Perustutkintokoulutuksen opinnäytetöiden arviointikriteerit filosofisessa tiedekunnassa KANDIDAATIN TUTKIELMA Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluvan kandidaatin tutkielma. Se on pienimuotoinen tieteellinen opinnäytetyö, joka laaditaan kunkin tieteenalan tieteellisiä periaatteita noudattaen ja voidaan tehdä oppiaineessa sovittujen linjausten mukaan joko yksilö- tai parityönä. KANDIDAATIN TUTKIELMIEN ARVIOINTI JA ARVOSTELU Arvioinnin yleiset kriteerit Filosofisen tiedekunnan yhteisten arviointiperiaatteiden tavoitteena on täsmentää, millaisiin seikkoihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota ja miten ne kytkeytyvät tutkielmasta annettavaan arvosanaan. Opiskelijalle kriteerit osoittavat, millaisiin seikkoihin kirjoittamisessa on syytä kiinnittää huomiota. Tiedekunnan vahvistamat yhteiset kriteerit ovat pakostakin luonteeltaan yleisiä. Niitä voidaan täsmentää osastojen/oppiaineiden hyväksymillä yksityiskohtaisilla kriteereillä. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyytensä oman alansa tieteelliseen ajatteluun ja käytäntöihin. Tutkielman laatijan tulee kyetä kirjallisesti työskentelemään asetetun tutkimusongelman parissa. Hänen tulee hallita tieteellisen tutkimuksen tekemisen perustiedot ja -taidot ja jokin tutkimusmenetelmä. Tutkielma on ensisijaisesti seminaarin yhteydessä tehtävä työ, jolloin opiskelija saa ohjausta kandidaatintutkielman ohjaajalta. Tutkielma voi olla myös kahden opiskelijan yhteinen työ sillä edellytyksellä, että kummankin opiskelijan tekemä itsenäinen osuus tutkielmasta on arvosteltavissa.
Tutkielma arvioidaan mainesanoilla välttävä (numeerinen arvostelu 1), tyydyttävä (2), hyvä (3), kiitettävä (4) ja erinomainen (5). Arvioinnin yleisinä perusteina käytetään tutkimusalueeseen perehtymistä, kirjallisuuden valintaa ja sen soveltamista, tehtävän/ kysymyksen asettelua ja rajausta, tutkielman aineistoa ja analyysimenetelmiä, tuloksia ja niiden tarkastelua, johtopäätöksiä ja pohdintaa, esitystapaa ja eettisiä periaatteita. 2 Arvioinnin tukena voidaan käyttää kandidaatin tutkielman arviointilomaketta (ks. liite 1), jonka arviointiasteikko on seuraava: 0 = hylätty, 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen. Lomakkeessa on 7 näkökohtaa, jotka otetaan huomioon arvosanaa määriteltäessä. Lopullinen arvosana ei välttämättä ole osien keskiarvo kokonaisluvuksi pyöristettynä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa aiheen vaikeusaste tai jokin muu laskettua korkeampaan tai matalampaan arvosanaan painokkaasti vaikuttava seikka. Jos jokin osista arvioidaan arvosanalla 0, tutkielmaa ei voida hyväksyä. Tutkielman arvioitavat osa-alueet 1. Tutkimusalueeseen perehtyminen, kirjallisuuden valinta ja sen soveltaminen Arvioinnin kohteena on oman alan käsitteistön hallinta ja soveltaminen: onko käsitteiden käyttö asiantuntevaa, sopivaa käsiteltävään aiheeseen ja asianmukaista. Pelkkä kirjallisuuden referointi ei riitä hyvään tai sitä korkeampaan arvosanaan. Kyky käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä on ansioituneen tutkielman merkki. Lähteiden käyttötapa ja lähdekritiikki ovat myös arvioitavia osa-alueita. 2. Tehtävän/kysymyksen asettelu ja rajaus Tässä arvioidaan tehtävänasettelun onnistuneisuutta ja selkeyttä. Tutkielman tarkoitus ja tavoitteet tulee määritellä ja aihe rajata. Tutkielman on perustuttava asianmukaiseen ja ajankohtaiseen tausta-aineistoon. Tutkimustehtävä määrittää, muodostuuko tutkielmasta jäsentynyt kokonaisuus. 3. Tutkielman aineisto ja analyysimenetelmä Aineiston hankinta, riittävyys, analyysimenetelmät, niiden soveltuvuus ja käyttö ovat arvioitavia alueita. Empiirisissä tutkielmissa tämä on erityisen tärkeä arvioitava kokonaisuus. Tarkastellaan, onko menetelmän käyttö tarkoituksenmukaista, perusteltua ja asiantuntevaa. 4. Tulokset ja niiden tarkastelu Tulosten raportoinnin määrä ja laatu ovat arvioitavina. Arvioidaan riittävyyttä, asianmukaisuutta, teknistä toteutusta, taustaan (teoriaan) ja tutkimustehtävään sopivuutta,
tulkintojen luotettavuutta ja vakuuttavuutta sekä lopulta tulosten muodostamaa kokonaisuutta. 5. Johtopäätökset ja pohdinta Tarkastaja kiinnittää huomionsa tuloksista tehtyihin johtopäätöksiin ja pohdintoihin. Päätelmien johdonmukaisuus, yhteys teoreettiseen taustaan ja tuloksiin sekä argumentointi ovat arvioinnin ydintä. Myös tutkielman vahvuuksien ja heikkouksien arviointi sekä luotettavuuden tarkasteleminen kuuluvat arviointiin. Tutkimusprosessin kokonaisuuden kriittinen tarkastelu on hyvän tutkielman tunnusmerkki. 6. Esitystapa Arvioitavat alueet ovat kieliasu, tieteellisyys, oman alan tieteellisten käytäntöjen noudattaminen, viimeistely, lähdeviittaukset ja kirjallisuusluettelo. Lisäksi tekstin sujuvuus ja tyylilliset seikat vaikuttavat lopputuloksen tasoon ja onnistuneisuuteen. 7. Eettiset periaatteet Tutkimuksen tulee olla kaikin puolin eettisesti pitävä. Tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi ovat tutkimuksen eettisten periaatteiden mukaisia. 3 KANDIDAATIN TUTKINNON KYPSYYSNÄYTE Tehtyään tutkielman opiskelijan on ennen sen arviointia kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa, että hän hallitsee hyvin suomen tai ruotsin kielen ja hän on hyvin perehtynyt opinnäytteen alaan. Dekaani voi anomuksesta myöntää oikeuden kirjoittaa kypsyysnäytteen muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen sen jälkeen, kun tutkielma on lopullisessa muodossaan jätetty ohjaajalle tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteeltä odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. Kypsyysnäyte kirjoitetaan yleisinä kuulustelupäivinä tai erikseen sovitulla tavalla. Opiskelijalle annetaan 1-3 tutkielmaan liittyvää aihetta. Näistä valitaan yksi aihe, josta laaditaan essee, ei tenttivastausta. Kypsyysnäytteen hyväksyy asiasisällön osalta tutkielman ohjaaja ja kieliasun osalta kielikeskus. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Opinnäytetyötä ei voida arvioida ennen kypsyysnäytteen hyväksyttyä suoritusta.
4 TUTKIELMAN JÄTTÄMINEN Seminaarissa saamansa palautteen ja korjausehdotusten perusteella opiskelijalla on mahdollisuus korjata tutkielmaansa. Kandidaatin tutkielman valmistuttua se annetaan tutkielman ohjaajalle arvioitavaksi, ja opiskelija ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen. Hyväksytyn kypsyysnäytteen suorittamisen jälkeen tutkielma arvostellaan. Opintosuoritusmerkintää annettaessa on opintosuoritusrekisteriä varten ilmoitettava arvosanan lisäksi myös tutkielman nimi. Tutkielman etulehdelle on merkittävä kirjoittajan nimi, työn nimi sekä työn julkaisupaikka ja -aika sekä tutkielma laji. PRO GRADU -TUTKIELMA Maisterin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa pääaineen hyvää tuntemusta, valmiutta soveltaa tieteellistä tietoa, tieteellisten menetelmien tuntemusta, valmiutta tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun sekä tieteellisen viestinnän tuntemusta ja riittävää viestintätaitoa. Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma. Tutkielma voi olla myös kahden opiskelijan yhteinen työ, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettavissa ja arvioitavissa oleva itsenäinen osuus. Opinnäytetyön tiivistelmäpohja on saatavilla verkosta. PRO GRADU -TUTKIELMIEN ARVIOINTI JA ARVOSTELU Pro gradu tutkielmalle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee olla ohjaaja. Tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa tutkielmasta ja ehdotus sen mainesanaksi tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty.
Tarkastaja tulee määrätä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelija on jättänyt tutkielman lopullisen version tarkastukseen. (Tutkintosääntö, 24 ) Lausunto voi olla tarkastajien yhteinen. 5 Määräaikoihin ei lueta jaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta eikä 15.6.-15.8. (Tutkintosääntö, 23 ) Pro gradu -tutkielmat arvostellaan seitsenportaisella asteikolla: approbatur (a), lubenter approbatur (lub), non sine laude approbatur (nsl), cum laude approbatur (cl), magna cum laude approbatur (mcl), eximia cum laude approbatur (ecl) ja laudatur (l). Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelusta ennen opinnäytetyön hyväksymisestä päättämisestä. Tutkielman arvostelusta lähetetään opiskelijalle kirjallinen päätös. (Tutkintosääntö, 24 ) Arvioinnin yleiset kriteerit Pro gradu -tutkielman arvioinnissa tulee huomioida seuraavat kriteerit: - tutkimusaiheen, -tehtävän ja -ongelmien merkittävyys tieteenalan kannalta, niiden hahmottaminen ja muotoilu tutkielmassa sekä niiden johdonmukainen toteuttaminen - tutkimuksen suhteuttaminen aikaisempaan tutkimukseen ja tutkimuksen aihealueen tuntemus ja hallinta - teoreettinen tausta ja sen merkittävyys tutkimustehtävän kannalta - metodologinen tarkoituksenmukaisuus - aineiston riittävyys, käsittely ja hallinta - kuvaus-, analyysi- ja tulkintamenetelmien hallinta aineiston käsittelyssä - tutkimuksen eri osien perustelut ja kriittinen reflektiivisyys, kuten tulosten arviointi asetetun tutkimustehtävän kannalta, niiden suhteuttaminen alan tieteelliseen keskusteluun ja niiden merkityksen arviointi (innovatiivisuus) - tutkimuksen teon eettisten periaatteiden toteutuminen ja tutkimuksen luotettavuus
- esittämistavan selkeys (tutkielman looginen rakenne, tieteellisen esittämisen periaatteiden noudattaminen, korrekti kieliasu) 6 Arviointia laadittaessa on hyvä ottaa huomioon se, että puutteet jollakin tutkielman osaalueista voivat kompensoitua tutkielman toisen osa-alueen onnistuneella käsittelyllä. Arvosanakohtaiset luonnehdinnat Seuraavat arvosanoille esitetyt laadulliset luonnehdinnat ovat yleisluontoisia, ja niitä voidaan soveltaa eri painotuksin. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon tutkielmien erilainen suuntautuminen ja täsmentää osastojen/oppiaineiden linjaamilla yksityiskohtaisilla kriteereillä. Laudatur Eximia cum laude approbatur Korkeimpien arvosanojen tutkielmissa on täsmällisesti osoitettu tutkimusaiheen ja - ongelmien merkitys tieteenalan kannalta. Tutkielman tekijä osoittaa tuntevansa erinomaisesti tutkimuskohteeseensa liittyvän tutkimustradition ja suhteuttaa oman tutkimuksensa kriittisesti siihen. Tutkielma osoittaa tekijänsä erinomaista tieteenalan teorioiden ja menetelmien hallintaa ja kykyä itsenäisesti soveltaa niitä yleensä ja erityisesti omaan tutkimuskohteeseensa. Korkeimpien arvosanojen tutkielmat ovat teoreettisesti ja metodisesti innovatiivisia ja aineistoltaan merkittäviä. Niiden analyysi- ja tulkintaosat rakentuvat loogisesti ja kiinnittyvät eksplisiittisesti teoreettis-metodologiseen taustaansa. Tutkimustulokset on esitetty selkeästi ja osoitettu niiden perustuvan tehtyyn analyysiin ja tulkintaan. Tutkielma on luonteeltaan rakentavan kriittinen, eettisesti pitävä ja luotettava. Tutkielma on erinomaisesti kirjoitettu, se täyttää moitteettomasti tieteellisen tutkielman rakenteelliset ehdot ja yleiset tieteellisen esittämisen periaatteet ja on kieliasultaan virheetön.
Laudatur -tasoinen tutkielma poikkeaa eximia cum laude -tasoisesta tutkielmasta erityisen innovatiivisuutensa ja tieteenalan kannalta erityisen merkityksellistä, uutta tietoa tuottavan luonteensa vuoksi. Korkeimpien arvosanojen tutkielmat ovat julkaistavissa tieteellisinä julkaisuina, ja ne periaatteessa täyttävät sinällään tai pienin muutoksin lisensiaatin tutkielmalta vaadittavan tason. 7 Magna cum laude approbatur Cum laude approbatur Kyseiseen arvosanakategoriaan kuuluvien tutkielmien tutkimustehtävät on selkeästi asetettu ja suhteutettu tutkimustraditioon. Tutkielman rakenne on johdonmukainen niin, että siitä selkeästi erottuvat johdanto-, metodologia-, analyysi-, tulkinta- ja päätäntäjaksot. Tutkielman aineistot, teoreettis-metodologiset ja muut lähteet ovat tutkielman kannalta relevantteja ja tutkielmassa perusteltuja. Tutkielma vastaa selkeästi tutkimustehtävässä asetettuihin kysymyksiin. Tutkielma on esitystavaltaan ja muodoltaan moitteeton sekä tutkimuseettisesti pitävä. Cum laude approbatur on pro gradu -tutkielman odotustaso, josta magna cum laude approbatur -tasoinen tutkielma poikkeaa merkittävämmän painoarvonsa, suuremman innovatiivisuutensa ja parempien esittämistapojensa osalta. Non sine laude approbatur Lubenter approbatur Tähän kategoriaan kuuluvat tutkielmat, joissa tutkimustehtävä on selkeästi esitetty ja suhteutettu tutkimustraditioon. Tutkimuksella on teoreettinen ja metodinen perusta sekä tutkimustehtävän kannalta riittävä aineisto. Tutkielman rakenne, kieli ja esitystapa ovat lähes moitteettomia. Korkeammista arvosanoista tämän kategorian tutkielmat poikkeavat siinä, että ne sisältävät huomattavia puutteita joillakin arvioitavista osa-alueista. Esimerkiksi tutkielma on luonteeltaan mekaaninen ja epäitsenäinen sekä usein käsittelytavaltaan suppea tai sen tutkimustehtävä ja toteutus eivät ole tieteenalan kannalta
kovinkaan merkityksellisiä tai tutkimuksen eri osa-alueilla on keskeneräisyyttä. Tutkielman tulee kuitenkin olla tutkimuseettisesti pitävä. 8 Lubenter approbatur -tasoinen tutkielma poikkeaa non sine laude approbatur -tutkielmasta siinä, että se sisältää huomattavia puutteita runsaammin ja/tai useammalla osa-alueella. Approbatur Approbatur-tasoinen tutkielma sisältää melko vakavia sisällöllisiä, rakenteellisia ja metodologisia puutteita. Tutkielman aihevalinta, teoreettis-metodologiset valinnat ja taustat ovat sattumanvaraisia, jolloin tutkimusasetelma on epäonnistunut. Tutkielma on hyvin epäitsenäinen, jäljittelevä ja rakenteeltaan epäselvä. Hyväksyttävältä tutkielmalta kuitenkin edellytetään tieteellisen tutkielman rakenteen periaatteellista toteutusta, tieteellisen esitystavan periaatteiden noudattamista sekä tutkimuseettistä pitävyyttä. PRO GRADU -TUTKIELMAN OHJAUKSEEN LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA Jokaisella pro gradu -tutkielmaa tekevälle opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja. Ohjausprosessissa sekä ohjaajalla että ohjattavalla on velvollisuuksia ja oikeuksia, joista sovitaan prosessin alkuvaiheissa. Ohjausprosessi katsotaan alkavaksi syventävien opintojen tutkielmaseminaarista, jonka yhteydessä oppiaineen professori tai muu vastuullinen ohjaaja hyväksyy ohjattavan aiheen pro gradu -tutkielmaan sopivaksi. Aihetta hyväksyttäessä tulee huomioida se, että se on tieteenalan kannalta riittävän merkittävä ja sillä on mahdollisuus saavuttaa myös parhaat arvosanat. Ohjattava ja ohjaaja laativat yhdessä tutkielmalle aikataulun, jossa ohjattava pyrkii pysymään. Ohjaajan velvollisuutena on taata aikataulua tukeva riittävä palautteenanto ja muu ohjaus.
Opiskelija on velvollinen työskentelemään tutkielmansa suhteen itsenäisesti. Tämä huomioon ottaen ohjaajan ei tule ratkaista tutkimukseen liittyviä tieteellisiä ongelmia ohjattavan puolesta, mutta hänen velvollisuutensa on auttaa ohjattavaa esiin nousevien tieteellisten kysymysten ratkaisemisessa ja tukea tämän itsenäisiä pyrkimyksiä. Erilaisten mielipiteiden kunnioittaminen, asioiden rakentava käsittely, tasapuolisuus, joustavuus ja ajantasainen viestintä sekä sopimuksista kiinni pitäminen ovat hyvän ohjaussuhteen tunnusmerkkejä. 9 Ohjaajan ja ohjattavan välisen yhteistyön tulee perustua luottamukseen: ohjattavan tulee olla mahdollista luottaa ohjaajan asiantuntemukseen ja häneltä saamiensa neuvojen paikkansapitävyyteen. Ohjaajan tulee puolesta voida luottaa ohjattavan vilpittömyyteen tutkimuksen teossa, tiedonhankinnassa, tietojen esittämisessä ja ylipäätään tieteellisen tutkimuksen eettisten periaatteiden noudattamisessa. Mikäli ohjaaja katsoo, että tekeillä oleva tutkielma ylittää hänen asiantuntemuksensa rajat, on hän velvollinen etsimään ohjattavalle toisen ohjaajan. Myös opiskelija voi vaihtaa ohjaajaa pätevästä syystä, mutta asiasta on sovittava ohjaajan/ oppiaineen professorin kanssa. MAISTERIN TUTKINNON KYPSYYSNÄYTE Jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, hänen tulee maisterin tutkinnon kypsyysnäytteenä tehdä pro gradu -tutkielmastaan tiivistelmä, joka on kirjoitettu samalla kielellä kuin kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte tai vaihtoehtoisesti artikkeli tai tutkimusraportti ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Kypsyysnäyte suoritetaan ennen pro gradu -tutkielman arvostelua. Mikäli opiskelija ei ole aikaisemmin alemmassa korkeakoulututkinnossa kirjoittanut kypsyysnäytettä, niin hän suorittaa maisterivaiheessa kypsyysnäytteen, josta tarkastetaan opinnäytetyön alan perehtyneisyyden lisäksi myös suomen tai ruotsin kielen taito. Dekaani voi anomuksesta myöntää oikeuden kirjoittaa kypsyysnäytteen muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa.
10 TUTKIELMAN JÄTTÄMINEN JA SÄILYTTÄMINEN Pro gradu -tutkielmat jätetään kolmena kappaleena osastojen linjausten mukaisesti tarkastettavaksi Joensuun kampuksella oman oppiaineen/osaston kansliaan tai koulutuksen amanuenssille ja Savonlinnassa opintotoimistoon. Opiskelijan on syytä tuolloin myös varmistaa yhteystietojensa oikeellisuus. Pro gradu -tutkielman kirjoitusasua koskevat ohjeet on luettavissa tiedekunnan verkkosivuilla www.uef.fi/filtdk. Tutkielma on jätettävä viimeistään 10 päivää ennen kypsyysnäytteeseen osallistumista. Tutkielman etulehdelle on merkittävä kirjoittajan nimi, työn nimi sekä työn julkaisupaikka ja -aika sekä tutkielma laji. Tiivistelmä liitetään tutkielmaan nimikelehden jälkeen. Tutkielmassa tulee olla tutkielman kielellä kirjoitettu tiivistelmä ja siihen voi sisältyä myös muunkielinen (esim. englanninkielinen/suomenkielinen) tiivistelmä. Tiivistelmä(t) liitetään tutkielmaan nimikelehden jälkeen. Tiivistelmäsivun näytöllä täytettävä ja tulostettava pohja on tiedekunnan verkkosivuilla www.uef.fi/filtdk. Pro gradu -tutkielmat arkistoidaan mikrofilmattuina yliopiston kirjastossa. Tutkielman paperikappale säilytetään tiedekunnan asianomaisen oppiaineen/osaston kirjakokoelmassa. Opiskelijan luvalla yliopisto julkaisee verkkosivuillaan kaikki cum laude approbatur ja sitä ylemmän arvosanan saaneet pro gradu -tutkielmat. Tarkemmat tekniset ohjeet ja menettely esitetään tiedekunnan verkkosivuilla: www.uef.fi/filtdk. Muutoksenhaku Syventävien opintojen tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa suorituksen arvostelun tiedoksisaannista. (Tutkintosääntö, 27 ) Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö on toimitettava yliopiston kirjaamoon. Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Tutkintosääntö, 27 )
11 Liite 1 Kandidaatin tutkielman arviointilomake Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Osasto/oppiaine: Ohjaaja/tarkastaja: 1. Tutkimusalueeseen perehtyminen, kirjallisuuden valinta ja sen soveltaminen 2. Tehtävän/ kysymyksen asettelu ja rajaus 3. Tutkielman aineisto ja analyysimenetelmä 4. Tulokset ja niiden tarkastelu 5. Johtopäätökset ja pohdinta 6. Esitystapa 0 1 2 3 4 5 7. Tutkielma noudattaa tutkimuseettisiä periaatteita: Kyllä / Ei Tutkielman arvosana: Kommentteja, lisäperusteluja: Paikka ja päiväys: Tarkastajan allekirjoitus: