Seosten erotusmenetelmiä

Samankaltaiset tiedostot
KERTAUSTA 1.-KURSSISTA

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

KASVIEN VÄRIAINEIDEN UUTTAMINEN

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?

Kemia 7. luokka. Nimi

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

Alumiinista alunaa TAUSTAA

Puhtaat aineet ja seokset

7. luokan kemia. Nimi

Kemia ja ympäristö opintojakso

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Nuoren kemistin opas

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

Liukeneminen

7. luokan kemia. Nimi

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

Ionisidos ja ionihila:

Arvioin omaa työskentelyäni ja pyydän apua, kun sitä tarvitsen. Asetan omia tavoitteita ja. työskentelyn. niiden saavuttamiseksi.

VESI JA VESILIUOKSET

Arvopilotin uuttopäivä Pilotteina Eija Hakala ja Jaana Väisänen

Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

Lämpöopin pääsäännöt

OPINPOLKU 6 HAIHDUTUS, TISLAUS JA REFRAKTOMETRIA

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT

Kasvien piilotetut väriaineet

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, Jarno Kalpala, ALS Finland Oy

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

PIHKAN ANTIBAKTEERISET OMINAISUUDET

PULLEAT VAAHTOKARKIT

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Syntetiikan töitä

18757: NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit CHEM-A2100 (5 op)

Jos eristysvaiheessa saadaan erotettua tuote kiinteänä, kiteytyy esimerkiksi kaadettaessa reaktioseos veteen, käytetään imusuodatusta.

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

RAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen

Oppimistavoite tälle luennolle

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN

Oppilaan tehtävävihko

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ Sideaineet, yleistä

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Dislokaatiot - pikauusinta

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Kemiallinen reaktio

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

TUOTENRO NIMIKE MITAT PAINO NIM.TEHO SÄILIÖ IP-LUOKKA JOHTO Märkä- ja kuivaimuri GWD x 600 x 868 mm 21 kg 2700 W 50 L IP24 10 m

EUROOPAN PARLAMENTTI

Sivuaineopiskelijoiden ryhmätyöt Orgaaninen kemia

CHEM-A1250 Luento

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA

Seoksen pitoisuuslaskuja

Sivuaineopiskelijoiden ryhmätyöt Orgaaninen kemia

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1

Jätteidenkäsittely Imeytysaineet ja tarvikkeet 121 Jätepussit ja -säiliöt 129

KIINTEÄN AINEEN JA NESTEEN TILANYHTÄLÖT

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ

Paula Kajankari LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

KE Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

782630S Pintakemia I, 3 op

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?

ALKOHOLIEN TUNNISTUS KAASUKROMATOGRAFIAN AVULLA

Tikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu. Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen

Kestopreparaatin tekeminen. Antti Haarto

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

Kromatografian perusteet

LC-MS JA MASSASPEKTROMETRIAN MONET KÄYTTÖTARKOITUKSET KLIINISESSÄ KEMIASSA

MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

KE1.1 Kertaustehtäviä

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

TIES483 Epälineaarinen optimointi

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja Seinäjoki

Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi?

Kromatografian perusteet

Transkriptio:

Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita) käyttäen seuraavia työmenetelmiä: 1. Suodatus 2. Haihdutus 3. Tislaus 4. Dekantointi 5. Sentrifugointi 6. Sublimointi 7. Uutto 8. Kromatografiset menetelmät Erotusmenetelmät perustuvat komponenttien erilaiseen 1) hiukkaskokoon, 2) liukoisuuteen tai 3) olomuodon muutokseen. Tarkastellaan yllä mainittuja erotusmenetelmiä, joita sitten päästään labratunneilla harjoittelemaan. http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/labra/menetelma.html SUODATUS = FILTERING Ehkäpä tutuin suodatus on teen tai kahvin suodattaminen. Mikäli jokin seoksessa oleva kiinteä aine ei liukene käytettyyn liuottimeen muodostuu heterogeeninen seos. Tällöin liukenematon komponentti saadaan erotettua muista suodattamalla. Statiivi ja koura Liuotinta Suppilo ja suodatinpaperi Vastaanottoastia 1

IMUSUODATUS = SUCTION FILTRATION Imusuodatus on erityisen käyttökelpoinen silloin, kun liukenematon kiinteä aine on hienojakoista. Büchner-suppilo ja tiivistrengas Vakuumiletku Suodatinpaperia Imupullo Vesipumppu-liitin Lasisintteri on väline, joka suodattaa hienojakoisen kiinteän aineen läpi. Sintteriä ei saa puhdistaa tai raapia esim. lasisauvalla, koska se rikkoo sen. 2

HAIHDUTUS = EVAPORATION Haihdutuksessa seoksen liuotin erotetaan (poistetaan) lämmittämällä seosta, jolloin jäljelle jää kiinteä aine. Huom! Haihdutuksessa pitää olla varovainen! Lopussa liian raju kuumentaminen johtaa kiinteän aineen roiskumiseen ulos haihdutusmaljasta. Haihdutusmalja Kolmijalka ja kuumennusverkko Bunsenpoltin = liekki TISLAUS = DISTILLATION Tislausta käytetään, kun halutaan erottaa seoksen nestekomponentteja toisistaan. Tislaus perustuu nesteiden erilaisiin kiehumispisteisiin. Tislaus soveltuu erotusmenetelmäksi myös silloin, kun halutaan liuotin ottaa talteen. Huom! Ei pommia! Eli syntyvä paine on jostain päästävä ulos. 3

DEKANTOINTI = DECANTING Dekantoinnissa liuotin erotetaan kiinteästä aineesta kaatamalla liuotin varovasti pois. Liukenematon aine jää dekantterilasin pohjalle. Tämä menetelmä on nopea ja soveltuu kun seoksen kiinteä komponentti on tarpeeksi karkeajakoista, eli ei liukene liuottimeen ja on tiheämpää kuin liuotin ei tarvita suodattamista. Huom! Roiskumisen estämiseksi kannattaa kuvan mukaisesti kaataa lasisauvaa pitkin. SENTRIFUGOINTI = CENTRIFUGATION Linkoaminen eli sentrifugointi tarkoittaa seoksen hiukkasten erottamista toisistaan lingolla. Raskaimmat komponentit painuvat pohjalle ja keveimmät jäävät pinnalle. Sentrifugointiaika 4

Koeputket laitetaan laitteeseen, joka pyörittää niitä. SUBLIMOINTI = SUBLIMATION Sublimointi soveltuu erotusmenetelmäksi silloin, kun seoksessa on sellainen kiinteä aine, joka muuttuu lämmitettäessä suoraan kiinteästä kaasuksi. Kun kaasu jäähdytetään uudelleen, erottunut aine härmistyy eli muuttuu takaisin kiinteäksi. Härmisty nyt aine Puuvillatuppo Käännetty suppilo Rei itetty asbestiverkko seos puristin jäätä härmistyminen astia kuumaa vettä näyte 5

UUTTO = EXTRACTION Uutto on erotusmenetelmä, jossa hyödynnetään aineiden erilaista liukoisuutta. Esim. poolinen ja pooliton liuotinseos. Huomaa, että vesi ei aina ole ns. alempi nestefaasi! Liuotin: öljy Liukeneva aine: pooliton Harvempi nestefaasi Liuotin: vesi Liukeneva aine: ioni, poolinen Liuotin: vesi Liukeneva aine: ioni, poolinen Tiheämpi nestefaasi Liuotin: kloroformi Liukeneva aine: pooliton UUTTO Uuttamisen vaiheet 1 6

Uuttamisen vaiheet 2 Uuttamisen vaiheet 3 7

KROMATOGRAFISET MENETELMÄT = CHROMATOGRAPHIC METHODS Kromatografiset menetelmät perus-tuvat siihen, että seoksen komponentit jakautuvat niin sanotun paikallaan pysyvän faasin ja liikkuvan faasin kesken. Kromatografian lajit: 1. Paperi-, 2. ohutlevy-, 3. pylväs-, Paperi tai ohutlevy, johon näyte on pipetoitu asetetaan ajoliuokseen. Ajoliuos nousee ja kuljettaa näytteen komponentteja mukana. 4. kaasu- ja 5. nestekromatografia. 1. erotettava seos on liuotettu liikkuvaan faasiin 2. liikkuvaan faasia lisätään koko prosessin ajan Pylväskromatografiassa näyteliuos pipetoidaan pylvään (byretti) yläosaan. Näytteen annetaan valua kiinteää faasia alaspäin hetken ajan. Sitten näytteen komponentit erotellaan valuttamalla ajoliuosta pylvään läpi. 3. komponentit erottuvat paikallaan pysyvä faasi kromatografipylväs 4. Jokainen komponentti kerätään talteen, kun se saavuttaa pylvään pohjan 8

9