Väliraportti 1/2007 Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lokakuu 2007
Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO...2 1.1 Jätevesiasetuksen tavoite ja vaatimukset...2 1.2 Jätevesiuudistuksen ongelmia...3 1.3 Kuntayhteistyö läntisellä Uudellamaalla...3 1.4 Jätevesihankkeen tavoitteet...4 2. JÄTEVESIHANKKEEN TOIMINTA 8.1.2007-31.8.2007...5 2.1 Hankkeen aloitus...5 2.2 Toimintamalli ja materiaali...5 2.3 Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen...6 2.4 Kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen...7 2.5 Kustannukset ja maksatushakemus...8 TIIVISTELMÄ...9 Liite 1: Jätevesihankkeen esite Liite 2: Jätevesihankkeen aikataulu Liite 3: Jätevesihankkeen toiminta tammi-elokuussa 2007
1. JOHDANTO 1.1 Jätevesiasetuksen tavoite ja vaatimukset Valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 1.1.2004. Tämän ns. jätevesiasetuksen tarkoituksena on vähentää jätevesien aiheuttamia ympäristöhaittoja, ja se koskee kaikkia viemäriverkostojen ulkopuolella (haja-asutusalueella) sijaitsevia kiinteistöjä. Uusien jätevesijärjestelmien osalta asetus on ollut voimassa 1.1.2004 alkaen. Vanhoilla kiinteistöillä (jätevesijärjestelmillä) on siirtymäaikaa pääsääntöisesti 31.12.2013 saakka. Vuoden 2014 alusta alkaen kaikkien haja-asutusalueilla sijaitsevien jätevesijärjestelmien tulisi olla jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisia. Jätevesiasetuksessa jätevesien puhdistamiselle on määritelty vähimmäisvaatimukset. Ns. hajaasutuksen kuormitusluku kuvaa yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien keskimääräistä kuormitusta. Käsittelemätön jätevesi sisältää keskimäärin 2,2 g kokonaisfosforia ja 14 g kokonaistyppeä, ja jäteveden BHK 7 -arvo (biologisen hapenkulutuksen määrä 7 vuorokauden aikana) on 50 g vuorokaudessa yhtä asukasta kohti (taulukko 1). Tästä laskennallisesta kuormitusmäärästä tulee jätevesien puhdistuksen avulla vähentää BHK 7 -kuorman osalta 90 %, kokonaisfosforin osalta 85 % ja kokonaistypen osalta 40 %. Jätevesien käsittelyvaatimus on siten varsin tiukka. Taulukko 1. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukainen haja-asutuksen kuormitusluku ja jätevesien puhdistusvaatimus sekä jätevesien käsittelyn jälkeen jäljelle jäävä sallittu kuormitusmäärä. Kuormitustekijä Kuormitusluku Puhdistusvaatimus Jäljelle jäävä kuormitus g/vrk/asukas % g/vrk/asukas g/vuosi/asukas BHK 7 50,0 90 5,00 1 825 Kok.fosfori 2,2 85 0,33 120 Kok.typpi 14,0 40 8,40 3 066 Jätevesiasetuksen mukaan jäteveden nykyisestä käsittelyjärjestelmästä on laadittava selvitys. Sen avulla kuvataan tarkasti, millaisesta jätevesijärjestelmästä on kyse, missä se sijaitsee, miten tehokkaasti jätevedet saadaan puhdistettua ja minne jätevedet käsittelyn jälkeen johdetaan. Mikäli kiinteistöllä on vesikäymälä, selvitys olisi pitänyt tehdä vuoden 2005 loppuun mennessä. Kiinteistöillä, joilla vesikäymälää ei ole, selvitys pitäisi tehdä viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvityksen tarkoituksena on varmistaa, että kiinteistöjen omistajat ja jätevesijärjestelmien käyttäjät olisivat tietoisia siitä, miten tehokkaasti jätevedet tällä hetkellä käsitellään ja mihin ne kiinteistöltä kulkeutuvat. Kun jätevesijärjestelmä rakennetaan tai uusitaan, siitä tulee jätevesiasetuksen mukaan laatia suunnitelma. Kuten jätevesiselvityksessä, myös suunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti, millainen jätevesijärjestelmä on, mihin ja miten se on tarkoitus toteuttaa, miten tehokkaasti järjestelmä puhdistaa jätevedet ja minne jätevedet on tarkoitus johtaa puhdistamisen jälkeen. Kun järjestelmän toteuttamiselle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa, jätevesisuunnitelma tarvitaan hakemuksen liitteeksi. Järjestelmää ei saa toteuttaa ennen kuin hakemus on hyväksytty. Suunnitelman sekä rakennus- tai toimenpideluvan tarkoituksena on varmistaa, että uudet jätevesien käsittelyjärjestelmät ovat puhdistusteholtaan jätevesiasetuksen mukaisia ja että niiden rakentaminen toteutetaan oikealla tavalla. Kaikki jätevesijärjestelmät eivät sovellu kaikkialle. Tavoitteena on toimiva ja hyväkuntoinen jätevesijärjestelmä, jonka käyttö ja huolto on helppoa ja asianmukaista. Tällöin jätevesien ympäristökuormituskin jää mahdollisimman vähäiseksi. Selvityksen ja suunnitelman lisäksi jätevesijärjestelmää varten tarvitaan käyttö- ja huolto-ohjeet. Niistä on käytävä ilmi, miten jätevesijärjestelmää tavallisesti käytetään, mitä tarkistuksia ja huolto- 2
toimenpiteitä (missä, miten ja kuinka usein) tulee tehdä ja miten tulee toimia ongelma- ja vikatilanteissa. Ohjeiden tarkoituksena on varmistaa, että jätevesijärjestelmää käytetään ja huolletaan oikealla tavalla muuten jätevesiä ei välttämättä saada puhdistettua asetuksen vaatimusten mukaisesti. 1.2 Jätevesiuudistuksen ongelmia Jätevesiasetuksen myötä kansalaisten kiinnostus jätevesiasioita kohtaan on kasvanut. Haja-asutusalueiden asukkaiden on kuitenkin vaikea löytää puolueetonta ja yksiselitteistä tietoa jätevesiasetuksen sisällöstä ja kiinteistöillä tarvittavista uudistuksista. Jätevesijärjestelmän uudistamisen kustannukset tuntuvat helposti suurilta, ja järjestelmän suunnittelijan ja toteuttajan etsiminen on monille asukkaille työlästä. Kiinteistöjen omistajat ymmärtävät kyllä, että jätevesien tehokas käsittely on ympäristösyistä tarpeellista, mutta jätevesijärjestelmän uudistamista tuhansien eurojen kustannuksilla ei silti aina pidetä mielekkäänä. Jätevesijärjestelmien uudistaminen haja-asutusalueilla ei ole ollut kovin vauhdikasta. Jätevesijärjestelmien suunnittelu ja toteutus on ammattilaisten työtä. Suunnitelman tekeminen jätevesiasetuksen mukaisesti on kuitenkin uusi asia. Tieto siitä, mitä jätevesisuunnitelman pitäisi sisältää ja miten jätevesijärjestelmää koskevat asiat pitäisi suunnitelmaan kirjata, ei ole tavoittanut kaikkia suunnittelijoita. Myöskään suunnitelmia teettävät asukkaat eivät tiedä jätevesiasetuksen vaatimuksia. Suunnitelman teettäminen tuntuu kalliilta, kun asukkaat eivät tarkalleen tiedä, mitä olisivat teettämässä. Sekä suunnittelijat että asukkaat ovat ihmeissään, jos viranomaiset pyytävät suunnitelmaan täydennyksiä tai jos suunnitelmaa (tai siinä mainittua jätevesijärjestelmää) ei hyväksytä lainkaan. Kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaisten tehtävänä on muun muassa neuvoa asukkaita jätevesien käsittelyä koskevissa asioissa, käsitellä jätevesijärjestelmiä koskevia suunnitelmia ja hakemuksia sekä valvoa järjestelmien toteutusta. Koska kiinnostus jätevesiasioita kohtaan on kasvanut, kyselyitä jätevesiasetuksen vaatimuksista ja jätevesijärjestelmän uudistamisen tarpeesta tulee viranomaisille usein enemmän kuin mihin he muun työnsä ohella ehtivät kunnolla vastata. Viranomaisten resurssit tahdo riittää asukkaiden yksityiskohtaiseen neuvontaan, sillä yhden kunnan alueella saattaa olla satoja, jopa tuhansia asukkaita haja-asutusalueilla. Jätevesineuvontaa hankaloittaa myös se, että kuntien viranomaisille ei ole olemassa jätevesiasetuksen tulkintaohjeita. Yhtenäisten käytäntöjen luominen eri kuntien välille on ollut hidasta ja haastavaa sekä resurssien rajallisuuden että jätevesiasetuksen tulkinnanvaraisuuksien takia. Yhtenäisille käytännöille olisi kuitenkin tarvetta. Tiedon ja yhtenäisten käytäntöjen puute aiheuttaa sekaannusta jätevesijärjestelmien uudistamisessa. Asukkaat turhautuvat, kun tietoa omalle kiinteistölle soveltuvista jätevesiratkaisuista on vaikea löytää. Jätevesilaitteistojen valmistajien ja myyjien sekä suunnittelijoiden ja viranomaisten käsitykset jätevesijärjestelmien toimivuudesta voivat olla keskenään erilaisia. Kun jätevesijärjestelmänsä uudistamista pohtiva asukas ei saa kaipaamaansa tietoa tai kun eri tahoilta saatava tieto on ristiriitaista, asukkaan motivaatio koko jätevesiuudistusta kohtaan on vaarassa hiipua. 1.3 Kuntayhteistyö läntisellä Uudellamaalla Läntisen Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry käynnistivät vuonna 2004 yhteistyön haja-asutusalueiden jätevesiasioista. Uusi jätevesiasetus oli juuri tullut voimaan, ja haja-asutusalueiden asukkailla oli siitä paljon kysyttävää kuntien viran- 3
omaisilta. Ohjeita ja toimintatapoja piti jokaisessa kunnassa ryhtyä laatimaan, ja työn toteuttaminen yhteisvoimin nähtiin mielekkääksi. Kuntien näkökulmasta alueella toimiva Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry soveltui hyvin tiedon kokoajaksi ja välittäjäksi asukkaiden ja viranomaisten välille. Jätevesiyhteistyön tavoitteiksi asetettiin vesiensuojelun edistäminen sekä yhteisten käytäntöjen luominen, jotta alueen asukkaat olisivat keskenään tasavertaisessa asemassa ja jotta viranomaisten työ jätevesiasioiden parissa olisi mahdollisimman sujuvaa. Jätevesiyhteistyön ensimmäinen kokous järjestettiin kesäkuussa 2004. Vuosina 2004-2006 hajajätevesiyhteistyöryhmä on kokoontunut 3-5 kertaa vuodessa käsittelemään ajankohtaisia asioita ja sopimaan yhteisistä tavoitteista ja käytännöistä. Yhteistyön tuloksena kuntien asukkaille, jätevesijärjestelmien suunnittelijoille ja rakentajille sekä tiedotusvälineiden edustajille on järjestetty infotilaisuuksia ja jaettu tietoa jätevesiasetuksen olemassaolosta ja vaatimuksista. Suunnittelijoille ja rakentajille on myös järjestetty koulutusta jätevesiasetuksen sisällöstä, ja suunnitelmien tekemisen helpottamiseksi on laadittu jätevesijärjestelmiä koskevia mallisuunnitelmia. Kuntien käyttöön on luotu yhteisiä lomakepohjia jätevesiselvitystä ja -suunnitelmaa sekä järjestelmien käyttö- ja huolto-ohjeita varten. Lisäksi kansalaisten yhteiseksi tietopankiksi on luotu jätevesiasioita käsittelevät internet-sivut (www.jatevesi.fi). Jätevesiyhteistyön alkuvaiheessa työryhmä käsitteli paljon jätevesiasetukseen liittyviä perusasioita, mm. sitä, millaisia jätevesiselvitysten pitäisi olla, miten yksityiskohtaisia ohjeita asukkaille pitäisi antaa koskien jätevesiselvitystä ja -suunnitelmaa, pitäisikö asukkaita pyytää lähettämään jätevesiselvitys kunnan viranomaisille ja miten voidaan varmistaa, että selvitys on tehtynä vuoden 2005 loppuun mennessä (kiinteistöillä, joilla on vesikäymälä). Pian työryhmän kokouksissa alettiin käsitellä laajempia asiakokonaisuuksia, esimerkiksi sitä, miten jätevesijärjestelmien toimivuuden seuranta pitäisi käytännössä toteuttaa, miten jätevedet tulisi käsitellä pohjavesi- tai ranta-alueilla, millaisia teknisiä vaatimuksia erilaisilla jätevesijärjestelmillä pitäisi olla ja millaista on jätevesijärjestelmien omistajien kuluttajansuoja. Huomattiin, että toimiminen jätevesiasetuksen mukaisesti ei olekaan aivan helppoa ja yksinkertaista, sillä jätevesiasetus jättää monta asiaa tulkinnanvaraisiksi. Vuoden 2006 aikana jätevesityöryhmä alkoi tosissaan miettiä, millä toimenpiteillä jätevesien käsittelyä saataisiin käytännössä tehostettua. Asukkaille, suunnittelijoille ja rakentajille oli jaettu paljon tietoa jätevesiasetuksesta, mutta jätevesijärjestelmien uudistaminen kiinteistöillä edistyi hyvin hitaasti. Työryhmässä katsottiin, että jätevesien käsittely keskitetysti (viemäriverkosto ja yhteinen jätevedenpuhdistamo) olisi vesiensuojelun kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että jokaisella kiinteistöllä olisi oma pieni jätevesijärjestelmänsä. Viimeiset hetket yhteisten jätevesiratkaisujen aikaansaamiseksi alkoivat jo olla käsillä. Viemäriverkostojen laajentaminen nykyistä laajemmille alueille nähtiin tärkeäksi tulevaisuuden tavoitteeksi, mutta juuri missään kunnassa ei näyttänyt olevan taloudellisia mahdollisuuksia laajentaa viemäriverkostoja kunnan varoin. Viemäröinnin laajentaminen paikallisten vesiosuuskuntien toimesta nähtiin uutena, toteuttamiskelpoisena mahdollisuutena. Työryhmä alkoi suunnitella jätevesihanketta, jossa pyrittäisiin luomaan vesiosuuskuntia ja yhteisiä jätevesiratkaisuja. Samalla haluttiin kuitenkin myös edistää kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uudistamista alueilla, joilla yhteiset jätevesiratkaisut eivät ole järkeviä. Asukkaiden ohjeistamisen sijaan päätettiin suunnata voimavaroja suunnittelijoiden koulutukseen, jotta jätevesisuunnitelmat olisivat tulevaisuudessa mahdollisimman korkeatasoisia ja niiden käsittely rakentamis- tai toimenpideluvan liitteenä olisi sujuvaa. 1.4 Jätevesihankkeen tavoitteet Jätevesihanke Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen käynnistyi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä tammikuussa 2007. Hankkeen tarkoituksena on edistää jätevesiasetuksen toimeenpanoa läntisellä Uudellamaalla 4
jakamalla alueen asukkaille ja jätevesijärjestelmien suunnittelijoille puolueetonta tietoa jätevesien käsittelyn mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista sekä helpottamalla asukkaiden, suunnittelijoiden ja kuntien viranomaisten työtä jätevesijärjestelmien rakentamiseen ja uusimiseen liittyvissä asioissa. Hankkeen tärkeimmät tavoitteet ovat alueellisten, yhteisten jätevesiratkaisujen edistäminen sekä kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä koskevan suunnittelun kehittäminen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toteuttaa molemmat tavoitteet kiinteässä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Alueellisia jätevesiratkaisuja koskeva yhteistyö käynnistetään tilannekartoituksella kuntien vesihuollon nykytilanteesta ja lähitulevaisuudesta. Yhdessä kuntien edustajien kanssa katsotaan, mitä alueita viemäriverkoston piiriin kuuluu ja minne jätevesiverkostot olisi hyvä ulottaa. Haja-asutusalueiden asukkaita kannustetaan yhteisiin jätevesien käsittelyratkaisuihin tarjoamalla apua tiedon ja rahoituksen hankinnassa sekä vesiosuuskuntien perustamisessa. Jätevesijärjestelmien suunnittelun osalta yhteistyö käynnistetään tilannekartoituksella suunnitelmien tekijöistä sekä suunnitelmien sisällöstä suhteessa jätevesiasetuksen vaatimuksiin. Suunnittelijoiden tietotaitoa pyritään lisäämään ja suunnitelmien laatua parantamaan tiedotuksen ja seminaarien avulla. Pyrkimyksenä on helpottaa asukkaiden, suunnittelijoiden ja viranomaisten työtä sekä vähentää vesistöihin kohdistuvaa jätevesikuormitusta. Jätevesihanke on kaksivuotinen, ja se jatkuu vuoden 2008 loppuun saakka. Hankkeelle myönnettiin maakunnan kehittämisrahaa vuonna 2007. Lisäksi hanketta rahoittavat kaikki läntisen Uudenmaan kunnat eli Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen ohjausryhmä valvoo hankkeen etenemistä ja varojen käyttöä suhteessa hankkeelle myönnettyyn rahoitukseen. Ohjausryhmässä ovat edustettuina Uudenmaan liitto sekä kaikki alueen 12 kuntaa. Ohjausryhmän lisäksi hankkeella on työryhmä. Sen tehtävänä on seurata ohjausryhmää yksityiskohtaisemmin, miten hankkeen tavoitteet pyritään toteuttamaan. Myös työryhmässä ovat edustettuina kaikki alueen kunnat sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2. JÄTEVESIHANKKEEN TOIMINTA 8.1.2007-31.8.2007 2.1 Hankkeen aloitus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n jätevesihanke Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen käynnistyi 8.1.2007. Hankkeen rahoitushakemus maakunnan kehittämisrahaa varten jätettiin Uudenmaan liitolle samaan aikaan. Hankkeen projektipäällikkönä aloitti MMM Markus Tuukkanen (osa-aikaisesti) ja projektityöntekijänä ympäristösuunnittelija (AMK) Minttu Peuraniemi. Hanke aloitettiin toimintamallin luomisella ja aikataulujen laatimisella. Samalla käynnistyi projektityöntekijän kouluttaminen jätevesiasiantuntijaksi. Hankkeen molemmille tavoitteille, alueellisten jätevesiratkaisujen edistämiselle sekä kiinteistökohtaisten suunnitelmien kehittämiselle, laadittiin omat aikataulunsa. Samalla aloitettiin myös hankkeen tiedotusmateriaalin luominen. Hankkeen ensimmäinen tiedotustilaisuus järjestettiin tammikuussa 2007 Tammisaaressa. 2.2 Toimintamalli ja materiaali Jätevesihankkeen toimintamalli laadittiin kevään 2007 aikana (tammikuu-toukokuu). Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen päätettiin käynnistää kaikissa alueen 12 kunnassa ns. kunta- 5
kokouksella. Siinä oli tarkoitus käydä läpi jätevesihankkeen tavoitteet ja aikataulut sekä kunnan vesihuollon nykytilanne ja lähitulevaisuuden suunnitelmat ja pohtia, löytyykö kunnan alueelta sopivia kohteita vesiosuuskuntien tai muiden yhteisten jätevesiratkaisujen käynnistämiseksi. Jokaisesta kunnasta voitaisiin ottaa 1-3 aluetta hankkeen jätevesikohteiksi. Alueellisten jätevesiratkaisujen toimintamalli saatiin valmiiksi toukokuussa, ja ensimmäiset kuntakokoukset järjestettiin kesäkuussa 2007. Kiinteistökohtaisten suunnitelmien osalta hankkeen toiminta käynnistettiin selvittämällä, kuinka paljon jätevesisuunnitelmien tekijöitä läntisellä Uudellamaalla toimii. Samalla ryhdyttiin selvittämään, millaisia jätevesisuunnitelmia suhteessa jätevesiasetuksen vaatimuksiin läntisen Uudenmaan kunnat saavat käsiteltävikseen. Selvitys suunnittelijoiden määrästä sekä suunnitelmien laadun kartoitus tehtiin alkuvuoden 2007 aikana (helmikuu-heinäkuu). Yhteenveto suunnitelmien laadun kartoituksesta tehdään syystalven 2007 aikana. Hankkeen käyttöön laadittiin kevään 2007 aikana (tammi-toukokuu) monenlaista materiaalia. Hankkeen omaan, sisäiseen käyttöön laadittiin ohjeet siitä, miten alueellisia jätevesiratkaisuja lähdetään toteuttamaan ja missä järjestyksessä toimitaan. Kuntien kanssa käytäviä neuvotteluja varten laadittiin valmiiksi asialistat ja pohjat muistioille, ja jätevesisuunnitelmien laadun kartoitusta varten tehtiin muistilista ja suunnitelma (samanlaiset kaikkia kuntia varten). Vesiosuuskuntia koskevaa materiaalia alettiin kerätä eri lähteistä (mm. Uudenmaan ympäristökeskus, Pellervoseura), ja vesiosuuskuntien puuhahenkilöitä varten laadittiin tietopaketti vesiosuuskunnan perustamiseen liittyvistä asioista. Hankkeen käynnistymisestä ja tavoitteista laadittiin tiedotusmateriaalia, ja asukkaita ja jätevesisuunnittelijoita varten laadittiin ja monistettiin jätevesiasetukseen liittyviä ohjeita ja esitteitä. Lisäksi laadittiin tietokone-esityksiä (power point) jätevesiasetuksen vaatimuksista ja jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista kuntien ja/tai asukkaiden järjestämiä tilaisuuksia varten. Materiaalia päivitetään hankkeen aikana tarpeen mukaan. 2.3 Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen Kuntakokoukset Hankkeen alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen aloitetaan jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kunnassa ns. kuntakokouksella (ks. luku 2.2). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sekä kunnan edustajat käyvät kokouksessa läpi vesihuollon nykyisen tilanteen ja katsovat, löytyykö kunnan alueelta sopivia kohteita yhteisten jätevesiratkaisujen edistämiseen. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi alueet, joilla on melko tiheää vakituista asutusta, mutta ei kunnallista viemäröintiä, ja joilla asukkaat ovat jo saattaneet olla kiinnostuneita vesiosuuskunnan tai muun yhteisen jätevesiratkaisun löytämisestä. Alue voi olla lähellä kunnan viemäriverkostoa, jolloin liittyminen yhteiseen viemäriin voisi olla mahdollista myöhemmin, tai esim. haja-asutuskeskittymä kauempana kunnan vesihuoltoverkostosta, jolloin alueelle voitaisiin harkita oman jätevedenpuhdistamon rakentamista. Kokouksen jälkeen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n edustaja ottaa yhteyttä valittujen alueiden asukkaisiin ja sopii jatkotoimenpiteistä. Ensimmäiset kuntakokoukset järjestettiin kesäkuussa 2007 Karkkilassa ja Karjaalla. Karkkilan alueelta löytyi kolme mahdollista jätevesihankkeen toimintaan soveltuvaa aluetta, joilla yhteiset jätevesiratkaisut voisivat olla tarpeellisia. Yhden alueen osalta päätettiin jäädä odottamaan alkuvuoteen 2008 saakka, laajeneeko kunnan viemäriverkosto alueelle. Kahden alueen (Järvenpää, Nahkio) asukkaisiin päätettiin ottaa yhteyttä ja sopia jatkotoimenpiteistä. Karjaan kuntakokouksessa esiin nousi kaksi yhteisille jätevesiratkaisuille soveltuvaa aluetta (Backgränd, Kaunislahti/Starkom). 6
Seuraava kuntakokous järjestettiin elokuussa 2007 Hangossa. Kaupunki oli hakenut vesihuoltoavustusta valtiolta jätevesien siirtoviemärin rakentamiseksi Lappohjasta Tvärminnen ja Täktomin kautta Hankoon. Rahoituksen järjestyminen näytti todennäköiseltä, mutta täyttä varmuutta siitä ei vielä ollut. Siirtoviemärin toteutuminen vaikuttaisi merkittävästi siihen, mitkä alueet Hangossa kannattaisi valita jätevesihankkeen kohteiksi. Hangosta valittiin alustavasti yksi alue (Santala), jota päätettiin lähestyä jätevesihankkeen puitteissa. Jatkotoimenpiteistä päätettiin sopia siinä vaiheessa, kun siirtoviemärin tilanne selviää. Elokuun loppuun mennessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry otti yhteyttä Karkkilassa sijaitseviin Järvenpään ja Nahkion alueisiin sekä Karjaalla sijaitsevaan Backgrändin alueeseen. Lisäksi Karjaalla sijaitsevan Kaunislahden alueen edustajat olivat mukana jo kuntakokouksessa. Muiden alueiden yhteyshenkilöihin pyritään saamaan yhteys loppuvuoden 2007 aikana. Pilottikohteet Ennen jätevesihankkeen käynnistymistä läntisen Uudenmaan kunnat ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry olivat tehneet yhteistyötä haja-asutuksen jätevesiasioiden parissa jo lähes kolmen vuoden ajan (ks. luku 1.3). Vuonna 2006 jätevesityöryhmä ryhtyi suunnittelemaan hanketta, jossa yhteisiä jätevesiratkaisuja saataisiin edistettyä. Jo siinä vaiheessa kuntien edustajilla oli tiedossa alueita, joilla jätevesien käsittely voitaisiin saada ratkaistua esimerkiksi vesiosuuskuntien avulla mallikkaasti. Kun jätevesihanke vuoden 2007 tammikuussa käynnistyi, yhteensä neljää aluetta ehdotettiin hankkeen pilottikohteiksi. Alueista kaksi (Munkkaanlehto ja Immula) sijaitsee Lohjalla, yksi Karkkilassa (Nahkio) ja yksi Tammisaaressa (Hulta). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n jätevesihanke toimii pilottikohteiden kanssa samalla tavalla kuin muidenkin yhteisille jätevesiratkaisuille soveltuvilla alueilla (1-3 aluetta /kunta). Pilottikohteet eivät ole erityisasemassa muihin hankkeen kohteisiin verrattuna niiden kanssa toiminta vain on käynnistetty aiemmin kuin muualla. Alueiden asukkaisiin on otettu yhteyttä ja sovittu jatkotoimenpiteistä. Alueilla on järjestetty yhteistyössä kuntien kanssa infotilaisuuksia, joissa jätevesihankkeen edustaja on kertonut jätevesiasetuksen sisällöstä ja vaatimuksista sekä jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista. Alueiden puuhahenkilöt ovat ryhtyneet tahoillaan selvittämään, millainen jätevesien käsittelyn nykyinen tilanne kiinteistöillä on ja miten kiinnostuneita alueen asukkaat ovat yhteisistä jätevesiratkaisuista (tilannekartoitus). Joillakin alueilla viemäriputkien mahdollista sijaintia ja vaihtoehtoja on jo ryhdytty hahmottelemaan kartalle. Elokuun loppuun mennessä ehdittiin pitää vesiosuuskunnan perustava kokous Nahkion alueella Karkkilassa sekä Munkkaanlehdon alueella Lohjalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n jätevesihanke antoi pilottikohteiden puuhahenkilöille neuvoja ja avusti mm. rahoitushakemusten täyttämiseen liittyvissä asioissa mahdollisuuksien mukaan. Jätevesihanke toimii pilottikohteiden toimintaan liittyvissä asioissa tiedon välittäjänä ja neuvonantajana. Pilottikohteet ja vesiosuuskunnat kuitenkin huolehtivat itse toimintansa etenemisestä ja mm. rahoituksen järjestämisestä. 2.4 Kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Suunnitelmien laadun kartoitus Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun kehittäminen aloitettiin kaikissa jätevesihankkeeseen osallistuvissa kunnissa selvittämällä suunnittelijoiden määrä ja perehtymällä uusien, 7
jätevesiasetuksen voimassaoloaikana laadittujen jätevesisuunnitelmien laatuun. Jokaisesta kunnasta pyydettiin noin kymmenen suunnitelmaa jätevesihankkeen asiantuntijan tarkasteltavaksi. Elokuun 2007 loppuun mennessä jätevesisuunnitelmat käytiin läpi kaikissa hankkeeseen osallistuvissa kunnissa. Tavoitteena oli arvioida, täyttävätkö suunnitelmat jätevesiasetuksen mukaiset vaatimukset. Asetuksen mukaan suunnitelmassa tulisi kuvata selkeästi, millaisesta jätevesijärjestelmästä on kyse, mille kiinteistölle ja missä kunnassa järjestelmä on suunniteltu, minne järjestelmän rakenteet kiinteistöllä on tarkoitus sijoittaa, millaisia rakenteita järjestelmä sisältää ja minne käsitellyt jätevedet on tarkoitus purkaa. Suunnitelman pitäisi myös sisältää perusteltu arvio siitä, soveltuuko järjestelmä kiinteistön jätevesien käsittelyyn, millaisille jätevesimäärille järjestelmä on mitoitettu ja miten tehokkaasti järjestelmä puhdistaa jätevedet (täyttyvätkö asetuksen mukaiset puhdistusvaatimukset). Suunnitelman tulisi olla kaikilta osiltaan selkeä ja yksiselitteinen. Myös suunnittelijaa koskevien tietojen olisi hyvä olla näkyvillä suunnitelmassa. Yhteenveto kartoituksen tuloksista laaditaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Suunnittelijoiden tukeminen Samalla, kun jätevesisuunnitelmien laatua ryhdyttiin kartoittamaan, selvitettiin myös, kuinka paljon suunnitelmien tekijöitä (suunnittelijoita) läntisellä Uudellamaalla toimii. Kävi ilmi, että hankkeeseen osallistuvien 12 kunnan alueella toimii noin 50 jätevesisuunnittelijaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry lähetti elokuussa 2007 kaikille suunnittelijoille kirjeen, jossa kerrottiin jätevesihankkeen toiminnasta, tavoitteista ja aikatauluista. Suunnittelijoille kerrottiin, että he voivat kääntyä hankkeen jätevesiasiantuntijan puoleen kaikissa suunnitteluun liittyvissä asioissa joko puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimistolla Lohjalla. Alustavasti kerrottiin myös, että jätevesihanke tulee järjestämään suunnitelmia ja jätevesiasetuksen vaatimuksia koskevan tilaisuuden vuoden 2007 lopulla tai vuoden 2008 alussa. Elokuun loppuun mennessä kaksi suunnittelijaa otti yhteyttä hankkeen jätevesiasiantuntijaan. 2.5 Kustannukset ja maksatushakemus Jätevesihankkeen budjetti vuodelle 2007 on yhteensä 64 000 euroa. Rahoitushakemuksen pohjalta hankkeelle myönnettiin 21.5.2007 maakunnan kehittämisrahaa 28 000 euroa eli 43,75 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeeseen osallistuvien kuntien rahoitusosuus on yhtä suuri kuin maakunnan kehittämisraha eli yhteensä 28 000 euroa (43,75 %). Hanketta rahoittaa myös Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 8 000 euron rahoitusosuudella (13 % kokonaiskustannuksista). Väliraportti 1/2007 sekä hankkeen ensimmäinen maksatushakemus koskevat aikaväliä 8.1.2007-31.8.2007. Maksatushakemukseen sisältyvät kustannukset ovat yhteensä 25 792,40. Näiden kustannusten osuus vuoden 2007 kokonaisbudjetista on 40 prosenttia (taulukko 2). Eniten kustannuksia on syntynyt palkka- ja henkilöstösivukuluista. Koneiden ja laitteiden hankintamenoja sekä vuokrakustannuksia ei haeta maksatukseen vielä ensimmäisessä maksatushakemuksessa. Kaikkien kustannustekijöiden osalta 31.8.2007 mennessä syntyneet kustannukset ovat pienempiä kuin koko vuoden budjetti. Koko vuodeksi varattua rahoitussummaa ei siis miltään osin ole ylitetty. 8
Taulukko 2. Jätevesihankkeen budjetti vuonna 2007 sekä ensimmäiseen maksatukseen haettavat toteutuneet kustannukset 31.8.2007 mennessä (ilman arvonlisäveroa). Kustannustekijä Budjetti ( ) vuonna 2007 Kustannukset ( ) 31.8.2007 mennessä Käytetty osuus (%) Palkkakulut ja henkilöstösivukulut 39 000 18 377,27 47 Matkakulut 8 800 1 301,20 15 Ostopalvelut (=asiantuntijapalvelut) 5 460 5 200,00 95 Koneiden ja laitteiden hankintamenot 4 836 0,00 0 Toimisto- ja vuokrakustannukset 4 734 71,43 2 Luontoissuoritukset 0 0,00 - Muut menot 1 170 842,50 72 Yhteensä 64 000 25 792,40 40 TIIVISTELMÄ Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hanke Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen käynnistyi tammikuussa 2007. Hanke edistää jätevesiasetuksen toimeenpanoa läntisellä Uudellamaalla kiinteässä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hankkeen tavoitteena on edistää alueellisia ratkaisuja jätevesien käsittelyn parantamiseksi sekä kehittää kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelua. Hanketta rahoittavat läntisen Uudenmaan kunnat, Uudenmaan liitto sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Aikavälillä 8.1.-31.8.2007 hanke pääsi molempien tavoitteidensa osalta hyvään vauhtiin. Hankkeelle laadittiin aikataulut, toimintamallit sekä runsaasti jätevesien käsittelyyn liittyvää materiaalia. Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen aloitettiin kuntakokouksella Karkkilassa, Karjaalla ja Hangossa. Kaikista kunnista löydettiin 1-3 aluetta, joiden jätevesiratkaisuja pyritään hankkeessa edistämään yhdessä kuntien viranomaisten ja alueiden asukkaiden kanssa. Hankkeelle valittiin neljä pilottikohdetta, joille pyrittiin antamaan neuvoja ja välittämään tietoa mm. vesiosuuskunnan perustamiseen liittyvistä asioista. Neljästä pilottikohteesta kaksi järjesti vesiosuuskunnan perustavan kokouksen elokuun loppuun mennessä. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun kehittäminen aloitettiin selvittämällä suunnittelijoiden määrä ja kartoittamalla suunnitelmien sisältö suhteessa jätevesiasetuksen vaatimuksiin. Suunnittelijoita ja suunnitelmia koskevat selvitykset tehtiin kaikissa hankkeeseen osallistuvissa kunnissa elokuun loppuun mennessä. Yhteenveto kartoituksen tuloksista laaditaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Jätevesihankkeen budjetti vuodelle 2007 on yhteensä 64 000 euroa. Aikavälillä 8.1.2007-31.8.2007 hanke toteutettiin suunniteltujen aikataulujen ja budjetin mukaisesti. 9