Lapin suhdanteet 2 / 2007

LAPIN LIITTO Länsipohjan Yrittäjät Lapin suhdanteet 2 / 2007

LAPIN SUHDANTEET 2/2007 Liikevaihtotiedot tammikuu 1995 toukokuu 2007 Henkilöstötiedot tammikuu 1997 kesäkuu 2007

SISÄLTÖ 1 Johdanto ja yhteenveto...2 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus...2 1.2 Keskeiset tulokset ja johtopäätökset...3 1.3 Kasvuyrityskatsaus...4 1.4 Matkailukeskuskatsaus...5 2 Talouden kehitysnäkymät...11 2.1 Kansainvälinen suhdannekehitys...11 2.2 Suomen talousnäkymät...11 3 Lapin keskeiset muuttujat...12 3.1 Väkiluku ja väestömuutokset...12 3.2 Aluetalous ja työllisyys...13 3.3 Kuntatalous...18 4 Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa...19 4.1 Rakentaminen...19 4.2 Kaivostoiminta ja louhinta...20 4.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne...21 4.4 Teollisuus...22 4.4.1 Teollisuus...22 4.4.2 Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus...23 4.4.3 Sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus...24 4.4.4 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys...25 4.4.5 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus...26 4.4.6 Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus...27 4.4.7 Metallituotteiden valmistus...28 4.4.8 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus...29 4.5 Palvelut...30 4.5.1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta...30 4.5.2 Hotellit...31 4.5.3 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys...33 4.5.4 Tietojenkäsittelypalvelut...34 4.5.5 Muu liike-elämää palveleva toiminta...35 4.5.6 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut...36 4.6 Kauppa...37 1

1 Johdanto ja yhteenveto 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Lapin suhdanteet toimitetaan vuoden 2007 aikana kahdesti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin sekä Lapin ja Länsipohjan yrittäjien yhteistyönä 1. Lapin suhdanteet sisältää toimialakohtaisen liikevaihdon ja henkilöstön kehityksen ja koko maan vertailutiedon niiltä tarkoitukseen sopivilta toimialoilta, jotka kuuluvat tilastokeskuksen julkaisutoiminnan piiriin. Tarkastelu perustuu toimialaluokitukseen 2, johon liittyvä hakemiston avulla lukija saa tarvittaessa tarkan kuvauksen siitä, millaista yritystoimintaa kukin toimiala käytännössä sisältää 3. Suhdannetietojen laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisävelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Lisäksi katsauksen tietolähteinä on käytetty tilastokeskuksen suuryritystiedustelua, yritys- ja toimipaikkarekisteriä, toimiala-online järjestelmää, aluetilinpitoa sekä väestö- ja työssäkäyntitilastoja. Toimialakohtaiset trendit perustuvat tilastokeskuksen toimittamiin kuukausitason indekseihin, jotka ovat liikevaihdon osalta saatavilla vuodesta 1995 lähtien. Henkilöstön osalta indeksit alkavat vuodesta 1997. Tässä katsauksessa uusimmat tiedot ovat liikevaihdon osalta vuoden 2007 toukokuulta ja henkilöstömäärän osalta kesäkuulta. Perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on. Laskenta on suoritettu toimipaikkatasolla, jolloin kaikkien kyseisellä toimialalla liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimivat toimipaikat sisältyvät laskentaan. Tiedot yritysjärjestelyistä, aloittamisista ja lopettamisista sekä yritysten toimipaikka- ja toimialarakenteiden muutoksista saadaan yritys- ja toimipaikkarekisterin päivittymisen yhteydessä. Suurimmat yritysjärjestelyt tulevat tietoon kuukausittaisen suuryritystiedustelun kautta. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan, sillä maksuvalvonta-aineisto kertyy ja päivittyy 6 kuukauden ajan. Ensimmäisellä laskentakerralla kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kertynyt noin 95 98 prosenttia. Henkilöstömäärän uusimman kuukauden kertymä on pienempi kuin muiden muuttujien. Neljännesvuosimuutokset kertovat vuosineljänneksen muutoksen suhteessa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi vuoden 2007 ensimmäinen vuosineljännes sisältää tammi-, helmija maaliskuun kehityksen ja neljännesmuutos kertoo prosentuaalisen muutoksen vuoden 2006 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Vertailuajankohdan kehitysvauhti vaikuttaa suoraan uusimpiin muutosprosentteihin. Jos kasvu on ollut voimakasta edellisen vuoden neljänneksellä, voi uuden vuosineljänneksen muutosprosentti näyttää pieneltä tai osoittaa jopa kasvun vähentymistä siinäkin tilanteessa, ettei pidemmän aikavälin kehityksessä olisi laskua, vaan kehitys on vain välillä tasaantunut. Lapin suhdanteet -katsauksen laatimista ohjanneeseen asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet muun muassa johtaja Pirkko Saarela Lapin TE -keskuksesta, toimitusjohtaja Pirkka Salo Lapin yrittäjistä, toimitusjohtaja Martti Kankaanranta Länsipohjan yrittäjistä, toimitusjohtaja Timo Rautajoki Lapin kauppakamarista, aluejohtaja Kari Tuominen Finnverasta sekä ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitosta. Käytännön valmistelutyöstä ja sisällön kokoamisesta on vastannut Maakunnallisen ennakointihankkeen projektipäällikkö Tomi Timonen Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä. Suhdannekatsauksen jakelu toteutetaan sähköisesti. Raportin keskeinen termistö on selitteineen katsauksen liitteenä (Liite 1). Siinä missä Lapin suhdanteet kertoo yritysten toteutuneesta kehityksestä, niin pkyritysbarometri kuvaa elinkeinoelämän odotuksia tulevaisuuden suhteen. Barometri ja suhdannekatsaus täydentävätkin sopivasti toisiaan luoden sillan toteutuneen kehityksen ja tulevaisuuden odotusten välille 4. 1 Lapin suhdannekatsaus on saatavilla sähköisessä muodossa Lapin liiton kotisivuilla (www.lapinliitto.fi). 2 Toimialaluokitus TOL 2002. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Hakapaino Oy, Helsinki 2002. 3 Toimialaluokitus TOL 2002. Liite 1 Hakemisto. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Yliopistopaino, Helsinki 2002. 4 PK-yritysbarometri on Suomen yrittäjien ja Finnveran kahdesti vuodessa tuotettava yhteisjulkaisu. 2

1.2 Keskeiset tulokset ja johtopäätökset SUHDANTEET NYT SYYSKUU 2007 MAAILMANTALOUS JA SUOMI Maailmantaloudella on takanaan poikkeuksellisen vahva kasvujakso, sillä viimeisen viiden vuoden aikana maailman kokonaistuotanto on lisääntynyt 4-5 prosentin vuosivauhtia. Kallis öljy, Yhdysvaltojen vajeongelmat, asuntolainamarkkinoiden ongelmat sekä korkojen nousuun liittyvät riskit ovat edelleen uhkana taloudelle. Euroalueen kasvu jatkuu tasaisena ja Aasian kasvu erittäin vahvana. Suomi elää korkeasuhdannetta ja talous kasvoi vuonna 2006 yli 5 prosenttia. Kuluvalle vuodelle ennustetaan 4-5 % vahvaa kasvua ja vuodelle 2008 hieman tätä hitaampaa kasvuvauhtia. LAPPI Lapin koko talouden liikevaihto (TOL A-X) kasvoi + 26 % tammi-toukokuun 2007 aikana edellisvuoden vastinjaksoon verrattuna. Henkilöstömäärä kasvoi alkuvuoden 2007 aikana 2,2 % edellisvuoteen verrattuna. Rakentamisen (TOL F) toimialalla liikevaihdon kehitys on ollut erittäin myönteistä. Vuoden 2007 alkupuoliskon aikana liikevaihto kasvoi 20,6 %. Myös henkilöstömäärä on kasvanut mukaillen liikevaihdon kasvua. Alkuvuoden 2007 aikana rakentamisen henkilöstömäärä kasvoi yli 1. Lapin teollisuudessa (TOL D) liikevaihto on kehittynyt erittäin myönteisesti, mutta henkilöstömäärän kasvu on jäänyt pieneksi. Suhdannetilanne on edelleen hyvä. PK-teollisuuden liikevaihto kasvoi noin 10 prosenttia vuoden 2007 alkupuolella. Henkilöstömäärä on kasvanut hieman vuodesta 2006 eteenpäin useamman vuoden laskun jälkeen. Lapin kasvuyritysjoukon kehitys on jatkunut edelleen vahvana. Yritysjoukon liikevaihdon kasvu on pysynyt kymmenen prosentin tuntumassa ja henkilöstömäärä on niin ikään kasvanut viitisen prosenttia kuluvan vuoden puolella, joten kasvuluvut noudattavat vuoden 2006 tasoa. Lapin matkailukeskusten liikevaihto on kasvanut vuoden 2007 tammi-toukokuun aikana noin 8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Henkilöstömäärä lisääntyi liikevaihdon kasvua mukaillen samaan aikaan noin 5 prosenttia. Työpaikat ovat lisääntyneet Lapissa eniten yksityisissä palveluissa. Teollisuuden työpaikat ovat työn tuottavuuden myötä pitemmällä aikavälillä vähentyneet vahvasta suhdannekehityksestä huolimatta. Työttömyys on vähentynyt Lapissa miltei ennätystahtia. Vuoden 2007 aikana työttömiä on ollut keskimäärin 11 5, mikä on yli 2 000 vähemmän vastaavana aikana viime vuonna. Työllisyysasteen kehitys on jatkunut myönteisenä, tammi-kesäkuussa työllisyysaste on ollut,2 %. Vuonna 2006 Lapin muuttotappio oli 849 ja syntyneiden enemmyys -62 henkeä, väestönmuutokseksi summautuu 911 henkeä. Väestötappio on siis kasvanut parin vuoden myönteisen kehityksen jälkeen. Vuoden 2007 puolella muuttotappio on edelleen pysynyt korkeana ja luonnollinen väestönmuutos negatiivisena. Lapin kuntatalouden heikkeneminen jatkui vuonna 2006. Negatiivisten vuosikatekuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen vuosikate asukasta kohden painui pakkasen puolelle. Myös lainakanta lisääntyi. Lapin toimialojen suhdannekehitys on vedetty yhteen taulukkoliitteessä (Liite 2). Erityisen hyvää kehitys on ollut rakentamisessa (TOL F), teollisuudessa (TOL D), teollisuudessa pl. suuryksiköt (TOL D), ohjelmapalvelutoiminnassa ja virkistyksessä (TOL 63302+9272), muussa liike-elämää palvelevassa toiminnassa (TOL 74) sekä metallituotteiden valmistuksessa (TOL 28). Kehitys on ollut hyvää majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (TOL H), sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksessa (TOL DD+361), hotelleissa (TOL 551), vähittäiskaupassa (TOL 52), kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (TOL I), tietojenkäsittelypalveluissa (TOL 72), kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL C), rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (TOL 203), puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä (TOL 201), terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (TOL 85) sekä sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL). Kehitys on ollut heikointa elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen (TOL 15) toimialalla. 3

1.3 Kasvuyrityskatsaus Kasvuyritysten yritysryhmän henkilöstömäärä on ollut pääosin tarkasteluajanjaksolla kasvava 5. Vuositasolla mitattuna henkilöstömäärä supistui vain vuonna 2003. Liikevaihto on kasvanut kaikkina vuosina muutamista negatiivisista neljänneksistä huolimatta. Liikevaihto kehittyi erityisen suotuisasti vuoden 2005 kahdella viimeisellä ja vuoden 2006 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä liikevaihto kuitenkin supistui lähes kaksi prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto taas kasvoi hieman yli prosentin. Koko vuonna päästiin kuitenkin kuuden prosentin kasvuun suotuisan alkuvuoden ansiosta. Vuoden 2007 alku näyttää myös suotuisalta ensimmäisen neljänneksen kasvun ollessa yli kymmenen prosenttia. Kasvuyritysten vienti kasvoi voimakkaasti vuoden 2005 kolmella viimeisellä ja vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2006 tammi-maaliskuun aikana vienti lisääntyi 36,8 prosenttia vuoden takaiseen vastinajanjaksoon verrattuna. Vuoden 2006 toisella neljänneksellä kasvuvauhti hiukan rauhoittui, saavuttaen kuitenkin vielä 7,2 prosentin lisäyksen edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kolmannella neljänneksellä vienti painui peräti 26 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä pienemmäksi. Viimeisellä neljänneksellä vienti supistui 13 prosenttia. Koko vuoden vienti jäi noin viisi prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Vienti supistui edelleen vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä, tosin vain 1,7 prosenttia. Kasvuyritysten henkilöstömäärä on jatkanut muutaman vuoden kestänyttä tasaista kasvuaan. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 8,4 prosenttia ja toisella 1,7 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 3,5 prosenttia ja viimeisellä 2,5 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaaviin neljänneksiin. Vuonna 2006 henkilöstömäärä kasvoi neljä prosenttia edellisvuodesta. Suotuisa kehitys jatkui myös vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin kasvua kertyi lähes viisi prosenttia. Toisella neljänneksellä päästiin yli viiden prosentin kasvuun. 2 230 Liikevaihdon kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä 1 Henkilöstömäärän kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä 1 30 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 210 1 1 50 30 Lapin maakunnan kasvuyritysten trendien vertailu 610 510 410 310 210 Viennin kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä 10 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 10 Henkilöstömäärä Liikevaihto Vienti 5 Kasvuyritykset, noin 250 lappilaista yritystä, on tunnistettu Lapin TE-keskuksen, Finnveran, Lapin ja Länsi-Pohjan yrittäjien sekä Lapin kauppakamarin asiantuntemukseen perustuen. Yritysjoukko koostuu pääosin pk-teollisuuden, matkailun ja yrityspalvelualan yrityksistä, jotka eivät tukeudu vain Lapin omiin markkinoihin. Teollisuuden suuryksiköt eivät kuulu tarkastelun joukkoon. 4

1.4 Matkailukeskuskatsaus Matkailun merkitys Lapissa on työvoimavaltaisena alana suuri. Matkailun aluetaloudellinen vaikutus näkyy sekä suoraan välittöminä talous- ja työllisyyshyötyinä että välillisinä heijastevaikutuksina eri aloille, varsinkin kaupan ja liikenteen toimialoille. Paikkakuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria ja matkailun hyödyt ovat luonnollisesti merkittävimpiä matkailukeskuksissa ja niiden läheisyydessä. Matkailun sesongeista erottuvat selvästi joulun aika, hiihtolomakuukaudet ja kesäkuukaudet. Lokakuu ja toukokuu ovat edelleen matkailun kannalta haasteellisia kuukausia. Markkinointiponnisteluja on viime vuosina suunnattu kesäkysynnän kasvattamiseen. Polttoaineen jatkuva hinnannousu vaikuttaa lentoliikenteeseen, jonka lisääntyvät kustannukset aiheuttavat korotuspaineita lippujen hintoihin. Lapin matkailun kasvumahdollisuuksista suurin osa löytyy kansainvälisiltä markkinoilta, joten lentoliikenteen toimivuus on kriittinen tekijä matkailun kehittymisen kannalta. Ilmastonmuutoksen merkit ovat jo selvästi nähtävissä. Tästä kertoo mm. joidenkin alppihiihdon maailmancupkilpailujen siirtäminen Lappiin Keski- Euroopan heikon lumitilanteen takia. Lappi tulee jatkossakin säilymään lumivarmana alueena, joten tässä mielessä Lapin matkailu hyötyy ilmastonmuutoksesta. Toisaalta ilmaston lämpeneminen tuo haasteita myös Lappiin, sillä Etelä-Lapissa lumitilanne saattaa alkutalvesta olla heikko, mikä vaikuttaa mm. joulumatkailuun. Kansainvälinen terrorismi, rikollisuuden lisääntyminen tai pandemian syntyminen ovat uhkia, joihin matkailuteollisuus varautuu joka puolella maailmaa. Lapin kannalta nämä uhat saattavat kääntyä mahdollisuuksiksi, sillä Lappi kuten koko Suomikin koetaan turvalliseksi, luonnoltaan puhtaaksi ja saasteettomaksi matkakohteeksi. Matkailun kausiluonteisuus näkyy haasteena hotellitoiminnan kannattavuudessa. Kapasiteetti on kasvanut merkittävästi, mutta hotellihuoneiden käyttöastetta ei ole saatu nostettua, vaan se on pysynyt suunnilleen ennallaan viime vuosien aikana. Käyttöaste oli vuonna 2006 liki kymmenen prosenttiyksikköä muuta maata alempana. Myös hotellihuoneen keskihinnan osalta kehitys on ollut muuta maata hitaampaa. 6 Liikevaihdon kehitys oli tammi-toukokuussa varsin suotuisaa kaikissa matkailukeskuksissa 7. Eniten liikevaihto kasvoi Pyhä-Luoston matkailuyrityksissä, jossa päästiin 11 prosentin kasvuun. Vähiten liikevaihtoaan kasvattaneella Ylläkselläkin liikevaihto parani yli viisi prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2007 tammi-toukokuun liikevaihdon muutokset vuoden 2006 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna: Pyhä-Luosto 11,0 prosenttia Saariselkä 8,8 prosenttia Rovaniemi 7,6 prosenttia Levi 5,4 prosenttia Ylläs 5,2 prosenttia Vuoden 2007 ensimmäisellä puolikkaalla kaikkien matkailukeskusten henkilöstömäärä kasvoi selvästi lukuun ottamatta Leviä, jonka henkilöstömäärä kasvoi tammi-kesäkuussa vain 0,3 prosenttia ensimmäisen neljänneksen negatiivisen kehityksen seurauksena. Eniten henkilöstömäärä lisääntyi Ylläksellä. Vuoden 2007 tammi-kesäkuun henkilöstömäärän muutokset vuoden 2006 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ovat: Ylläs 8,3 prosenttia Rovaniemi 7,1 prosenttia Pyhä-Luosto 5,6 prosenttia Saariselkä 4,0 prosenttia Levi 0,3 prosenttia 6 Lähde: Lapin matkailustrategia 2007-2010 luonnos. Lapin liitto. 7 Matkailukeskuskatsausta varten on yhdessä Lapin matkailun alueyhdistysten kanssa tunnistettu joukko alueen yrityksiä (noin 420 yritystä), joiden toiminta joko kokonaan tai merkittävältä osin on riippuvainen matkailuelinkeinosta. 5

Pyhä-Luosto Liikevaihto on kasvanut Pyhä-Luoston matkailuyrityksissä joka vuosi vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2006 liikevaihto kasvoi 12,3 prosenttia edellisvuodesta, mikä on suurin kasvu sitten vuoden 2000, jolloin liikevaihto lisääntyi 25 prosenttia. Vuoden 2006 hyvää kehitystä selittää erityisesti toisen ja viimeisen neljänneksen loistava kehitys. Liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 25 prosenttia ja viimeisellä 24 prosenttia edellisvuoden vastaavista neljänneksistä. Vuoden ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi kolmesta neljään prosenttia. Myös vuoden 2007 ensimmäinen neljännes oli suotuisa: liikevaihto kasvoi 12 prosenttia, eikä käännettä huonompaan tapahtunut sen jälkeenkään. Tammi-toukokuussa liikevaihtoa kertyi 11 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Pyhä-Luoston matkailuyrityksissä on henkilöstömäärä kasvanut kaikkina tarkasteltuina vuosina lukuun ottamatta vuonna 2003, jolloin henkilöstömäärä väheni 4,6 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna. Voimakkainta henkilöstömäärän kasvu oli vuonna 1998, jolloin henkilöstömäärä lisääntyi 32,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hyvä kehitys jatkui myös vuonna 2006, jolloin henkilöstömäärä kasvoi lähes yhdeksän prosenttia. Vuotta 2006 tarkemmin tarkasteltaessa voidaan todeta kahden ensimmäisen vuosineljänneksen olleen merkittäviä henkilöstömäärän kasvun kannalta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä henkilöstömäärä lisääntyi 12,6 prosenttia ja toisella neljänneksellä 11,1 prosenttia vastinneljänneksiin nähden. Henkilöstömäärä kasvoi toki myös vuoden viimeisillä neljänneksillä, mutta alkuvuotta hitaammin. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärää kasvoi 4,6 prosenttia vuoden 2005 kolmannesta neljänneksestä ja viimeisellä noin kuusi prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2007. Ensimmäisellä neljänneksellä henkilömäärä lisääntyi 5,6 prosenttia ja toisella saman verran. Näin ollen tammi-kesäkuun henkilöstömäärän lisäykseksi saatiin myös 5,6 prosenttia. 3 320 Liikevaihdon kehitys Pyhä-Luoston matkailukeskuksessa 200 1 Henkilöstömäärän kehitys Pyhä-Luoston matkailukeskuksessa 2 220 1 20 1 01/2007 01/2006 01/2005 01/2004 01/2003 01/2002 01/2001 01/2000 01/1999 01/1998 01/1997 01/1996 01/1995 40 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 4 3 2 1-1 -2 Liikevaihdon kehitys Pyhä-Luoston matkailukeskuksessa 5 4 3 2 1-1 Henkilöstömäärän kehitys Pyhä-Luoston matkailukeskuksessa -3-2 I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 6

Ylläs Ylläksen matkailuyrityksien liikevaihdon trendikuvaaja on kasvanut tasaisen vahvasti vuodesta 2000 alkaen. Liikevaihto on lähes jatkuvasti kasvanut henkilöstömäärää nopeammin. Vuodesta 2003 alkaen liikevaihdon kehitys on pysytellyt yli 10 prosentin vuosikasvuvauhdissa. Voimakkain kasvukausi osuu vuodelle 2006, jolloin liikevaihto kasvoi 14,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2006 kehitys neljänneksittäin tarkasteltuna on ollut vaihtelevaa. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 2,8 prosenttia edellisvuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä puolestaan päästiin lähes 30 prosentin kasvuun. Kolmannella neljänneksellä kasvu oli taas maltillisempaa, noin 6,5 prosenttia vastinneljänneksestä. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi jälleen rajusti, peräti 29 prosenttia vuoden 2005 viimeisestä neljänneksestä. Myös vuoden 2007 alku näyttää lupaavalta. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto parani 10,7 prosenttia vuodentakaisesta. Huhtikuussa liikevaihto oli hieman pienempi kuin edellisvuoden huhtikuussa, mutta toukokuussa liikevaihto jälleen kasvoi. Tammi-toukokuussa liikevaihto päätyi kuitenkin hieman yli viisi prosenttia edellisvuotta korkeammalle tasolle. Vuoden 2006 henkilöstömäärän kasvua tarkemmin tutkittaessa huomataan kasvun kiihtyneen vuoden loppua kohden mentäessä. Ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä oli lähes samalla tasolla vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen kanssa. Toisen neljänneksen aikana henkilöstömäärä kasvoi 7,7 prosenttia. Kolmannen neljänneksen henkilöstömäärän kasvuvauhti lähestyi jo 14 prosenttia ja vuod en viimeisellä neljänneksellä kasvu oli peräti 18,4 prosenttia vastinneljänneksestä. Edellisen kerran Ylläksen henkilöstömäärä on kasvanut näin voimakkaasti vuoden 2004 lopulla. Vuoden 2006 lopulla alkanut voimakas henkilöstömäärä n kasvu jatkui myös vuoden 2007 alussa. Ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä lisääntyi 10,7 prosenttia ja toisella 5,8 prosenttia vastinneljänneksistä. Tammi-kesäkuun kasvuksi tuli näin ollen 8,3 prosenttia. 510 4 410 3 310 2 210 1 10 Liikevaihdon kehitys Ylläksen matkailukeskuksessa 01/2007 01/2006 01/2005 01/2004 01/2003 01/2002 01/2001 01/2000 01/1999 01/1998 01/1997 01/1996 01/1995 Henkilöstömäärän kehitys Ylläksen matkailukeskuksessa 210 1 1 50 30 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Liikevaihdon kehitys Ylläksen matkailukeskuksessa Henkilöstömäärän kehitys Ylläksen matkailukeskuksessa 5 4 3 2 1-1 -2 3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1-15 % -2 I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 7

Rovaniemi Rovaniemen matkailuyrityksien liikevaihto on kasvanut vuositasolla kaikkina muina vuosina paitsi 2005, jolloin liikevaihto supistui vajaat kaksi prosenttia. Nopeinta liikevaihdon kasvu oli vuosina 1998-1999, jolloin kasvulukemat olivat noin 10-12 prosentin luokkaa. Toinen kasvukausi oli vuosina 2002-2003, jolloin kasvuvauhti oli puolestaan noin 9 prosentin luokkaa. Vuonna 2006 päästiin jälleen hyvään kasvuun. Liikevaihto parani 8,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2006 aikana saavutettu 8,5 prosentin liikevaihdon kasvu jakautuu varsin epätasaisesti vuosineljänneksille. Ehdottomasti voimakkain kasvukausi oli kolmannella neljänneksellä, jolloin liikevaihto lisääntyi 23,6 prosenttia vuoden takaisesta vastinneljänneksestä. Ensimmäisellä neljänneksellä päästiin 4,8 prosentin kasvuun ja toisellakin neljänneksellä liikevaihto parani lähes 12 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Viimeisellä neljänneksellä kasvu oli vuoden hitainta, kuitenkin 1,8 prosenttia. Vuoden 2007 alku näyttää hyvältä: Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto lisääntyi seitsemän prosenttia, eivätkä kaksi seuraavaa kuukauttakaan näytä huonoilta. Tammi-toukokuussa päästiin 7,6 prosentin kasvuun. Rovaniemen matkailukeskuksen henkilöstömäärä vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä kasvoi 0,3 prosenttia mutta toisella neljänneksellä pudotusta tuli 1,2 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä kehitys kääntyi jälleen suotuisaksi, kun henkilöstömäärä kasvoi 1,4 prosenttia edellisvuoden kolmannesta neljänneksestä. Viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 2,7 prosenttia. Heikon alkuvuoden takia koko vuoden kehitys nousi kuitenkin vain 0,7 prosenttia edellisvuoden kehitystä paremmaksi. Vuoden 2007 alku näyttää henkilöstömäärän osalta hyvältä. Ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 5,8 prosenttia vuoden 2006 ensimmäisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä kasvua kertyi vielä enemmän, yli kahdeksan prosenttia. Tammikesäkuussa henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 7,1 prosenttia. Liikevaihdon kehitys Rovaniemen matkailukeskuksessa Henkilöstömäärän kehitys Rovaniemen matkailukeskuksessa 310 2 230 1 30 01/2007 01/2006 01/2005 01/2004 01/2003 01/2002 01/2001 01/2000 01/1999 01/1998 01/1997 01/1996 01/1995 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Liikevaihdon kehitys Rovaniemen matkailukeskuksessa Henkilöstömäärän kehitys Rovaniemen matkailukeskuksessa 3 15 % 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1-15 % 1 5 % -5 % -1 I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 8

Saariselkä Saariselän matkailuyritysten liikevaihto notkahti vuonna 1996, jolloin liikevaihto supistui reilut 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuodesta 1997 alkaen liikevaihto on kuitenkin jatkuvasti kasvanut vuositasolla mitattuna. Voimakkaimmillaan liikevaihto kasvoi jopa reilun 22 prosentin vauhdilla vuonna 1998. Hiljaisinta kasvu oli vuosina 2003 ja 2005, jolloin liikevaihto lisääntyi yhdestä kahteen prosenttia. Vuonna 2006 liikevaihdon kasvuvauhti kiihtyi 8,8 prosenttiin. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 8,2 prosenttia edellisvuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Sekä toisella että kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi yli 11 prosenttia vastinneljänneksistä. Viimeiselläkin neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä hyvä kasvuvauhti jatkui liikevaihto lisääntyessä 11,5 prosenttia vuoden 2006 ensimmäisestä neljänneksestä. Tammi-toukokuussa liikevaihto kasvoi lähes yhdeksän prosenttia vuoden 2006 vastaavasta ajanjaksosta. Saariselän matkailuyritysten henkilöstömäärän kehitys on aaltoillut tarkasteltujen vuosien aikana jonkin verran. Parhaimmat kasvukaudet ovat olleet vuosina 1998, 2000 ja 2004, jolloin henkilöstömäärän vuosikasvu on kohonnut yli 10 prosenttiin. Sen sijaan vuonna 2003 henkilöstömäärä supistui vajaan 3,6 prosentin verran. Vuoden 2003 notkahduksen jälkeen henkilöstömäärä jälleen kasvoi kahtena vuonna peräkkäin, kunnes vuonna 2006 päädyttiin 1,5 prosenttia miinukselle kaikkien neljännesten epäsuotuisan kehityksen takia. Vuonna 2007 henkilöstömäärän kehitys näyttää jälleen paremmalta. Ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä lisääntyi 3,7 prosenttia vastinneljänneksestä ja toisella 4,4 prosenttia. Tammi-kesäkuun aikana henkilöstömäärä kasvoi tasan neljä prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liikevaihdon kehitys Saariselän matkailukeskuksessa Henkilöstömäärän kehitys Saariselän matkailukeskuksessa 2 220 1 20 01/2007 01/2006 01/2005 01/2004 01/2003 01/2002 01/2001 01/2000 01/1999 01/1998 01/1997 01/1996 01/1995 1 1 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Liikevaihdon kehitys Saariselän matkailukeskuksessa Henkilöstömäärän kehitys Saariselän matkailukeskuksessa 35 % 3 25 % 2 15 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1 1 5 % -5 % -15 % -2-1 I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 9

Levi Levin matkailukeskuksen liikevaihto on kasvanut koko tarkasteluajan vuositasolla mitattuna. Liikevaihdon voimakkain kasvu sijoittui vuoteen 1998, jolloin liikevaihto lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 25 prosenttia. Hyviä kasvuvuosia ovat olleet myös vuodet 2000, 2002 ja 2005, jolloin liikevaihdon kasvuvauhti on yltänyt yli 10 prosenttiin. Myös vuonna 2006 päästiin lähes kymmenen prosentin kasvuun. Vuoden heikoimmaksi neljännekseksi jäi ensimmäinen neljännes, jolloin liikevaihto kasvoi 5,6 prosenttia. Paras puolestaan oli viimeinen neljännes, jolloin liikevaihto lisääntyi 14,7 prosenttia edellisvuoden viimeisestä neljänneksestä. Suotuisa kehitys jatkui myös alkuvuonna 2007 liikevaihdon kasvettua ensimmäisellä neljänneksellä 9,8 prosenttia. Tammi-toukokuussa liikevaihto päätyi 5,4 prosentin kasvuun. Levin matkailuyritysten henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti tarkasteltavan ajanjakson alusta vuosituhannen alkuun asti. Erityisesti vuonna 2000 henkilöstömäärä lisääntyi suotuisasti, jopa reilut 23 prosenttia vuoteen 1999 verrattuna. Vuodesta 2002 alkaen kasvu on ollut huomattavasti hitaampaa, paitsi vuonna 2004, jolloin henkilöstömäärä kasvoi lähes kymmenen prosenttia. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä alkoi vähenemään. Pahimmillaan henkilöstömäärän tiputus oli vuoden 2006 toisella neljänneksellä, jolloin henkilöstömäärä supistui 14,2 prosenttia vuoden 2005 vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vuoden 2006 muilla neljänneksillä henkilöstömäärän väheneminen oli enimmillään vain noin prosentin luokkaa, mutta heikko toinen neljännes vei koko vuoden henkilöstömäärän kehityksen 4,6 prosenttia edellistä vuotta heikommaksi. Heikko kehitys jatkui vielä vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin henkilöstömäärä supistui 2,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Vuoden toinen neljännes näyttää pitkästä aikaa suotuisalta henkilöstömäärän kasvettua 3,7 prosenttia vuoden 2006 vastaavasta neljänneksestä. Tammikesäkuussa henkilöstömäärän kehityksessä päädyttiin hienoiseen 0,3 prosentin kasvuun. 3 340 300 2 220 1 20 Liikevaihdon kehitys Levin matkailukeskuksessa 01/2007 01/2006 01/2005 01/2004 01/2003 01/2002 01/2001 01/2000 01/1999 01/1998 01/1997 01/1996 01/1995 Henkilöstömäärän kehitys Levin matkailukeskuksessa 200 1 1 40 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Liikevaihdon kehitys Levin matkailukeskuksessa Henkilöstömäärän kehitys Levin matkailukeskuksessa 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1 4 3 2 1-1 -2 I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 10

2 Talouden kehitysnäkymät 2.1 Kansainvälinen suhdannekehitys Maailmantalous on kasvanut viimeiset viisi vuotta ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Vuonna 2006 kasvuvauhti oli aiemmin ennustettua nopeampaa ja vakaampaa lähinnä Euroopan ja Aasian talouksien aktiviteettien voimistumisen myötä. Myös vuodelle 2007 ennustetaan vakaan kasvun näkymiä, kasvuprosentin ennustetaan asettuvan jälleen viiden prosentin tuntumaan. Vauhdikkaimmin tuotanto on kohonnut Aasian kehittyvillä markkinoilla, Venäjällä, Baltian maissa sekä eräissä Latinalaisen Amerikan maissa. Näiden kehittyvien markkinoiden kasvuvauhtiin ei Yhdysvalloissa, EU-maissa ja Japanissa ole päästy, mutta talouden kehittyminen on ollut jopa ennustettuakin vakaampaa. Maailmantalouteen tuovat epävarmuutta pitkälle entiset tekijät. Kalliina pysyvä raakaöljy ja sen hinnan voimakkaat vaihtelut uhkaavat vakaata suhdannekehitystä. Ennustejaksolla maailmantalouden kasvun odotetaan jatkuvan vahvana siitä huolimatta, että Yhdysvaltain talous näyttää ajautuneen lievään laskuun ja heijastevaikutuksia Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoiden ongelmista on näkynyt maailman pörsseissä kuluneen kesän aikana. Muutama vuosi sitten ajatus maailmantalouden vakaasta kasvusta Yhdysvaltain talouden laskiessa olisi ollut mahdoton, mutta asetelmia on muuttanut globalisaation eteneminen ja Aasian painoarvon kasvaminen. Talouden suhdannevaihtelut eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään ja niinpä pitkään jatkunut kasvu jossain vaiheessa väistämättä hidastuu. Kehittyvien talouksien huima kasvuvauhti johtanee ennen pitkää talouden vakausongelmiin ylikuumenemisen, resurssipulan, osake- ja asuntomarkkinoiden hintakuplien tai pankkien liiallisen luotonannon vuoksi. 2006 (ennakko) Bruttokansantuotteen määrän muutokset 8 2007 (ennuste) 2008 (ennuste) 2006>2011 (ennuste keskimäärin vuodessa) Yhdysvallat 2,9 % 1,9 % 2,5 % 2,4 % Euroalue 2,9 % 2,7 % 2,4 % 2,3 % EU 25 3, 2,9 % 2,6 % 2,6 % Japani 2,2 % 2,4 % 2,2 % 2,2 % Maailma 5,4 % 5,1 % 4,8 % 4,8 % Venäjä 6,7 % 7, 6, 6,2 % Aasia 8,8 % 8,5 % 7,9 % 8, Kiina 11,1 % 11, 10, 9,8 % 2.2 Suomen talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu edelleen vahvana. Vuonna 2006 talouskasvu asettui 5,5 % tuntumaan ja suhdanne-ennusteita on tämän vuoden alkupuoliskon osalta korotettu niin, että alun perin kolmen prosentin tasoon ennustettu koko vuoden talouskasvun arvio on jo neljän ja viiden prosentin välillä. Vuodelle 2008 ennustetaan kolmen ja neljän prosentin väliin asettuvaa kokonaistuotannon kasvua. Suomen talouden mittarit ovat olleet kaikilta osin positiivisia. Tavaroiden ja palveluiden vienti on kasvanut lähes kymmenen prosentin vauhtia viimeisen kolmen vuoden aikana. Tosin viennin ostovoimavaikutusta on kaventanut vaihtosuhteen heikkeneminen, kun tuontihinnat ovat nousseet selkeästi vientihintoja enemmän. Tuotantomäärät ovat alkutuotantoa lukuun ottamatta lisääntyneet kaikilla päätoimialoilla. Erityisesti tuotanto on kasvanut teollisuudessa ja rakentamisessa. Inflaatiovauhti on hieman kasvanut, ollen kuluvan vuoden alkupuoliskolla yli 2 prosenttia. Vuoden 2006 kuluttajahinnat kohosivat 1,6 prosenttia ja vuonna 2005 alle prosentin. 8 Suhdanne 2/2007. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 11

Suomen korkeasuhdanne jatkuu vuoden 2008 puolella. Haasteena kotimaiselle talouskasvulle on kotitalouksien velkaantuminen, joka hidastaa kulutuskysynnän kasvua kohonneiden lainanhoitokulujen vuoksi. Myös kuluttajahintojen kasvuvauhdin ja inflaation pelätään kiihtyvän muun muassa ruoan hinnan ja erityisesti uusien palkkatasoa nostavien tulosopimusten myötä. Toisaalta asumiskustannusten nousuvauhti hidastuu. Työllisyyden odotetaan edelleen kasvavan, joskin hieman paria viime vuotta hitaammin. Työllisyysasteen kohoamista ja työttömyyden vähenemistä jarruttaa työn kysynnän ja tarjonnan alueellisessa ja ammatillisessa kohtaamisessa esiintyvät ongelmat, kun työpaikat ja saatavilla olevat työntekijät tai heidän koulutuksensa eivät kohtaa. 9 3 Lapin keskeiset muuttujat 3.1 Väkiluku ja väestömuutokset Lapin väestömäärä on historiallisesti tarkasteltuna ollut korkeimmillaan 19-luvulla ennen niin sanotun suuren muuton alkua. Tämän jälkeen väkiluku vakiintui pitkäksi aikaa noin 200 000 asukkaan tuntumaan. Raju väestön pieneneminen alkoi 19-luvun laman yhteydessä, josta lukien Lapin väestö on vähentynyt heikon muuttotaseen seurauksena. Vuosina 1996-2000 Lapin väkiluku pieneni peräti 4,4 prosenttia. Vuosina 2002-2003 Lapin väki väheni myös negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi 116 asukkaalla 10. Vuosina 2004 ja 2005 Lapin luonnollinen väestönlisäys kääntyi kuitenkin jälleen positiiviseksi, mutta vuoden 2006 syntyneiden enemmyys oli taas negatiivinen noin hlöä. Vuoden 2006 muuttotaseeksi on Lapissa summautunut 849 henkilöä 11. Muuttotase on siis edelleen voimakkaasti negatiivinen ja paria edellisvuotta heikompi. Muuttotase on ollut heikoin vuonna 1998, jolloin Lapista pois muuttaneiden enemmyys oli peräti 2766 asukasta. Kun vuoden 2006 muuttotaseeseen summataan luonnollinen väestönlisäys, saadaan Lapin väkiluvuksi vuoden 2006 lopulla 184 935 asukasta, mikä merkitsee 911 asukkaan menetystä vuoteen 2005 verrattuna. Tammi-elokuussa 2007 Lapin väkiluku on pienentynyt edelleen 7 hengellä eli hieman hitaammin kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Tilastokeskuksen ennakollisten väestötilastojen mukaan Lapissa oli elokuun 2007 lopussa 184 155 asukasta. 0 Lapin väestönmuutos 19-2006 000 Lapin väkiluku seutukunnittain 19-2006 0 000 Inhabitants 500 0-500 -0-0 -2000 Väkiluku 50 000 40 000 30 000 20 000-2500 10 000-3000 -3500 19 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Syntyneiden enemmyys Muuttotase Väestönmuutos 0 19 19 Kemi-Tornio Itä-Lappi Tornionlaakso Pohjois-Lappi Rovaniemen seutu Tunturi-Lappi 19 2000 2006 9 Lähde: Suhdanne 2/2007. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Suhdannekatsaus 3/2007. Valtiovarainministeriö. 10 Luonnollinen väestönlisäys = syntyneet kuolleet. 11 Muuttotase = Lappiin muuttaneet Lapista pois muuttaneet 12

3.2 Aluetalous ja työllisyys KOKO TALOUS Toimialafaktat 2005 TOL A-X toimipaikkoja 9 289 kpl liikevaihto 8 247 milj. henkilöstö 34 997 htv Lapin maakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu (tol A-X) liikevaihto kasvoi vuoden tammi-toukokuussa suotuisat 25,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja metallituotteiden valmistuksen alatoimialojen voimakas kasvu nostattivat myös kaikkien toimialojen liikevaihtoa. Jos katsomme vuoden 2006 kehitystä, voidaan todeta ensimmäisen neljänneksen olleen liikevaihdon kasvun kannalta hitain vajaan 3 prosentin lisäyksellä. Toisella vuoden 2006 neljänneksellä kasvua kertyi jo 15,3 prosenttia, kolmannelle neljänneksellä peräti 21,2 prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvu oli kirinyt jo 29,4 prosenttiin edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Vuoden 2006 kehityksen tarkastelussa kannattaa kuitenkin muistaa vuoden 2005 aikana ollut paperialan työnseisaus, joka osaltaan vaikuttaa vuoden 2006 positiiviseen muutokseen. Vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon pirteä kasvu jatkui 29 prosentin tahtia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Henkilöstömäärän puolella kaikki toimialat yhteensä kasvoi vuoden 2007 alusta tasaisesti. Ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 2,2 prosenttia vuoden 2006 vastaaviin neljänneksiin verrattuna. 1 Liikevaihdon kehitys kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) Lapin maakunnassa Henkilöstömäärän kehitys kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) Lapin maakunnassa 1 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Liikevaihdon trendien vertailu kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) 1 1 A-X: Koko maa 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1 Liikevaihdon kehitys kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) -15 % 13

SEUTUKUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT 12 Lapin kehitysnäkymät ovat pääosin positiiviset, monella tavalla jopa erittäin positiiviset. Positiivinen ilmapiiri vallitsee käytännössä koko Lapissa ja hyvä kehitysvaihe pohjautuu muun muassa matkailun kasvuun, kaivosteollisuuteen sekä voimakkaaseen rakentamiseen. Myös suurteollisuuden suhdannenäkymät ovat tällä hetkellä positiiviset ja viennin kasvu on ollut alkuvuoden aikana nopeaa. Matkailuelinkeino jatkaa Lapissa vahvaa kasvuaan ja ala työllistää koko ajan yhä enemmän ihmisiä sekä välittömästi että heijastevaikutuksina muun muassa kauppaan ja liikenteeseen. Alalla on käynnissä useita miljoonaluokan investointeja ja suunnitelmat ovat massiiviset myös pidemmälle tulevaisuuteen. Rovaniemen seudulla ja Kemi-Tornio-alueella kauppa jatkaa kasvuaan ja alalla on käynnissä merkittäviä kapasiteettia lisääviä investointeja. Itä-Lapin seutukunta Pitkään jatkuneen negatiivisen työllisyys- ja suhdannekehityksen jälkeen Itä-Lapissa on positiivinen vire vahvistumassa ja asenneilmastossa on tapahtunut selvä muutos. Uutta yritystoimintaa on syntynyt matkailuun, teollisuuteen ja palveluihin. Matkailu on Itä-Lapissakin kasvava toimiala ja alalle on syntynyt uusia työpaikkoja. Seutukunnan matkailukeskusten kehittäminen on myötätuulessa ja alueelle rakennetaan lisää palvelu- ja majoituskapasiteettia. Myös Kemijärven matkailumäärät ovat kasvussa ja uutena avauksena on vesistömatkailu. Matkailun kasvu lisää myös Itä-Lapin kaupan ja palveluiden kysyntää. Mekaanisen puuteollisuuden kehitysnäkymät ovat alueella hyvät ja alan investoinnit sekä henkilöstörekrytoinnit ovat olleet kasvussa. Selluteollisuuden puunsaantiongelmat on saatu ainakin toistaiseksi ratkaistua, joten tilanne on loppuvuoden osalta helpottunut, eikä lomautuksiin ole tarvinnut turvautua. Itä-Lapin työllisyyskehitys on ollut pitkään laskeva. Eniten työllisyyden vähenemiseen ovat vaikuttaneet teollisuuden työpaikkojen voimakas vähentyminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen väestön ikääntymisen ja poismuuton seurauksena. Niin ikään työttömyys on vähentynyt etupäässä työttömien eläköitymisen ja poismuuton myötä. Toki uusia työpaikkojakin on syntynyt ja tämä selittää osan työttömyyden vähenemisestä. Elokuun lopussa Itä-Lapissa oli työttömiä lähes 14 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kemi-Tornion seutukunta Kemi-Tornion seutukunnassa suurteollisuuden merkitys korostuu elinkeinorakenteessa, mutta elinkeinorakenne on monipuolistumassa ja varsinkin kauppa ja palvelusektori kasvattavat työpaikkojen määrää. Suurteollisuuden suhdannenäkymät ovat tällä hetkellä hyvät ja niiden myönteiset heijastevaikutukset ulottuvat monille toimialoille. Liikerakentaminen alueella on ollut vilkasta ja erityisesti uusia kaupan suuryksiköitä on alueelle tullut. Heijastevaikutuksia alueen palvelutarjonnan kysyntään on Haaparannan puolelle avatun Ikean vaikutuksesta ja Ikean imussa myös Suomen puolen kauppa kasvaa. Uusia työpaikkoja yritystoiminnassa on syntynyt erityisesti teollisuuden alihankintaan ja hyvinvointipalveluihin. Metalliteollisuuden pk-sektorin näkymät ovat alueella hyvät ja mekaaninen puuteollisuus on kasvattanut tuotantoaan rakennusalan imussa. Matkailu on myös hyvässä nousussa muun muassa ostosmatkailun kasvun myötä. Kasvavien alojen lisääntyvä työvoiman kysyntä ja väestön ikääntyminen asettavat haasteita koulutetun työvoiman saannille tulevaisuudessa. Monissa palveluammateissa korostuu ruotsin kielen taito. Työllisyyskehitys on myönteisessä nousuvireessä ja työttömyyskin on vähentynyt niin, että elokuun lopussa työttömiä oli 13,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. 12 Lähde: TE-keskusten alueelliset talousnäkymät, kesä 2007. Kauppa- ja teollisuusministeriö. 14

Pohjois-Lapin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunnassa on myönteiset kehitysnäkymät erityisesti kaivostoiminnan ja matkailun osalta. Alueen matkailukeskuksissa rakentaminen on vilkasta ja matkailijavirrat nousevat. Sekä palvelutarjonnan että majoituskapasiteetin lisäämiseen on panostettu. Ympärivuotisuutta pyritään lisäämään muun muassa kalastusmatkailulla. Muita tärkeitä elinkeinoja alueelle ovat poronhoito, mekaaninen puunjalostus sekä henkilöstöään kasvattaneet puhelinpalveluyritykset. Työllisyyskehityksessä näkyy matkailun kasvu, mutta niin Pohjois-Lapissa kuin muissakin seutukunnissa merkittävä osa matkailuun tulevasta uuden työvoiman kysynnästä täytetään Lapin ulkopuolelta tulevalla vuokratyövoimalla, jolloin nämä työpaikat eivät näy maakunnan työllisyystilastoissa. Työttömyys on vähentynyt Pohjois-Lapin seutukunnassa vuoden aikana liki 2. Rovaniemen seutukunta Rovaniemen seutukunnan kehitysnäkymät ovat vahvat. Maakunnan hallinnollisena keskuksena julkisen sektorin rooli työllistäjänä on edelleen merkittävä. Alueella rakentaminen on voimakasta sekä toimitila- ja liikerakentamisen että asuinrakentamisen osalta. Erityisesti kaupan yksiköitä Rovaniemelle on tulossa runsaasti lisää. Asuinrakentamisen ennustetaan jatkuvan vilkkaana, joskin markkinat alkavat pikkuhiljaa täyttyä. Alueen merkittävimpien teollisuusyritysten suhdannenäkymät ovat positiiviset ja tuotannon laajentamiseen tähtääviä investointeja on menossa. Joulumatkailu on perinteisesti ollut Rovaniemen seudun matkailussa merkittävin työllistäjä, mutta sesonkia on saatu entisestään laajennettua. Viime vuosien haasteena joulumatkailussa ovat olleet vähälumiset alkutalvet. Työttömyys on alentunut vuoden aikana 13 % ja sen ennustetaan jatkavan alenemistaan. Torniolaakson seutukunta Tornionlaakson seutukunnassa yrityksien kehitysnäkymät ovat hyvät ja työllisyys paranee tasaista tahtia. Kuitenkin työvoiman ikääntyminen ja alueen väestökehitys, muuttoliike mukaan lukien, ovat haasteena positiiviselle työpaikkakehitykselle. Vähenevästä työvoimasta kilpailee niin Kemi-Tornion kaupunkiseutu kuin Ruotsin työmarkkinatkin. Tilapäistä työvoimapulaa on jo koettu erityisesti hoitoalalla, rakentamisessa ja logistiikassa. Alueella on vahvoja pk-sektorin teollisuusyrityksiä ja Tunturi-Lapin voimakas kasvu heijastuu myös Tornionlaaksoon. Elinkeinoelämän aktiivinen yhteistyö rajan yli näkyy alueen kehittämismahdollisuuksissa. Seudulla on pk-teollisuuden lisäksi merkittäviä kuljetusalan yrityksiä. Matkailun merkitys on sen sijaan taantunut menneistä vuosista. Kesämatkailun kehittäminen erityisesti lohenkalastuksen osalta voi lisätä matkailun merkitystä alueella. Työttömyys oli elokuun lopussa liki 15 % vuoden takaista alemmalla tasolla. Tunturi-Lapin seutukunta Tunturi-Lapissa kehitys jatkuu edelleen vahvana. Kasvu pohjaa ennen kaikkea matkailuun ja kaivostoimintaan, mutta näiden heijastevaikutukset näkyvät laajalti muillakin toimialoilla. Rakentamisen osalta on pelättävissä jo ylikuumentumista alan kustannustason jatkuvasti noustessa ja työvoiman saatavuuden vaikeutuessa. Tunturi-Lapissa ei ole enää työttömänä rakennusalan ammattilaisia. Tosin tähänkin asti varsinkin suuret rakennusyritykset ovat tuoneet alueelle työvoimaa Lapin ulkopuolelta. Seutukunnan matkailuun on vuosittain tullut lisää merkittävä määrä työpaikkoja, kun matkailijamäärät ja sesonkien kestot ovat kasvaneet. Joulumatkailun lisääntyminen eteläisen Lapin lumettomuusongelmien vuoksi pidentää entisestään sesonkia. Tilauslentojen määrä tulevalle alkutalvelle on voimakkaassa nousussa. Kaivostoiminnan työllisyysvaikutukset ovat tähän mennessä näkyneet ennen kaikkea rakentamisessa, mutta kerrannaisvaikutuksineen alueelle syntyy myös merkittävä määrä tuotannon käynnistämisen jälkeisiä työpaikkoja. Työvoiman kysyntä on erittäin aktiivista, mikä tekee työpaikkojen täyttämisen haasteelliseksi. Työvoimansaaminen tilapäisiin kausitöihin tuottaa vaikeuksia. Rakennusalalla tulee olemaan vielä nykyistäkin pahempia vaikeuksia saada työvoimaa, sillä rakentaminen on vilkasta koko maassa. Rakennusalalla on pulaa sekä työntekijöistä että työjohdosta. Tunturi-Lapin hyvä talous- ja työllisyyskehitys näkyy myös väestökehityksen varovaisena paranemisena. Viime vuonna seutukunnan muuttoliike oli hienoisesti positiivisen puolella. Enontekiön sekä Kittilän kohdalla muuttoliike on kääntymässä positiiviseksi. Työttömyys väheni vuoden aikana seutukunnassa yli 15 %. 15

TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT Väkilukuun suhteutettu bruttokansantuote on Lapissa selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan käyvin hinnoin laskettua arvonlisäystä kertyi Lapissa asukasta kohden 24 266 euroa. Koko maassa arvonlisäykseksi summautui tuolloin 29 958 euroa. Kaikkein korkein asukasta kohden laskettu arvonlisäys on Lapissa teollisuusvaltaisella Kemi-Tornion seudulla ja pienin Tornionlaaksossa. Lapin työpaikkojen toimialajakaumassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt 5,8 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2005, lähes 30 työpaikan verran 13. Alkutuotannon työpaikkojen määrä on vähentynyt peräti 34 prosenttia, yli 2000 työpaikkaa. Teollisuuden työpaikat ovat likipitäen pysyneet samalla tasolla. Rakentamisen toimialalla työpaikat ovat vuosina 1995-2005 lisääntyneet 17 prosenttia, mikä merkitsee 0 työpaikkaa. Kaupan, majoituksen- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla työpaikkojen määrä on aikavälillä kasvanut yli 10 työpaikka eli liki 20 prosentin verran. Lapin työpaikat toimialoittain 1994-2005* (* ennakkotieto) Vuosi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e Työpaikkojen toimiala Yhteensä 66 432 65 343 65 397 66 924 68 096 68 392 68 531 67 6 68 9 69 294 69 330 69 103 (A-B) Maa- ja metsätalous 6 926 5 978 5 449 5 346 5 096 4 883 4 5 4 378 4 378 4 310 4 205 3 931 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 284 264 355 361 367 296 294 329 339 323 346 3 (D) Teollisuus 9 398 9 278 9 479 9 844 9 775 9 541 9 586 9 457 9 455 9 387 9 173 9 171 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 195 1 135 1 029 964 954 964 947 893 872 872 846 848 (F) Rakentaminen 3 456 3 598 3 673 3 8 3 837 4 132 4 251 4 016 3 974 4 040 4 136 4 208 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 8 524 8 522 8 461 8 850 9 646 9 738 9 847 9 762 9 924 10 041 10 293 10 174 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 5 127 4 0 4 413 4 591 5 007 5 009 4 947 5 252 5 251 5 335 5 403 5 267 (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv. 5 596 5 533 5 4 5 886 6 118 6 622 6 883 6 852 7 568 7 395 7 696 7 658 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut 23 827 24 171 25 099 25 434 25 437 25 202 25 513 25 076 25 299 25 681 25 461 25 848 Toimiala tuntematon 2 099 2 064 1 735 1 778 1 859 2 005 1 673 1 791 1 930 1 910 1 771 1 638 Lapin työttömyys väheni reilusti vuonna 2006, työttömiä oli keskimäärin 13 0 ja työttömyys väheni kaikissa seutukunnissa. ja oli keskimäärin 15,6 prosenttia 14. Työttömyysaste oli korkein Itä-Lapissa ja matalin Rovaniemen seudulla. Työttömyyden voimakas väheneminen on jatkunut vuonna 2007, Lapissa hieman muuta maata nopeampana. Tammi-elokuussa 2007 työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin 11 5, mikä on yli 2 000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Työttömyys on vähentynyt Lapissa vuoden aikana 15 %, eniten Pohjois- Lapissa (-2) ja Itä-Lapissa (-17 %). työttömiä työnhakijoita Lapin työmarkkinatilanne 19-2006 30000 25000 20000 00 00 5000 0 19 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Työttömiä työnhakijoita Työttömien osuus työvoimasta 30 25 20 15 10 5 0 työttömien osuus työvoimasta (%) Myönteinen työllisyyskehitys näkyi vuonna 2006 sekä työllisten määrän että työllisyysasteen nousuna etenkin vuoden toisesta neljänneksestä alkaen. Vuonna 2006 työllisyysaste oli Lapissa 59,9 %. Tammi-kesäkuussa 2007 työllisyysaste on ollut keskimäärin,2 %, mikä on liki prosenttiyksikön korkeampi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Ero koko maan työllisyysasteeseen on kuitenkin edelleen yli 9 %-yksikköä. 15 13 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 14 Lähde: Työministeriön työnvälitystilasto. 15 Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. 16

Lappi väestö 184 935 (2006) väestönmuutos -865 (2005-2006) muutos 0,5 % väestönmuutos -3508 (2001-2005) muutos 1,9 % työttömyysaste 15,6 % (2006) työllisyysaste 58,1 % (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas 24 266 (2005) Työpaikat toimialoittain 2004 6 % 6 % 4 % Yksityiset palvelut Julkiset palvelut 37 % 13 % Teollisuus Alkutuotanto Rakentaminen 34 % Muut Tunturi-Lappi väestö 14 079 (2006) väestönmuutos 7 (2005-2006) muutos 0,05 % väestönmuutos 232 (2001-2005) muutos 1,5 % työttömyysaste 16,4 % (2006) työllisyysaste, (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas 19 936 (2005) 9 % 3 % 5 %1 % 34 % Pohjois-Lappi väestö 17 428 (2006) väestönmuutos 194 (2005-2006) muutos 1,1 % väestönmuutos 722 (2001-2005) muutos 3,9 % työttömyysaste 16,4 % (2006) työllisyysaste 56,5 % (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas 21 486 (2005) 48 % 12 % 4 % 6 % 4 % 39 % 35 % 13 % Tornionlaakso väestö 9 456 (2006) väestönmuutos 205 (2005-2006) muutos 2,12 % väestönmuutos 398 (2001-2005) muutos 4, työttömyysaste 15,2 % (2006) työllisyysaste 51,9 % (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas 17 040 (2005) 9 % 8 % 34 % Itä-Lappi väestö 20 086 (2006) väestönmuutos 441 (2005-2006) muutos 2,15 % väestönmuutos 1763 (2001-2005*) muutos 7,9 % työttömyysaste 19,6 % (2006) työllisyysaste 50,4 % (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas 18 147 (2005) 8 % 28 % 14 % 3 % 5 % 37 % 11 % 3 Kemi-Tornion seutu väestö 61 155 (2006) väestönmuutos -244 (2005-2006) muutos -0,4 % väestönmuutos 1039 (2001-2005) muutos 1,7 % työttömyysaste 14,5 % (2006) työllisyysaste 57,1% (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas 28 965 (2005) 3 % 7 % 4 % 3 Rovaniemen seutu väestö 62 731 (2006) väestönmuutos +181 (2005-2006) muutos +0,3 % väestönmuutos +646 (2001-2005) muutos +1, työttömyysaste 14,4 % (2006) työllisyysaste 58,4 % (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas 24 577 (2005) 4 % 4 % 6 % 6 % 27 % 43 % 29 % 37 % 17