HANKKEEN II VÄLIRAPORTTI (AJALTA ) hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla 2009-2010 HANKKEEN II VÄLIRAPORTTI (AJALTA 1.9.-31.12.2009) hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 4.3.2010 Minttu Peuraniemi Lohja 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 4 2 ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO... 5 3 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS... 8 4 HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET 1.9.-31.12.2009... 9 4.1 HANKKEEN SUUNNITTELU JA SEURANTA... 9 4.2 KUNTIEN YHTEISET TOIMINTAMALLIT ASETUKSEN SOVELTAMISEKSI... 9 4.2.1 Herkät alueet vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun erityisalueet...9 4.2.2 Toimintamallin luonnos... 10 4.3 NEUVONTATYÖ... 10 4.3.1 Neuvontamateriaali... 10 4.3.2 Verkkosivusto www.hajavesi.fi/www.glesbygdensvatten.fi... 10 4.3.3 Tapahtumat ja tilaisuudet... 11 4.3.4 Henkilökohtainen neuvonta kiinteistöllä... 11 4.4 MEDIATIEDOTUS... 13 4.5 HANKKEEN KOKEMUSTEN JA TULOSTEN JAKAMINEN... 14 LIITTEET. 17 Liite 1. Luonnos toimintamallin sisällysluetteloksi Liite 2. Esimerkkejä alalla esiintyvistä kysymyksistä Liite 3. Seminaarin ohjelma ja osallistujalista Liite 4. Raportti kartoituksista ja neuvonnasta Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009) 3

1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien käsittely on tehostunut merkittävästi viimeisten 10 20 vuoden aikana samalla kun hajakuormituksen osuus jätevesien kokonaiskuormituksesta on kasvanut (Uudenmaan maakuntaohjelma 2007 2010). Vesistöjen hajakuormitus muodostuu mm. maatalouden ravinnevalumista, kotitalouksien jätevesistä sekä sade- ja sulamisvesien aiheuttamasta luonnollisesta ravinteiden huuhtoutumisesta. Haja- ja lomaasutuksen osuus vesistöjen hajakuormituksesta on koko Suomessa keskimäärin arvioitu olevan noin 8% fosforin ja 3% typen osalta (Vesiensuojelun tavoiteohjelma 2015). Uudellamaalla, jossa viemäröinnin ulkopuolella olevaa haja-asutusta on runsaasti, ja jossa vesistöjen kokonaiskuormitus on suuri niiden kokoon nähden, haja-asutuksen jätevedet ovat vakava kuormitustekijä. Esimerkiksi Hiidenveden valuma-alueella loma- ja hajaasutus muodostavat yhteensä noin 13% fosforin ja 9% typen hajakuormasta. Herkillä saaristoalueilla haja- ja loma-asutuksella on lisäksi suora yhteys mereen. Kotitalouksien jätevedet sisältävät typpeä ja fosforia sekä mm. eloperäistä ainesta ja ulostebakteereja. Puhdistuskäsittelyn jälkeen nämä jätevedet puretaan tavallisesti kiinteistöjen pihapiireihin, juomavesikaivojen läheisyyteen sekä mataliin ojiin, lampiin, poukamiin tai latvavesiin. Puutteellisesti puhdistettuna ne lisäävät rehevöitymistä kuten leväkukintoja, veden happipitoisuuden vähenemistä ja aiheuttavat terveyshaittoja kuten ulostebakteerien sekoittumista uima- ja juomavesiin. Vuonna 2004 astui voimaan haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa uudistava ns. hajajätevesiasetus (Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Tavoitteena on siis estää pohja- ja pintavesien sekä talousvesien, omien tai naapurin kaivojen pilaaminen. Asetus säätää puhdistusvaatimukset jätevesien sisältämälle typelle ja fosforille sekä biologiselle hapenkulutukselle. Viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen uusien jätevesijärjestelmien on täytettävä vaatimukset heti ja olemassa olevien vuoteen 2014 mennessä. Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja jäteveden johtamisesta ympäristöön tuli tehdä jo vuoden 2008 alkuun mennessä. Hajajätevesiasetuksen toimeenpano edellyttää niin kiinteistön omistajien kuin viranomaistenkin toimia. Vaikka asetus on ollut voimassa useita vuosia, ei jätevesijärjestelmien uusimista ole tapahtunut odotettuun tahtiin ja uusittujenkin järjestelmien suunnittelussa, asennuksessa ja käytössä on havaittu puutteita. Em. seikoista johtuen kiinteistöjen omistajien neuvontaan tulee panostaa edelleen. Vesiensuojelun kannalta tärkeää on käyttää rajalliset resurssit erityisesti niiden alueiden tehostettuun neuvontaan, joilla vesiensuojelulliset vaikutukset ovat suurimmat ja tästä johtuen toimintamallin luominen ja kohteiden priorisointi on tärkeä tehtävä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on käynnistänyt alueellaan tiedotus- ja neuvontatoimintansa haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseksi pian asetuksen astuttua voimaan. LUVY on vuodesta 2004 alkaen mm. koordinoinut alueensa kuntien 4 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009 2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009)

hajajätevesiyhteistyötä ja vuosina 2007 2008 hanketta Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmien kehittäminen. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat rahoittaneet yhteistyötä alusta asti. Yhdistys on Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistys ja siten mukana alan valtakunnallisessa asiantuntijaverkostossa mm. kehittämässä liiton Opas jätevesien maailmaan verkkoportaalia (www.vesiensuojelu.fi/jatevesi). Hankkeen tarkoituksena on edistää vesiensuojelua ja kestävän kehityksen mukaista asumista nykyisillä haja-asutusalueilla. Hankkeen tavoitteena luoda Länsi-Uudenmaan olosuhteisiin sopiva toimintamalli hajajätevesiasetuksen soveltamiseksi painottaen vesiensuojelullisesti erityisen herkkiä sekä maankäytöllisesti haasteellisia alueita (jatkossa erityisalueet). Hankkeen toinen tavoite on kannustaa kiinteistönomistajia uusimaan jätevesijärjestelmänsä vesiensuojelun kannalta edistyksellisellä tavalla, erityisesti huomioiden käymälä- ja pesuvedet erottelevat ratkaisut ja yhteisratkaisut. Hankkeen tavoitteet ja toiminta pähkinänkuoressa: Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö Asetuksen noudattamisen tilan kartoitus Jätevesien käsittely erityisalueilla Ilmaiset neuvontakäynnit erityisalueiden kiinteistöillä 2 ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO Hankkeen toteutuksesta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen toteutukseen osallistuivat myös osaltaan Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hankkeen valvojana Uudenmaan liitossa toimi ympäristösuunnittelija Maija Toukola. Projektiorganisaatioon kuuluvat ohjausryhmä, työryhmä sekä LUVY:n projektityöntekijät. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna hankkeeseen osallistuvat kunnat, LUVY sekä Uudenmaan liitto. Ohjausryhmän tehtävänä oli hankkeen talouden seuranta ja suuntaaminen rahoittajanäkökulmasta sekä hankkeen asiasisällön seuranta ja toiminnan ideointi verkoston muodostaminen eli kokemusten, tiedon ja ideoiden vaihto jätevesiasioissa. Ohjausryhmä on kokoontunut 5.10.2009 ja 4.3.2010. Ohjausryhmän jäsenet vuonna 2009 ovat: Ympäristöpäällikkö Patrik Skult, Inkoo ja Siuntio Ympäristösihteeri Minna Sulander ja LVI-teknikko Matti Nieminen, Karkkila Ympäristötarkastaja Eija Kanninen, Lohja Rakennustarkastaja Paula Mäenpää, Nummi-Pusula Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009) 5

Ympäristötarkastaja Jouni Stordell, Raasepori Ympäristötarkastaja Mari Pihlaja-Kuhna, Vihti Ympäristösuunnittelija Maija Toukola, Uudenmaan liitto Karjalohjan kunta ei vielä ole nimennyt edustajaansa Hangon kaupunki ei vielä ole nimennyt edustajaansa Kuntien asiantuntijatyö tapahtui Länsi-Uudenmaan jätevesiyhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina kuntien ympäristö- rakennusvalvonta- ja ympäristöterveydenhuoltoviranomaiset. Työryhmäläiset kuuluvat hankkeen postituslistalle, joka sisältää n. 40 jäsentä. Työryhmä kokoontui vuonna 2009 viisi kertaa. Taulukko 1: Hankkeen ohjausryhmän ja työryhmän kokousajankohdat, aiheet ja osallistujamäärä henkilöinä ja kuntina. Päivämäärä, paikka Kokouksen aihe 17.3.2009, Lohja Työryhmä: Hankkeen suunnittelu 23.4.2009, Inkoo Työryhmä: Kesän töiden suunnittelu 26.5.2009, Vihti Työryhmä: Erityisalueiden alustava määrittely ja hankkeen seuranta 26.8.2009, Lohja Työryhmä: Kesän neuvontakampanjan tulokset 5.10.2009, Lohja Ohjausryhmä: väliraportin ja maksatushakemuksen hyväksyminen 25.11.2009, Vihti Työryhmä: Erityisalueet ja kuntien yhteiset määräykset 4.3.2010, Lohja Ohjausryhmä: väliraportin ja maksatushakemuksen hyväksyminen Osallistujamäärä (LUVYn edustajia), hlö Osallistujakunnat, kpl 8 (2) 6 7 (2) 7 6 (1) 6 9 (3) 5 9 (2) 7 8 (2) 7 9 (2) 7 Hankkeessa LUVY:n tehtäviin kuuluu: hankkeen kokonaiskoordinointi ohjausryhmän koollekutsuminen, kokousten sihteerinä toimiminen hankkeen toteuttaminen ohjausryhmän kanssa sovitulla tavalla työsuunnitelmaa noudattaen 6 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009 2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009)

talous- ja muiden raporttien laatiminen rahoittajalle tilaisuuksien, koulutuksien, seminaarien yms. järjestäminen tiedotusmateriaalien laadinta ja jakelu soveltamiskäytännön ja valvonnan mallintamista koskevan työn koordinointi jätevesiasiantuntijana toimiminen ja yhteydenpito hankkeen kohderyhmään esitteiden, tiedotteiden, neuvonta-aineistojen yms. materiaalien laadinta, verkkosivujen ylläpito LUVY:ssä hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi toiminnanjohtaja Jaana Lehtonen, joka tarjoaa hankkeen käyttöön vesiensuojelun asiantuntemusta 0,5 kk:n työpanoksella vuodessa. Lisäksi hän yhdistyksen toiminnanjohtajana osallistuu hankkeen suunnitteluun ja seurantaan. Hankkeen osa-aikaisena (80 % työaika) asiantuntijana aikavälillä 1.9.- 31.12.2009 toimi ympäristösuunnittelija (AMK) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi (työpanos 3,2 kk). Hanketyöntekijöinä toimivat ajalla 17.8.-16.10.2009 Karolina Örnmark (aikavälin 1.9.-31.12.2009 työpanos 1,5 kk) ja Sanna Helttunen (aikavälin 1.9.-31.12.2009 työpanos 1 kk). Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistui toimisto- ja taloushallintohenkilökuntaa (työpanos 0,5 kk/vuosi). Toiminnanjohtajan ja toimisto- ja taloushenkilökunnan työpanos haetaan maksatukseen koko vuoden 2009 osalta hankkeen toisessa maksatushakemuksessa, mihin tämäkin väliraportti liittyy. Kunnat tarjosivat hankkeelle asiantuntemustaan työryhmän edustajien muodossa, jotka osallistuivat työskentelyyn oman työnsä ohessa. Kunnat palkkasivat hankkeessa toimineen projektityöntekijän lisäksi omia harjoittelijoita/kesätyöntekijöitä kenttätöihin taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan. Näiden kustannuksia ei ole esitetty tässä hankkeessa rahoitettavaksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty ajanjaksolla 1.1.-31.12.2009 kunnissa hankkeen maastotöitä tehneet kesätyöntekijät. Taulukko 2: Kuntien kesätyöntekijät, joiden työpanosta ohjattiin kesällä 2009 hankkeen käyttöön. Työpanoksen määrä. Kunta Nimi Ajanjakso Työpanos, kk Raasepori Karolina Örnmark 27.4.-31.7.2009 3 (kunnan palkkaama) Lohja ja Nummi- Minna Tuominen 13.7.-28.8.2009 1,5 Pusula (kunnan palkkaama) Siuntio Karolina Örnmark 17.8.-25.9.2009 1,5 (hankkeen palkkaama Siuntion rahoituksella) Yhteensä 6 Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) Käymäläseura Huussi ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009) 7

Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry ja muut alueelliset vesiensuojeluyhdistykset Suomen ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus Natur och Miljö r.f. Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke Lohjan Saaristo-hankkeet 3 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille 2009-2010 on yhteensä 142 207. Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto (66 544, rahoitusosuus 46,79 %), Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (kunnilta perittävä vapaaehtoinen jäsenmaksu, 56 000, rahoitusosuus 39,38 %) sekä kunnat (19 663, rahoitusosuus 13,83 %). Vuodelle 2009 budjetoitiin yhteensä 66 214 kulut, joista Uudenmaan liiton osuus 50 %. Jaksolla 1.9.-31.12.2009 toteutuneet kulut olivat 27 583,50 ja koko vuoden 2009 kulut olivat yhteensä 56 383,28, eli n. 85,15 % budjetoidusta. Tarkemmat tiedot ilmenevät kustannuserittelystä (maksatushakemuksen liitteet 1-5). Ylijäävät varat siirretään vuonna 2010 käytettäviksi. Taulukko 3: Hankkeen kokonaisbudjetti 2009-2010 ja vuoden 2009 budjetin toteuma 31.12.2009 mennessä. Luvut pyöristetty. Budjetti 2009-2010 Budjetti 2009 Toteuma jaksolta 1.1.- 31.8.2009 Toteuma jaksolta 1.9.- 31.12.2009 Yhteensä 2009 Palkka- ja henkilöstökulut 115 895 54 275 27 446 20 337 47 782 Matkakulut 6 420 2 595 731 2 007 2 738 Ostopalvelut 1 464 732 0 0 0 Koneiden ja laitteiden 1 200 600 0 600 600 hankinta Toimisto- ja vuokrakustannukset 11 404 5 300 214 4 388 4 602 Luontaissuoritukset 0 0 0 0 0 Muut menot 5 824 2 712 408 252 660 YHTEENSÄ 142 207 66 214 28 800 27 584 56 383 8 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009 2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009)

4 HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET 1.9.-31.12.2009 Jaksolla II ( 1.9.-31.12.2009) hanketta toteutettiin hankesuunnitelman (18.12.2008, päivitetty 24.3.2009) sekä siinä esitetyn ja ohjausryhmässä 5.10.2009 täydennetyn ja hyväksytyn työohjelman mukaisesti. 4.1 Hankkeen suunnittelu ja seuranta Laadittiin työsuunnitelma loppuvuodelle 2009 ja alustavasti vuodelle 2010, joka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa 5.10. Järjestettiin ohjausryhmän kokous 5.10., jossa käytiin läpi ja hyväksyttiin hankkeen väliraportti ja maksatushakemus ajalta 1.1.-31.8.2009 sekä suunniteltiin loppuvuoden 2009 toimintaa. Järjestettiin työryhmän kokous 25.11., joissa käytiin läpi hankesuunnitelmaa, tehtyjä toimia ja suunniteltiin tarkemmin vuoden 2010 toimintaa. Pyydettiin niitä kuntia, jotka eivät vielä olleet vahvistaneet osallistumistaan hankkeeseen vuosina 2009 ja 2010, tekemään sen, sekä nimeämään edustajansa hankkeen ohjausryhmään. Laadittiin raportti Raaseporissa, Lohjalla, Nummi-Pusulassa ja Siuntiossa tehdyistä jätevesikartoituksista ja neuvontatyöstä (liite 4). Valmisteltiin hankkeen väliraportti II sekä toinen maksatushakemus. 4.2 Kuntien yhteiset toimintamallit asetuksen soveltamiseksi Kuntien yhteisiä toimintamalleja asetuksen soveltamiseksi lähdettiin tekemään ympäristöministeriön elokuussa julkaistun oppaan Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano pohjalta. Oppaasta ja sen linjauksista keskusteltiin työryhmän kokouksissa ja Erkki Santala piti aiheesta esitelmän hankkeen järjestämässä seminaarissa 12.11. Yhteisen toimintamallin rakentamisessa otetaan huomioon alalla jatkuvasti toistuvat kysymykset asetuksen soveltamisen haasteista, painopisteinä erityisalueet. 4.2.1 Herkät alueet vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun erityisalueet Vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityiset alueet ja jätevesien käsittely tällaisilla alueilla on hankkeen keskeinen painopiste. Herkkien alueiden määrittelyssä lähtökohtana pidettiin niitä alueita mitä ympäristöministeriön opastyöryhmässä oli noussut esille (mm. luokitellut pohjavesialueet, ranta-alueet, taajaan asutut alueet, lievennettyjen vaatimusten alueet). Lisäksi taustamateriaalina käytettiin kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä, sekä muita asiaan liittyviä ohjeita. Keskustelua herkistä alueista ja niiden priorisoinnista neuvonnan ja valvonnan kannalta käytiin työryhmän kokouksissa 26.5. ja 25.11. Jaksolla II: Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009) 9

Tehtiin yhteenveto kuntien määräyksistä jätevesien käsittelyn suhteen erityisalueilla. Tehtiin yhteenveto kiinteistöillä havaituista ongelmista määräysten toteuttamisessa. Käytiin keskusteluja kuntien määräyksistä ja suhtautumistavoista sekä linjattiin alustavasti kuntien yhteistä suhtautumistapaa. 4.2.2 Toimintamallin luonnos Hankkeen tavoitteena on luoda Länsi-Uudellemaalle yhteneväinen ja toimiva toimintamalli mm. neuvonta- ja valvontatyön priorisoinnista, itse kiinteistökäynneistä, tietojen tallennuksesta ja asetuksen tulkinnoista. Toimintamalli koostuu lyhyistä ja ytimekkäistä toimintaohjeista. Toimintamalliin kuuluvat myös menettelytapaohjeet, esimerkkitapaukset ratkaisuineen erityisalueiden kuvitteellisilla esimerkkikiinteistöillä. Menettelytapaohjeet kuvastavat kuntien yhteisiä linjauksia. Toimintamallin materiaalia voi myös käyttää mm. kuntakohtaisten määräysten pohjana. Jaksolla II: Hahmoteltiin toimintamallin sisältöä (liite 1) Kerättiin asetuksen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä, joihin alan eri toimijat kaipaavat vastauksia, hahmoteltiin niihin vastauksia työryhmässä (esimerkkejä liitteenä 2) 4.3 Neuvontatyö Hankkeen neuvontatyöhön kuuluu neuvontamateriaalin tuottaminen, tuotetun materiaalin jakaminen sidosryhmien käyttöön sekä haja-asutusalueiden asukkaiden ja alan toimijoiden neuvonta yleisötilaisuuksissa ja henkilökohtaisesti. Henkilökohtaista neuvontaa tarjotaan ennen kaikkea kesän neuvonta- ja kartoituskäynneillä, mutta myös puhelimitse (asiantuntijan puhelinaika) ja sähköpostitse aikataulujen salliessa. 4.3.1 Neuvontamateriaali Hankkeen toisella jaksolla selvitettiin, mitä neuvontamateriaalia olisi tarpeen tuottaa seuraavan kesän neuvontakiertuetta varten. Ainakin seuraavat tarpeet kirjattiin ylös: Vähäisen jätevesimäärän kiinteistön menettelytapaohje Jätevesijärjestelmän kunnostusta vaativan kiinteistön menettelytapaohje Menettelytapaohje sellaiselle kiinteistölle, jonka jätevesijärjestelmä on kunnossa Ohje siitä, miten kohtuuttomuustapauksissa toimitaan 4.3.2 Verkkosivusto www.hajavesi.fi/www.glesbygdensvatten.fi Hankkeessa käytetään hyväksi aiemmin Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen käyttöön luotuja verkkosivuja osoitteessa www.hajavesi.fi / www.glesbygdensvatten.fi. Jaksolla II 10 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009 2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009)

sivuja käytettiin hyväksi tapahtumien tiedotuskanavana ja hankkeen materiaalin jakamiseen. Sivuja päivitettiin tarpeen mukaan n. kerran viikossa. 4.3.3 Tapahtumat ja tilaisuudet Hanke järjesti pääasiassa alan ammattilaisille suunnatun seminaarin Vastauksia jätevesipulmiin 12.11.2009 klo 12-16. Ohjelmassa oli Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen esittely, ympäristöministeriön uudet ohjeet asetuksen toimeenpanolle, kesän kartoitustyön alustavia tuloksia sekä jätevesijärjestelmien hintavertailua. Osallistujia seminaarissa oli n. 30 (seminaarin ohjelma ja osallistujalista liitteenä 3). Tilaisuudessa keskustelu oli vilkasta ja uudet ohjeet ja tiedot saivat osakseen kiinnostusta. Seminaarin lisäksi hankkeen asiantuntija osallistui seuraaviin tilaisuuksiin: HAMK: suunnittelijakoulutus 15.-16.9. ja 21.-22.10. YSV ry: Lammin päivät 30.9.-1.10. (asiantuntijan puheenvuoro) Pyhäjärvi-instituutti: Voppe-jätevesikoulutus 20.10. (asiantuntijan puheenvuoro) Lohjan kaupunki: Jätevesi-ilta 17.11. (asiantuntijan puheenvuoro) Tekes: Hajajätevesien käsittely Asiakkuuksien hallinnasta kilpailukykyä webcastinglähetys 24.11. LUVY ry: Syyskokous 26.11. (asiantuntijan puheenvuoro) 4.3.4 Henkilökohtainen neuvonta kiinteistöllä Henkilökohtaista neuvontaa harjoitettiin pääasiassa kesäaikaan pilottialueiden kiinteistöillä tapahtuneilla neuvonta-/kartoituskäynneillä. Pilottialueiksi valittiin kohteita seuraavin kriteerein: - Jätevesien käsittelyn tehostamista on helppo perustella asukkaille, eli kyseessä erityisalue, kuten ranta-alue, pohjavesialue tai vastaava - Alue on todellista haja-asutusta, eli viemäriverkostoon liittyminen mahdotonta tai vain asukkaiden oman aktiivisuuden varassa - Alueella jätevedet ovat todellinen riski esimerkiksi vesistölle, pohjavedelle tai talousvesikaivoille - Alueista ensisijaisia kohteita olivat vedenoton kannalta tärkeät alueet sekä erityisen hyvässä tai huonossa kunnossa olevat vesistöt. Taulukko 6: Pilottialueet, valintakriteeri, kiinteistömäärä ja toteutuneet kiinteistökäynnit. Kunta Pilottialue Alueen erityispiirteet Raasepori Kaunislahti (Grundsjö) Långstrand-Öby- Vimonböle Tiheään asuttu alue Ranta-alue, saaristo Kiinteistöjä, joille neuvontaa tarjottiin 30 13 84 19 Toteutuneet kiinteistökäynnit, kpl (kiinteä asutus/ vapaa-ajan asutus) Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009) 11

Lohja Sjösäng Lohjanharjun pohjavesialue: Lehmijärvi ja Nummenkylä Keräkankareen pohjavesialue Saukkolan pohjavesialue Oinolan pohjavesialue Hyönölän pohjavesialue Tiheään asuttu alue Pohjavesialue, luokka I, osaksi ranta-aluetta Pohjavesialue, luokka I Vivamon pohjavesialue Nummi- Pusula Pohjavesialue, luokka I Pohjavesialue, luokka I Pohjavesialue, luokka I Pohjavesialue, luokka I Siuntio Raivio (Rödjan) Tiheään asuttu alue Lappers Tiheään asuttu alue 27 9 53 7 72 23 64 7 43 10 33 2 63 9 60 51 19 12 Pilottialueiden kiinteistöjä lähestyttiin ensiksi kirjeitse. Kiinteistökäynneistä tiedotettiin hankkeen, LUVY ry:n ja asianomaisen kunnan verkkosivuilla. Myös lehdistöä tiedotettiin neuvontakiertueen alkamisesta. Kirjeet lähetettiin postitse tai vietiin postilaatikoihin. Asukkaille annettiin mahdollisuus varata neuvontakäyntiä varten aika puhelimitse tai sähköpostitse. Lopulta asukkaille soitettiin ja tiedusteltiin kiinnostusta neuvontakäyntiin. Kiinteistökäynnit tehtiin pääasiassa arkisin klo 8-18. Erityistapauksissa käynti voitiin tehdä tämän jälkeenkin. Kiinteistökäynnin kesto vaihteli 0,75 2 h. Kiinteistökäyntiin kuului: Asetuksen vaatimusten sekä kunnan määräysten läpikäyminen Neuvontapaketin esittely ja sen luovuttaminen kiinteistönomistajalle Nykyisen järjestelmän ja sen vaatimien huoltotoimenpiteiden kertaus Kartoituslomakkeen täyttäminen, asianosaisen haastattelu Kohteen koordinaattien tallennus, jätevesijärjestelmän ja kaivon merkitseminen kartalle ja valokuvien ottaminen Neuvontapakettiin kuului: - Esite Opas jätevesien maailmaan - Verkkosivuesite Opas jätevesien maailmaan ja www.hajavesi.fi - Kyseessä olevan jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje - Jätevesijärjestelmän selvitys-lomake - Käyttöpäiväkirjamalli - Muistilista toimenpideluvan hakemista varten (kuntakohtainen) 12 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009 2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009)

- Lista asetuksen vaatimuksista suunnitelmalle, sekä lista asioista, joilla tulisi varautua suunnittelijan työhön - Lista alueella toimivista suunnittelijoista - Tarpeen mukaan myös kunnan omia ohjeita, kuten ohje ympäristönsuojelumääräyksistä, toimenpidelupahakemuslomake jne Kiinteistöjen jätevesienkäsittelystä ja asetuksen noudattamisesta on tarkoitus tehdä raportti opinnäytetyön muodossa. Raporttia tai kartoitusten alustavia tuloksia käsitellään ainakin hankkeen seminaarissa syksyllä 2009. 4.4 Mediatiedotus Hankkeen ja jätevesialan ajankohtaisista asioista tiedotettiin paitsi omien verkkosivujen kautta, myös lehdistön kautta. Jaksolla I laadittiin seuraavat tiedotteet (tiedotteen otsikon jälkeen esimerkkejä sen pohjalta ilmestyneistä lehtijutuista ja muista mediaesiintymisistä): 23.3.2009 Jätevesijärjestelmän uusimiseen kannattaa nyt hakea korjausavustusta - Jätevesijärjestelmän uusimiseen ehtii vielä hakea korjausavustusta (Iltalohja 25.3.2009) - Jätevesijärjestelmän uusimiseen kannattaa nyt hakea korjausavustusta (KarkkilanTienoo 25.3.2009) 17.4.2009 Selvityskin on vielä tekemättä ja jätevesijärjestelmä pitäisi kohta jo uusia! Valtakunnallisella jätevesiviikolla tarjolla ratkaisuja ja neuvoa jätevesijärjestelmän uusimiseen - Jätevesiviikolla tarjolla ratkaisuja ja neuvoja jätevesijärjestelmän uusimiseen (Ykköslohja 22.4.2009) - Jätevesi-ilta ensi viikolla kirjastoissa (Luoteis-Uusimaa 16.4.2009) - Halvtid för glesbygdens avlopp (Västra Nyland 29.4.2009) 29.5.2009 Haja-asutuksen jätevesineuvontaa tarjolla Raaseporissa 16.6.2009 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke jalkautuu alueen kiinteistöille Länsi-Uudellemaalle myönnettiin maakunnan kehittämisrahaa - Jätevesineuvonta sai jalkautumisrahaa Länsi-Uudenmaan erityisalueilla asiantuntija tulee tontille saakka (Länsi-Uusimaa 16.6.2009) - Hajajätevesihanke jalkautuu kiinteistöille Länsi-Uudellemaalle kehittämisrahaa (Ykkös-Lohja 17.6.2009) - Pääkirjoitus: Yhtenäistä neuvontaa (Vihdin Uutiset 18.6.2009) - Jätevesineuvonta sai jalkautumisrahaa (Vihdin Uutiset 21.6.2009) 8.7.2009 Haja-asutuksen jätevesineuvontaa Lohjan ja Nummi-Pusulan pohjavesialueilla - Haja-alueen jätevesineuvonta alkaa Lohjalla ensi viikolla pitkälti toista sataa kiinteistöä saa kirjeen (Länsi-Uusimaa, 10.7.2009) - Haja-asutuksen jätevesineuvontaa Lohjan ja Nummi-Pusulan pohjavesialueilla (KarkkilanTienoo 10.7.2009) - Haja-asutuksen jätevesineuvontaa (Luoteis-Uusimaa 10.7.2009) - Kurkistus jätekaivoon (Länsi-Uusimaa 30.7.2009) Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009) 13

- Vappulassa odotetaan pääsyä jätevesiverkkoon (Länsi-Uusimaa 30.7.2009) 29.7.2009 Kaivoon katsominen kannattaa: Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiä kartoitetaan Siuntiossa (yhteistiedotus kaivovesi-jätevesi) 4.5 Hankkeen kokemusten ja tulosten jakaminen Hankkeen tuloksia ja kokemuksia jaettiin sidosryhmille koulutustilaisuuksissa, messuilla sekä lehtijuttujen kautta: Lohjan RSA-messut 4.4.2009: asiantuntijan puheenvuoro aiheella Ratkaisuja hajaasutusalueiden jätevesijärjestelmiin Suomen ympäristökeskus 7.5.2009: asiantuntijan puheenvuoro aiheella Kokemuksia mallisuunnitelmasta Kirkkonummen sanomat 1.2.2009/ilmoitusliite: yhteistyö lehden liitteen Jätevesien käsittelyohjeet Kirkkonummen haja-asutusalueille tekijöiden kanssa Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2009, artikkeli: Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät suunnittelun problematiikkaa Omakotinen 1/2009, artikkeli: Tarkkaavaisuutta jätevesimarkkinoilla Jätevesiuutisia-lehti (huhtikuu 2009), artikkeli: Tarkkaavaisuutta jätevesimarkkinoilla Muiden hankkeiden kanssa vaihdettiin tietoja molempiin suuntiin, yhteistyöhankkeita jaksolla olivat: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry: hankkeen nimi (Satu Heino) Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry: hankkeen nimi (Asko Särkelä ja Kirsti Lahti) Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry: hankkeen nimi (Juha Niemi ja Tero Myllyvirta) Natur och Miljö r.f.: hankkeen nimi (Lotta Nummelin ja Emma Bäck) Lohjan Saaristo: hankkeen nimi (Katja Ranta) Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke (Nina Pimiä) 14 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009 2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009)

LIITTEET Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009 2010 Väliraportti I (1.9.-31.12.2009) 15

16 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009 2010 Väliraportti II (1.9.-31.12.2009)

LIITE 1

SISÄLLYSLUETTELO luonnos 23.11.2009 JÄTEVESIASETUKSEN SOVELTAMISEN TOIMINTAMALLI Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010 1. Asukkaiden neuvonta ja aktivointi 1.1 Neuvonnan kannalta ensisijaiset alueet i. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ja siitä viestiminen ii. Vesiensuojelullisesti ja maankäytön suunnittelun kannalta tärkeät alueet 1.2 Neuvonnan käytännön toteutus i. Neuvontatarpeen kartoitus ii. Neuvonnan kohderyhmät ja kohderyhmäkohtainen neuvontamateriaali (menettelytapaohjeet) iii. Neuvonta kiinteistöllä ohjeet ja välineet (liitteinä) iv. Kiinteistölle annettava palaute/lausunto (uskalletaanko?) v. Neuvontakäynnillä kerätty tieto vi. Neuvonta yleisötilaisuudessa (tarvitaanko?) vii. Yleinen tiedotus viii. Tarvittavat resurssit 2. Jäteveden käsittelyn tehostaminen ja toimenpidelupaprosessi 2.1 Milloin jäteveden käsittelyn tehostaminen on tarpeen i. Vähäiset jätevesimäärät ii. Kunnossa olevat järjestelmät, pienet tehostustarpeet iii. Kunnostusta vailla olevat järjestelmät iv. Lykkäyksen hakeminen -perusteet ja menettelyt 2.2 Tehostamistoimien lupatarve 2.3 Luvan hakeminen, ilmoituksen tekeminen 2.4 Luvan tietojen tallennus ja tarkastukset 3. Asetuksen toimeenpanon tilan seuranta ja jälkivalvonta 3.1 Seuranta(valvonta)tarpeen kartoitus ja arviointi 3.2 Seuranta ennen siirtymäajan päättymistä 3.3 Siirtymäajan jälkeinen seuranta 3.4 Jäteveden käsittelyn tehostamiseen velvoittaminen

LIITE 2

SVAR_utkast 3.12.2009 STEFAN WAASTRÖM ÖB:S FÖRFRÅGNING OM AVLOPPSVATTENHANTERING I GLESBYGDEN Västra Nylands samarbetsgrupps svar 1. Vilka är fördelarna med en objektiv planerare? En objektiv planerare väljer tillsammans med fastighetsägaren det lämpligaste systemet när det gäller både användning, underhåll och tomtens terräng. Genom att använda professionell, objektiv planerare kan man spara både i investerings- och i användningskostnader. Det finns tiotals olika system för behandling av avloppsvatten att välja mellan och planeraren skall känna till de egenskaper av dem som påverkar systemvalet. 2. FVA-övervakarens roll vid installation, är det värt sitt pris? FVA-övervakaren skall se till att systemet byggs upp och installeras enligt planerna. Det är viktigt att övervakaren känner till systemets funktion och uppbyggnad. Enligt flere undersökningar har en del av funktionsfel i systemet berott på att man inte har installerat alla systemets delar rätt. T.ex. kan det ha skett att reningsverket inte använt hela sin kapacitet från början eftersom spridare har varit fel installerade. Med markbäddar är det extremt viktigt att man kontrollerar byggmaterialet i installationsskedet, livsländen av en markbädd kan variera mellan 2-40 år beroende på byggandets kvalitet. Det skall alltid finnas en sakkunnig som säkerställer att instruktionerna uppföljs. 3. Vad göra då avståndskraven ej uppnås på små tomter? Avståndskravens och rekommendationernas mening är att skydda föremålet från avloppsvattnets negativa inverkan genom att se till att avloppsvattnet finns på ett lämpligt avstånd från föremålet. Man skall alltid se till att avloppsvattnet (som renat eller orenat) orsakar minst möjlig risk för dricksvatten och omgivningen. Om tillräckliga avstånd till t.ex. hushållsvattenbrunnar inte uppfylls kan sluten tank vara den enda vettiga lösning. Med vissa förutsättningar kan man få undantag från skyddsavstånden, men förutsättningarna uppskattas från fall till fall. Planeraren bör vara kunnig att bedöma risken för föremålen och motivera placering av systemet i planen. Då har man grunder för att söka undantag från avståndskrav. 4. Vilka kommer kraven att vara på olika anläggningars service i framtiden? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari / Raseborgsvägen 9, 10600 Ekenäs puh./tel (019) 323 626, faksi/fax (019) 325 697 www.luvy.fi Y-tunnus/FO-nummer 0213960-4

SVAR_utkast 3.12.2009 Fastighetsägaren är ansvarig för systemets funktion, alltså att avloppsvattnets reningseffekt är tillräckligt hög. Inget system fungerar om det inte används och underhålls rätt. Det finns redan nu krav för olika typers systems serviceåtgärder (t.ex. tömning av sedimenteringsbrunnar minst en gång i året) både i lagstiftningen och i kommunala föreskrifter. I framtiden kommer myndigheten att vara intresserad att kontrollera om erforderliga serviceåtgärder är gjorda detta i samband med övriga eventuella granskningar. 5. Vem skall betala för eventuella vattenprov, ifall kommunen kräver kontroll? Fastighetsägaren är skyldig att vara medveten om sin miljöbelastning och vid vissa omständigheter skall man kunna bevisa belastningen. För att försäkra sig om avloppsvattnets belastning kan det behövas analysering av vattenprover. 6. Kommer barnfamiljer att flytta bort från grundvattenområden p g a kravet på allt vatten i sluten tank, som ger oöverkomliga tömningskostnader? Finns det mänskligare alternativ? Förbjudet att behandla avloppsvatten på grundvattenområden i vissa kommuner gör att fastigheten har två olika alternativ antingen att leda avloppsvattnet utanför grundvattenområdet för behandling eller att leda avloppsvattnet i en sluten tank för förvaring. Ett bra alternativ för grundvattenområdes avloppssystem är att ansluta sig till kommunala avloppsnätverk via ett gemensamt rör med grannarna. Då slipper man tömningskostnaderna. Tömningskostnaderna kan sparas med hjälp av vattensnål apparatur. I vissa fall kan man få tillstånd att behandla avloppsvattnet i en vattentät behållare och att leda det renade vattnet utanför grundvattenområdet. Detta gäller i huvudsak för gråvatten. Fastighetsspecifika undantag från miljöskyddsföreskrifter kan sökas av kommunen. 7. Var går gränsen för krav på hanterad avloppsrening för fritidsställen? Är det vid en varmvattenberedare inomhus? Lagstiftningen är lika för både fastbosatta och fritidsbostäder. De fastigheter där det endast uppstår små mängder avloppsvatten behöver inte uppfylla reningskrav i den sk. avloppsvattenförordning (542/2003). Små mängder avloppsvatten betyder det, att man inte använder vattentoalett och att tvättvattnets mängd är så liten att det inte utgör risk för miljön. T.ex. vatten som bärs in kan räknas orsaka bara små mängder avloppsvatten. Har man t.ex. en elektrisk trycksatt varmvattenberedare, dusch, badkar eller en elektrisk apparat som fungerar med tryckvatten (t.ex. diskmaskin, tvättmaskin mm.) anses mängden avloppsvatten inte vara liten. Små mängder avloppsvatten behöver inte behandlas med tunga redskap, utan enkel markbehandling (t.ex. infitrationsbrunn) räcker till. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari / Raseborgsvägen 9, 10600 Ekenäs puh./tel (019) 323 626, faksi/fax (019) 325 697 www.luvy.fi Y-tunnus/FO-nummer 0213960-4

SVAR_utkast 3.12.2009 8. Åsikter om en aggressiv marknadsföring med försäljningsavtal före plan och lov. För att bygga eller förnya ett avloppsvattensystem behövs det åtgärdstillstånd av kommunen. För att få tillstånd behövs det en plan som uppfyller vissa krav. Det lönar sig inte att göra avtal om köpandet av systemet före man har fått tillståndet. Det som man skall komma ihåg är att det finns flere alternativ för behandling av avloppsvatten och de alla skall presenteras till kunden, och planen över det valda systemet skall göras, se punkt 1. Blir man utsatt för riktigt aggressiv, hotande marknadsföring skall man göra en anmälan till konsumentskyddsverket. 9. CE-testningens betydelse på bl.a. reningsverkens funktion och pålitlighet. CE-märkningen visar att ett minireningsverk har blivit testad av en godkänt testningsanläggning. CE-testningen beställs av reningsverkstillverkaren. CE-testning är ingen myndighetstestning. Testningen görs med bestämd belastning (lika för alla reningsverk), men reningsverket underhålls enligt tillverkarens instruktioner och testas med flöde och reningseffekt som tillverkaren ger. Att reningsverket har CE-märkningen betyder inte automatiskt att det uppfyller avloppsvattenförordningens krav. Däremot ger testningen en möjlighet att jämföra de CE-testade anläggningarna men det förutsätter att man får av tillverkarna tillräckligt med information gällande testningsförhållanden och resultatet i testningens olika skede. Det finns även CE-märken som inte alls har att göra med reningen, utan bl.a. de elektriska apparaturerna som används i reningsverket. Det att reningsverket inte har CE-märkning betyderinte att reningsverket inte alls skulle fungera. Man får alltid be att få bekanta sig med referensobjekt som motsvarar egna förhållanden. 10. Kommunernas olika tolkningar av förordningen på olika sätt med tanke på produkter och avstånd skapar förvirring bland fastighetsägare och planerare. Hur kan man undgå detta? De bestämmelser och råd som myndigheterna ger skall basera sig på fakta. Skillnader mellan kommunerna kan bero på kommunernas naturförhållanden och samhällsstruktur som kan skilja sig betydligt från varandra oberoende av att kommunerna ligger nära till varandra. Olika förfaringssätt beror vanligtvis på olika förvaltningskulturer. Det är upp till planeraren att känna till de här skillnaderna för att kunna erbjuda högklassiskt tjänst åt invånare på glesbygden. I västra Nyland har man haft effektivt samarbete mellan kommunerna i form av olika projekt sedan flere år tillbaka. I samband med samarbetet har man försökt åstadkomma Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari / Raseborgsvägen 9, 10600 Ekenäs puh./tel (019) 323 626, faksi/fax (019) 325 697 www.luvy.fi Y-tunnus/FO-nummer 0213960-4

SVAR_utkast 3.12.2009 gemensamma regelverk i alla kommuner, men i praktiken har det varit omöjligt att göra linjedragningar bindande. I och med den nya strategin för kommunernas samarbete inom avloppsvattenhantering i glesbygden 2009-2013, som har blivit godkänt i praktiken i alla områdets kommuner, försöker man få kommunerna att binda sig till gemensamma linjedragningar. Det återkommer att se hur det lyckas i praktiken. 11. Möjligheter till uppskov eller ekonomiskt stöd för planering och sanering. Statens ekonomiska stöd: - Reparationsunderstöd som söks i april från hemkommunen, inkomstgränser höga. - Extra stöd för åldringar, invalider och veteraner söks från hemkommunen - Stöd för större projekt som vattenandelslag söks från NTM-centralen i oktober Hushållsavdrag: - Planeringsarbete för fältarbetets del (inget kontorsarbete) - Byggarbetet (både maskinen och chauffören), inga materialkostnader - Högst 3000 /pers/år Uppskov - Miljöskyddslagen (86/2000), 18 : Den kommunala miljövårdsmyndigheten kan på ansökan bevilja undantag fastighetsvis för högst fem år i sänder... Undantag kan beviljas, om de åtgärder som förutsätts i förordningen enligt en helhetsbedömning är oskäliga för en fastighetsinnehavare när det gäller att uppfylla kraven på behandling av fastighetens avloppsvatten och om belastningen för miljön kan anses vara ringa. - Ansökningarna behandlas först år 2013, riktlinjerna för beviljande av undantag är under arbete. Förutsättningarna övervägas från fall till fall. På samarbetsgruppens vägnar Minttu Peuraniemi Västra Nylands vatten och miljö rf Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari / Raseborgsvägen 9, 10600 Ekenäs puh./tel (019) 323 626, faksi/fax (019) 325 697 www.luvy.fi Y-tunnus/FO-nummer 0213960-4

LIITE 3

KUTSU 9.10.2009 -Kun vaari putsarin osti... LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2009-2010 kutsuu alan ammattilaisia VASTAUKSIA JÄTEVESIPULMIIN -seminaariin Aika: Torstaina 12.11.2009 klo 12-16 Paikka: Lohjan kaupungintalo Monkola, valtuustosali, Karstuntie 4, Lohja Tule mukaan oppimaan, keskustelemaan ja jakamaan mielipiteesi jätevesialan ajankohtaisista asioista. Tilaisuudessa esitellään mm. ympäristöhallinnon juuri julkaistu opas Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano, jonka sisällöstä keskustellaan tilaisuudessa. Oppaaseen liittyviä kysymyksiä voi ennakkoon (viimeistään 9.11.) lähettää osoitteeseen minttu.peuraniemi @ vesiensuojelu.fi. OHJELMA: 12.00 Seminaarin avaus 12.15 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen esittely Minttu Peuraniemi, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 12.30 Ympäristöministeriön ohjeet jätevesiasetuksen toimeenpanolle mitä uutta? Erkki Santala, Suomen Ympäristökeskus 13.15 Valmistellut kysymykset ja keskustelua 13.45 Kahvitauko 14.15 Ovatko jätevesijärjestelmät kunnossa Länsi- Uudellamaalla? Minttu Peuraniemi, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 15.00 Mitä maksoi vaarin putsari? jätevesijärjestelmien hintavertailua Juha Niemi, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry 15.45 Loppusanat ja yhteenveto 16.00 Tilaisuus päättyy Tilaisuuden järjestää Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilun järjestämiseksi pyydämme sinua ilmoittautumaan tilaisuuteen viimeistään 9.11.2009. Ilmoittautumiset: minttu.peuraniemi @ vesiensuojelu.fi, 050-4320697.

INBJUDAN 9.10.2009 Foten i en potta? konsten att välja rätt bland avloppssystem VÄSTRA NYLANDS AVLOPPSVATTENPROJEKT 2009-2010 inbjuder dig till LÖSNINGAR PÅ AVLOPPSVATTENPROBLEM -seminarium till branschens kunniga Tid: Torsdagen 12.11.2009 kl 12-16 Plats: Lojo stadshus Monkola, fullmäktigesal, Karstuvägen 4, Lojo Kom med och lära dig, diskutera och dela dina åsikter om avloppsbranschens aktuella ärenden. I seminarium presenteras bl.a. miljöförvaltningens nya guide Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano, som publiceras även på svenska under de närmaste veckorna. Frågor gällande guiden kan skickas i förväg (senast 9.11.) till minttu.peuraniemi @ vesiensuojelu.fi. Föreläsningarna är på finska, men man kan ställa frågor även på svenska. PROGRAMMET: 12.00 Seminariet öppnas 12.15 Västra Nylands avloppsvattenprojekt presentation Minttu Peuraniemi, Västra Nylands vatten och miljö r.f. 12.30 Miljöministeriets anvisningar för verkställandet av avloppsförordningen nyheter Erkki Santala, Finlands miljöcentral 13.15 Förberedda frågor och diskussion 13.45 Kaffepaus 14.15 Är avloppsvattensystemen i skick i västra Nyland? Minttu Peuraniemi, Västra Nylands vatten och miljö r.f. 15.00 Vad kostar reningen då prisjämförelser mellan olika system Juha Niemi, Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. 15.45 Sammanfattning 16.00 Seminariet avslutas Seminariet ordnas av Västra Nylands avloppsvattenprojekt 2009-2010. Tillfället är avgiftsfritt. För serveringens skull önskar vi att du anmäler dig på förhand senast 9.11.2009 till minttu.peuraniemi @ vesiensuojelu.fi, 050-4320697.

Vastauksia jätevesipulmiin -seminaari 12.11.2009 Lohjalla Osallistujalista Nimi Organisaatio Paikkakunta Antti Juvonen Koto-Inssi Oy Lohja Arto Lindgren Urakointi Lohja Eija Kanninen Lohjan kaupunki Lohja Erkki Santala Suomen ympäristökeskus Helsinki Hans Brunila B.A.T systems Oy/BagaWaterTech. Helsinki Heini Autti Vihti Jaana Lehtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lohja Jouni Stordell Raaseporin kaupunki Raasepori Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry Porvoo Juhani Järvinen Lohjan kaupunki Lohja Kaisa Autio Nurmijärven kunta Nurmijärvi Kari-Pekka Virta Lohjan kaupunki Lohja Katja Ranta Lohjan saaristo Lohja Lars Österlund Ingensjorsbyrå Lars Österlund Kirkkonummi Mari Lahtivuori LVI-Gerkman Oy Raasepori Mari Pihlaja-Kuhna Vihdin kunta Vihti Maria Munck Landsbygdens folk Maria Söderström Yrkeshögskolan Novia Raseborg Matti Nurmi Smetek Oy Lohja Ola Rosendal Stefan Wasström ÖB Inkoo Paavo Virtanen Lohja Paula Mäenpää Nummi-Pusulan kunta Nummi-Pusula Pentti Laakkonen Lohjan kaupunki Lohja Pertti Piirilä Lohjan kaupunki Lohja Pyry Lehtonen Fann Ympäristötekniikka Oy Susanna Främling Inkoon kunta Inkoo Timo Lindroos Tervalampi Vihti Tor-Björn Karlsson Inkoo Yrjö Sarkki LVI-konsultointi Sarkki Oy

LIITE 4

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010 RAPORTTI RAASEPORISSA, LOHJALLA, NUMMI-PUSULASSA JA SIUNTIOSSA TEHDYISTÄ JÄTEVESIKARTOITUKSISTA JA NEUVONTATYÖSTÄ Alustavat tulokset Minttu Peuraniemi Lohja 2010

Jätevesikartoitusten 2009 alustavat tulokset 2 / 15 Sisältö 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Käytetyt menetelmät... 3 2.1. Asukkaiden tavoittaminen... 3 2.2. Kiinteistökäynnin sisältö... 4 2.3. Kiinteistökäyntien määrä... 4 3. Selvityksen kohteet... 5 3.1. Kohteiden käyttö... 6 3.2. Kohteiden varustelu, syntyvän jäteveden määrä ja laatu... 6 3.3. Erikoiskohteet... 7 4. Alustavat tulokset... 8 4.1. Jätevesiasetuksen ja kunnan määräysten vaatimusten täyttyminen... 8 4.2 Jätevesijärjestelmät... 9 5. Alustavat johtopäätökset...10 5.1. Kaikkien ei tarvitse uusia jätevesijärjestelmää...11 5.2. Asetuksen vaatimuksia ei noudateta...11 5.2.1. Asukkaat eivät ole selvillä jätevesijärjestelmistään...11 5.2.2. Jätevesijärjestelmistä ei ole kirjallisia käyttö- ja huolto-ohjeita...12 5.2.3. Jätevesilaitteistoja ei ole uusittu...12 5.3. Asukkaat tarvitsevat neuvontaa ja kannustusta...12 5.4. Asetuksen toteuttamisen toimintamallia kehitettävä...13 Lähteet...15 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010

Jätevesikartoitusten 2009 alustavat tulokset 3 / 15 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet Jätevesikartoitukset tehtiin kesällä 2009 osana hanketta Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla 2009 2010, jota rahoittavat Länsi-Uudenmaan kunnat ja Uudenmaan liitto. Hankkeen tavoitteina on Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (VNa 542/2003) soveltamiskäytäntö Asetuksen noudattamisen tilan kartoitus Jätevesien käsittely erityisalueilla Ilmaiset neuvontakäynnit erityisalueiden kiinteistöillä Kesän jätevesikartoitusten tarkoituksena oli Selvittää, kuinka hyvin asetuksen vaatimuksia jätevesijärjestelmän selvityksestä, käyttö- ja huoltoohjeista ja saostussäiliöiden tyhjennyksistä noudatetaan valituilla pilottialueilla Kerätä tietoa siitä, missä vaiheessa haja-asutusalueiden kiinteistöillä ollaan asetuksen edellyttämien jätevesijärjestelmien uusimisien suhteen Tarjota erityisalueiden asukkaille laitevalmistajista riippumatonta neuvontaa kiinteistöllä jätevesiasioihin liittyen ja sitä kautta tukea kiinteistönomistajien päätöstä toimia asetuksen edellyttämällä tavalla Testata hankkeessa kehitettävää toimintamallia asukkaiden tehokkaan neuvonnan ja asetuksen toteutumisen seurannan suhteen 2. Käytetyt menetelmät 2.1. Asukkaiden tavoittaminen Kohderyhmän tavoittamisessa käytettiin pääasiassa kahta erityyppistä lähestymistapaa: 1) Raaseporissa, Lohjalla ja Nummi-Pusulassa jätevesineuvojan käyntiä kiinteistöllä tarjottiin vapaaehtoisena palveluna. Kiinteistöjä lähestyttiin ensiksi kirjeitse. Asukkaille annettiin mahdollisuus varata neuvontakäyntiä varten aika puhelimitse tai sähköpostitse. Kirje sisälsi tiedotteen asukkaille kartoituskäynnistä, yleisen tiedotteen hankkeesta sekä tyhjän selvityslomakkeen. Niille asukkaille, jotka eivät itsenäisesti kirjeen perusteella ottaneet yhteyttä, soitettiin ja tiedusteltiin kiinnostusta neuvontakäyntiin. Kiinteistökäynnin aikatauluista sovittiin asukkaiden kanssa etukäteen. 2) Siuntiossa jätevesineuvoja pyrki käymään tietyn alueen kaikki asutut kiinteistöt läpi ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti. Jätevesineuvoja ehdotti kirjeitse kiinteistökäynnin ajankohtaa, jonka saattoi siirtää paremmin sopivalle ajalle soittamalla jätevesineuvojalle. Kirje sisälsi tiedotteen asukkaille kiinteistökäynnistä sekä yleisen tiedotteen hankkeesta. Selvityslomaketta ei lähetetty. Jätevesineuvoja kiersi alueen kiinteistöt ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010

Jätevesikartoitusten 2009 alustavat tulokset 4 / 15 Niiden kiinteistöjen asukkaisiin, joiden kiinteistökäynnin ajankohtana ei ollut ketään paikalla, otettiin yhteyttä puhelimitse ja sovittiin uusi käynti. Asukkaiden yhteystiedot saatiin kuntien käyttämistä järjestelmistä Raasepori: Spatial Web (kartat, kiinteistörekisteritunnukset, omistajatiedot osoitteet, rakennusluvat), jota myös kesätyöntekijä pystyi käyttämään itsenäisesti, puhelinnumerot haettiin keskitetysti vaihteen kautta. Lohja: KTJ (kartat, rekisteritunnukset, omistajatiedot), FACTA (kiinteistö- ja rakennustiedot), ympäristötoimisto etsi tiedot ja kartat etukäteen kartoitusta varten Nummi-Pusula: KTJ (kartat, rekisteritunnukset, omistajatiedot), ympäristötoimisto etsi tiedot ja kartat etukäteen kartoitusta varten Siuntio: KTJ (kartat, rekisteritunnukset, omistajatiedot), rakennusvalvonta haki tiedot kartoitusta varten etukäteen 2.2. Kiinteistökäynnin sisältö Kiinteistökäynnit tehtiin pääasiassa arkisin klo 8-18. Erityistapauksissa käynti voitiin tehdä tämän jälkeenkin. Kiinteistökäynnin kesto vaihteli 0,75 2 h. Kiinteistökäyntiin kuului (kiinteistökäynnin muistilista liitteenä x): Asetuksen vaatimusten sekä kunnan määräysten läpikäyminen Neuvontapaketin esittely ja sen luovuttaminen kiinteistönomistajalle Nykyisen järjestelmän ja sen vaatimien huoltotoimenpiteiden kertaus Kartoituslomakkeen täyttäminen, asianosaisen haastattelu Kohteen koordinaattien tallennus, jätevesijärjestelmän ja kaivon merkitseminen kartalle ja valokuvien ottaminen Asukkaille jaettuun neuvontapakettiin kuului: Esite Opas jätevesien maailmaan Verkkosivuesite Opas jätevesien maailmaan ja www.hajavesi.fi Kyseessä olevan jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje Jätevesijärjestelmän selvitys-lomake Käyttöpäiväkirjamalli 2.3. Kiinteistökäyntien määrä Kuntakohtainen muistilista toimenpideluvan hakemista varten Lista asetuksen vaatimuksista suunnitelmalle, sekä lista asioista, joilla tulisi varautua suunnittelijan työhön Lista alueella toimivista suunnittelijoista Tarpeen mukaan myös kunnan omia ohjeita, kuten ohje ympäristönsuojelumääräyksistä, toimenpidelupahakemuslomake jne Kesän aikana (1.6.-15.10.2009) käytiin yhteensä 173 kiinteistöllä. Keskimääräinen kiinteistökäyntien määrä viikossa oli reilut 8, eli vähintään 2 kiinteistöä/päivä. Parhaimmillaan neuvoja kävi 6 kiinteistöllä päivässä ja mukaan mahtui myös konttoripäiviä, jolloin ei ollut kiinteistökäyntejä ollenkaan. Näitä päiviä on jätevesineuvojien kokemuksen mukaan hyvä varata ainakin 1-2 pv/vko riippuen hieman valitusta toimintamallista. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010

Jätevesikartoitusten 2009 alustavat tulokset 5 / 15 Kiinteistökäyntien lisäksi aikaa kului neuvontapakettien valmistamiseen, yhteydenottoihin, kiinteistöjen välisiin matkoihin ja osassa kuntia myös yleisötilaisuuksiin osallistumiseen ja kiinteistötietojen hakuun. Lisäksi ajoreittien suunnitteluun ja kiinteistökäyntien rytmittämiseen saa kulumaan aikaa yllättävän paljon. Siuntion mallissa satsataan aluksi aikaa kiinteistökäyntien aikatauluttamiseen ja yksilöllisten kirjeiden laatimiseen, mutta aikaa säästetään asukkaiden tavoittelemisessa puhelimitse. Raaseporin/Lohjan/Nummi- Pusulan mallissa käytetään enemmän aikaa asukkaiden kanssa aikatauluista sopimiseen puhelimitse/sähköpostitse, jolloin kaikille voidaan lähettää samanlainen kirje ja alkuun päästään ehkä hieman nopeammin. Taulukko 1.Kiinteistökäyntien määrä ja niihin käytetty aika kunnittain. Kunta Käyntejä yht. Käytetty aika, vko Kiinteistökäyntejä/vko Raasepori 41 10 >4 Lohja 30 3,5 >8 Nummi-Pusula 33 3,5 <9 Siuntio 69 6 >11 Yhteensä 173 23 >7 Kesän kokemusten mukaan Siuntion mallin mukainen toiminta vaikuttaa tehokkaimmalta toimintatavalta, mitä tulee asukkaiden tavoittamiseen. Jätevesineuvojien kokemusten mukaan asukkaat eivät koe ennalta päätettyä ajankohtaa negatiivisena asiana, vaan suhtautuvat siihen vakavammin kuin vapaaehtoisuuteen perustuvan kiinteistökäynnin sopimiseen. Seuraavaa kesää ajatellen pitäisi pohtia, millä tavoin viikoittaista kiinteistökäyntien määrää saataisiin nostettua ja siten tehokkuutta lisättyä. Päivittäinen kiinteistökäyntien määrä voi maksimissaan olla 4-6. 3. Selvityksen kohteet Selvityksen kohteena olivat yhtäältä pilottikohteiksi valitut erityisalueet (kohdealueet), toisaalta näillä alueilla sijaitsevat kiinteistöt ja niiden jätevesien käsittelyjärjestelmät. Pilottialueita valittiin niistä kunnista, joilla oli kesän aikana käytettävissä kesätyöntekijöitä tai harjoittelijoita. Pilottialueiksi valittiin kohteita seuraavin kriteerein: Jätevesien käsittelyn tehostamista on helppo perustella asukkaille, eli kyseessä erityisalue, kuten ranta-alue, pohjavesialue tai vastaava Alue on todellista haja-asutusta, eli viemäriverkostoon liittyminen mahdotonta tai vain asukkaiden oman aktiivisuuden varassa Alueella jätevedet ovat todellinen riski esimerkiksi vesistölle, pohjavedelle tai talousvesikaivoille Alueista ensisijaisia kohteita olivat vedenoton kannalta tärkeät alueet sekä erityisen hyvässä tai huonossa kunnossa olevat vesistöt. Taulukko 2. Selvityksen ja kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteet kunnittain. Kunta Alue Alueen erityispiirre Kiinteistöjä alueella n. kpl Raasepori Grundsjö Tiiviisti asuttu alue 27 Öby-Långstrand- Vimonböle Ranta-alue, tiiviisti asuttu 84 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010