Teollisuuden energiankäyttö 2006 Täyttöohjeet
2 Vuoden 2006 teollisuuden energiankäytön kyselyyn ei sisälly muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Ohjeita on selvennetty energian tuotannon toimipaikkojen energiankäytön osalta (sähkön, kaukolämmön ja teollisuushöyryn käyttö nettomääräisenä s. 3). Huomatkaa, että maantieliikenteen polttoaineet, bensiini ja dieselöljy, eivät sisälly enää tähän kyselyyn, mutta työkoneissa käytettävä moottoripolttoöljy sisältyy. Palautetut lomakkeet luetaan optisesti. Lomakkeiden mukana lähettämänne liitteet ja muut oheismateriaalit joutuvat tällöin erilleen. Merkitkää niihin selvä tunniste (esim. toimipaikkatunnus) tai käyttäkää muita informaatiokanavia (sähköposti, telefax, puhelin). Teillä on mahdollisuus antaa tiedot myös sähköisellä lomakkeella. Uusi käyttäjätunnus ja salasana (voimassa vuoden kerrallaan) on tulostettu kyselylomakkeen (EK-2006) etusivulle. Sähköinen lomake on haettavissa näitten tunnuksien avulla Tilastokeskuksen internet-sivulta www.tilastokeskus.fi/keruu/energiankaytto/lomake Kyselyn pääperiaate (kahden sähkölaskun tapauksessa siirtolasku erillisenä siirtomäärä ja toimitettu määrä yhteenlaskettuna virheellisesti kaksinkertaistaisi luvun). Monitoimipaikkaisissa yrityksissä mahdolliset keskitetyt energiaostot ilmoittaa ostanut toimipaikka (esim. voimalaitos, pääkonttori, energiayksikkö) ostoina ja lisäksi oman käytön osuuden (vain määrän) kokonaismäärän sarakkeessa. Muut toimipaikat merkitsevät tällöin käytetyn energian (vain määrän) ainoastaan energiankäytön kokonaismäärän sarakkeelle ilman sisäisiä ostoarvoja. Tiedot kerätään yritysten kaikilta toimipaikoilta. Tilastointiajanjaksona käytetään tässä kyselyssä kalenterivuotta. Yrityksen/toimipaikan rekisteritiedot Toimipaikan tunnistetiedot on esitäytetty Tilastokeskuksessa lomakkeen rekisterisivulle sekä osa tunnistetiedoista myös seuraavan sivun yläreunaan. Mikäli esitäytetyt tiedot ovat muuttuneet tai tiedot ovat virheellisiä, pyydämme Teitä korjaamaan tai täydentämään ne. Energiankäyttötiedot: polttoaineet, sähkö ja lämpö Tilastokeskus kerää teollisuuden energiankäyttö lomakkeella tietoja selvittääkseen yritysten energian kokonaiskäyttöä ja sitä, mikä osa käytetystä energiasta ja/tai energiantuotannon polttoainelähteistä on ostettua ja mikä osa itse tehtyä tai omassa tuotantoprosessissa syntynyttä (kokonaiskäytön ja ostojen erotuksena). Samalla saadaan merkittävää tietoa ostetun energian arvoista. Tietoja pyydetään vuoden aikana toimipaikalla käytetyn energian kokonaismäärää (ei arvoa) nimikkeittäin. Käytetty energia sisältää yrityksen ulkopuolelta ostetun energian lisäksi itse tehdyn tai omassa tuotannossa syntyneen energian kuten myös yrityksen toisilta toimipaikoilta saadun energian määrän. Tässä tulee ilmoittaa myös sekä energiantuotannon polttoaineiden käyttö että niistä syntyneen energian, esim. teollisuushöyryn käyttö. Omilla sarakkeillaan kysytään lisäksi juridisen yrityksen ulkopuolelta toimipaikan käyttöön ostettujen polttoaineiden, sähkön ja lämmön arvoista (ilman arvonlisäveroa) ja määristä nimikkeittäin eriteltyinä. Arvoksi katsotaan ostoarvo (euroina) toimipaikalle toimitettuna ilman arvonlisäveroa. Sähkön ostoarvon tulee sisältää energia-, perus-, teho- yms. maksujen lisäksi siirtopalvelumaksun ja sähköveron, ts. kaiken sen mitä yritys on sähköstä maksanut vähennettynä arvonlisäverolla (alv). Sähkön määräksi merkitään todellinen kulutus Rekisterisivun jälkeen on varsinainen energiankäyttö lomake. Tällä lomakkeella ilmoitetaan polttoaineista, sähköstä ja lämmöstä seuraavat tiedot: - energialähde - nimikekoodi - energiankäytön kokonaismäärä - määrätietojen mittayksikkö - ostettu määrä - ostoarvo euroina. Lomakkeella ilmoitetaan tiedot sähköstä ja lämmöstä, jotka on ostettu / käytetty teolliseen tuotantoon (myös apuyksiköiden toimintaan), tilojen lämmitykseen tai valaistukseen. (Ei sisällä turbiiniin syötettyä höyryä eikä voimalaitosten nk. omakäyttöä, ts. brutto- ja nettotuotannon erotusta.) Vastaavasti polttoaineet ilmoitetaan siltä osin, kun ne on ostettu / käytetty sähkön ja lämmön tuotantoon, teolliseen tuotantoon (myös apuyksiköiden toimintaan), tilojen lämmitykseen ja valaistukseen tai toimipaikan liikkuvissa työkoneissa (moottoripolttoöljy, kaasu). Toimipaikkojen, joilla on teollisuuslaitoksen yhteydessä voimalaitos tai lämpökattila, tulee ilmoittaa tiedot myös niiden käyttämästä energiasta että energian tuotannon polttoaineista (esim. sahojen lämpökattiloissaan polttama kuori, puru yms.). Jos toimipaikan yhteydessä oleva voimalaitos on yhtiöitetty omaksi yritykseksi, käsi-
3 tellään voimalaitokselta hankittu energia ulkoisena ostona. Ostotietoihin ei tule sisällyttää ostettua tai tuotettua energiaa, jotka on myyty sellaisenaan toiselle yritykselle (esim. sähkön välitys). Energia-, sähkö- ja voimalaitokset ilmoittavat siten vain omaa toimintaansa varten ostetun ja/tai itse tehdyn energian, ei myyntiin tai jakeluun menneen energian. Myöskään sähkön siirtohäviöitä ei huomioida sähkön käytössä. Energian tuotannon toimipaikoilla sähkön, kaukolämmön ja teollisuushöyryn käyttö ilmoitetaan nettomääräisenä (pl. voimalaitosten nk. omakäyttö, ts. brutto- ja nettotuotannon erotus). Polttoaineiden käytöksi ei lueta tuotantoprosessien raaka-aineena käytettäviä öljy- tai muita energiatuotteita eikä hitsauskaasuja. Lomakkeen periaate Lomakkeille on painettu valmiiksi edellisenä vuonna ilmoittamienne polttoaineiden, sähkön ja lämmön energialähteet ja koodit. Jos olette ostaneet / käyttäneet lomakkeilla mainittuja polttoaineita, sähköä tai lämpöä tiedusteluvuonna, merkitkää niiden määrä- ja arvotiedot asianomaisille sarakkeille ja riveille. Jos olette tiedusteluvuonna ostaneet / käyttäneet myös sellaisia polttoaineita, sähköä ja lämpöä, joita vastaavia tekstejä ei ole valmiiksi painettu lomakkeelle, ilmoittakaa tiedot näistä kohdassa "Muut energialähteet". Katsokaa nimikekoodit ja mittayksiköt kohdasta Energialähdeluokittelu. Tilastotietojen merkitys päätöksenteossa Taloudellisten analyysien ja päätelmien pohjana tulee olla mahdollisimman luotettavat tietoaineistot. Tämä edellyttää, että teollisuudesta on säännöllisesti saatavissa systemaattiseen tiedonkeruuseen perustuvaa käyttökelpoista, luotettavaa ja ajankohtaista tilastotietoa. Tämän tietotarpeen turvaamisessa yritykset ovat edelleen avainasemassa, sillä tiedonkeruu muista lähteistä ei täytä läheskään kaikkia taloustilastoille asetettuja vaatimuksia. Tietojen keruu perustuu EU:n yritysdirektiiviin ja siinä polttoaineiden arvotietojen tilastointiin (komission asetus 2701/98). Lisäksi kyselyn tietoaineistoa käytetään hyväksi mm. Energiatilasto-julkaisun laadinnassa sekä hiilidioksidipäästöjen, kuormitustilinpidon ja kansantalouden tilinpidon laskennassa. Tilastojen nopea valmistuminen riippuu ratkaisevasti perustietojen nopeasta saamisesta. Tilastokeskus toivookin, että kalenterivuoden toimintaa koskevat tiedot palautetaan mahdollisimman nopeasti. Yksittäistä yritystä, toimipaikkaa tms. koskevat tiedot ovat luottamuksellisia. Perustietoja käytetään ainoastaan tilastojen laatimiseen. Tietoja yksittäisestä toimipaikasta ei anneta ulkopuolisille, ei myöskään toiselle viranomaiselle. Talouselämän tietohuollon turvaamiseksi perustietojen saanti yrityksistä virallisia tilastoja varten on useimmissa maissa haluttu turvata lakisääteisesti. Suomessa säädökset tilastojen laadinnasta on tilastolaissa vuodelta 2004 (280/2004). Toimintayksiköt, joista tiedot annetaan Energiatiedustelu kattaa Toimialaluokituksen 1995 päätoimialaluokat: C Mineraalien kaivu, D Teollisuus ja E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto. Tilastoyksikkönä (tiedonantoyksikkönä) on toimipaikka, jonka pääasiallinen toimiala on teollisuus (C-E). Täten myös ei-teollisten yritysten toimipaikat, jotka harjoittavat teollista toimintaa, kuuluvat tiedusteluun. Tiedot kerätään kaikilta vähintään 10 hengen yritysten toimipaikoilta. Lisäksi joillakin toimialoilla toiminnan luonteesta (esim. voimalaitokset) tai laajuudesta johtuen tiedusteluun kuuluu myös henkilöstöltään tätä pienempien yritysten toimipaikat. Toimipaikalla tarkoitetaan taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samanlaisten hyödykkeiden tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla. Edellisen mukaan toimipaikka voi jo sellaisenaan muodostaa yrityksen (yksitoimipaikkainen yritys) tai se voi olla selkeästi rajattava osa yritystä (monitoimipaikkainen / monitoimialainen yritys). Tällainen yksikkö on usein myös yrityksen pienin laskentayksikkö. Määritelmästä ja tilaston tietotarpeista seuraa, että yrityksen eri kunnissa sijaitsevat toimipaikat ovat aina erillisiä tilastoyksiköitä. Yritysten varsinaista liiketoimintaa palvelevista yksiköistä (apuyksiköistä) voidaan tiedot kysyä joissakin tapauksissa erillisellä lomakkeella samojen periaatteiden mukaan kuin varsinaisista toimipaikoista. Tällaisia apuyksikön luonteisia yksikköjä ovat mm.: pää-, keskus- tms. hallinnollinen konttori, keskusvarasto tai vastaava, tutkimus- tai kehittämisyksikkö, myyntikonttori, korjaamo tms. tehdaspalveluosasto, sivutoimipaikka
4 sekä rakenteilla oleva toimipaikka ( investointitoimipaikka, yritys tai yrityksen toimipaikka, jonka tuotannollinen toiminta ei ole vielä käynnistynyt). Energialähdeluokittelu Fossiiliset polttoaineet 1111 Jalostamokaasu t 1112 Nestekaasu kg 1121 Teollisuusbensiini t (1122 Moottoribensiini poistettu) 1123 Lentobensiini t 1131 Lentopetroli t 1132 Muut petrolit t (1133 Dieselöljy poistettu) 1134 Kevyt polttoöljy l 1135 Moottoripolttoöljy l 1139 Muut keskiraskaat öljyt t 1141 Raskas polttoöljy, s < 1% t 1142 Raskas polttoöljy, s > 1% t 1143 Muut raskaat öljyt t 1150 Öljykoksi t 1160 Kierrätys- ja jäteöljyt t 1190 Muut öljytuotteet t 1211 Antrasiitti t 1212 Kivihiili, bituminen t 1221 Puolibituminen hiili, ruskohiili t 1222 Hiilibriketit t 1228 Hiiliterva t 1229 Muu erittelemätön hiili t 1230 Koksi t 1240 Koksikaasu 1000 m3 1250 Masuunikaasu 1000 m3 1310 Maakaasu 1000 m3 Turve 2110 Jyrsinturve MWh 2120 Palaturve MWh 2130 Turvepelletit ja -briketit MWh Uusiutuvat ja sekapolttoaineet 3111 Halot, rangat ja pilkkeet i-m3 3112 Kokopuu- tai rankahake i-m3 3113 Metsätähdehake tai -murske i-m3 3121 Kuori i-m3 3122 Sahanpurut, kutterilastut ym. purut i-m3 3123 Puutähdehake tai -murske i-m3 3128 Erittelemätön teollisuuden puutähde i-m3 3129 Muu teollisuuden puutähde i-m3 3130 Puunjalostusteollisuuden jäteliemet t(ka) 3140 Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet MWh 3150 Kierrätyspuu i-m3 3160 Puupelletit ja -briketit t 3170 Kasviperäiset polttoaineet t 3180 Eläinperäiset polttoaineet t 3211 Kaatopaikkakaasu 1000 m3 3212 Jätevedenpuhdistuksen biokaasu 1000 m3 3213 Teollisuuden biokaasu 1000 m3 3219 Muu biokaasu 1000 m3 3220 Nestemäiset biopolttoaineet t 3231 Kierrätyspolttoaineet t 3232 Purkupuu t 3233 Kyllästetty puu t 3239 Muut sekapolttoaineet t 3240 Tuotekaasu (ks. ohjeet s. 8) 1000 m3 Muut energialähteet 4110 Ydinenergia GWh 4911 Muovijätteet t 4912 Kumijätteet t 4913 Ongelmajätteet t 4919 Muut jätteet MWh 4920 Teollisuuden reaktiolämpö MWh 4930 Teollisuuden sekundäärilämpö MWh 4940 Sähkö (sähkökattiloissa ja lämpöpumpuissa käytetty) MWh 4980 Vety 1000 m3 4990 Muut erittelemättömät energialähteet MWh Sähkö ja lämpö 5100 Sähkö MWh 5210 Kaukolämpö MWh 5220 Teollisuusprosesseissa käytetty lämpö/höyry MWh Käytetyt mittayksiköt l litra kg kilogramma t tonni t(ka) tonni (kuiva-ainetta) i-m3 irtokuutiometri 1000 m3 1000 kuutiometriä MWh megawattitunti = 1000 kwh GWh gigawattitunti = 1000 MWh
5 ENERGIANIMIKKEIDEN MÄÄRITELMIÄ Öljyt ja öljytuotteet Kaasut 1111 Jalostamokaasu Öljynjalostusprosessista talteen otettua energialähteenä käytettävää kaasua. Sisältää myös polttokaasut petrokemian teollisuudesta. 1112 Nestekaasu, LPG Nestekaasu on propaania, butaania tai näiden seosta. Kevyet öljyt 1121 Teollisuusbensiini Teollisuusbensiini on kevyttisle, jonka käyttö energianlähteenä on vähäistä. Sitä käytetään yleensä liuottimena tai syöttöaineena kemianteollisuudessa. 1123 Lentobensiini Lentobensiini on pienkoneisiin suunniteltu erikoistuote. Keskiraskaat öljyt 1131 Lentopetroli Lentopetrolia käytetään lentokoneiden suihkuturbiinien polttoaineena. 1132 Muut petrolit Sisältää moottoripetrolin, valopetrolin ja lämmityspetrolin. 1134 Kevyt polttoöljy, POK Kevyt polttoöljy on keskitisle, jota käytetään etenkin omakoti- ja muiden pienkiinteistöjen öljylämmityksessä, teollisuuden kuivaus-, sulatus- ja polttouunien ja erilaisten lämmitys- ja kuivauslaitteiden polttoaineena. Kevyttä polttoöljyä myydään useita eri laatuja eri tuotenimikkeillä. Dieselöljy, kevyt polttoöljy ja moottoripolttoöljy kuuluvat kaasuöljyihin ja ovat teknisesti lähes samoja tuotteita. Suomessa kevyeen polttoöljyyn on lisätty tunnistusainetta (punaista väriä) sen erottamiseksi dieselöljystä. 1135 Moottoripolttoöljy Moottoripolttoöljy on liikkuvien työkoneiden dieselmoottoreissa käytettäväksi soveltuva polttoaine. Se on dieselöljyä, joka on värjäämällä merkitty lievemmin verotetuksi öljyksi. Moottoripolttoöljyssä rikkipitoisuus on enintään 50 mg/kg 1139 Muut keskiraskaat öljyt Muihin keskiraskaisiin öljyihin luetaan kuuluvaksi kevyttä polttoöljyä vastaavat erikoistuotteet kuten esimerkiksi pyrolyysiöljy. Raskaat öljyt, POR Raskas polttoöljy on raakaöljyn tislautumattomasta jakeesta valmistettu polttoöljy, jota käytetään suurten öljylämmityslaitosten ja -voimaloiden, teollisuuden sulatus- ja polttouunien sekä laivojen ja dieselvoimaloiden polttoaineena. 1141 Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus < 1 % 1142 Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus > 1 % 1143 Muut raskaat öljyt Muihin raskaisiin öljyihin luetaan kuuluvaksi erikoistuotteet kuten esim. erikoisraskas pohjaöljy (ERP) ja muut pohjaöljyt. 1150 Öljykoksi Sisältää öljystä tislaamalla valmistetun koksin sekä katalyyttisen krakkauksessa syntyneen FCC- ja TCC-koksin. 1160 Kierrätys- ja jäteöljyt Öljymäärät, jotka on palautettu käytöstä mahdollisen puhdistuksen jälkeen ja hyödynnetään energialähteenä. 1190 Muut öljytuotteet Tähän luokkaan kuuluvat muihin luokkiin kuulumattomat öljytuotteet, mm raskaasta polttoöljystä tuotettu prosessikaasu. Hiili Kivihiili Kivihiili on kiinteää orgaanista fossiilista polttoainetta, jonka tehollinen lämpöarvo on yli 24 MJ/kg tuhkattomassa aineessa. Kivihiililaadut luokitellaan pääasiassa haihtuvien aineiden määrän ja lämpöarvon perusteella.
6 1211 Antrasiitti Antrasiitti on geologiselta iältään vanhin ja pisimmälle kehittynyt kivihiililaatu, jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on alhainen. Antrasiitin lämpöarvo on suurin, n. 33 MJ/kg. 1212 Kivihiili, bituminen Sisältää lämpöarvoltaan vähintään 24 MJ/kg olevat hiililaadut pois lukien antrasiitin. Muu hiili 1221 Puolibituminen hiili, ruskohiili Ruskohiili on geologiselta iältään nuori hiili. Se on vähemmän hiiltynyttä kuin kivihiili, mutta sisältää enemmän haihtuvia komponentteja kuten vetyä ja happea. Ruskohiilen lämpöarvo on alle 24 MJ/kg. 1222 Hiilibriketit Määrätyn kokoisia paloja, jotka valmistetaan kivihiilestä lisäämällä sidosaineita. 1228 Hiiliterva Koksin valmistuksen yhteydessä kivihiilestä muodostuva terva. 1229 Muu erittelemätön hiili 1230 Koksi Koksi on kivihiilestä kuivatislaamalla valmistettu polttoaine. Luokkaan sisältyy myös puolikoksi. 1240 Koksikaasu Koksin valmistuksesta sivutuotteena saatavaa vetyä ja kevyitä hiilivetyjä sisältävää kaasua. Kaasua käytetään energialähteenä koksaamoilla sekä muualla rauta- ja terästeollisuudessa. 1250 Masuunikaasu Masuunissa syntyvää masuunikaasua, joka puhdistuksen jälkeen käytetään polttoaineena lämmittämiseen ja energian tuotantoon. Tähän samaan luokkaan sisällytetään masuunikaasuun rinnastettava CO-kaasu. Maakaasu 1310 Maakaasu Maakaasu sisältää pääasiassa metaania ja jonkun verran muita kevyitä hiilivetyjä. Maakaasua käytetään energialähteenä teollisuudessa ja energiantuotannossa. Maakaasua voidaan käyttää myös liikenteen polttoaineena sekä raaka-aineena vedyn tuotannossa. Turve Turve on suokasvien hitaan maatumisen seurauksena syntynyttä, epätäydellisesti hajonnutta maalajia, joka on varastoitunut kasvupaikalleen erittäin märissä olosuhteissa. Turvetta käytetään polttoaineena kuivaamisen jälkeen. Turpeen seassa oleva liekopuu lasketaan osaksi turvetta. Jos turpeen joukkoon on lisätty puuta tai muuta polttoainetta, ilmoitetaan kukin polttoaine erikseen. 2110 Jyrsinturve Jyrsinturve on kuivatun suon pinnasta jyrsittyä hienojakoista jauhetta. 2120 Palaturve Palaturve on suon pinnasta erotettua paloiksi puristettua turvetta. Turpeen seassa oleva liekopuu lasketaan osaksi turvetta. 2130 Turvepelletit ja -briketit Turvepelletit ja -briketit ovat kuivatusta turvejauheesta puristamalla valmistettua polttoainetta. Biomassa Metsäpolttoaine, puu Sisältää metsästä, pakettipellolta tai energiapuuviljelmältä tms. energiakäyttöön korjatun ja kerätyn puun. 3111 Halot, rangat ja pilkkeet 3112 Kokopuu- tai rankahake Karsitusta runkopuusta tai puun koko maanpäällisestä biomassasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. 3113 Metsätähdehake tai -murske Ainespuun korjuun jälkeen oksista ja latvuksista viheraineineen tehty hake tai murske. Sisältää myös risutukeista tai kannoista valmistetun hakkeen tai murskeen. Teollisuuden puutähde Puunjalostusteollisuudessa tai muussa teollisuudessa syntyvä, energialähteenä käytettävä puutähde tai -sivutuote.
7 3121 Kuori Ainespuusta eri kuorintatekniikoilla syntyvä kuoritähde. 3122 Sahanpurut, kutterilastut ym. purut Sahauksessa ja puutavaran höyläyksessä tai hionnassa syntyvät tähteet, myös puupöly. 3123 Puutähdehake tai -murske Teollisuuden puutähteistä (rimat, tasauspätkät, levyteollisuuden viilut, vanerien syrjät yms.) tehty hake tai murske sekä sahateollisuuden sivutuotteena syntyvä kuorellinen tai kuoreton hake tai murske, joka ei sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä, raskasmetalleja tai muoveja. 3128 Erittelemätön teollisuuden puutähde Sisältää teollisuuden puutähteen, joka koostuu vähintään kahdesta edellä olevasta luokasta (esim. kuori ja sahanpuru), joita ei edes likimääräisesti arvioiden kyetä erottelemaan. 3129 Muu teollisuuden puutähde Sisältää muut biopolttoaineeksi luokiteltavat puutähteet (esim. rakennusmateriaaliteollisuudesta), joihin ei sisälly halogenoituja orgaanisia yhdisteitä, raskasmetalleja yms. epäpuhtauksia. 3130 Puunjalostusteollisuuden jäteliemet Sisältää mustalipeän ja sulfiittipohjaisen kemiallisen jäteliemen. 3140 Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Sisältää muut puunjalostusteollisuuden puuperäiset sivuja jätetuotteet kuten esim. mänty- ja koivuöljy, tärpätti, metanoli, piki, terva, suopa, kuitupitoiset lietteet (0-kuitu), laimeat ja väkevät hajukaasut sekä paperintuotannossa syntyneen materiaalikierrätykseen kelpaamattoman hylkypaperin tai muun poltettavan paperin, kartongin, pahvin tai viskoosijätteen. 3150 Kierrätyspuu Biopolttoaineeksi luokiteltava puhdas puutähde tai käytöstä poistettu puu tai puutuote, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja. Esim. uudisrakentamisen puutähde, puu- tai kuormalavat. 3160 Puupelletit ja -briketit Puristamalla sahanpurusta, höylänlastusta ja hiontapölystä tehtyjä puupuristeita. 3170 Kasviperäiset polttoaineet Kasviperäisiin polttoaineisiin kuuluvat peltobiomassa sekä muut kuin puuvartisten kasvien korjuutähteet ja jätteet. Näitä ovat mm. vilja, ruokohelpi, olki, järviruoko, rypsi ja pellava. 3180 Eläinperäiset polttoaineet Eläinperäisiin polttoaineisiin kuuluvat mm. liha- ja luujauho sekä eläinrasvat, myös lanta ja kuivike. Muut biopolttoaineet Biokaasu Biokaasu on mikrobiologisen prosessin tuote, jossa eloperäiset jätteet mätänevät bakteeritoiminnan ansiosta hapettomassa tilassa. 3211 Kaatopaikkakaasu Kaatopaikoilta talteen otettava biokaasu. Metaanipitoisuus n. 40 55 %. 3212 Jätevedenpuhdistuksen biokaasu Jätevedenpuhdistuslaitoksissa tuotettu biokaasu. Metaanipitoisuus n. 60 75 %. 3213 Teollisuuden biokaasu Teollisuusprosesseista (mm. elintarvike- ja metsäteollisuus) talteen otettava biokaasu. Metaanipitoisuus n. 70 80 %. 3219 Muu biokaasu Sisältää mm. maatilojen jätteistä tuotetun biokaasun. Metaanipitoisuus n. 55 65 %. 3220 Nestemäiset biopolttoaineet Nestemäisiin polttoaineisiin kuuluvat liikenne- tai lämmityskäyttöön valmistetut biomassa- tai kasviöljypohjaiset polttoaineet kuten biodiesel ja polttoaine-etanoli. Puunjalostusteollisuudesta saatava mäntyöljy sisältyy luokkaan 3140 Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet.
8 Sekapolttoaineet Sekapolttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka sisältävät sekä fossiilista että uusiutuvaa (biohajoavaa) hiiltä. 3231 Kierrätyspolttoaineet Teollisuuden, yritysten tai yhdyskuntien lajitelluista kuivista jätteistä valmistettu polttoaine, kuten REF, RDF, energia- tai kuivajäte, myös lajittelematon yhdyskuntajäte. 3232 Purkupuu Rakennusten ja rakenteiden purkamisesta syntyvä puujäte, joka sisältää muovipinnoitteita tai muita epäpuhtauksia, eikä näin ollen kuulu kierrätyspuuhun (koodi 3150). 3233 Kyllästetty puu Kyllästetyt puutuotteet, esim. ratapölkyt. 3239 Muut sekapolttoaineet Muut edellisiin luokkiin kuulumattomat sekapolttoaineet ja -kaasut, kuten erittelemätön teollisuusjäte ja siistausjäte. Mikäli näiden polttoaineen fossiilista osuutta ei ole erikseen määritelty, ne lasketaan kokonaan fossiilisiksi. 3240 Tuotekaasu (kaasutettu) Kiinteistä raaka-aineista termisessä kaasutusprosessissa valmistettu polttoainekaasu. Tuotekaasua ei tule ilmoittaa tässä kyselyssä vaan sen sijaan tuotekaasun raakaaineet omissa nimikkeissään. Ydinenergia 4110 Ydinenergia Muut energialähteet Muut polttoaineena käytettävät sivu- ja jätetuotteet 4911 Muovijätteet 4912 Kumijätteet 4913 Ongelmajätteet 4919 Muut jätteet 4920 Teollisuuden reaktiolämpö lämpöä luovuttavasta kemiallisesta reaktiosta (esim. pasutus, katalyyttinen prosessi). Lämmön energiasisältöä ei ole sisällytetty missään muodossa aikaisemmin energialähteeksi. Reaktiolämpö käytetään hyväksi sähkön ja/tai lämmön tuotantoon ja se korvaa muuta primäärienergiaa. Tähän luokkaan sisältyy lisäksi polttoaineiden teholliseen lämpöarvoon sisältymätön savukaasuista talteen otettu lämpö, joka pienentää muun primäärienergian tarvetta. 4930 Teollisuuden sekundäärilämpö Teollisuuden prosessista talteen otettua sekundäärilämpöä/energiaa, jota käytetään energialähteenä sähkön ja/tai lämmön tuotannossa (esim. metsäteollisuudessa hiomolta tai hiertämöltä talteenotettu lämpö). Sekundäärilämpö huomioidaan sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineena, jotta hyötysuhde ei nousisi laitostasolla yli 100 prosentin. 4940 Sähkö, sähkökattiloissa ja lämpöpumpuissa käytetty 4980 Vety 4990 Muut erittelemättömät energialähteet Muu edellisiin luokkiin kuulumaton polttoaine. Sähkö ja lämpö 5100 Sähkö 5210 Kaukolämpö Voimalaitoksen/lämpölaitoksen tuottama lämpö, joka siirretään lämmönsiirtimestä kuluttajille suljetussa kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämpöä käytetään rakennusten lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen. 5220 Teollisuusprosesseissa käytetty lämpö/höyry Voimalaitoksessa tai höyrykeskuksessa tuotettua tai eksotermisestä reaktiosta talteen otettua teollisuuslämpöä/höyryä, jota käytetään teolliseen tuotantoon, esim. paperin kuivaukseen, lämpötilojen nostoon reaktion vaatimalle tasolle jne. (huom. rakennusten lämmitykseen ostettu/toimitettu lämpö kohtaan Kaukolämpö ). Ei sisällytetä sekundäärilämmön käyttöä eikä turbiiniin syötettyä, sähkön tuotantoon käytettyä höyryä. Teollisuuden reaktiolämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka syntyy sivutuotteena teollisuusprosessin eksotermisesta,