Lohjalaisia merkkihenkilöitä Torsti Salonen 30.10.2016
Åke Tott 1598-1640
Syntyi Kirkniemen kartanossa 1598, vanhemmat Henrik Tott ja Sigrid Vaasa, kuningas Erik XIV:n tytär. Sotilaaksi 15-vuotiaana 1613. Hakkapeliittojen komentaja 1627. Pohjolan lumiaura. Sotamarsalkka 1631. Peri Kirkniemen 1633, mutta ei enää asunut siellä.
Kuoli 1640 ja haudattiin Turun tuomiokirkkoon.
Heikki Heikinpoika (Wanberg) 1630-1709
Vaanilan Jakobsbergin ratsutilan poika, syntyi vuonna 1630. Hankki omistukseensa kylän toisen tilan ja Kihilän, perusti Vaanilan kartanon 1664. Raaseporin läänin ja Lohjan kihlakunnan valtiopäiväedustaja Tukholmassa 1664-1682. Talonpoikaissäädyn puhemies. Kuninkaan luottohenkilö. Ruotsin vallan ajan vaikutusvaltaisin talonpoika. Lohjan nimismies, oma nimismiespiiri 1698.
Carl Gustaf Armfelt 1724-1792
Syntyi 1724, muutti Lohjalle 1732 isänsä kapteeni Gustaf Armfeltin ostettua Laakspohjan kartanon. Laakspohjan isännäksi kapteenina vuonna 1758. Hyväntahtonen isäntä, huolehti alustalaisistaan. Liitti Ventelän Laakspohjaan 1761. Kenraalimajuri ja maaherra 1787. Suomen armeijan ylipäälliköksi Kustaa III:n Venäjän sodassa 1788.
Anjalan liittokirjan ensimmäinen allekirjoittaja. Vangittiin 1789, tuomittiin kuolemaan. Kuoli vankeudessa 1792.
Gustaf Adolf Helsingius 1855-1934
Syntyi 1855 Turussa. Isä Lohjan kirkkoherrana 1859-1886. Lapsuus Lohjan pappilassa. Rautatienrakennusinsinööriksi 1878. Sanomalehtikirjoituksia köyhien heikosta asemasta. Valtio palkkasi 1886 kehittämään sosiaalihuoltoa Valtion vaivaishoidon tarkastelija 1889-1915. Suomen sosiaalitoimen isä.
Helsingtorp Lohjannummella n. 1885-1892. Rauhala Virkkalassa (1908) 19151932.
Helsingius suunnitteli Lohjalle Hiidensalmen ensimmäisen sillan vuonna 1882.
Kuoli 1934 ja haudattiin Pyhän Laurin kirkkomaalle silloiselle köyhien alueelle.
Adolf Neovius 1858-1913
Syntyi 1858 Uudessakaupungissa. Kuului vanhaan pappis- ja sivistyssukuun. Valmistui papiksi 1885. Apupappina Sakkolassa Karjalan Kannaksella. Löysi runonlaulaja Larin Parasken. Porvoon tuomiokapituliin 1889. Kirjoitti Porvoon kaupungin historian. Perusti Porvoon Museon. Pelasti vanhan kaupungin purkamiselta. Valtakunnallisesti tunnettu kirkkohistorioitsija.
Neoviuksen ja Larin Parasken muistomerkki Porvoossa.
Lohjan kirkkoherraksi 1902. Sortokauden myöntyväisyysmies, jonka keisari nimitti vastoin vaalitulosta. Lohjan paikallishistorian tutkija. Lohjan seurakunnan historia. Kahdeksan kartanohistoriateosta. Lohjan Museon perustajia Jatkoi Lohjalla valtakunnallista tutkimustyötään. Kuoli 15.11.1913.
Neoviuksen perhehauta Pyhän Laurin kirkkomaalla.
Robert Boldt 1861-1923
Syntyi Kuopiossa 3.1.1861. Kasvitieteilijä, levätutkija, filosofian lisensiaatti 1891. Biologian opettaja Porissa ja Helsingissä. Tutki Lohjan kasvistoa 1886, asui Paloniemen kartanossa. Avioitui kartanon tyttären Signe Granstedtin kanssa 1891. Vietti kesät Lohjalla Paloniemessä ja Villa Granstedtissa.
Perusti 24.3.1894 yhdistyksen Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät. Maan ensimmäinen kotiseutuyhdistys. Perusti myöhemmin vastaavan yhdistyksen Poriin, Uudenmaan maakunnallisen yhdistyksen ja valtakunnallisen keskusjärjestön. Suomen kotiseututyön ja -tutkimuksen isä Teki kotiseututyötä tunnetuksi ulkomailla. Rauhan- ja raittiusaatteen valtakunnallinen vaikuttaja.
Taiteilija Theodor Schalinin tekemä rintakuva paljastettiin 1961.
Arvid Järnefelt 1861-1932
Syntyi Venäjällä Pulkovassa 16.11.1861. Vanhemmat kenraali Alexnder Järnefelt ja Elisabet Clodt von Jürgensburg. Ensimmäinen suomenkielinen sivistyneistöperhe. Veljet Armas, Eero ja Kasper, sisar Aino. Valmistui lakimieheksi 1890. Suomalaisuusliikkeen aktivisti, Päivälehden (Helsingin Sanomat) perustajia. Omaksui tolstoilaisen maailmankatsomuksen 1890-luvun alussa.
Asettui asumaan Lohjalle Rantalan pientilalle 1896. Pienviljelijä ja yhteiskunnallinen kirjailija. Maailmankatsomuskirjoja (Heräämiseni 1894, Ihmiskohtaloita 1895, Puhtauden ihanne 1897). Näytelmiä (Samuel Cröell 1899, Orjan oppi/tiitus 1902/1910, Kuolema 1903). Yhteiskunnallisia romaaneja (Veljekset 1900, Helena 1902, Maaemon lapsia 1905, Maa kuuluu kaikille 1907, Veneh ojalaiset 1909). Pääteos sukuhistoriallinen Vanhempieni romaani I-II 1928-1929.
Rantala on säilynyt Järnefeltin aikaisessa asussa.
Toteutti elämässään tolstoilaisuuden periaatteita Rauhanaate, väkivallattomuus, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, auktoriteettien kyseenalaistaminen. Tuki paikkakuntalaisia. Vieremän lukutupa, Virkkalan työväenyhdistys. Kuoli Helsingissä 27.12.1932 Haudattiin Rantalaan.
Aimo Tukiaisen suunnittelema muistomerkki vuodelta 1961.
Arvid Järnefeltin hauta.
Hjalmar Linder 1862-1921
Syntyi 27.4.1862 Kytäjän kartanossa Nurmijärvellä (nykyisin Hyvinkäällä). Opiskeli lakimieheksi, osti pääosan suvun maatiloista 1896, jolloin muutti Lohjalle Laakspohjan kartanoon, jossa asui vuoteen 1902. Naimisissa Sophie Mannerheimin kanssa 18961899. Mustion ruukinpatruuna 1902-1918. Suomen todennäköisesti rikkain mies.
Omisti Lohjan keskustan, jota kehitti. Perusti Lohjalle selluloosatehtaan 1906 ja hankki sinne vaneritehtaan 1916.
Tunnettiin hyvänä työnantajana, rakennutti mm. Trallalan työväenasuntoalueen. Puolusti punaisia vuoden 1918 sodan jälkeen. Lähti maanpakoon ja kuoli Ranskassa 1921.
Muistomerkki, Kaisaleena Halinen 2006.
Petter Forsström 1877-1967
Syntyi 7.11.1877 Särkisalossa. Virkkalan kalkinpolttimon väliaikaiseksi johtajaksi 1897. Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtaja 1914. Rakennutti Virkkalaan sementtitehtaan 1919. Perusti Virkkalaan ammattikoulun (konepajakoulun) 1928. Patruunamainen johtaja. Vuorineuvoksen arvo 1937.
Kalkki-Petterin talo rakennettiin 1923 ja purettiin 1977.
Laajensi yhtiön toimintaa 1930-luvulla Lohjan ulkopuolelle. Perusti Tytyrin kalkkitehtaan 1946. Aloitti Iskumetalli Oy:n elektroniikkateollisuuden 1940-luvun lopulla. Perusti Inkoon sataman 1962. Jäi eläkkeelle 85-vuotiaana 1962. Kuoli Lohjalla 13.11.1967.
Börje Rajalinin suunnittelema muistomerkki vuodelta 1977 (1997).
Johannes Virolainen 1914-2000
Syntyi 31.1.1914 Viipurin maalaiskunnassa. 1930-luvulla Maalaisliiton (nykyinen Suomen keskusta) poliittiseen toimintaan. Organisoi karjalaisen siirtoväen asutusta 1940luvun lopulla. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori 1951. Muutti Lohjalle 1952, osti Iso-Teutarista Aron tilan, jonka nimesi Vironperäksi. Osa-aikaisena maanviljelijänä 1952-2000.
Kansanedustaja vuosina 1945-1983, 1987-1991. Moninkertainen ministeri 1950-1979. Eduskunnan puhemies 1979-1983. Maalaisliitto-Keskustapuolueen puheenjohtaja 1964-1980. Valtioneuvos 1989. Kahdesti naimisissa, toinen puoliso toimittaja Kyllikki Virolainen, ent. Stenroos. Kuoli 11.12.2000 ja haudattiin Lohjan Pyhän Laurin kirkkomaalle.
Vironperä oli yleisölle avoinna vuoteen 2014.
Muistomerkki 2004, Noora Tapper.