Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa

Samankaltaiset tiedostot
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Tulviin varautuminen

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos

Lapin tulvatilannekatsaus

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Hydrologinen mitoitus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Ilmastonmuutokset skenaariot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY Esko Kuusisto SYKE

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. vuosille

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistökuormitukseen Satakunnassa

65 Kemijoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

44 Lapuanjoen vesistöalue

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Ilmastonmuutoksen vaikutus

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT

Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( )

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Maaliskuu 2018 ( ) YLE Uutiset

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, veden laatu Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Suomen muuttuva ilmasto

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Hakkuri-indeksi Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja,

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Pudasjärven tulvakartta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Transkriptio:

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskus Rovaniemi 31.1.2013

Tulvat ja vesivarat tulevaisuudessa Talvi Etelä- ja Keski-Suomi: lumen sulanta ja vesisateet lisääntyvät -valunta kasvaa, jokitulvia ja hyydetulvia, kuormitus -vesistöjen keskusjärvet tulvivat Kevät Etelä-Suomi : vähemmän lunta sulamistulvat pienenevät Pohjois-Suomi: aluksi lisää lunta ja kevättulvat jopa kasvavat, lämpeneminen jatkuu kevättulvat pienenevät Kesä (syksy) haihdunta kasvaa -> valunta ja pohjavesivarat vähenevät suuret kesäsateet voimistuvat jopa 40-60 % -> lisää kesätulvia, taajamatulvia Vuosivalunnan muutos 5 % 10 %.

Sadannan ja lämpötilan muutos jaksolta 1961-2000 jaksolle 2070 2099 Suomessa HadCM2 skenaarion (Tuomenvirta et al. 2001). Lämpötilanmuutos[ C] I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 5,3 4,9 4,3 3,5 2,9 2,4 2,0 2,1 2,5 3,2 4,1 4,9 Sadannan muutos [%] I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 27 18 12 8 10 11 16 19 22 21 23 26

Mitoitussadannan kasvu, %. Mitoitussadannan kasvu ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vertailujaksolta 1961-1990 tarkastelujaksolle 2070-2099. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 suositeltu, suuret alueet suositeltu, pienet alueet keskiarvo 0 Tam-Hel Maal-Huht Tou-Kesä Heinä-Elo Syys-Loka Mar-Joulu

m 3 /s oc 1.4. 1.2. 1.12. 1.10. 1.8. 1.6. 1.4. 1.2. 1.12. 1.10. 1.8. 1.6. 1.4. 1.2. 1.12. 1.10. 1.8. 1.6. 1.4. 1.2. 1.12. 1.10. 1.8. 1.6. 1.4. 1.2. 1.12. 1.10. 1.8. 1.6. 1.4. 1.2. 1.12. 1.10. 1.8. 1.6. mm mm mm 20 0-20 Patojen mitoitustulvalaskenta ilmaston muuttuessa Lämpötila 30 Sadanta 25 20 15 10 5-40 0 300 250 Lumen vesiarvo 60 Mitoitussadannan muuttuminen, maalis-huhtikuu 200 150 100 50 0 50 40 30 Nykytilanne 2070-2099, pienempi 2070-2099, suurempi toistetaan laskelmat eri skenaarioilla etsitään suurimman tulvan ajankohta tarkistetaan säännöstelyohjeet saadaan ilmastonmuutostilanteen mitoitustulvat ( 5000v tulva) 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 2500 2000 1500 Mitoitustulva nyky 2070-2100, pienin 2070-2100, suurin 1000 500 0 5.4. 19.4. 3.5. 17.5. 31.5. 14.6.

Kemijoki: Mitoitussadantajakson vuorokausimaksimin muuttuminen nykytilanteesta vuoteen 2099.

Yhteenveto saaduista tuloksista Kemijoelta 31.1.2013 Pato Mitoitustulva, nykytilanne Mitoitustulva ilmastonmuutos 2099 Muutos Lokka ja Porttipahta 805 m 3 /s (syksy) 1080 m 3 /s (syksy) +34 % Kemijärvi 5887 m 3 /s (kevät) 5883 m 3 /s (kevät) 0 % jos lämpötila nousee 20 % arvioitua vähemmän 6792 m 3 /s (kevät) +15 % Valajaskoski 8014 m 3 /s (kevät) 7332 m 3 /s (kevät) -8 % jos lämpötila nousee 20 % arvioitua vähemmän 8587 m 3 /s (kevät) +7 % Petäjäskoski 8 139 m 3 /s (kevät) 7 383 m 3 /s (kevät) -9,3 % Ossauskoski 8 446 m 3 /s (kevät) 7 500 m 3 /s (kevät) -11,2 % Taivalkoski 8 922 m 3 /s (kevät) 7 724 m 3 /s (kevät) -13,4 % Isohaara 9 043 m 3 /s (kevät) 7 774 m 3 /s (kevät) -14,0 %

Patojen tulvajuoksutuskapasiteetin riittävyys ilmaston muuttuessa Riittävä Riittävä mutta seurattava Todennäköisesti riittämätön Pienimmät tulvat Suurimmat tulvat

Change of maximum water equivalent snow (%) from 1961-90 with +1 C o temperature and 20 % precipitation increases 31.1.2013

Wateradapt: Valajaskoski ilmastonmuutosskenaariot

Wateradapt: Käytetyt ilmastoskenaariot (IPCC 2007) ja niiden antama lämpötilan ja sadannan keskimääräinen muutos Suomessa 2040 69 referenssijaksoon 1971 2000 verrattuna. * Eri malliversioita, joissa parametrien arvot erilaisia, Q0=keskimääräinen herkkyys, Q16=suuri herkkyys ja Q3=pieni herkkyys (Collins ym. 2005) 31.1.2013 No Globaali ilmastomalli Alueellinen malli Päästöskenaario Lyhenne Lämpötilan muutos (ºC) 1 19 GCM keskiarvo - A1B Ka A1B 3.18 11.5 2 19 GCM keskiarvo - A2 Ka A2 3.15 10.9 3 19 GCM keskiarvo - B1 Ka B1 2.48 8.5 4 ECHAM5/MPI-OM - A1B Ech5 A1B 2.73 9.7 5 ECHAM5/MPI-OM - A2 Ech5 A2 2.45 8.1 6 ECHAM5/MPI-OM - B1 Ech5 B1 2.39 8.1 7 UKMO-HadCM3-Q0* - A1B Had A1B 3.38 8.4 8 UKMO-HadCM3-Q0* - A2 Had A2 3.33 9.6 9 UKMO-HadCM3-Q0* - B1 Had B1 2.29 5.6 10 CCSM3(NCAR) - A1B CCSM3 A1B 3.04 9.4 11 CCSM3 (NCAR) - A2 CCSM3 A2 3.27 8.5 12 CCSM3(NCAR) - B1 CCSM3 B1 2.40 6.8 13 UKMO-HadCM3-Q16 * RCA3 (C4I) A1B RCA3(C4I) Had A1B 2.86 20.2 14 ECHAM5/MPI-OM RCA3 (SMHI), 50 km resoluutio A1B RCA3 Ech5 A1B 50 2.02 9.9 15 ECHAM5/MPI-OM RCA3 (SMHI), 25 km resoluutio A1B RCA3 Ech5 A1B 2.11 12.0 16 ECHAM5/MPI-OM REMO (MPI) A1B REMO Ech5 A1B 2.01 8.3 17 UKMO-HadCM3-Q3* RCA3 (SMHI) A1B RCA3 Had A1B 2.53 16.2 18 UKMO-HadCM3-Q0* HadRM (Had) A1B HadRM Had A1B 4.10 15.1 19 CNMR/ARPEGE HIRHAM (DMI) A1B HIRHAM ARP A1B 2.58 4.7 Sadannan muutos (%)

Hiilidioksidin päästöjen (vasen) ja pitoisuuden (oikea) arvioitu kehitys kuudella SRESpäästöskenaariolla. Eri skenaariot poikkeavat toisistaan mm. väestönkasvun, tekniikan kehityksen ja ympäristönsuojeluun panostamisen suhteen. (IPCC 2000, Ruosteenoja, 2007) 31.1.2013

2070-99: 100 vuoden tulva Kasvaa Ei muutosta (± 10 %) Pienenee Minimi: Pienimmät tulvat 20 skenaariosta Maksimi: Suurimmat tulvat 20 skenaariosta Keskiarvo: Keskimääräiset tulvat 20 skenaariosta

2070-99 Tulvien ajoitus Vain kevät (>90 %) Lähinnä kevät (> 60 %) Eri vuodenaikoja Muut vuodenajat (< 40 % kevät) Referenssijakso 2070-99 (Mediaaniskenaario)

Lapin tulvariskien hallinta ja ilmastonmuutos Jäät ohenevat jääpatoriski pienenee: jääpatoennusteet, jäänsahaus Jääkansi myöhemmin -> suppo-ongelmia lisää Lumitulvat säilyvät /kasvavat aluksi: lumen määrän arviointi, lumilinjat, satelliitit Kemijärvi pidättää 1-2 vrk lumitulvahuippua: tarkat ennusteet Tulvavesien varastointi soille ja metsiin Penkereet (Kittilä, Saarenkylä) Sateet voimistuvat -> Kemijärven käyttö hankaloituu kesällä: säätutka, sade-ennusteet, tulovirtaamaennusteet

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Vesistöjen käyttö Pohjois-Suomen lumitulvat säilyvät. Kevät aikaistuu: Kemijärven säännöstelykäytännön sopeuttaminen Kemijoen patojen juoksutuskapasiteetin lisäys, mitoitustulvat kasvavat?

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Tulvantorjunta Vesistöt käsiteltävä kokonaisuuksina - Tulvavesien varastointi vesistöalueelle - Penkereiden rakentaminen - Pysyvien pumppujen asentaminen - Maankäytön muutokset - Rakentamisen rajoittaminen - Väliaikaiset tulvantorjuntarakenteet

Ilmastonmuutos ja vesivoima, ei suuria muutoksia Lapissa Lisäystä 0-10 % 2030 mennessä koko Suomessa Alkuatalven virtaamat kasvavat Lapissa Sateisempien ja lauhempien talvien lumen määrä ja kevättulvat kasvavat aluksi (?) Sopeutuminen Järvien säännöstelyn muutokset, aikaistunut kevät

Wateradapt: Kemijärven skenaariot

Wateradapt: Seitakorvan skenaariot

Marraskoski, virtaama 2010-39 verrattuna 1971-2000: CES-projekti

Maximum water equivalent of snow (mm) at 1961-90 and 2071-2100 with RCAO-H-A2 and RCAO-E-A2 scenarios 31.1.2013

Lumen syvyys (cm) Keskiarvon, min ja max muutos 2010-39 Clim-ATIC projekti Noora Veijalainen, SYKE Lumen syvyys, Kittilä 160 140 120 100 80 60 1971-2000 Min 1971-2000 Ka 1971-2000 Max 2010-39 Min 2010-39 Ka 2010-39 Max 40 20 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Lumen syvyys (cm) Keskiarvon, min ja max muutos 2040-69 Clim-ATIC projekti Noora Veijalainen, SYKE Lumen syvyys, Kittilä 160 140 120 100 80 60 1971-2000 Min 1971-2000 Ka 1971-2000 Max 2040-69 Min 2040-69 Ka 2040-69 Max 40 20 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Winter (Dec-Feb) runoff in mm at 1961-90 and 2071-2100 with RCAO-H-A2 and RCAO-E-A2 scenarios, (CWE, Finessi) 31.1.2013

Yearly runoff (mm) at 1961-90 and 2071-2100 with RCAO-H-A2 and RCAO-E-A2 scenarios 31.1.2013

Maximum soil moisture deficit (mm) at 1961-90 and 2071-2100 with RCAO-H-A2 and RCAO- E-A2 scenarios 31.1.2013

Kemijärvi, vedenkorkeus 2040-69, 2010-39 vs. ref. 1971-2000: CESprojekti

Seitakorva, virtaama, 2040-69 verrattuna 1971-2000: CES-projekti

Valajaskoski, virtaama 2010-39 verrattuna 1971-2000 :CES

Virtaama (m 3 /s) Tenojoki Onnelansuvanto virtaaman maksimit, -minimit ja - keskiarvot 1971-2000 ja 2010-39, lämpötilasta riippuva lämpötilan muutos (tdt): TULeVAT Onnelansuvanto virtaama 2000 1800 1971-2000 Min 1600 1400 1971-2000 Ka 1200 1000 800 1971-2000 Max 2010-2039 Min 600 400 200 2010-2039 Ka 2010-2039 Max 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Virtaama (m 3 /s) Onnelansuvannon virtaamien minimit, maksimit ja keskiarvot 1971-2000 ja 2040-69, suora lämpötilan muutos:tulevat Onnelansuvanto virtaama 2000 1800 1600 1971-2000 Min 1400 1971-2000 Ka 1200 1000 1971-2000 Max 800 2010-2039 Min 600 400 2010-2039 Ka 200 2010-2039 Max 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen : Patoturvallisuus Pohjoiset vesistöt: mitoitustulvat saattavat aluksi kasvaa lumen määrän kasvaessa (?)

Virtaama (m 3 /s) Toistuvuusanalyysi, yksi skenaario* 2040-69, Valajaskoski *huom! joillain skenaarioilla tulvat kasvavat enemmänkin 10000 Gumbelin jakauma 9000 8000 7000 6000 5000 Simuloidut 1971-2000 Simuloidut 2040-69 kaa1b Valaj_19712000_nyky_Gumbel Valaj_204069_kaa1b_Gumbel 4000 3000 2000 1000 0 0.00000 0.78556 Toistumisaika (v)

Virtaama (m 3 /s) Toistuvuusanalyysi 2010-39, Marraskoski *huom! joillain skenaarioilla tulvat kasvavat enemmänkin Gumbelin jakauma 3000 Simuloidut 1971-2000 2500 Simuloidut 2010-39 kaa1b 2000 19712000_nyky_Gumbel 201039_kaa1b_Gumbel 1500 1000 500 0 0.00000 0.78556 Toistumisaika (v)

Virtaama (m 3 /s) Toistuvuusanalyysi 2040-69, Marraskoski *huom! joillain skenaarioilla tulvat kasvavat enemmänkin 3000 Gumbelin jakauma Simuloidut 1971-2000 2500 Simuloidut 2040-69 kaa1b 2000 19712000_nyky_Gumbel 204069_kaa1b_Gumbel 1500 1000 500 0 0.00000 0.78556 Toistumisaika (v)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Taajamat Kesän rankkasateet kasvavat 40-60% - Sadevesiviemäreiden mitoitus - Vesihuollon pintavesiongelmilta suojauduttava - Lisää imeytysalueita kaupunkeihin - Tilapäisiä varastointialueita taajamiin Lammikointi,viherkaistat, avo- ja painanneojat - Säätutkan sadanta ja lyhytaikaisennusteet

Virtaama (m 3 /s) Onnelansuvannon virtaamien minimit, maksimit ja keskiarvot 1971-2000 ja 2040-69, lämpötilasta riippuva lämpötilan muutos (tdt): TULeVAT-projekti Onnelansuvanto virtaama 2000 1800 1971-2000 Min 1600 1400 1971-2000 Ka 1200 1000 800 1971-2000 Max 2040-2069 Min 600 400 200 2040-2069 Ka 2040-2069 Max 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Kittilän kevään 2012 tulva Vesi nousi korkeimmillaan tasolle 176.83 m 22.5. Vahinkoraja 176.80 m Virtaama suurimmillaan n.855 m3/s Vahinkoraja 850 m3/s Vahinkoraja 850 m3/s