa. On myös hyvä kartoittaa asiakkaan mahdolliset sairaudet tai terveydentilaan liittyvät asiat, jotka vaikuttavat ratsastusharrastukseen. Asiakkaita pitää informoida lajin ominaisuuksista ja siihen liittyvistä riskeistä. Hevosten täysihoitopaikkojen sopimukset tehdään aina kirjallisesti. Niissä tulee näkyä tarkat hoito-ohjeet ja asiat, jotka kuuluvat hoitosopimukseen. Hevosilla on usein useita vuokraajia omistajan lisäksi. Heille on kerrottava tallin säännöistä, maastossa ratsastamisesta ja vakuutusturvasta. Vuokraajien toiminnasta voi laittaa myös maininnan sopimukseen. Oma jaksaminen Työssäjaksaminen vaikuttaa niin asiakaspalveluun kuin turvallisuuteen tallilla. Voidakseen hyvin talliyrittäjän on hallittava omaa elämäänsä ja pidettävä huolta niin fyysisestä kuin henkisestäkin hyvinvoinnistaan. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on suoraan yhteydessä riittävä uni, terveellinen ruokavalio, päihteettömyys ja harrastukset. Kuormittavat tilanteet vaikuttavat sekä talliyrittäjään, mutta myös asiakkaisiin ja hevosiin. Näitä tilanteita olisi hyvä tunnistaa mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen, jotta talliyhteisö pysyisi mahdollisimman elinvoimaisena. Omat harrastukset ja työstä irtautuminen ovat tärkeitä työhyvinvoinnin kannalta. Talliyrittäjän hyvinvointi vaikuttaa suoraan niin hevosiin kuin asiakkaisiinkin. Suomen Ratsastuksenopettajain yhdistys (SROY) toimii ratsastuksenopettajien ja -ohjaajien etujärjestönä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää jäsenten ammatillista osaamista, auttaa ongelmatilanteissa ja ylläpitää työssäjaksamista. SROYn toimintaan ja tapahtumiin kannattaa tutustua ja miettiä vertaistuen hakemista toisten ammattilaisten joukosta. 23
24
OHJEET JA MÄÄRÄYKSET Laki ja liiton ohjeisto Jokainen Ratsastajainliiton jäsentalli noudattaa lakeja sekä viranomaisten ja SRL:n ohjeita ja määräyksiä. Tallien on täytettävä hevostallien tilavaatimukset, jotka astuivat voimaan 1.1.2014. Jäsentalli noudattaa Kuluttajaviraston ohjeita Ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi. Jäsentalli on tehnyt ilmoituksen ammattimaisesta toiminnasta Aluehallintovirastoon. Tallikäynti ja konsultaatio Ratsastajainliiton tallineuvojat käyvät liiton jäsentalleilla 1-1½ vuoden välein. Tallineuvoja ottaa yhteyttä talliin ja sopii ajan käynnille. Tallikäyntiin varataan aikaa noin 1-3 tuntia tallista riippuen. Tallikäynnillä keskustellaan talliyrittäjän tai muun tallin henkilökunnan kanssa tallin toiminnasta, tulevaisuuden suunnitelmista ja mahdollisista haasteista. Tallikäynnillä kartoitetaan samalla tallin toimintaympäristön toimivuus ja turvallisuus yhdessä henkilökunnan kanssa. Tallikäynti on yksi Ratsastajainliiton jäsentalleille tarjottavista eduista. Tallikäynnin tarkoituksena on tarjota yrittäjälle ja henkilökunnalle vinkkejä toiminnan kehittämiseksi sekä käytännön arjen avuksi. Talliyrittäjä saa tallikäynnistä sähköisen raportin sähköpostitse. Raporttiin kirjataan tallikäynnillä ilmenneitä huomioita, kehitysehdotuksia, suunnitelmia ja muutoksia tallin toiminnassa. Tallin mahdolliset muutokset yhteystiedoissa kirjataan Ratsastajainliiton jäsenrekisteriin ja tallihakuriin. Toiminnan vastuuvakuutus Jäsentallien toimintaa ja tilaisuuksia kattaa LähiTapiolan vastuuvakuutus. Vakuutus kattaa vakuutetun toiselle aiheuttamia henkilö- ja esinevahinkoja, kun vakuutettu on niistä korvausvastuussa. 25
Jäsentallien vapaaehtoistyöntekijät (talkoohenkilöt) on liitetty mukaan ryhmätapaturmavakuutukseen. Vakuutus on voimassa talkootöissä, tapahtumissa ja kilpailuissa, mutta ei niihin liittyvillä matkoilla. Liiton alaisten kilpailujen toimihenkilöt ovat erillisen vastuuvakuutuksen piirissä. Seuran jäseninä ja vapaaehtoistyöntekijöinä toimihenkilöt ovat myös ryhmätapaturmavakuutuksen piirissä. Satunnaiset ratsastajat on vakuutettu liiton jäsentalleissa vastaavalla vakuutuksella kuin seurojen jäsenet, mutta vakuutus ei ole voimassa harrastukseen välittömästi liittyvillä matkoilla. Satunnaisratsastajia voivat olla esim. alkeiskurssilaiset, leiriläiset, kokeilijat, yritysryhmät ja talutusratsastukseen osallistuvat. Kaikki liiton jäsentallien asiakkaat ovat näin ollen tapaturmavakuutuksen piirissä edellyttäen, että vakituisesti ratsastavilla on joko Green Card tai seurajäsenyys. SRL:N JÄSENTALLIEN JÄSENEDUT: Alueelliset tallikohtaamiset syksyisin Yrittäjäkoulutukset ja infotilaisuudet Toiminnan vastuuvakuutus Satunnaisratsastajavakuutus (kattaa kaikki leiriläiset, kokeilijat, alkeiskurssilaiset) Hippos-lehden leiriliitteen ilmoitukset edullisemmin Hevosten vuosimaksujen ryhmähinta (200 e, hevosmäärästä riippumatta, normaalisti 40 e/ hevonen) SRL-logo ja kyltti tallin seinälle Mainonta ja markkinointi esimerkiksi Ratsastajainliiton tallihakurissa Ajankohtainen tiedotus liitosta ja alueilta Ilmaismateriaalit, esim. Ratsastavan lapsen vanhempainoppaita jaettavaksi asiakkaille, Nouse Ratsaille -markkinointimateriaalia sekä tallisäännöt-, Tupakoimaton talli- ja Meillä kaikki käyttävät kypärää-laminaatit Tallikäynti ja -konsultaatio vuosittain Gramex- ja Teosto-sopimukset 26
LINKKILISTA Hevosyrityksen kehittäminen www.hevosyrittaja.fi www.proagria.fi Hevostietokeskus www.hevostietokeskus.fi Hevosten terveyteen, hyvinvointiin ja ruokintaan sekä tallien toimintaympäristöön liittyvät asiat Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) Hevosenhoito turvalliseksi www.mela.fi Hippolis Matkalla Hevosenomistajaksi Hevosenomistajanopas www.hippolis.fi Hippos Hyvä hevosenpito, Opas hevosen arkeen www.hippos.fi SRL Lisätietoja tallikriteereistä ja liiton jäsentalliksi hakemisesta www.ratsastus.fi Ratsastajainliiton toimintasäännöt: www.ratsastus.fi/materiaalisalkku/asiakirjat Ratsastajainliiton organisaation toimintaohje: www.ratsastus.fi/hallintotapa Ratsastajan terveysprofiili: www.ratsastus.fi/terveysprofiili Ratsastajan alku- ja loppuverryttely: www.ratsastus.fi/ratsastajanverryttely Harrasteratsastajan polku: www.ratsastus.fi/harrasteratsastajan_polku Materiaalit: www.ratsastus.fi/materiaalisalkku Ohjeet ja lomakkeet tuntiratsastajien arviointiin Ratsastus ja hevostaitomerkkisäännöt Talliyrittäjän infopaketti: www.ratsastus.fi/ratsastuskoulut_ja_tallit 27
Suomen Ratsastajainliitto ry Radiokatu 20 00093 VALO puh. 09 2294 510 ratsastus@ratsastus.fi 28