Kirkkonummen ympäristönsuojeluyksikön valvontasuunnitelma 2017-2027 Rakennus- ja ympäristölautakunta 29.11.2016
Sisällysluettelo 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. YLEISTÄ... 2 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET KIRKKONUMMELLA... 2 VALVONTAKOHTEET KIRKKONUMMELLA... 2 3.1 LUPA- JA REKISTERÖINTIVELVOLLISET KOHTEET... 3 3.2 MUUT PYSYVÄT KOHTEET... 3 3.2.1 Laitosvalvonta... 3 3.2.2 Eläinsuojien valvonta... 3 3.2.3 Kiinteistöjen jätehuolto... 3 3.2.4 Jätteen keräyksen ja kuljetuksen valvonta... 4 3.2.5 Jätteiden ja maa-ainesten maanrakentamisessa hyödyntämisen valvonta... 4 3.2.6 Jätevesien johtamisen valvonta... 4 3.3 ILMOITUSVELVOLLISTEN TOIMINTOJEN VALVONTA... 4 3.3.1 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnot... 4 3.3.2 Pilaantuneen maaperän puhdistaminen... 5 3.4 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISSÄ MAINITTUJEN TOIMINTOJEN VALVONTA... 5 3.4.3 Käytöstä poistetut öljysäiliöt... 5 3.5 MUUT VALVOTTAVAT KOHTEET... 5 3.5.1 Vesilain mukaiset kohteet... 5 3.5.2 Vesihuoltolain mukaiset kohteet... 5 VALVONTATARKASTUKSET... 5 4.1 TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY... 5 4.2 TARKASTUSTARPEEN JA VALVONTALUOKAN MÄÄRITTELY... 6 4.3 YHTEISTARKASTUKSET... 6 4.4 TARKASTUSTEN VIREILLETULO... 7 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 7 KOULUTUS... 7 TIETOJÄRJESTELMÄT... 7 7.1 NYKYTILA... 7 7.2 ULKOPUOLISET TIETOJÄRJESTELMÄT... 7 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN... 8 1
1. Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 18 luvun mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava alueelleen säännöllistä valvontaa varten valvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Suunnitelmassa on kuvattava valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet ja valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Ympäristöluvanvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja on valvottava säännöllisesti määräaikaistarkastuksin. Tarkastuskohteet ja tiheys on määriteltävä ympäristöriskien arvioinnin perusteella. 2. Ympäristöolosuhteet Kirkkonummella Kirkkonummen pinta-ala on 393 km 2, josta sisävesialuetta 28 km 2 ja merialuetta 650 km 2. Kirkkonummea luonnehtivat savikkolaaksopainanteet, joita reunustavat kallioiset mäkialueet. Paikoin esiintyy myös harjumaisia, usein peitteisiä karkeiden maalajien muodostumia, joista osa on luokiteltu pohjaveden hankinnan kannalta tärkeiksi. Kirkkonummella on kolme tiiviimpää asutuskeskusta ja niiden lisäsi huomattavaa haja-asutusta. Noin 70 % asukkaista on kunnallistekniikan piirissä. Kirkkonummella on kaikkiaan 60 sisävesialuetta, joiden pinta-ala on yli 0,1 ha, ja joilla on nimi. Näistä suurimpia ovat Vitträsk, Humaljärvi ja Storträsk Bakträsk. Järvien tila vaihtelee erinomaisesta huonoon. Kirkkonummen merkittävimmät virtavedet ovat Kvarnbyån, Sundet ja Jolkbyån ja niiden tila on keskiäärin tyydyttävä. Yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeitä tai siihen soveltuvia pohjavesialueita on 12 kpl. Kirkkonummen edustan merialueen tila on välttävä. Kirkkonummen ilmanlaatu on normaalisti hyvä. 3. Valvontakohteet Kirkkonummella Etukäteen suunnitellussa valvonnassa priorisoidaan valvottavat kohteet. Voimavaroja suunnataan ensisijaisesti kohteisiin, joiden toiminnasta aiheutuu merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Valvottavien kohteiden ensisijaisuuteen vaikuttavat toimintaan liittyvät riskit, toiminnasta aiemmin aiheutuneet ympäristövahingot, aiemmat viranomaishuomautukset ja mahdolliset asukkaiden yhteydenotot. Lisäksi raportointivelvollisten vuosiraportit tarkastetaan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden johdosta. Toiminnan tarkastaa ensisijaisesti viranomainen, jonka toimivaltaan toiminnan valvonta kuluu. Valtion valvontaviranomainen (ELY) valvoo valtion lupaviranomaisen (AVI) luvittamia kohteita. Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomainen pyrkii osallistumaan valtion valvontaviranomaisen valvontasuunnitelman mukaisiin tarkastuksiin, joihin kunnan edustaja on pyydetty mukaan. Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomainen tekee myös itsenäisiä tarkastuksia tilanteissa, joissa on tarpeen nopeasti selvittää tilanne ja ensisijainen valvontaviranomainen on estynyt tehtäväänsä hoitamaan. Kaikista valtion valvontaviranomaisen valvomiin kohteisiin liittyvistä yhteydenotoista tiedotetaan valtion valvontaviranomaista. 2
3.1 Lupa- ja rekisteröintivelvolliset kohteet Kirkkonummella on vuonna 2016 kaikkiaan 36 toiminnalla ympäristölupa, rekisteröintimerkintä, vanhempi sijoituspaikkalupa tai toiminnan luvallisuus perustuen kaavanmukaisuuteen. Näistä ympäristönsuojelulain mukaisia rakennus- ja ympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluvia lupa- tai rekisteröintivelvollisia toimintoja on 35 kappaletta. Suurin yksittäinen toimiala on polttonesteiden jakeluasemat, joita on 6 kpl vuonna 2016. Jakeluasemien lukumäärä on vakiintunut. Muiden tahojen myöntämiä ympäristölupia Kirkkonummella on 16 kpl. Tähän kuuluvat valtion valvontaviranomaisen, alueellisen ympäristölupaviraston (AVI) ja vanhan vesioikeuden myöntämät luvat. Näiden laitosten valvoja on ensisijaisesti valtion valvontaviranomaisen. 3.2 Muut pysyvät kohteet Muita kuin ympäristölupa- tai rekisteröintivelvollisia, mutta mahdollista ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia valvontakohteita ovat muun muassa moottoriajoneuvokorjaamot, venesatamat, metalliteollisuus ja eläinsuojat. Tällaisia toimintoja on Kirkkonummella yli 100 kappaletta. Ne tarkastetaan tarpeen mukaan tai mahdollisten erillisten projektien yhteydessä. Näistä osalla toiminta on niin vähäistä, että ne eivät edellytä säännöllisiä tarkastuksia. 3.2.1 Laitosvalvonta Laitosvalvontaa tehdään jatkuvasti. Valvontakohteet jaetaan ympäristönsuojeluyksikön henkilöstön kesken ensisijaisesti toimialan mukaan. Etukäteen suunnitellaan tietyt laitokset tai laitosryhmät, jotka ovat tarkastusvuorossa. Valinnassa painottuvat laitosten aiheuttama ympäristöriski sekä edellisestä tarkastuksesta kulunut aika. Tarkastuksia tehdään tarpeen mukaan myös yhteistyössä mm. valtion valvontaviranomaisen tai Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa. Suunnitelmallisen valvonnan ulkopuolista valvontatyötä on mahdollista tehdä lähtökohtaisesti vain projektiluonteisesti erillisellä henkilöstöresurssilla. 3.2.2 Eläinsuojien valvonta Valtioneuvoston asetus (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta ns. nitraattiasetus, edellyttää, että kotieläinsuojien lantavarastoon tulee mahtua koko vuoden aikana muodostuva lanta lukuun ottamatta eläinten laitumelle jättämää lantaa. Poikkeamisesta lannan varastointitilalta vaadittavasta tilavuudesta ja lannan varastoinnista aumassa on tehtävä etukäteen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirkkonummella on muutamia nautakarjan eläinsuojia ja lähemmäs 100 hevostallia, joista yhteensä neljällä on ympäristölupa. Eläinsuojia valvotaan ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden mukaan annettujen asetusten kuten nitraattiasetuksen nojalla. Lisäksi valvotaan sitä, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräyksiä. 3.2.3 Kiinteistöjen jätehuolto Asuin- ja toimipaikkakiinteistöjen jätehuollon valvontaa tehdään pääasiassa toimenpidepyyntöjen perusteella ja tarvittaessa yhteistyössä HSY:n kanssa. 3
3.2.4 Jätteen keräyksen ja kuljetuksen valvonta Jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta (JL 100 ) on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten. Ammattimaisen keräyksen vastaanottopisteitä ovat mm. alueelliset paperinkeräyspisteet, HSY:n aluekeräyspisteet ja vaarallisten jätteiden kontit, kauppakeskusten ekopisteet ja sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopaikat. Ympäristönsuojeluyksikkö valvoo, että ilmoitusvelvolliset tekevät ilmoituksen. 3.2.5 Jätteiden ja maa-ainesten maanrakentamisessa hyödyntämisen valvonta Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten mukaan muussa kuin ammattimaisessa tai laitosmaisessa maanrakentamisessa voidaan käyttää puhdasta betoni- ja tiilijätettä ja muita hyödyntämiskelpoisia jätteitä mukaan lukien pilaantumattomia jätemaita korvaamaan luonnonaineksia. Ympäristönsuojeluyksikkö tarkastaa saamiensa tietojen perusteella suunnitellun jätesijoituksen määräysten mukaisuuden ja antaa tarvittaessa ohjeita. Ympäristönsuojeluyksikkö valvoo myös jätteeksi luokittelemattomien maa-ainesten hyödyntämistä. 3.2.6 Jätevesien johtamisen valvonta Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn vaatimuksista säädetään ympäristönsuojelulaissa, valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn on täytettävä ns. hajajätevesiasetuksen vaatimukset viimeistään 31.10.2019 tai kiinteistön haltijan on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta oikeus poiketa vaatimuksista. Viemäriverkon ulkopuolisilla alueilla jätevesien käsittelyä ja johtamista valvotaan pääasiassa haittailmoitusten perusteella. Hajajätevesiasetuksen siirtymäaikana jätevesien puhdistamista edistetään vesiensuojeluyhdistyksen tekemillä neuvontakäynneillä. Neuvontakäyntejä tehdään vähintään noin 100 vuosittain. Ympäristötarkastaja antaa rakennusvalvonnalle lausunnon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin rakennuslupahakemuksiin liitettävistä jätevesijärjestelmien suunnitelmista ja ratkaisee itsenäisesti jätevesijärjestelmiä koskevat toimenpidelupahakemukset. Kirkkonummella neljällä jätevedenpuhdistamolla on ympäristölupa. Laitosten valvoja on ensisijaisesti valtion valvontaviranomainen. 3.3 Ilmoitusvelvollisten toimintojen valvonta 3.3.1 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnot Erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojeluyksikölle. Pääosa ilmoituksista koskee maarakentamista tai muuta rakentamista. Lisäksi päätös tehdään vuosittain muutamasta ulkoilmatapahtumasta. Näistä ilmoituksista tehdään vuosittain kymmenkunta päätöstä. 4
3.3.2 Pilaantuneen maaperän puhdistaminen Pilaantuneiden maiden tutkimiseen ja kunnostamiseen liittyvä valvonta on valtion valvontaviranomaisen vastuualuetta. Onnettomuustapauksissa pelastuslaitos, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja tarvittaessa kunnan öljyntorjuntaviranomainen vastaavat toimenpiteistä pilaantumisen alkutorjuntavaiheessa. Mikäli maaperän puhdistamista ei tehdä loppuun pelastuslaitoksen vahingontorjuntatyönä, otetaan yhteyttä valtion valvontaviranomaiseen, joka on toimivaltainen viranomainen maaperän puhdistustoimissa. 3.4 Ympäristönsuojelumääräyksissä mainittujen toimintojen valvonta 3.4.3 Käytöstä poistetut öljysäiliöt Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan säiliön omistajan tai haltijan on puhdistutettava käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö ja putkistot ja nostettava se. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu öljysäiliö maaperästä, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Maahan jättämishakemuksia käsitellään vuodessa muutamia. 3.5 Muut valvottavat kohteet 3.5.1 Vesilain mukaiset kohteet Rakennus- ja ympäristölautakunta valvoo vesilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Vesilain mukaista lupaa haetaan valtion lupaviranomaiselta. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla on toimivaltaa ojia koskevien erimielisyyksien ratkaisussa. Valvontaa tehdään lähinnä haittailmoitusten ja hakemusten perusteella. Tarkastuksia on vuosittain kymmenkunta. 3.5.2 Vesihuoltolain mukaiset kohteet Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena ja päättää vesihuoltolain 11 :n ja 17 c :n mukaisista vapautuksista kiinteistön liittämisvelvollisuudesta vesihuoltoon tai hulevesiviemäriin. Ympäristönsuojeluyksikkö valvoo vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltolaitoksen verkostoihin ja valmistelee vapautushakemukset lautakunnan päätettäväksi. Valvontakohteet tulevat vireille pääasiassa vesihuoltolaitoksen ilmoitusten ja haittailmoitusten myötä. 4. Valvontatarkastukset 4.1 Tarkastusten määrittely Valvontaviranomaisen on tehtävä luvanvaraisen tai rekisteriin merkityn toiminnan tarkastus riittävän usein toiminnalle määritetyn riskitason mukaisesti. 5
Myös, jos onnettomuuden, haitasta tehdyn ilmoituksen, luvan noudattamatta jättämisen tai muun seikan vuoksi on aihetta olettaa, että toiminnasta aiheutuu terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käytön estymistä tai merkittävää muuta näihin rinnastettavaa seurausta tai sen vaaraa, valvontaviranomaisen on selvitettävä asia tarkastamalla tai muulla asianmukaisella tavalla. Kohteeseen tehdystä tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Tarkastuksiksi on määritelty valvontakäynti toimintapaikalla sekä vuosiraporttien läpikäynti. Maksullisiksi tarkastuksiksi luetaan - valvontaohjelmaan perustuvat luvanvaraisen tai rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkistukset ja niiden muu ohjelmaan perustuva säännöllinen valvonta - tarkastukset, jotka ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 175 tai 176 :ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi taikka 181 :ssä tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi 4.2 Tarkastustarpeen ja valvontaluokan määrittely Määräaikaistarkastusten kohteiden ja tarkastustiheyden tulee perustua riskinarviointiin. Riskinarvioinnissa on otettu huomioon niin sijaintiriski kuin päästöriski sekä kohteen valvontahistoria eli aiemmin havaitut puutteet. Tarkasteltavia tekijöitä lupa-/rekisteröityjen kohteiden osalta ovat mm. toiminnan aiheuttamat potentiaaliset tai havaitut päästöt ilmaan, vesistöön tai maaperään, melupäästöt, prosessien häiriöherkkyys, ympäristön herkkyys, häiriintyvät kohteet ja ennalta ehkäisevät toimet. Lupa-/rekisteröityjen kohteiden lisäksi valvontaa kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan myös muihin toimintoihin, esimerkkeinä autokorjaamot, pienvenesatamat, konevarikot ja hevostallit. Riskinarvioinnin perusteella on määritelty neljä valvontaluokkaa, VL 1 VL4. VL1- kohteet tarkastetaan joka vuosi, VL2- kohteet joka toinen vuosi, VL3- kohteet kerran 4 vuodessa ja VL4- kohteet kerran 10 vuodessa. VL 1 kohteet sijaitsevat tyypillisesti herkillä alueilla tai toiminnan laatu edellyttää vuosittaista valvontaa. VL 2 kohteissa toiminnan laatu edellyttää tiivistä valvontaa, mutta kohteet eivät sijaitse erityisen herkällä alueella. VL 3- ja 4- kohteissa riskit ovat pienempiä. Taulukko. Lupa- ja rekisteröintivelvollisten kohteiden jakautuminen valvontaluokkiin ja esimerkki toiminnosta valvontaluokassa. Valvontaluokka Kohteita (kpl) Esimerkki toiminnosta VL 1 9 Polttoaineen jakelu VL 2 11 Lämpökeskus VL 3 11 Jätteen hyödyntäminen VL 4 7 Eläinsuoja 4.3 Yhteistarkastukset Yhteistarkastuksia valtion valvontaviranomaisen kanssa tehdään valtion lupaviranomaisen luvittamiin kohteisiin. 6
4.4 Tarkastusten vireilletulo Tarkastukset tulevat vireille ympäristönsuojelulain (527/2014) 169 :ssä ja 186 :ssä ilmoitetuin menettelyin. 5. Henkilöstöresurssit Ympäristönsuojeluyksiköllä on käytettävissä valvontaan noin yksi henkilötyövuosi. Tästä vain osa pystytään kohdentamaan suunnitelmalliseen valvontaan, koska akuutteihin haittailmoituksiin reagointi vaatii resursseja. Valvontaohjelmassa esitetyt tarkastukset voidaan toteuttaa vain, mikäli henkilöstöresurssit pysyvät ennallaan ja vuosittaisten ilmoitusten, hakemusten ja lausuntopyyntöjen määrä ei merkittävästi muutu. Luonnollisesti myös välittömiä toimenpiteitä vaativat ja määräaikaan sidotut asiat on priorisoitava. 6. Koulutus Lainsäädännön jo tapahtunut nopea uudistuminen sekä tulevat ennakoidut muutokset asettavat henkilöstölle suuria vaatimuksia myös valvontatyössä. Kuntasektorilla luvitus- ja valvontatyön määrä kasvaa osan ennen valtion viranomaisille kuuluneista tehtävistä siirtyessä kunnalle. Uudistuneen lainsäädännön oikeaoppinen soveltaminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. Kaikille ympäristönsuojeluyksikön henkilöille pyritään järjestämään myös heidän erikoisosaamistaan vastaavaa koulutusta vuosittain. 7. Tietojärjestelmät 7.1 Nykytila Hoidettavien asioiden ja tehdyn valvonnan asianmukainen kirjaaminen ja arkistointi hoidetaan niin, ettei tehty työ tai sen yhteydessä saatu tieto katoa. Näin turvataan asianosaisten ja viranomaisten tiedonsaantioikeus sekä ympäristönsuojelun ja kunnan sisäinen tiedonsiirto. Lupa- ja valvontatiedot tallennettaan Facta- ympäristövalvontasovellukseen, jossa tiedot yhdistetään paikkatietoon. 7.2 Ulkopuoliset tietojärjestelmät VAHTI järjestelmä. Valvonta ja kuormitustietojärjestelmään (Vahti) tallennetaan tietoja mm. ympäristölupavelvollisten laitosten jätehuollosta sekä päästöistä vesiin ja ilmaan. Järjestelmä on osa ympäristösuojelulain (527/2014) 222 mukaista ympäristönsuojelulain tietojärjestelmää. Kuntatasolla järjestelmään viedään tiedot rekisteröitävistä toiminnoista. MATTI järjestelmä. Valtion ympäristöhallinto on perustanut paikkatietopohjaisen maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI). Järjestelmä sisältää tietoja maa-alueista, joilla nykyisin tai aikaisimmin harjoitetusta toiminnasta on saattanut päästä maaperään haitallisia aineita ja alueista, jotka on tutkittu tai kunnostettu. Myös kunnostetut alueet merkitään järjestelmään. HSY ylläpitää Petra-jätevertailua, joka on työkalu pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella toimivien yritysten ja yhteisöjen jätemäärien vertailuun ja seurantaan. Valmiiden mittareiden avulla 7
voidaan seurata jätteiden hyötykäyttöastetta ja kokonaismäärää suhteessa henkilöstömäärään, liikevaihtoon tai tuotannon määrään. 8. Erityistilanteisiin varautuminen Erityistilanteita voivat olla esim. öljy- tai kemikaalionnettomuus, pohja- tai pintavesiin kohdistuva päästö, toimintahäiriö tai muu poikkeustilanne tuotanto- tai jätteidenkäsittelylaitoksessa. Kyseessä voi myös olla esim. öljyhavainto maanrakennustyömaalla, öljysäiliön yhteydessä, vesistössä tms. Ympäristönsuojeluun tulleeseen yhteydenototon pyritään reagoimaan nopeasti. Öljyvahinkojen alkutorjunnan tekee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Ympäristönsuojelu antaa tarvittaessa asiantuntija-apua, ja tarvittaessa valvoo jälkitorjunnan suorittamista. Ympäristönsuojelu voi osaltaan selvittää öljyn lähdettä ja vahingon aiheuttajaa. Suurissa öljyonnettomuuksissa ympäristönsuojelulla ei ole määrättyä tehtävää. 8