HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI



Samankaltaiset tiedostot
HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari , Flamingo

Julia hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Kouvolan hiilijalanjälki Elina Virtanen, Juha Vanhanen

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Hiilijalanjälki. = tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikainen ilmastokuorma

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet ; toteumat 2006, 2007

Tavoitteet ja toimenpiteet

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

What gets measured gets done

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Joulukauppa numeroina. Jaana Kurjenoja

Yksikkö

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

Puu vähähiilisessä keittiössä

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

5/13 Ympäristöministeriön asetus

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

Työllisyyssetelillä työllistyneet ja kuntalisät yhdistyksille v (FPM ) Myönnetyt työllisyyssetelit/kuukausi

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva.

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Tuoteryhmä: ulkovalaistus

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Toukokuu 5.5. Vertaistyöryhmä, Turku 6.5. Hallituksen kokous, Turku Parikurssi, Ruissalon kylpylä, Turku (haku 28.4.

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Marjatila työnantajana TYÖVOIMAKUSTANNUKSET MARJATILA TYÖNANTAJANA -KOULUTUS - PAULIINA KOVANEN

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Kuntalisät yhdistyksille v. 2015: Turengin omakotiyhdistys ry, 200 /kk, 12 kuukautta Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kuukautta

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Turun ruokapalvelut Hiilijalanjälki. Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

EMS Light Nordic -seurantatyökalu

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Transkriptio:

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014

HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin (A Corportate Accounting and Reporting standard). GHG- Protocol on laajimmin käytetty kansainvälinen laskentatyökalu kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Ecompterin käyttämien laskentamenetelmien ja standardin vastaavuuden on varmentanut PriceWaterhouseCoopers -konsulttitoimisto. Hiilijalanjäljen laskenta perustuu hotellin kulutuslukuihin toteutuneelta 12 kuukaudelta. Kulutustietojen lisäksi laskennassa käytetään toimipaikkakohtaisia päästökertoimia. Laskennan lopputulos riippuu siten ilmoitetuista kulutustiedoista ja käytetyistä päästökertoimista. Hiilijalanjäljen laskennan kohde Ecompter laskee hiilijalanjäljen hotellitoiminnalle. Tämä tarkoittaa, että hiilijalanjälki lasketaan koko hotellille majoituksen osalta. Laskennasta on rajattu pois sellaiset toimet, joiden ei katsota liittyvän majoitustoimintaan. Laskennan ulkopuolelle on rajattu ravintolat (paitsi aamiaisravintolat), kokousja kongressitilat, kylpylät*, myymälät, kaupat ja kioskit sekä muut ulkopuoliselle yrittäjällä vuokratut tilat. Lisäksi asiakkaiden matkustaminen ajoneuvoilla hotelliin/hotellilta on rajattu laskennan ulkopuolelle. * Kylpyläksi luokitellaan allas/saunaosastot joihin muilla, kuin hotellin asiakkailla on mahdollisuus tulla ilman erillistä varausta. Hiilijalanjälkeen vaikuttavat päästölähteet Hiilijalanjäljen laskennassa otetaan huomioon hotellitoiminnasta syntyvät suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt. Huomioidut päästölähteet on luokiteltu kolmeen eri kategoriaan ja ne on esitetty alla olevassa taulukossa. SCOPE 1 SUORATA KHK-PÄÄSTÖT SCOPE 2 ULKOPUOLELTA OSTETUN ENERGIAN EPÄSUORAT KHK- PÄÄSTÖT SCOPE 3 MUUT EPÄSUORAT KHK- PÄÄSTÖT Kiinteiden polttoprosessien KHKpäästöt (mm. lämpökattilat) Hotellin hallinnoimien ajoneuvojen ja pienkoneiden KHK- päästöt Lämmitysenergia Jäähdytysenergia Sähköenergia Jäte Vesi Aamiainen Ulkoistettu pesulapalvelu Kuljetukset a. Pyykki b. Jäte

HOTELLIN HIILIJALANJÄLKI Hotellin kokonaishiilijalanjälki Hotellin kokonaishiilijalanjälki kertoo kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä hotellin toiminnasta aiheutui koko laskentaperiodin aikana. Hiilijalanjäljen tulokset esitetään eri päästölähteiden mukaisesti (Scope1, Scope2 & Scope3). Päästölähteiden osalta eritellään erikseen laskettavien kasvihuonekaasujen määrät. Hiilijalanjäljen kokonaismäärä ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina, joka osoittaa yhteismitallisesti kaikkien laskettavien kasvihuonekaasujen määrän kiloina. Scope1 Suorat KHK-päästöt OMA ENERGIANTUOTANTO AJONEUVOT JA PIENKONEET YHTEENSÄ kg CO 2 0,00 0,00 0,00 kg CH 4 0,00 0,00 0,00 kg N 2 O 0,00 0,00 0,00 kg CO 2e * 0,00 0,00 0,00 Scope2 Ulkopuolelta ostetun energian epäsuorat KHK-päästöt LÄMMITYS SÄHKÖ JÄÄHDYTYS LÄMMIN VESI YHTEENSÄ kg CO 2 64947,45 112717,25 0,00 4711,00 182375,71 kg CH 4 *** *** *** *** 0 kg N 2 O *** *** *** *** 0 kg CO 2e * 64 947,45 112 717,25 0,00 4 711,00 182 375,71 Scope3 Muut epäsuorat KHK-päästöt JÄTEVESI JÄTE PYYKKI KULJETUKSET AAMIAINEN YHTEENSÄ kg CO 2 0,00 *** 6350,57 233,28 5596,90 12180,75 kg CH 4 35,74 19,32 *** 0,00 1,25 56,32 kg N 2 O 3,57 *** *** 0,00 0,13 3,70 kg CO 2e * 1 958,81 482,99 6 350,57 233,28 5 665,46 14 691,10 YHTEENSÄ (Scope1 + Scope2 + Scope3) kg CO 2 (hiilidioksidi) 194556,45 kg CH 4 (metaani)) 56,32 kg N 2 O (typpioksiduuli) 3,70 Kokonaishiilijalanjälki kg CO * 2e /vuosi 197066,81

Kokonaishiilijalanjäljen %-jakauma Kokonaishiilijalanjäljen jakauma kertoo kuinka laskentaperiodin kokonaispäästöt jakautuvat eri päästölähteiden kesken. Jakauman perusteella pystytään määrittelemään eri päästölähteiden suhteellinen suuruus ja näin ollen saadaan selville mistä päästöjä syntyy eniten. Alla olevassa kuviossa on esitetty hotellin hiilijalanjäljen jakautuminen eri päästölähteisiin. 0 % 3 % 0 % 3 % 0 % 1 % 3 % Kuljetus 33 % 57 % Jätevesi Sähkö Lämmitys Lämmin vesi Jäähdytys Pyykki Jäte Aamiainen Kokonaishiilijalanjäljen jakauman selvittäminen auttaa hotellia ymmärtämään, mistä päästöjä kannattaa vähentää. Päästövähennystoimilla saadaan useimmiten paras tulos, kun ne kohdistetaan suhteellisesti suurimpiin päästölähteisiin. Päästövähennyksiä voidaan saada aikaiseksi kahdella tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on vähentää kyseessä olevan resurssin absoluuttisia kulutusmääriä (esimerkiksi vähentää sähkönkulutusta energiatehokkuutta parantavilla toimilla). Toinen vaihtoehto päästöjen vähentämiseksi on muuttaa resurssien kulutusta vähemmän päästöjä aiheuttavaan resurssiin (esimerkiksi vaihtaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö uusiutuvasta energiasta peräisin olevaan sähköön).

Hotellin toimintaan suhteutettu hiilijalanjälki Hotellin toimintaan suhteutettu hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon päästöjä aiheutuu tuotettua palveluyksikköä kohti. Hotellin päästöt voidaan jakaa kahteen osaan, hotellin omasta toiminnasta riippuviin päästöihin ja asiakkaan toimista aiheutuviin päästöihin. Oheinen jakauma osoittaa kuinka hotellin kokonaispäästöt jakautuvat näiden välillä. Hotellin omasta toiminnasta syntyvien päästöjen määrä lasketaan pinta-alaperusteisesti, ja yhden asiakkaan lisäys ei lisää hotellin oman toiminnan päästömäärää. Asiakkaiden aiheuttamaan päästömäärään asiakasluku sen sijaan vaikuttaa, sillä se lasketaan yöpymisvuorokausiperusteisesti. Omaa toimintaa tehostamalla ja korjaamalla hotelli voi suoraan pienentää hiilijalanjälkeään. Asiakkaiden aiheuttaman hiilijalanjäljen pienentäminen tapahtuu epäsuorasti, sillä hotelli voi ainoastaan antaa asiakkaille ohjeita ja vinkkejä, kuinka asiakas voi pienentää oman majoituksensa aiheuttamaa päästömäärää. 7 % Hotellin omat toimet Asiakkaan toiment 93 %

Hotellin kuukausikohtainen hiilijalanjälki Kuukausikohtainen hiilijalanjälkiluku kertoo kuinka paljon KHK-päästöjä syntyy hotellin keskimääräisessä huoneessa yhden yöpymisvuorokauden seurauksena tiettynä kuukautena. KUUKAUSI KG CO 2E tammikuu 15,87 helmikuu 14,68 maaliskuu 15,03 huhtikuu 12,57 toukokuu 9,53 kesäkuu 8,50 heinäkuu 6,44 elokuu 8,01 syyskuu 9,04 lokakuu 10,89 marraskuu 13,13 joulukuu 20,52 keskiarvo 11,75 Kuukausittain tarkasteltava hiilijalanjälki saattaa vaihdella eri kuukausien välillä voimakkaasti. Tämä on seurausta lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeen muutoksista eri vuodenaikojen välillä. Mitä suurempi osuus kokonaishiilijalanjäljestä muodostuu lämmitys- tai jäähdytysenergian kulutuksesta sitä suurempi on myös kuukausikohtainen vaihtelu. 25,00 20,00 kg CO2/yöpyminen 15,00 10,00 5,00-1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Huonetyyppikohtainen hiilijalanjälki Huonetyyppikohtainen keskimääräinen hiilijalanjälki kertoo kuinka paljon KHK-päästöjä syntyy keskimäärin yhden yöpymisvuorokauden seurauksena tietyn huonetyypin huoneessa. HUONETYYPPI 1 hh 2 hh Perhehuone Suite KG CO2E 10,69 11,65 13,85 20,19 Huonetyyppikohtaiset erot hiilijalanjäljen suuruudessa selittyvät pääosin huonetyyppien pintaalaeroilla. Huonetyypin pinta-ala vaikuttaa huonekohtaiseen energiankulutukseen (lämpö, sähkö & jäähdytys). Tästä syystä, jos energiankulutuksen aiheuttamien päästöjen osuus kokonaishiilijalanjäljestä on suuri, niin myös huonetyyppikohtaisten hiilijalanjälkien vaihtelut ovat suuria. Toisin sanoen, mitä suurempi pinta-ala huoneella on, sitä suurempi on myös hiilijalanjälki. Tämä tarkoittaa että mitä enemmän huoneita hotellissa on kokonaispinta-alaan nähden, sitä pienempi on huonekohtainen hiilijalanjälki. 25,00 kg CO2/yöpyminen 20,00 15,00 10,00 5,00-1h h 2h h perhehuone suite

Yhteenveto Ecompterin hiilijalanjälkilaskenta tuottaa tietoa hotellien majoitustoiminnan kasvihuonekaasupäästöistä (KHK-päästöistä), jotka esitetään hiilijalanjälkenä. Hiilijalanjälki lasketaan kolmen merkittävimmän kasvihuonekaasupäästön osalta, joita ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O). Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttikiloina (CO 2e ). Laskentamenetelmät perustuvat kansainväliseen laskentastandardiin ja ovat kolmannen osapuolen varmentamia. Hiilijalanjäljen laskenta perustuu hotellin ilmoittamiin kulutustietoihin toteutuneiden 12 kuukauden osalta ja niitä vastaaviin päästökertoimiin. Hotellitoiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt koostuvat seuraavista päästölähteistä: Lämmitys Sähkönkulutus Jäähdytys Vedenkulutus Jätemäärät Pyykkimäärät Kuljetus Aamiainen Hotellikohtaiset tiedot päivitetään rullaavasti 12 kuukauden ajalta, jolloin aina kuukauden täytyttyä kyseisen kuukauden tiedot on mahdollista saada mukaan Hiilijalanjälkiraporttiin. Hotelli voi myös toimittaa tiedot kerran vuodessa, jolloin hiilijalanjälkiraportti päivittyy kerran vuodessa. Kuukausittain toimitettavat kulutustiedot mahdollistavat sen, että hotellin voi seurata raportissa hiilijalanjälkeä pienentävien toimien vaikutusta lähes reaaliaikaisesti.