Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapuan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Toni Leppänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Toni Leppänen hallintojohtaja 044 438 4003 toni.leppanen@lapua.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 03.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - kaupungin valtuusto 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?
- Perustason alueista luovutaan ja palveuiden järjestämisvastuu annetaan kokonaisuudessaan sote-alueille. Näin voidaan toteuttaa nykyistä selkeämpi terveydenhuollon integraatio ja luoda perusterveydenhuollolle yhtäläinen asema suhteessa erikoissairaanhoitoon. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne.
15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? Avoimet vastaukset: Ei mikään edellä olevista, koska - Näkemyksemme mukaan kuntayhtymän perustamisen takana tulee olla vähintään puolet alueen kunnista ja
sen lisäksi näissä kunnissa pitää olla vähintään yli 50 % koko alueen asukasluvusta. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?
32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: Ei 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?
39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: Ei - Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palvelussuhdeturva tulee määritellä samoin periaattein kuin kuntaliitostilanteissa, josta on säädetty kuntarakennelain 29 :ssä 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä?
46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Sote-uudistuksen tavoitteena on nykyistä vahvemmat järjestäjätahot, jolloin oletetaan, että suurentuvat alueet kykenevät parantamaan laatua, turvaamaan oikeuden hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä riittävään ja yhdenvertaiseen palvelujen saatavuuteen kus tannus tehokkaammin. Keinoina ovat toiminnallinen ja rakenteellinen integraatio sekä ohjattavuuden, johdettavuuden parantaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti. Uudistuksen valmistelijoilla on vahva usko siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten kasvua pystytään hillitsemään sillä, että laaja-alaiset sote-alueet järjestävät kaikki palvelut. Tässä on sama ajatuksellinen harha kuin kuntarakenneuudistuksessa, jossa oletetaan suuruuden ekonomian tuomiin positiivisiin automaatio vaikutuksiin. Lopputuloksen onnistumiseen vaikuttaa oleellisesti toteutus eli mitä palvelutuotannossa tapahtuu verrattuna tähänastiseen. Rahoituksen, järjestämisen ja tuottamisen tarkastelun eritahtisuuden tuomista ongelmista on syytä ottaa esimerkiksi valmisteilla oleva valtionosuusuudistus, jonka kriteerit perustuvat kustannusten laskennalliseen keskiarvoon. Asetelma vahvistaa kuntien välistä segrekaatiokehitys tä mm. kunnissa jossa on paljon palveluja käyttäviä asukkaita ja jotka maksavat vähän veroja. Toinen ongelmaesimerkki liittyy jaettuun järjestämisvastuuseen, joka toteutuessaan aiheuttaa monimutkaisia kuntien keskinäisiä sopimuskuvioita. Kolmas keskeinen ongelma kohdentuu palvelutuotantoon, jossa avoimeksi jää, miten potilaan hoitopolku kyetään saamaan mahdollisimman ehjäksi. Sote-esityksen yhteydessä on esitetty erva-alueiden hallintovastuun siirtämistä yliopistosairaaloiden sijaintikaupunkien vastuulle, samaan tapaan kuin sote-alueiden keskuskunnat vastaisivat alueidensa terveydenhuollosta. Tämä ehdotus loisi viisi uutta viranomaisluonteista erva-aluetta. Erva-alueiden tekemien päätösten toimeenpanon mekanismi jää epäselväksi. Lakiluonnoksessa korostuu vastuukunta-malli, jonka oletetaan poistavan ohjattavuuden ongelmat peruskunnan ja kuntayhtymän välillä. Vastuukunta-malliin muodostettava edustajainkokous ym. rakenne siirtää ongelmatiikan vastuukunnan sisälle. Palvelurakenneuudistuksessa tulee välttää uusien hallinnollisten kerrosten muodostamista ja sen vuoksi erva-alueita tulee olla vain yksi, joka on organisoitu yhden valtakunnallisen toimijan alle eli sosiaalija terveysministeriön. Tällä menettelyllä on paremmat mahdollisuudet päästä käsiksi esim. TUOTA-tutkimushankkeessa esiin tulleisiin epäkohtiin, jossa osoitettiin, että suurimmassa osassa sairaanhoitopiire ja erikoissairaanhoidon mitoitus on pielessä. Asetelma on johtanut
mm. siihen, että lonkan tekonivelleikkauksia tehdään joissakin sairaanhoitopiireissä kalliilla ja vähän, koska on kapasiteettia tehdä.