Tietoja Pyhän Laurin kirkkomaan haudoista

Transkriptio

1 Tietoja Pyhän Laurin kirkkomaan haudoista Citynomadin opas Adlercreutz Hedvig Elisabet Charlotta (hautakivessä 1808) Siuntio Lohja Adlercreutz -suku on kotoisin Iso-Teutarista, josta Biskopsin ratsutilan poika Tomas Eriksson lähti Tukholmaan 1660-luvulla ja oli kuollessaan 1710 kuninkaan kassanhoitaja. Hänet aateloitiin vuonna 1700 nimellä Adlerzreutz. Vuodesta 1810 Iso-Teutarin kartanon omisti Siuntion Suitiassa asunut laamanni Carl Henrik Adlercreutz. Vuonna 1846 Iso- Teutariin muutti laamannin vävy Johan Gustaf Florin (katso Florin) ja vuonna 1851 sinne mutti laamannin naimaton tytär nuoruudestaan saakka sokea Hedvig Elisabet Charlotta Adlercreutz, joka asui siellä veljensä perheen luona kuolemaansa 73-vuotiaana saakka. Arckenholtz Muistokivi paikalla, jossa 1700-luvulla on ollut Veijolan kartanon omistaneen Arckenholtzin suvun puinen hautakappeli kirkon alttariseinän luona. Sinne haudattiin ainakin 1729 kuollut lääninsihteeri Johan Arckenholtz ja tämän toinen vaimo Veijolan edellisen isännän tytär Helena Sofia Bosin, joka kuoli Arckenholtzin poika ensimmäisestä avioliitosta Lohjan kirkkoherran tyttären Helena Forseniuksen kanssa oli 1695 syntynyt Johan Arckenholtz nuorempi, josta tuli merkittävä historioitsija. Hän kuoli 1777 ja haudattiin Ruotsiin. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät pystytti muistokiven Artola ent. Ahlgrén Reino Evert Boldt Robert Kuopio Helsinki Bäckman Henrik Wilhelm Lohja Paksalon Akustin ratsutilan isäntä 21-vuotiaana vuona Kunnanvaltuutettu valtuuston perustamisesta 1910 kuolemaansa saakkka, puheenjohtaja vuosina Monissa eri kunnallisissa luottamustehtävissä. Toimi myös seurakunnan kirkkovaltuustossa. Oli Osuuskunta Tuotekunnan (osuusmeijeri) hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä muun muassa Länsi-Uudenmaan Osuusteurastamon, Lohjan Osuuskassan ja Lohjanvesistön metsäosakeyhtiön hallintoelimissä. Useiden lohjalaisten maatalousalan järjestöjen johtotehtävissä. Pohjois-Lohjan suojeluskunnan esikunnan jäsen vuodesta Candolin Anders Adrian Lieto Lohja Lietolaisen tilanomistajan poiika, Lohjan kirkkoherra vuosina Candolin Einar Napoleon Ullava Lohja Anders Adrian Candolinin poika, Turun tuomiorovasti , toimi myös arkkipiispan sijaisena. Haki Lohjan kirkkoherraksi, kun ei tullut nimitetyksi arkkipiispaksi, vaikka sai eniten ääniä piispanvaalissa. Ensimmäinen Lohjan kirkkoherra, joka ei ollut tässä virassa kuolemaansa saakka, vaan jäi eläkkeelle Toimi Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Kerrotaan omistaneen Lohjan ensimmäisen potkukelkan, jolla kulki koulu- ja opiskeluvuosinaan ja 1890-luvulla Helsingin ja Lohjan välillä.

2 Candolin Emil Alarik Ullava Lohja Anders Adrian Candolinin poika, Einar Candolinin vanhempi veli. Lohjan kappalainen , kirkkoherra Sai eniten ääniä kirkkoherranvaalissa 1902 isänsä kuoleman jälkeen, mutta keisarin nimitysoikeudella vaalissa kolmanneksi tullut Adolf Neovius nimitettiin. Taustalla oli riita suomalaisten määräämisestä Venäjän armeijaan: Neovius oli Porvoossa kuuluttanut lainvastaiset kutsunnat, mutta vt. kirkkoherrana toiminut Candolin oli Lohjalla kieltäytynyt tekemästä sitä. Naimaton. Carling Herman Henrik Kaskinen Lohja Outamon ratsutilan isäntä, joka syntyi Kaskisissa paikallisen tullinhoitajan perheeseen ja muutti Lohjan Outamon isännäksi naituaan edellisen ratsutilallisen kasvattityttären Kirkkonummella syntyneen Gustava Boströmin. Vaimo kuoli tuntemattomasta syystä 54-vuotiaana ja aviomies teetti hänelle holvihaudan, jonka kansi on valurautaa. Herman Carling meni uusiin naimisiin 1842 Nummelta kotoisin olleen syntyneen Christina Landénin kanssa, mutta tämä kuoli jo 44-vuotiaana keuhkotautiin ja haudattiin Outamon hautaholviin. Carling haudattiin itse kolmantena samaan hautaholviin kuoltuaan niinikään ilmeisesti toiselta vaimoltaan saamansa keuhkotautiin 52-vuotiaana Outamon holvihaudassa ovat Carlingin ja hänen molempien vaimojensa lisäksi heidän syntynyt tyttärensä Maria Sophia Carling, joka kuoli keuhkotautiin 22-vuotiaana Hän oli naimisissa äitipuolensa Christina Landénin veljen Elias Lindénin kanssa. Haudassa on todennäköisesti myös edellämäinittujen syntynyt ja 9 kuukauden ikäisenä kuollut tytär Maria Henrietta Lindén. von Christierson Carl Gustaf Helsinki Tukholma Maanviljelysneuvos, Kirkniemen kartanon isäntä vuoteen Eversti Gustaf Wilhelm Conradin tyttären Kirkniemessä syntyneen Charlotta Sophia Conradin ja tämän miehen Helsingissä syntyneen esittelijäsihteeri Carl Ulrik von Christiersonin vanhin poika. Tuli Kirkniemen isännäksi 24-vuotiaana isänsä kuoltua 66- vuotiaana rintatautiin. Äiti kuoli 53-vuotiaana nälkävuoden uhrina pilkkukuumeeseen Carl Gustaf von Christierson oli Kirkniemen isäntä 55 vuoden ajan ja kehitti kartanon maataloutta maan tilojen eturiviin. Hän hankki ayrshire -karjaa Skotlannista ja kartanossa oli maan ensimmäisiä puimakoneita sekä traktoreita. Ensimmäisen sortokauden aikana von Christierson vastusti venäläistämistä ja joutui olemaan maanpaossa Ruotsissa Myi kartanon 1916, mutta pysyi kirjoilla Lohjalla. Louise (Sofia Lovisa) von Christierson, os. Aspegren, Carl Gustaf von Christiersonin puoliso syntyi Vikingstadissa Ruotsissa, josta muutti Suomeen 1862 mennessään naimisiin. Rouva von Christierson oli tunnettu hyväntekeväisyydestään ja muun muassa perusti 1875 koulun kartanon työntekijöiden lapsille. Hän kuoli Conradi Gustaf Wilhelm Tukholma Lohja Eversti ja Hallannin läänin maaherra, joka osti Kirkniemen kartanon ja muutti sinne Conradi oli mennyt 1810 salassa Kööpenhaminassa naimisiin sisarentyttärensä Elonora Elisabet Koschellin kanssa vastoin Ruotsin lakia. Siksi hän joutui eroamaan maaherran

3 virasta ja "pakenemaan" Kirkniemeen. Conradi rakennutti valmiiksi Kirkniemen keskeneräisen päärakennuksen ja vaimonsa kuoltua muutti kartanon maalle rakennettuun Gustafsbergiin luovuttaen kartanon vävylleen Carl Ulrik von Christiersonille. Eversti Conradi kuoli 85-vuotiaana "vanhuudenheikkouteen". Eleonora Elisabet Koschell, Conradin toinen vaimo, syntyi kauppaneuvoksen tyttärenä Tukholmassa ja kuoli Kirkniemessä 60-vuotiaana Ehrnrooth Magnus Erik Rantasalmi Porlan terveyslähteellä Ruotsissa Laakspohjan kartanon hautakappelin rakennuttaja Everstiluuntantti Ehrnrooth tuli Laakspohjan kartanon omistajaksi Hän kuoli 68-vuotiaana ollessaan hoidattamassa vaivojaan Ruotsissa. Ennen häntä kappeliin haudattiin hänen vaimonsa Sarvilahden kartanossa Pernajassa syntynyt Christina Charlotta von Morian, joka kuoli hermokuumeeseen 42-vuotiaana Loviisassa. Lisäksi kappeliin on haudattu vuodesta 1836 Laakspohjassa asunut entinen Porvoon henkikirjoittaja Helsingissä syntynyt Gustaf Bohm, joka kuoli halvaukseen 74- vuotiaana Enquist Bruno Rantsila Taivassalo Lohjalaissukuinen jääkäri. Toinen hautausmaalle haudattu jääkäri. Favorin Ellen Kuorevesi Kuusamo Taidemaalari, joka asui Lohjalla vuodesta 1907 sisartensa opettaja Hanna Favorinin ja neiti Andrietta Favorinin sekä veljensä taidemaalari Alfred Favorinin kanssa. Vuoteen 1918 sisarukset asuivat Haikarinniemen tyvessä sijainneessa huvilassa Hasselbackassa (nykyisen Kohtolankadun varrella), mutta muuttivat keskustaan torin yläpuolelle taloon, joka paloi Ellen ja Hanna kuolivat tulipalossa, Alfred pelastui, Andrietta ei enää asunut sisarten kanssa. Ellen maalasi mielellään Lohjanjärven rantamaisemia. Florin Johan Gustaf Piikkiö Lohja Katso myös Adlercreutz. Sotakamreeri, Iso-Teutarin kartanon isäntä avioliiton kautta. Hänen puolisonsa oli Sofia Lovisa Amalia Adlercreutz, joka oli syntynyt Siuntion Sjundbyn kartanossa Muuttivat Iso-Teutariin 1846, jolloin rakennettiin kartanon nykyinen empiretyylinen päärakennus. Toimi Raaseporin itäisen kihlakunnan kruununvoutina Florin kuoli "vanhuudenheikkouteen" 73-vuotiaana Florin Sofia Lovisa Amalia Siuntio Lohja Katso edellä sekä myös Adlercreutz. Iso-Teutarin kartanon emäntä, o.s. Adlercreutz. Kuoli keuhkotautiin 57-vuotiaana Forssman Karl Henrik Lohja Lohja Lohjan kirkkoherra vuosina , ennen sitä Siuntion kirkkoherra Kuului Vaanilan kartanon ainakin 11 sukupolven ajan 1500-luvulta vuoteen 1864 omistaneeseen sukuun. Vanhempi veli Jakob Forssman oli kartanon isäntänä ja toimi muun muassa kirkonisäntänä ja nimismiehenä. Hänet vaimoineen on haudattu vieresten valurautaristien alle.

4 Karl Henrik Forssmanin aloitteesta Lohjan kirkon maalaukset kalkittiin valkeiksi ja kirkon keskiaikaiset puuveistokset hävitettiin. Hänen tarkoituksensa oli nykyaikaistaa kirkko siten, kun hänen johdollaan oli tehty Siuntiossa. Ennen kuin suunnitelma ehdittiin toteuttaa, Forssman kuoli 66-vuotiaana halvaukseen. Samassa haudassa on myös hänen puolisonsa Lovisa Magdalena Eklund, joka syntyi Turussa 1768 ja kuoli 76-vuotiaana Turussa, jonne hän oli muuttanut miehensä kuoleman jälkeen. van Gilse van der Pals Max Hendrik Pietari Lohja Laakspohjan kartanon isäntä, maanviljelysneuvos. Hänen isänsä Hollannista Pietariin liikemieheksi muuttanut Hendrik van Gilse van der Pals osti Laakspohjan kartanon vuonna 1914 ja Max van der Pals lunasti sen isältään 1926, jolloin muutti perheineen Lohjalle. Hän tuki vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja toimi suojeluskunnan paikallispäällikkönä ja Hän kuoli 79-vuotiaana Samassa haudassa on myös hänen puolisonsa Sara o.s. Stjernvall, joka syntyi Mäntsälän Linnaisten kartanossa ja kuoli 72-vuotiaana Hän toimi Pohjois- Lohjan Lotta-Svärdin puheenjohtajana Kolmantena samassa haudassa on heidän vanhempi poikansa Roby, joka syntyi ja kuoli 14-vuotiaana Laakspohjan haudassa on oman hautakiven alla myös heidän nuoremman poikansa Adalbertin puoliso Kristina o.s. Hackzell, syntynyt Pietarissa ja kuollut 54- vuotiaana Helsingissä. Hänen isänsä oli Antti Hackzell, joka toimi pääministerinä vuonna Kolmannen hautakiven alla on kreivi Friedrich Wilhelm Björn Sigurd von Limburg Stirum, joka syntyi Saksassa ja kuoli tapaturmaisesti 26-vuotiaana Ahvenanmaalla Hän oli mennyt naimisiin Adalbert van der Palsin tyttären Helenan kanssa. Granstedt Albert Fridolf Helsinki Lohja Arkkitehti Anders Fredrik Granstedtin poika, insinöörikapteeni, joka toimi Valtionrautateiden apulaispääjohtajana, josta virasta jäi eläkkeelle 1890 ja muutti Lohjalle Paloniemen kartanoon, jonka hän oli ostanut kesänviettopaikakseen Fridolf Granstedt toimi 1894 perustetun Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Hänen tyttärensä Signe avioitui Suomen kotiseututyön alullepanijan Robert Boldtin kanssa. Granstedtin sisar Hilda Granstedt oli taidemaalari, joka oleskeli paljon veljensä luona ja maalasi näkymiä Paloniemen seudulta. Fridolf Gransted myi Paloniemen pietarilaiselle konsuli Hendrik van Gilse van der Palsille 1897 ja rakennutti Hormajärven rannalle Villa Granstedt -nimisen huvilan. Heitmann Carl Westfalen Saksa Lohja Vaanilan kartanon jugendtyylinen hauta-alue, suunnittelijana arkkitehti Albert Leidenius. Saksalaissyntyinen Carl Heitmann tuli Suomeen köyhänä 21-vuotiaana nuorukaisena vuonna 1853 Nuutajärven lasitehtaalle töihin hyttimestariksi. Pian hän vuokrasi tehtaan ja johti sen liiketoimintaa hän osti puolet Nuutajärven tehtaasta sekä Königstedtin lasitehtaan Vantaan Riipilästä. Lohjalle hän muutti ostettuaan Vaanilan kartanon Lohjalla Heitmann oli kuntakokouksen puheenjohtajana ja perusti kunnalliskodin Hän sai kunnallisneuvoksen arvon. Carl Heitmann perusti 1894 Vaanilaan sanatorion eli vesiparannuslaitoksen. Hän kuoli 65-vuotiaana Samassa haudassa ovat myös muun muassa: Anna Karolina Heitmann os. Johansen, Carl Heitmannin ensimmäinen vaimo, joka syntyi Urjalassa ja kuoli Lohjalla halvaukseen 52-vuotiaana

5 Bertha Hilpiä Heitmann os. Dahlberg, Carl Heitmannin toinen vaimo vuodesta Kunnallisneuvoksetar Bertha Heitmann syntyi Kaarinassa ja hoiti Vaanilan kartanoa miehensä kuoleman jälkeen. Hän oli muun muassa Lohjan Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja , Lohjan Kotiseututukimuksen Ystävät ry:n puheenjohtaja ja Pohjois-Lohjan Lotta-Svärdin puheenjohtaja Bertha Heitmann kuoli Vaanilassa Lisa Leidenius os. Heitmann, Carl ja Bertha Heitmannin tytär. Hän syntyi Vaanilassa ja meni naimisiin kartanorakennuksen uudistusta suunnittelemaan tulleen arkkitehti Albert Leideniuksen kanssa. Emännöi Vaanilan kartanoa äitinsä kuoleman jälkeen vuosina Kuoli Albert Leidenius. Syntyi ja opiskeli arkkitehdiksi. Meni naimisiin Lisa Heitmannin kanssa ja suunnitteli Lohjalle Yhteiskoulun talon, Evankeliumiyhdistyksen rukoushuoneen ja Pullin kansakoulun. Kuoli Heidän lisäkseen haudassa ovat Lisa ja Albert Leidenuksen jälkeläiset. Helsingius Gustaf Adolf Turku Lohja Lohjan kirkkoherran poika, joka muutti 4-vuotiaana Lohjalle vuonna Valmistui insinööriksi Suunnitteli Lohjalle Hiidensalmen ensimmäisen sillan 1882 ja rakennutti 1880-luvun puolivälissä Helsingtorp -huvilan, jonka myi Sittemmin Lutherin huvilan nimellä tunnettu rakennus on edelleen olemassa Linnaistenkadun varrella. Helsingiuksesta tuli "Suomen sosiaalitoimen isä", kun hänet nimitettiin maan ensimmäiseksi köyhäinhoidon tarkastajaksi 1889 "Valtion vaivaishoidon tarkastelija". Hän palasi Lohjalle jäätyään virasta eläkkeelle 1915 ja asui 79-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaansa saakka Virkkalassa Rauhalaksi nimittämässään huvilassa. Helsingiuksen sukuhaudan sijasta hän halusi tulla haudatuksi sillloiselle köyhien rivihauta-alueelle hautausmaan perälle, koska oli tehnyt elämäntyönsä köyhien aseman parantamiseksi. Helsingius Gustaf Fredrik Hattula Lohja Teologian tohtori, Lohjan kirkkoherra Arvostettu pappismies, joka ensi töikseen Lohjalle tultuaan rakennutti uuden (nykyisen museon) Pappilan päärakennuksen. Hänen luvallaan Lohjan kirkon maalaukset otettiin esille ja entistettiin ensimmäisen kerran Hillner Henrik Uskela Lohja Uskelassa syntynyt ja Turussa koulutuksen saanut nahkurimestari, joka meni naimisiin Anttilan tilan tyttären Ida Karolina Karlssonin kanssa 1877 ja perusti 1930-luvulle saakka toimineen merkittävän nahkurinverstaan nykyisen Nahkurinkadun varrelle. Hillner osallistui eri tavoin lohjalaiseen yhteiskuntaelämään ja hänen jälkeläisensä olivat vuosikymmenien ajan paikkakunnan liike-elämässä muun muassa kenkä- ja rautakauppiaina. Hirsjärvi Wäinö Kiikka Lohja Lohjan yhteiskoulun rehtori Toimi Lohjan kauppalan kunnallispolitiikassa ja laati muun muassa Lohjan keskustan kadunnimet 1930-luvun alussa. Oli kauppalanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Toimi Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n puheenjohtajana Länsi-Uusimaan pitkäaikainen päätoimittaja. Hynninen Jussi Räisälä Lohja

6 Karjalasta Räisälästä syntyisin ollut liikemies, joka perusti Lohjalle 1915 maatalouskoneliikkeen, jonka myi 1933 Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:lle ja jatkoi sen myymälänhoitajana. Rakennutti yhdessä pankinjohtaja Verner Joenpellon kanssa 1929 Laurin- ja Tehtaankadun kulmaan 3-kerroksisen kivitalon (nykyinen verotoimisto), jossa liike toimi. Luottamustehtäviä muun muassa kauppalanhallituksessa, Lohjan liikemiesyhdistyksen puheenjohtajana ja valtakunnallisen Yksityisyrittäjäliiton hallituksessa. Oli kauppias Oskari Hännisen esikuva Eeva Joenpellon Lohja- kirjasarjassa. Jäger Gustaf? Lohja Sisällissodassa Lohjan valtauksessa Kirkniemen taistelussa punakaartilaisia vastaan kaatunut Saksan itämeren divisioonan sotilas. Hänen henkilöllisyydestään ei ole täyttä varmuutta; sotilasarvo ja sukunimi ovat saattaneet sekaantua. Kiitolliset lohjalaiset pystyttivät muistomerkin 1919, kun tapahtumasta tuli kuluneeksi vuosi. Kajanti Akseli Alfons Helsinki Lohja Lohjan kappalainen ja kirkkoherra Hänen aikanaan kirkon maalaukset entistettiin. Karstén Rafael Koivulahti Helsinki Helsingin Yliopiston käytännöllisen filosofian professori, uskontotieteilijä, kansainvälisesti arvostettu, Etelä-Amerikan intiaanikulttuurien tutkija, ja tutkimusmatkailija. Vietti kesänsä Lohjalla. Naimisissa Robert Boldtin ainoan lapsen Margitin kanssa. Krabbe Anna Beata Margareta Lohja Helsingin pitäjä Paloniemen kartanon omistajan kapteeni Reinhold Krabben tytär, joka meni 1791 naimisiin helsinkiläisen laamanni Gustaf Adolf Sederholmin kanssa. Kuoli 22-vuotiaana Helsingin pitäjän Pukinmäessä, jossa asuivat. Laamanni Sederholm oli Helsingin pormestarin Johan Sederholmin poika. Kronqvist Jakob Kruunupyy Lohja Lohjan ensimmäinen rakennusurakoitsja, joka omisti Kässän höyrysahan 1870-luvulta kuolemaansa ja rakensi Kässän päärakennuksen. Hän urakoi rakennuksia erityisesti Hankoon. Myös Lohjan kappalaisen pappilan Lindkullan päärakennus on hänen urakoimansa. Toiminnalle ei ollut jatkajaa, sillä hänen ainoa poikansa kuoli nuorena pian isänsä jälkeen. Leski ja tyttäret myivät sahan ja pitivät Kässässä täysihoitolaa. Kylander Karl Fredrik Lohja Lohja Lohjan lukkari-urkuri , kotoisin Muijalan Keimon tilalta. Monissa luottamustehtävissä, muun muassa kunnallislautakunnan (kunnanhallituksen) puheenjohtajana ja kunnanvaltuustossa Puuhasi Lohjalle suojeluskuntaa jo 1917 ja oli seuraavasta vuodesta lähtien keskeisissä tehtävissä suojeluskunnassa. Asui nykyisen kirkkoherranviraston paikalla sijainneessa lukkarin virkatalossa (Laurinkatu 40). Director cantus -arvonimi. Lagerborg Fredrik Wilhelm Turku Lohja Vohloisten kartanon isäntänä , osti tilan leskeksi jääneeltä sisareltaan. Everstiluutnantti Turun jalkaväkirykentissä, josta erosi 1810 jouduttuaan sotavangiksi Suomen sodassa. Kuoli 65-vuotiaana halvaukseen Samassa haudassa on myös

7 Tammelassa Saaren kartanossa syntynyt tytär Johanna Vilhelmina, joka kuoli 27- vuotiaana tuberkuloosiin Ojamolla Lagus Jakob Johan Wilhelm Turku Lohja Valtioneuvos, Helsingin Yliopiston rehtori osti Ojamon kartanon alueesta 1867 erotetun Vähä-Ojamon alueen vuonna 1886 jäädessään eläkkeelle ja muutti Lohjalle. Hän ja hänen toinen puolisonsa Kristina Vilhelmina (Mimmi) Kunelius, joka syntyi 1831 ja kuoli Lohjalla haudattiin ensin Lohjalle, mutta siirrettiin myöhemmin vuonna 1909 Paraisille af Tengströmin sukuhautaan. Valtioneuvos Laguksen äiti oli Hedvig Maria af Tengström. Porlan kalanviljelyslaitoksen perustaja ja Haikarin huvilan rakennuttaja oli Wilhelm Laguksen poika Hugo Lagus. Kenraali Ruben Lagus oli Wilhelm Laguksen pojanpoika ja asui viimeisenä Laguksena Lohjalla 1940-luvun lopusta kuolemaansa 1959 saakka. Lauraeus Alexander Turku Lohja Lohjan kirkkoherra Leidenius katso Heitmann Léman Fredrik Vilhelm Lohja Lohja Karstun Lamminpellon ratsutilallisen poika. Opiskeli kansakoulunopettajaksi ja toimi Lohjankylän kansakoulun johtajaopettajana vuodesta 1882 kuolemaansa saakka. Toimi kuntakokouksen (kunnanvaltuuston edeltäjä) puheenjohtajana vuodesta 1888 kuolemaansa saakka. Hoiti Lohjan kunnan hallintoa aikana, jolloin kunnalla ei ollut yhtään varsinaista hallintovirkamiestä. Hautamuistomerkin pystyttivät Kiitolliset kuntalaiset. Leivo-Larsson Tyyne Uusikirkko Helsinki Kansanedustaja, ministeri ja suurlähettiläs, ensimmäinen Suomen pääministerin tehtävää hoitanut nainen. Hänen puolisollaan insinööri Bror Nils Larssonilla oli asuinpaikka Osuniemssä. Lintuniemi Antero Karjalohja Lohja Lohjan kanttori vuodesta 1927 kuolemaansa saakka. Lintuniemelle rakennettiin uusi kanttorin virkatalo Sibeliuksenkadun ja Nummentien risteykseen (nykyisen seurakuntatalon vierellä oleva valkoinen kivitalo) Lintuniemi oli valtakunnallisesti merkittävä kirkkomuusikko, muun muassa Kirkko ja musiikki -lehden päätoimittaja. Sai director musices -arvonimen. Lintuniemi Raimo Lohja Helsinki Antero Lintuniemen poika, ekonomi. Tupakkatehtaiden yhdistyksen asiamies. Musiikin tuntija, joka juonsi paljon radion musiikkiohjelmia ja erilaisia konsertteja. Kirjoitti useita järjestö-ja yrityshistoriikkeja Lohjalta. Neovius Adolf Alarik Uusikaupunki Lohja

8 Lohjan kirkkoherra Valtakunnallisesti merkittävä kirkkohistorian ja kansanrunouden tutkija. Kirjoitti kahdeksan kartano- ja tilahistoriaa Lohjalta. Porvoon vanhakaupungin pelastaja. Niemi Oskari Kangasala Helsinki. Kansallismuseon ylikonservaattori, Lohjan kirkon maalausten entistäjä Piti sitä päätyönään ja toivoi tulevansa haudatuksi kirkon luokse. Nordberg Berndt Wilhelm Siuntio Lohja Karnaisten Koivulan isännäksi avioliiton kautta 1825 tullut maanmittausinsinööri jäi leskeksi 1844 ja meni 1847 uusiin naimisiin Lemussa syntyneen Emilia Charlotta Freudenthalin kanssa. Nordberg toimi maanmittarina läntiselllä Uudellamaalla ja kuoli 75-vuotiaana vesipöhöön ja toinen vaimo kuoli 46-vuotiaana keukotautiin. Samassa haudassa ovat Berndt Wilhelm Nordbergin isä kapteeni Claes Vilhelm Nordberg Navalan kartanosta Kirkkonummelta, syntynyt Pommerissa, kuollut 93- vuotiaana ja äiti Anna Hedvig os. Birkman syntynyt Siuntiossa ja kuollut 7-vuotiaana Samalla alueella on Berdt Wilhelm Nordbergin vävyn maanmittari Ivar Heribert Hanneliuksen ja tämän puolison Anna Amalia Nordbergin sekä heidän jälkeläistensä hauta. Nordbergin suku myi Koivulan tilan Nordberg Carolina Siuntio Lohja Karnaisten Koivulan isäntä syntynyt Johan Dahl kuoli 53-vuotiaana halvaukseen ja haudattiin hautaan, johon jo aikaisemmin oli haudattu hänen tyttärensä kuollut ja 13-vuotiaana tapaturmaisesti kuollut syntynyt Anna Eva Dahl. Leski Carolina, os. Wikström meni 1825 uudelleen naimisiin kirkkonummelaisen maanmittausinsinöörin itseään 22 vuotta nuoremman Berndt Wilhelm Nordbergin kanssa, josta siten tuli Koivulan uusi isäntä. Kun Carolina Nordberg kuoli 69-vuotiaana kuoli, hänet haudattiin ensimmäisen miehensä ja tyttärensä kanssa samaan hautaan. Nummi Armas Nummi Lohja Nummella syntynyt, Lohjalla lapsuutensa ja suuren osan aikuisiästään viettänyt jääkäri. Toinen hautausmaalle haudattu jääkäri. Pacchalenius Thomas Vanaja Lohja Lohjan kirkkoherra Joutui poliittisen vehkeilyn kohteeksi 1740-luvun lopulla ja sai Lohjan kirkkoherran viran osittain korvauksena siitä. Hänen aikanaan vuonna 1769 rakennettiin Lohjan pedagogiolle oma talo, joka edelleen on jäljellä museon alueelle siirrettynä. Pacchaleniuksen ja hänen vaimonsa Regina Roosin hautaholvin Fagervikin ruukissa tehty valurautainen kansi on kirkon kuorin pohjoisosassa. Peltonen Toivo Harald Lohja Lohja Lohjan kauppalanjohtaja , kaupunginjohtaja Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n puheenjohtaja

9 Schulman Carl Willy Edvard Helsinki Lohja Katso myös Adlercreutz ja Florin. Agronomi Willy Schulmanin äidinäiti oli Iso-Teutarin Florinien tytär. Hän lunasti kartanon muilta sukulaisiltaan 1960 ja muutti perheineen sinne. Hänen aloitteestaan kartanon puisto rauhoitettiin, kun 1960-luvun alussa rakennettu uusi Inkoon maantie uhkasi kartanomiljöötä. Hänen jälkeensä Iso-Teutarin omisti hänen poikansa Henrik Schulman ja pojanpoika Max Schulman. Willy Schulman kuoli 79-vuotiaana Lohjalla ja hänen puolisonsa oli Ulla o.s. Tammelander. joka syntyi Tampereella ja kuoli Lohjalla 92-vuotiaana Sippola Jalo Ilmari Kauhava Lohja Suomen nuorisoseuraliikkeen perustajan poika, Lohjankylän kansakoulun johtajaopettaja Perusti Lohjalle nuorisoseuran. Keskeinen kunnalliselämän vaikuttaja, kunnanvaltuutettu , kauppalanvaltuutettu , Lohjan kauppalahankkeen vetäjä, Lohjan kaupungin isä. Lohjan Säästöpankin toimitusjohtaja Lohjan Osuuskaupan hallinnossa, keksi nimen Osuusliike Keko. Pyrki eheyttämään yhteiskuntaa sisällissodan jälkeen. Nimikkokatu kaupungin keskustassa Ilmari Sippolan katu. Swertschkoff Augusta Carolina Turku Lohja Ojamon kartanon rouva, syntyi Turussa kirjanpainaja Johan Christopher von Frenckellin perheeseen Augusta von Frenckell meni 1845 naimisiin venäläisen everstiluutnantti Dmitri Swertschkoffin kanssa ja osti seuraavana vuonna Ojamon kartanon omissa nimissään, sillä venäläinen aviomies ei saanut omistaa maatilaa Suomessa. Kartanoon rakennettiin uudet rakennukset ja virallisesti Lohjalle muutettiin Aviomies kuoli ja ortodoksina hänet haudattiin kartanon puistoon. Augusta Carolina von Frenckell kuoli halvaukseen 51-vuotiaana Swertschkoff Fanny 1846 Helsinki Lohja Everstiluutnantti Dmitri Swertschkoffin ja Augusta Carolina von Frenckellin naimaton tytär, joka peri pääosan Ojamosta vanhempiensa kuoleman jälkeen sekä osti kartanon kokonaan Hän asui osittain Ojamolla, osittain Helsingissä ja myi Ojamon 1898 velipuolelleen kenraali Isidor Swertskoffille. Neiti Swertschkoff harjoitti kalkkikiven louhintaa tilan maalla ja toimi muun muassa Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävien rahastonhoitajana vuosina Hän kuoli 53-vuotiaana ja haudattiin äitinsä vierelle, vaikka olikin uskonnoltaan ortodoksi. Teksti hautakivessä on venäjäksi: "Faina Dmitrjeva Swertshkova". Sederström Henrik Lohja Lohja Setolan ratsutilan hautakappeli. Henrik Sederström halusi näyttää varakkuuttaan ja vaikka olikin vain tavallinen ratsutilallinen, rakennutti Setolalle hautakappelin 1825 eli vuosi sen jälkeen kun Lohjan suurin kartano Laakspohja oli rakennuttanut oman kappelinsa. Hän rakennutti vain vähän yli 20-vuotiaana Setolaan Lohjan ainoan kivisen kaksikerroksisen päärakennuksen näyttääkseen naapuritilan Hiiden ratsutilan isännälle, joka oli rakennuttanut uuden puisen päärakennuksen. Ratsutilallinen Sederström kuoli 82- vuotiaana vanhuudenheikkouteen. Kappeliin haudattiin myös hänen vaimonsa Kirkkonummella 1776 syntynyt ja 73-vuotiaana myös vanhuudenheikkouteen kuollut Anna Catharina Wessman. Simolin Werner Lohja 1895 Porvoo

10 Simolinin veljekset olivat lähtöisin Honginston ratsultilalta Pohjois-Lohjalta. Vanhempi veli Oskar muutti Porvooseen 1853, jossa menestyi hyvin kauppiaana ja oli Porvoon varakkaimpia liikemiehiä 1800-luvun lopulla. Hänen veljensä Werner muutti 1970-luvulla myös Porvooseen ja avioitui siellä. Puoliso kuoli Porvoolainen kuvanveistäjä Ville Vallgrén teki tuolloin pystytettyyn hautakiveen pronssireliefin, jossa enkeli vie naishahmoa kohti taivasta. On kerrottu, että Vallgrén olisi nuoruudessaan rakastunut Wernerin tulevaan puolisoon. Stråhle Eva Maria Iitti Lohja & Stråhle Karin Augusta Iitti Lohja Vivamon tädit. Iitin Perheniemen kartanon tyttäret tulivat auttamaan Vivamon perustajaa Karin af Björkesteniä. Tämän kuoltua he hoitivat Vivamoa ja lahjoittivat sen 1952 Kansan Raamattuseuralle. _lohja/esittely/vivamon_tarina Sundman Gustaf Walfrid Siuntio Lohja Ekbergin leipomossa Helsingissä sekä myös Pietarissa oppinsa saanut ja leipurimestariksi valmistunut siuntiolainen torpparinpoika perusti ensin leipomoliikkeen Degerbyhyn, josta muutti Lohjalle Täällä hänellä oli leipomo, siirtomaatavarakauppa ja kahvila nykyisen Laurinkadun varrella luvun puolivälissä toiminimi G.W. Sundman siirtyi hä'nen jälkeläistensä hoitoon. Sundman osallistui yhteiskunnallisten asioiden hoitoon muun muassa Lohjannummen taajaväkisen yhdyskunnan valtuustossa ja Lohjan Liikemiesyhdistyksessä. von Wright Gustaf Fredrik Tammela Lohja Vanhin säilynyt hautakivi. Eversti ja Uudenmaan rakuunarykmentin varapäällikkö, joka jättäytyi venäläisten vangiksi huhtikuussa 1808 Raahessa, josta hänet tuomittiin poissaolevana kuolemaan Tukholmassa. Haminan rauhansopimuksen perusteella hänet armahdettiin, mutta kokemus vei hänen terveytensä ja hän kuoli pian sen jälkeen. Von Wright asui Hiiden kartanossa, jonka omisti hänen appensa ruotsalainen ruukinpatruuna ja vuorineuvos Detlof Heijkenskiöld. Leskeksi jäänyt puoliso Johanna Maria Hejkenskiöld muutti Ruotsiin Vuorinen Juho Jalmari Loimaa Lohja Lohjan ensimmäinen kauppalanjohtaja. Valittiin Lohjan kauppalankamreeriksi Nurmijärven kunnansihteerin virasta 1927 ja seuraavana vuonna kauppalanjohtajaksi. Merkittäviä maakunnallinen luottamustehtäviä olivat Kiljavan tuberkuloosisairaalan ja Kellokosken mielisairaalan johtotehtävät, viimeksi mainitussa hallituksen puheenjohtajuus vuosina Kuului myös Lohjan seurakunnan kirkkovaltuustoon ja -neuvostoon.