29.9.2011 Haahtela-hintaindeksi II / 2011 Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä indeksialueilla ja sitä käytetään Talonrakennuksen Kustannustieto (Taku ) -järjestelmässä uudis-, korjaus- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Hintaindeksin aluekohtaiset pisteluvut julkaistaan Talonrakennuksen Kustannustieto järjestelmässä vastaamaan kunkin vuoden tammikuuta. Rakennushankkeiden budjetointia varten indeksin kehittyminen ennustetaan vuodeksi eteenpäin. Vuoden aikana indeksin kehittymistä ja tulevaisuuden ennustetta tarvittaessa päivitetään. Haahtela -hintaindeksi julkaistaan www.haahtela.fi -sivustolla, mistä ilmoitetaan sähköpostilla rekisteröityneille käyttäjille. 85 75 1 2 3 4 5 6 65 55 45 2011 Haahtela-kehitys Oy 35 1/91 1/92 1/93 1/94 1/95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/001/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 Haahtela-indeksi syyskuu 2011 ja ennuste alkuvuodelle 2012 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet 107
Suhdannekuva Kansantalous Suomessa on kasvanut viimeiset puolitoista vuotta valtion elvytystoimien ja vientikysynnän ansiosta, mutta on nyt lähes pysähtynyt. Suhdanteiden odotusarvot ovat kääntyneet negatiivisiksi koko Euroopassa. Valtion velka on kasvanut eikä uutta elvytysvaraa juuri ole. Suureksi ongelmaksi ja koko Euroopan talouskehityksen uhaksi on muodostunut ylivelkaantuneiden euromaiden tukeminen, joka odottaa ratkaisuaan. Euroalueen pankkien välillä vallitsee nyt luottamuspula ja yritysten lainamarginaalit kasvavat. Keskuspankkikorko on alhaalla ja inflaatio nousussa. Yhdysvalloissakin liittovaltion budjetti on alijäämäinen, valtionvelka jättimäinen, talouskasvu heikkoa ja työttömyys sitkeästi korkea. Elvytysvara on sielläkin supistunut, keskuspankin korkotaso lähellä nollaa ja inflaatiohuolet nousseet. Vaikutus rakentamiseen Suomessa Rakentamisen painopiste on ollut vapaarahoitteisessa sekä valtion asuntorahaston elvytystä varten luomassa välimallin asuntotuotannossa. Keväällä liike-, toimisto-, teollisuusja logistiikkarakennuksia on aloitettu aiempaa enemmän. Tuotantokapasiteetti oli keväällä täyskäytössä ja markkinat ylikuumentumassa. Vapaarahoitteisten asuntojen tuotanto- ja myyntihintojen ero on kasvanut ennätyssuureksi pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Kesällä omaperusteisen tuotannon käynnistämiseen on tullut lisääntyvää varovaisuutta. Rakenteilla olevat hankkeet pitävät rakentamispalveluiden kysynnän kuitenkin loppuvuonna suurena. Rakentaminen siirtyy runkorakennusosista sisävalmistukseen ja talotekniikkaan. Asuntojen tarve ja kuluttajalainojen alhaiset korot puoltaisivat asuntorakentamisen käynnistyksiä. Kaavoitettua ja rakentamiskelpoista maatakin on. Heikentynyt ja epävarma taloustilanne, ostopotentiaalin väheneminen sekä yrityslainojen kallistuminen hillitsevät kuitenkin asuntotuotantoa. Muu rakentaminen seuraa talouden suhdannekuvan muutosta ja vähenee. Julkista rakentamista painaa lisäksi valtion ja kuntien velkaisuus. Omakotirakentaminen riippuu työttömyyden odotusarvojen kehityksestä. Maataloudessa on edessä rakenteellisia muutoksia, mikä jarruttaa investointeja. Talonrakentamisen määrä Uudisrakentaminen on kuluvana vuonna ennusteen mukaista (Haahtela 12/2010). Alkuvuosi oli odotettua kiivaampaa rakentamisen aikaa, mutta vuoden loppua kohti rakennustoiminta jo vähän hiljenee. Uusia aloituksia tänä vuonna tulee olemaan noin 37 miljoonaa kuutiometriä. Näistä asuntoja on 12 Mm3 ja 28.000 kappaletta (ennuste 30.000 kpl). Liike- ja toimistorakentamisen uudistuotannon aloitusmääräksi muodostuu 6 Mm3. Teollisuus- ja logistiikkarakentamisen aloitukset kasvanevat 8,5 miljoonaan kuutiometriin (ennuste 7,5 Mm3). Kokonaisuutena uudisrakentaminen pienenee noin 4 % edellisvuodesta. Toisaalta toipuminen taantumavuoden 2009 tasosta on ollut asuntotuotannon vauhdittamana ripeää; kahdessa vuodessa nousua noin 17 %. Korjausrakentamisen suhteellinen osuus vähenee nyt toista vuotta ja on tänä vuonna 35 40 %:a talonrakennustoiminnan arvosta. Painopiste on edelleen asuntoyhtiöiden talotekniikkapainotteisissa peruskorjauksissa. Tulevaisuutta varjostaa talouskehityksen poikkeuksellinen epävarmuus ja jopa arvaamattomuus. Talvella ja keväällä 2012 talonrakentaminen vähenee, kun uudisaloitukset tai korjausrakentaminen eivät kompensoi valmistuvaa tuotantoa. Lähiajat osoittavat sitten ensi vuoden lopun suunnan. Jos kansantalous pysyy edes hitaassa kasvussa, euroalueen velkakriisiin löytyy elvyttäviä ja luottamusta parantavia ratkaisuja ja korko- ja inflaatiotaso säilyy maltillisena, talonrakennustuotannon väheneminen on lyhytaikaista. Vuo-
den 2012 aloitukset olisivat tällöin lähes kuluvan vuoden tasolla. Velkakriisin pitkittyessä ja ratkaisujen horjuttaessa luottamusta talouden rakenteisiin, suhdanneherkkä talonrakennustoiminta vuonna 2012 hiljenee. Talonrakentamisen tarjoushinnat Tarjoushinnat kohosivat keväällä ennakoitua nopeammin. Jo kesän alussa saavutettiin vuoden lopulle ennakoitu tarjoushintojen taso. Nousu taittui loppukesällä ja vuoden lopussa tarjoushinnat ovat ennusteen mukaisia tai hieman sen alapuolella (Haahtela 12/2010). Epävarmuus tulevasta aiheuttaa suuria tarjoushintaeroja. Tarjoushalukkuus kasvaa. Muutos on aluksi hidasta kun keskeneräiset rakennustyöt pitävät alan työllistettynä. Suomalaisella rakennustyöllä on suuria vaikeuksia olla kilpailukykyistä. Hintaero suomalaisen ja ulkomaalaisen työvoiman välillä on kasvanut ja ulkomaalaiset tekevät yhä suuremman osan työmaatyöstä. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kesän jälkeen kääntyneet selvään laskuun. Varastojen tyhjentyessä tällä on melko nopea vaikutus rakennustuoteteollisuuden menoihin. Kun samanaikaisesti tuotteiden kysyntä laskee, odotettavissa on rakennusmateriaalien halpeneminen, joka yleensä ilmenee alennusprosenttien kasvuna. Talonrakentamisen tarjoushinnat laskevat ensi talvena. Jos rakentamisen määrä pysyy lähellä tämän vuoden tasoa, hinnat palautuvat nykytasolle jo ensi kesänä. Jos rakentaminen hiljenee, tarjoushinnat laskevat selvästi. Molemmissa tapauksissa hintakilpailu kiristyy ja ulkomaalaisten tekemän talonrakennustyön osuus edelleen kasvaa. Käynnissä olevien infrahankkeiden pitkäkestoisuus saattaa säilyttää maarakentamisen tarjoushinnat nykytasolla muuta talonrakennustoimintaa pitempään ja talotekniikan hintatasoa voi jonkin aikaa ylläpitää keskeneräinen korjausrakentaminen. 109
Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 9/2011 1/2012 5/2012 9/2012 ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI Helsinki 84,0 83,0 82,0 83,0 1 Espoo 84,0 83,0 82,0 83,0 1 Vantaa 84,0 83,0 82,0 83,0 1 Kauniainen 84,0 83,0 82,0 83,0 1 Järvenpää 83,0 82,0 81,0 82,0 2 Kerava 83,0 82,0 81,0 82,0 2 Sipoo 83,0 82,0 81,0 82,0 2 Tuusula 83,0 82,0 81,0 82,0 2 Kirkkonummi 83,0 82,0 81,0 82,0 2 Hyvinkää 81,0 80,0 79,0 80,0 3 Vihti 81,0 80,0 79,0 80,0 3 Nurmijärvi 81,0 80,0 79,0 80,0 3 Lohja 81,0 80,0 79,0 80,0 3 Porvoo 81,0 80,0 79,0 80,0 3 Riihimäki 81,0 80,0 79,0 80,0 3 Lahti 81,0 80,0 79,0 80,0 3 Hämeenlinna 81,0 80,0 79,0 80,0 3 Forssa 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Muu Uusimaa 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Heinola 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Kotka 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Kouvola 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Kuusankoski 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Anjalankoski 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Imatra 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Lappeenranta 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Muu Etelä-Suomi 75,0 74,0 73,0 74,0 5 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Tampere 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Tampereeseen rajoittuvat ymp. kunnat 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Turku 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Turkuun rajoittuvat ympäristökunnat 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Naantali 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Raisio 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Jyväskylä 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Nokia 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Jyväskylään rajoittuvat ymp.kunnat 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Valkeakoski 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Sastamala 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Muu Pirkanmaa 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Salo 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Uusikaupunki 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Muu Varsinais-Suomi 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Pori 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Rauma 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Vaasa 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Kokkola 72,0 71,0 70,0 71,0 6 Pietarsaari 72,0 71,0 70,0 71,0 6 Seinäjoki 72,0 71,0 70,0 71,0 6 Muu Länsi-Suomi 72,0 71,0 70,0 71,0 6 ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Kuopio 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Joensuu 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Kuopioon rajoittuvat ympäristökunnat 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Mikkeli 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Joensuuhun rajoittuvat ymp. kunnat 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Savonlinna 72,0 71,0 70,0 71,0 6 Iisalmi 72,0 71,0 70,0 71,0 6 Varkaus 72,0 71,0 70,0 71,0 6 Lieksa 72,0 71,0 70,0 71,0 6 Muu Itä-Suomi 72,0 71,0 70,0 71,0 6
Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 9/2011 1/2012 5/2012 9/2012 OULUN LÄÄNI Oulu 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Ouluun rajoittuvat ympäristökunnat 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Kajaani 75,0 74,0 73,0 74,0 5 Raahe 72,0 71,0 70,0 71,0 6 Muu Oulun lääni 72,0 71,0 70,0 71,0 6 LAPIN LÄÄNI Pello-Kemijärvi -linjan pohjoispuoli 81,0 80,0 79,0 80,0 3 Kemi 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Tornio 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Rovaniemi 78,0 77,0 76,0 77,0 4 Muu Lapin lääni 75,0 74,0 73,0 74,0 5 AHVENANMAAN LÄÄNI Maarianhamina 81,0 80,0 79,0 80,0 3 Muu Ahvenanmaa 78,0 77,0 76,0 77,0 4 111
Indeksialue Ajankohta Alue 6 Alue 5 Alue 4 Alue 3 Alue 2 Alue 1 1/2000 53,0 56,0 60,0 64,0 68,0 72,0 4/2000 53,0 57,0 61,0 65,0 70,0 74,0 9/2000 54,0 57,0 61,0 66,0 70,0 74,0 1/2001 54,0 58,0 62,0 67,0 72,0 76,0 4/2001 54,0 58,0 62,0 67,0 73,0 78,0 9/2001 54,0 57,0 61,0 66,0 71,0 76,0 1/2002 54,0 57,0 59,0 64,0 69,0 74,0 4/2002 55,0 57,0 59,0 63,0 68,0 72,0 9/2002 55,0 58,0 60,0 64,0 68,0 72,0 1/2003 55,0 58,0 61,0 65,0 69,0 72,0 4/2003 56,0 59,0 62,0 66,0 68,0 72,0 9/2003 57,0 60,0 63,0 66,0 68,0 72,0 1/2004 57,0 60,0 63,0 66,0 69,0 72,0 4/2004 58,0 61,0 64,0 67,0 70,0 73,0 9/2004 59,0 62,0 65,0 68,0 71,0 74,0 1/2005 61,0 64,0 67,0 70,0 73,0 75,0 5/2005 62,0 65,0 68,0 71,0 74,0 76,0 9/2005 63,0 66,0 69,0 72,0 75,0 76,0 1/2006 63,0 66,0 69,0 72,0 75,0 76,0 5/2006 64,0 67,0 70,0 73,0 76,0 77,0 9/2006 67,0 70,0 73,0 76,0 79,0 80,0 1/2007 68,0 71,0 74,0 77,0 80,0 81,0 5/2007 71,0 73,0 76,0 79,0 82,0 83,0 9/2007 72,0 74,0 77,0 80,0 83,0 84,0 1/2008 73,0 75,0 78,0 81,0 84,0 85,0 5/2008 77,0 80,0 83,0 86,0 88,0 89,0 9/2008 73,0 75,0 78,0 81,0 84,0 85,0 1/2009 70,0 73,0 76,0 78,0 80,0 81,0 5/2009 67,0 70,0 73,0 75,0 77,0 78,0 9/2009 65,0 68,0 71,0 73,0 75,0 76,0 1/2010 62,0 65,0 68,0 70,0 72,0 73,0 5/2010 63,0 66,0 69,0 72,0 74,0 75,0 9/2010 64,0 67,0 70,0 73,0 75,0 76,0 Talonrakennuksen Kustannustietokirjan tietoaineisto on julkaistu 1/2011 hintatasossa. 1/2011 66,0 69,0 72,0 75,0 77,0 79,0 5/2011 68,0 71,0 74,0 77,0 79,0 81,0 9/2011 72,0 75,0 78,0 81,0 83,0 84,0 Ennuste loppuvuodelle 2011 sekä alkuvuodelle 2012 1/2012 71,0 74,0 77,0 80,0 82,0 83,0 5/2012 70,0 73,0 76,0 79,0 81,0 82,0 9/2012 71,0 74,0 77,0 80,0 82,0 83,0 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet