Satoa korjaamassa ja varastoimassa



Samankaltaiset tiedostot
Avomaan vihannesviljely

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI

Kaupunkilaisten oma pelto

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Sitä kylmää mitä tarvitaan

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

MARINADEJA SALAATEILLE

KUUN VAIHEET JA PUUTARHANHOITO

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

LOTTO SYYSLOTTO 3X3. Loton voittajia voi palkita vaikka syksyn sadolla, syksyisillä runoilla tai syyskukkakimpulla.

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

En ole erityisen hyvä ruuanlaittaja.

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

Hamppu viljelykiertokasvina

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Näin kasvata PERUNOITA ASTIASSA

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Matkaraportti Berliinin Fruit Logistica-messuilta PotatoNow-hanke. Timo Lötjönen vanhempi tutkija MTT Ruukki. - kuvat: Timo Lötjönen

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE

Harsot, kankaat ja katteet

JÄÄKAAPPI-PAKASTIMET

ASENNUSOHJEET Purus Kouru

Ravinto ja ilmastonmuutos

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

Epäonnen mämmi. Mämmin teko

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

OSTOAPU BROR. säilytysratkaisu

WG 80 Talvipuutarhan liukuosat Talvipuutarhan kiinteät osat ks. sivu 15

Ruokaperunan laadunmääritys

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Vähänkö hyvää! -lautasella

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Lääkekaappi kuntoon. Suomen Apteekkariliitto 2010

Novarbo luomulannoitteet

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Vastuullista ruokatuotantoa Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy

Sadonkorjuu- ja käsittelytekniikkaa erikoiskasvien viljelijöille ja luonnonraaka-aineiden jatkojalostajille. Jaana Väisänen, Arvopilotti-hanke

LAITTEEN KUVAUS KYTKIMET

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET

Nauti itsekasvatetuista vihanneksista ympäri vuoden!

Kylvö suoraan vai suojaan?

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Jää- ja pakastekaapit 650 & 1400 l

Marjat ja vihannekset tarkkaan ja tarkoituksenmukaisesti

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

MARRASKUU. Isänpäivä (marraskuun 2. sunnuntai)

Säilytysjärjestelmä kaikkiin tiloihin ja tarkoituksiin

Hyönteisverkko. Nauti raikkaasta ilmasta päivin öin

Keinot sääriskien pienentämiseen. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi

ASENNUSOHJEET. Korkkitrio Oy Aurinkokuja 5 A, Tampere

Tampereen seudun ILMANKOS

Tee itse kasvilava pyörien päälle

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Hyvää Uutta Vuotta toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki

Punajuurikeitto. (tämä ohje on 4:lle hengelle)

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

ELÄIMIÄ KASVATTAMASSA

Transkriptio:

Satoa korjaamassa ja varastoimassa Viljelijän työvuosi huipentuu sadonkorjuuseen. Se on vaativimpia hetkiä vuodessa, sillä monet asiat tapahtuvat verraten lyhyessä aikavälissä. Meillä satoa korjataan puutarhan kuudelta aarilta, minkä lisäksi säilömme satoja kiloja marjoja ja sieniä. Sadonkorjuu alkaa heinäkuussa mansikoiden ja lakkojen keruulla. Niitä seuraa elokuussa mustikka ja variksenmarja. Sitten ovat vuorossa herneet ja viljat. Syyskuussa on perunannosto ja puolukan keruu. Lantut, kaalit ja porkkanat jäävät maahan niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista ennen pakkasia. Oma lukunsa on siemenviljely ja siementen korjuu oikeana ajankohtana, jolloin siemenet ovat tuleentuneet mutta eivät vielä varisseet maahan. Ohjenuorana voidaan pitää, että täällä Pohjois-Karjalan pohjoisrajalla lokakuun alkuun mennessä pitää sato olla korjattuna, mutta tilannetta kannattaa arvioida myös vuosikohtaisesti. Säilömme puutarhan ja metsän satoa pääsääntöisesti kolmella eri tavalla. Tuohiarkku pitää kosteuden loitolla Kuivattavat asiat kuten siemenet, palkokasvit, viljat ja sienet säilötään sisätiloihin. Meillä on tuohella päällystetty suurehko arkku, jota täytetään kuivatuilla lantuilla ja sienillä ja marjoilla. Tuohi estää kosteuden hiipimisen varsinkin kuivattuihin sieniin, jotka imevät herkästi ilmankosteuden itseensä. Siemeniä säilytetään erikseen laatikossa viileässä paikassa. Papuja ja herneitä varten on erilaisia suuria puupönttöjä. Kaivohuone käyttökellarina Marjapurkkien ja mehupullojen säilytys tapahtuu meillä kaivohuoneessa, joka on maapenkereen sisälle rakennettu kellarihuone. Kaivohuoneessa on 7 metriä syvä avokaivo. Kaivohuone toimii käyttökellarina, jota avataan päivittäin useita kertoja. Kaivon luovuttama lämpö ja kosteus tasoittaa huoneen lämpötilan ympäri vuoden keskimäärin noin +8 asteen tienoille, vaikka kesähelteillä lämpötila kaivohuoneessa saattaa nousta +13 asteeseen. Talvella kovilla pakkasilla jotain saattaa huurtua, mutta useimmiten siellä on ihanteellinen lämpötila esim. maitotuotteiden säilyttämiseen. Ilmankosteus on liian korkea vihanneksille, ja erilaiset homeet saattavat levitä herkästi. Siitä syystä pidämme siellä ensisijaisesti marjapurkkeja ja mehupulloja. Ne ovat hyllykössä, jossa niitä voi hyvin pitää silmällä. Marjat säilömme kääntelymenetelmällä. Kaivohuoneessa voidaan talvehdittaa mm. omenapuiden taimia sekä yrttien juurakoita, sillä siellä ne eivät kuivetu. Maakellari tärkein säilyttäjä Kasvimaan pääsato eli erilaiset juurekset säilyvät maakellarissa. Se on melko syvällä ja pienikokoinen. Kellarissa on kiinteät laarit, joiden lisäksi siellä on hyllyjä, joihin säilötään juureksia puulaatikoissa. Loppukesällä kun edellinen sato on syöty, kellari puhdistetaan harjaamalla ja kantamalla puulaatikot ulos aurinkoon kuivumaan. Laarien kunto tarkastetaan. Puiset laarit kestävät näissä oloissa 5-10 vuotta. Ne on hyvä rakentaa koottavista osista, jolloin koko rakennetta ei tarvitse uusia muutaman lahon laudan vuoksi.

Jäähdytys tärkeää Jo ennen sadonkorjuuta pyrimme vangitsemaan kellariin mahdollisimman paljon kylmyyttä pitämällä ovia auki kylminä öinä. Lämpiminä vuodenaikoina on eduksi välttää turhia käyntejä maakellarissa, sillä kylmyyden varastointi kellarin seinämiin on hidasta. On tärkeää saada kellari kylmäksi ennen kuin se täyttyy. Täynnä olevan maakellarin seinät jäähtyvät vielä huonommin kun ne on vuorattu laatikoilla. Siitäkin syystä lykkäämme sadonkorjuun mahdollisimman myöhäiseen hetkeen. Myöhäisen sadonkorjuun etuna on, että kasvit ovat päässeet lepotilaan eivätkä enää verso kellarissa. Juuresten versominen läpi talven on voimakkaasti laatua ja säilymisaikaa alentava tekijä. Tätä on syytä välttää, erityisesti jos haluaa kasvattaa kaksivuotisista vihanneksista siemeniä. Keväällä pahasti nahistunut lanttu ei jaksa enää tuottaa siemeniä. Vihannesten sijoittelu Vihannesten sijoitteluun maakellarissa kannattaa kiinnittää paljon huomiota. Eri vihannesten ihannelämpötilat poikkeavat toisistaan. Lantuille sopi hyvin että ne ovat hieman pakkasen puolella. Sijoitamme ne lähimmäksi ovea, missä on kylmintä. Talvella kellarissa käydessä niihin myös osuu kylmin ilma ovea avatessa. Porkkanoiden kanssa on oltava varovaisempi. Olemme huomanneet, että hyvin lievä jäätyminen on niille eduksi mutta pelivaraa vaurioittavaan kylmyyteen on vain vähän. Porkkanat ovat lanttujen yläpuolella, sillä kovina pakkasina kylmyys tunkeutuu kellariin enimmäkseen katon kautta ja jäädyttää porkkanat hiuksenhienosti. Tällä tavalla meillä on melko täydellisiä porkkanoita vielä keskikesälläkin. Perunat taas sijoitamme takaseinälle, jotta pakkaslämpötilat eivät yltäisi niihin. Kellarissa säilytetään myös punajuuria, palsternakkoja ja kaalia. Kellarin lämpötilan nopea pudottaminen ja sen vakaana pitäminen on taitolaji. Jos paukkupakkaset jatkuvat pitkään, poltamme kellarissa kulhollisen hiiliä, joita otamme seulotusta tuhkasta. Rahkasammal kosteus- ja lämpömittarina Maakellarissa sopivaa kosteutta pidämme yllä lattialle levitetyllä kostealla, mutta ei märällä rahkasammalella. Sammal toimii samalla lämpömittarina. Sammal kohmettuu lämpötilan alittaessa nolla-asteen, mikä mahdollistaa aika tarkan lämpötilan seuraamisen eri puolilla kellaria. Rahkasammal puskuroi tehokkaasti ilmankosteusvaihtelut siihen lukemaan, joka ei homehduta eikä nahistuta vihanneksia. Jyrsijät pyrkivät apajille Jyrsijöiden pääsyn estäminen kellariin on erittäin tärkeää. Jäähdyttelyaikana kellarin ovien ollessa auki pidämme tiukasti sovitettua puukehyksistä verkkoa oven karmien välissä. Kesällä ja alkusyksyllä samainen ritilä palvelee kuivausritilänä. Mikäli kellarista löytyy merkkejä jyrsijöiden läsnäolosta silloin kun kellari on jo täynnä, ne on syytä saada pois mahdollisimman nopeasti. Hiirenloukun syöttinä käytämme kuivunutta leivänpalaa, jota ne tuntuvat kaipaavan ruokavalion ollessa juuresvoittoista. Jyrsijöiden kanssa on ongelmana etenkin lanttujen ja porkkanoiden suhteen, että ne syövät sieltä täältä. Syöntikohdista lähtee pilaantuminen nopeasti liikkeelle ja tarttuu viereisiin juurekseen. Perunalaarissa mätänevä peruna muiden joukossa ei tartuta niin nopeasti vierusperunoitaan.

Pilaantumisen tarkkailu Juuresten tarkkailulta ei voi välttyä talvisaikaan. Käymme koko lanttulaarin läpi noin kahden kuukauden päästä sadonkorjuusta. Siihen menneessä huonolaatuisten lanttujen pintaan on ilmaantunut pilaantumiskohtia ja ne voi erottaa joukosta. Silloin lantut eivät ole vielä pilalla ja ne voi käyttää ensin. Seuraava tarkastusväli voi olla paljon pidempi. Porkkanoiden ja palsternakkojen seuranta on tärkeää, sillä taudit leviävät niissä herkästi. Porkkanoiden säilytyksessä emme käytä hiekkapetiä, vaan matalia puulaatikoita. Hiekkaan upotetut porkkanat eivät kylläkään tartuta toisiaan hiekan ollessa välissä, mutta seuranta ei ole mahdollista. Me poimimme pilaantuvat porkkanat pois niin varhaisessa vaiheessa, että varastotappiot säilytyksen aikana ovat lähes olemattomat. Luokittelu ennen varastointia Vihannesten lajittelu talvella hämärässä, kylmässä ja ahtaassa paikassa ei ole mukavaa, ja siksi lajittelemmekin vihannekset sadonkorjuun aikana. Juurekset lajitellaan I ja IIluokkaan vioittumien perusteella. II-luokan vihannekset syödään ensin alkutalvesta. Sadonkorjuun aikana tulee käyttöön myös heti-käytettävät, eli III-luokka. Jo ennen sadonkorjuuta haemme ruoaksi pellolta huonoimmat vihannekset vähentääksemme tulevaa lajitteluruuhkaa. Sadonkorjuun aika on siis yhtä III-luokan herkkujen juhlaa! Huonommin säilyvät kasvit saatamme säilöä pikaisesti muilla tavoilla, kuten kuivattamalla tai hapattamalla. Esimerkiksi kaalista, joka ei tehnyt kerää vaan kasvatti pelkkiä lehtiä, voi aivan hyvin tehdä hapankaalia. Sadonkorjuun huipennuksen hetkinä kuivaustelineet uunin yläpuolella ovat kovassa käytössä ja kaikissa mahdollisissa rasioissa on jotain kuivumassa. On hyvä että on paljon ritilöitä, joita voi ottaa käyttöön tarvittaessa. Sadonkorjuun aikana on kiire eikä silloin ole aikaa ryhtyä rakentelemaan tarvikkeita. Sadonkorjuuaika tuo mukanaan sopivasti improvisoinnin hetkiä. Lasse Nordlund ja Maria Dorff Hiirenvarma tuohiarkku

Kaivohuoneessa Verkko oviaukossa vaikeuttaa jyrsijöiden pääsyä kellariin

Perunat ovat perällä, lanttulaarit odottavat satoa Siemensato kuivumassa onnistuiko porkkanasiemen?

Perunannostossa voi edetä tallaamatta myllättyä multaa. Tämä on tärkeä sille, joka kääntää maata käsin eikä traktorilla! Lajittelu kannattaa

Porkkanoista listitään naatit Syksy yllätti