NÄKÖKULMA 2009 RAMBOLLIN TULEVAISUUSSEMINAARI KALASTAJATORPALLA16 9 2009 RAKENTAMISEN UUDET MAHDOLLISUUDET Ilmastonmuutoksen asettamat haasteet talonrakentamisessa Olli Niemi Kehitysjohtaja 1
Olli Niemi Teuvan Horonkylässä vuonna -53 syntynyt neljän lapsen isä Vaasaan muutin isän työn perässä 14 -vuotiaana nassikkana 1967 Pohojalaasten Ameriikkaan Tampereelle muutin 1973 (TTKK) naimisiin 1980 (Niina 1956), jolloin asumaan Kangasalle neljä lasta; Ilkka 1982, Heidi 1987/-88, Markos 1990/-91 ja Lina 1991/-97 Tekniikan tohtori 1987 Dosentti 1996/Tampereen teknillinen yliopisto/rakentamistalous Tutkija ja opettaja, Tampereen teknillinen yliopisto, 1977-1991 Rakentaminen kansantaloudessa, työllisyys, energia, verotus, kustannukset, ympäristövaikutukset 1977 Teollisuustilojen uudelleenkäyttö, asuntojen laatu 1985 Toimitusjohtaja, Tampereen Teknologiakeskus Hermia,1991-2004 Kiinteistöbisnes 1991, Yrityskehitystoiminta 1992 Alueellinen kehittäminen/osaamiskeskusohjelma 1994 Projektijohtaja /NCC Property Development Oy, 2005 2006 Tampereen Tullin alueen kehittäminen, Tulli Business Park erilaisten kehittämishankkeiden käynnistäminen Tampereen seudun lisäksi Salossa, Porissa, Hyvinkäällä, Riihimäellä, Lahdessa, NCC Business Parks ja Logistiikka -konseptien kehittäminen Johtaja, liiketoiminnan kehitys/ncc Rakennus, 2007 NCC Business Parks konsepti, Workplace management, Stress free Asiakaskokemuksen johtaminen Green NCC ohjelma Seniori- ja palveluasuminen Dosentti/TTY, rakentamistalous 1 pv/vk 1.4.2009-2 30.4.2009 RTT 2030 Kiinteistöliiket oiminta - kurssi Olli
Onko ilmastonmuutos totta? Uskomattoman moni epäilee, onko ilmastonmuutos todella meneillään, vaikka ihmiskuntaa (ja maapalloa) uhkaa kaikkien aikojen kriisi Onko kasvihuoneilmiö todellisuutta Vrt Venus, jonka pitäisi olla 60 o C lämpimämpi kuin maa mutta onkin kasvihuoneilmiön takia 400 o C lämpimämpi Uskotaan, että Venuksessa on ollut alempi lämpötila ennen kasvihuoneilmiön karkaamista käsistä. 3
Hiilidioksidipitoisuus viimeisten 400 000 vuoden aikana ja ennuste vuodelle 2100 Mitä tämä vaikuttaa? IPCC ennuste 2100 -yläraja 970 IPCC ennuste 2100 alaraja 540 4
Pelkään että riskit vielä suurempia Hidastavia tekijöitä: - Hiukkaset, aerosolit, alentavat lämpötilan nousua - valtamerien massa - valtameret 2 o C? 940 alaraja 540 NYT: 380 Mitä tämä vaikuttaa? Miten paljon lämpötila nousee pitkällä jänteellä? absorboivat CO 2 - merenpintaa Lämpötilan muutos + 8 matalammalle o C pysäköityjen mannerjäitten sulaminen nostaisi merenpintaa 20-24 Hiilidioksidin määrään muutos metriä 15 000 vuotta sitten 200->280-14500 vuotta sitten meren pinta nousi Pölyn määrä 400 vuodessa 20 metriä, tästä 13 m muutaman vuosikymmenen kuluessa http://blogit.hs.fi/politiikanvieraat/voiko-mannerjaatikko-sulaa-nopeasti 1 o C 5
Lämpötilan nousu oikeaan mittakaavaan! Maapallon ekokatastrofi on todellisuutta: Jos nousun k.a. 3,0 o C Päiväntasaajalla +1 o C Pohjoisnavalla +10 o C Yläraja 6 o C vaihteluväli 2100 mennessä 1-4 o C Jos maa-pallon keski-lämpötila nousee 3 o C 20-30 %:lla kasvi- ja eläinlajeista on riski kuolla sukupuuttoon +0,9 o C joka tapauksessa Jäätiköt sulavat, merivesi nousee, tulee kuivuutta, kovia sateita, hurrikaaneja, pakolaisia, nälkää,... Kylmää sotaa seuraakin kuuma sota! 6
Mitä oikein tapahtuu? DAGS ATT DRA NER TERMOSTATEN Med varma hälsningar, jorden zccompany NCC Rakennus zdatumoy Olli Niemi 7 16.9.2009 7
Pohjoinen jäämeri sulaa Sula vesi imee auringonsäteilystä 95 %, jää taas heijastaa 95 % -> kiihtyvä ilmiö DAGS ATT DRA NER TERMOSTATEN Med varma hälsningar, jorden zccompany NCC Rakennus zdatumoy Olli Niemi 8 16.9.2009 8
Jäätiköt sulavat hämmästyttävällä nopeudella Esim.: Patagonia, Argentiina 1928 DAGS ATT DRA NER TERMOSTATEN 2004 Med varma hälsningar, jorden Patagoniassa Argentiinassa jäätiköt supistuvat joka vuosi 42 km 3 Sulaminen on kiihtynyt viimeisen vuosikymmenen aikana zccompany NCC Rakennus zdatumoy Olli Niemi 9 16.9.2009 9
EU on ottanut asian vakavasti Kööpenhaminan kokous ratkaiseva 10
11
Pitääkö rakennusalan toimia? Rakennusalan vastuulla 40 % Euroopan energiankäytöstä ja 30 % kasvihuonekaasuista Suomalaisten mielestä meillä korkean elintason mailla on vahva vastuu ilmastonmuutoksen hillinnässä. Jopa 90 % suomalaisista tukee väitettä, jonka mukaan korkean elintason maiden tulee näyttää esimerkkiä ilmastokysymyksissä. Silti me rakennusalan ammattilaiset emme ota näitä asioita vakavasti Miksi???????? 12
Kiinteistö- ja rakennusalalla on erittäin iso vastuu Suomen ilmastomuutosstrategian toteutumisessa Energian loppukäyttö Suomessa 2003, Yhteensä 308 TWh Rakennusalan vastuu 8+22+9 +5=39+5=44 % Liikenne 16 % Muut 5 % Muu teollisuus 35 % Asuin- ja palvelurakennusten huoneisto- ja kiinteistösähkösähkö 8 % Asuin- ja palvelurakennusten lämmitys 22 % Tuotantorakennusten lämmitys ja kiinteistösähkö 9 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 %
140000 GWh/a 120000 100000 80000 Suunnan on muututtava: Elämme jatkuvasti kiristyvien tavoitteiden maailmassa Energian kulutus Asuin- ja palvelurakennukset Energiatuotannon siirtoja lämmönkehityshäviöt Talokohtaiset lämmönkehityshäviöt Huoneisto- ja kiinteistösähkö Lämmityssähkö Kaukolämpö Tavoite 2020: -20 % -> 30 % 60000 40000 20000 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Kevyt polttoöljy (hyötyenergia) Raskas polttoöljy (hyötyenergia) Kivihiili ja turve (hyötyenergia) Puu (hyötyenergia) 2020 2050 2050: -70 % 14
Toimenpiteiden on kohdistuttava sekä uudistuotantoon että olemassa olevaan rakennuskantaan 2500 2000 1500 milj. m 3 Koko rakennuskanta 2000-2030 Uudisrakennusten energia-tehokkuutta on parannettava - 40-80 -100? +100 %? uudistuotanto Taloudellisesti korjauskelvottomat korvataan uudisrakennuksilla! poistuma 1000 500 0 1990 2000 2010 2020 2030 Kaikki korjauskelpoiset rakennukset korjataan: Säästötavoite: -20-40-75 %? Energiaverolla tullaan motivoimaan energiatehokkuuden parantamista 15
valo Visio Wartiainen : Uudisrakennuksen pitää tuottaa energiaa 2x enemmän kuin kuluttaa => uudisrakennus pelastaa vanhan arvokkaan rakennuksen Hyötysuhde: aurinkolämpö 30-50 % tyhjiöputket 50-70 % aurinkosähkö 10-14 % laboratoriossa 20 % 100 kwh/m 2 energian varastointi?
GREEN NCC - KEHITYSOHJELMA NCC edelläkävijäksi energiatehokkaassa rakentamisessa ja käytössä GREEN LIVING Asuinkerrostalot Rivitalot Pientalot GREEN WORKING Business parkit Office buildings GREEN SHOPPING Kauppakeskukset GREEN RENOVATION Asuinrakennukset? Toimitilat? Viisi näkökulmaa 1. Sijainti, tavoitteena kaupunkirakenteen tiivistäminen ja julkisten liikennevälineiden käytön lisääminen 2. Energia- ja kustannustehokkaiden rakennusten suunnittelu, tavoitteena A-luokka, rakennuksen taitava massoittelu, lämmön talteenoton ja vaipan energiatehokkuuden parantaminen vakioratkaisuilla 3. Tehokas, ympäristöystävällinen toteutus, tiiviyden varmistaminen, vihreän sähkön hyödyntäminen, materiaalien kierrätys, tehokas logistiikka, ympäristöystävällisten materiaalien käyttö 4. Käyttäjiin vaikuttaminen, kolmivaiheinen käytön opastus (ennen muuttoa, heti muuton jälkeen, ensimmäisen käyttövuoden jälkeen) 5. Ympäristöystävällisyyden jatkuva kehittäminen. Kehitämme uusia konsepteja (=A, A+, A++, nolla ja plus), ja niiden toteutusta sekä omaa ja yhteistyökumppaneittemme energiatehokkuusosaamista 17
NCC on jo lähtenyt liikkeelle GreenBuilding European program Reduce the energy consumptions with 25% NCC partner since 2006 NCC Corporate Partner since 2009 Jonny Hellman, 18
NCC:llä 12 hyväksyttyä Green Building projektia Esimerkiksi Kaggen,Malmö Starkki, Lohja, Finland COOP, Kungsbacka Kolding, Company House III Denmark Plaza Three, Finland Jonny Hellman, 19
Suomen ensimmänen GreenBuilding -hanke Kodin keskus Sveitsin Portaali, Hyvinkää The first* retail property in Finland to be approved as a GreenBuilding *in category new non-residential buildings Norm 271 kwh/sqm/year Allowed GB 203 kwh/sqm/year Calculated 150 kwh/sqm/year Measured 147 kwh/sqm/year Saving 650 000 SEK/year= 63 500 /year Jonny Hellman, 20
Arviointimenetelmiä otettava käyttöön BREEAM a system to evaluate a building s environmental impact The world s longest established and most widely used environmental assessment method for buildings Created in 1988 and launched in 1990 Over 116,000 buildings certified, over 714,000 buildings registered Jonny Hellman, 21
Ketkä käyttävät BREEAMia HSBC, maailman suurin pankki Toyota, maailman suurin autonvalmistaja Unibail Rodamco, Euroopan suurin kauppakeskusinvestori Redevco, yksi Euroopan suurimmista kauppakeskusinvestoreista Pricewaterhouse Coopers International Council of Shopping Centers (ICSC) recommend members to use BREEAM NCC Jonny Hellman, 22
What does BREEAM cover? All building types Standard schemes for common building types Bespoke BREEAM for others All stages Planning stage BREEAM Communities Design BREEAM Buildings Construction BREEAM Buildings Operation BREEAM In Use Jonny Hellman, Olli Niemi 23
Benefits of BREEAM Most established Wide international distribution Based on European conditions International version Can be adapted to national requirements Greater openness by BRE The Netherlands holds its own system through the Dutch Green Building Council ICSC recommends its members to use BREEAM Cost Jonny Hellman, Olli Niemi 24
BREEAM arvioinnin kohteet Kiinteistön johto: Yrityksen toimintalinja, kiinteistön käyttöönoton hallinta, työmaan hallinta ja hankinta Energia: Käyttöenergia ja hiilidioksidipäästöt Vesi: Veden kulutus ja käytön tehokkuus sisällä ja ulkona Maankäyttö ja ekologia: Tontin ja rakennuksen jättämä ympäristöjalanjälki Luonnon säilyvyys suhteessa maan arvon lisääntymiseen Terveys ja hyvinvointi: Sisä- ja ulkopuoliset tekijät (valaistus, melu, ilmanlaatu, jne.) Liikenne: Liikenteen hiilidioksidipäästöt ja sijaintitekijät Materiaalit: Rakennusmateriaalien vaikutus, sisältäen koko elinkaaren aikaiset vaikutukset Jäte: Rakentamisen resurssien käytön tehokkuus ja käytössä syntyvän jätteen hallinta ja minimointi Saastuttaminen: Ulkoinen ilman ja veden saastuminen Jonny Hellman, 25
Pistejärjestelmä: Pass: 25 % Good 40 % Very good 55 % Excellent 70 % Innovaatiopisteet max 10 % Minimivaatimukset yksittäisistä osaalueista Very Good ja Excellent luokituksille Olli Niemi 16.9.2009 26
LEED:in rakenne v.2.2 Pisteytettävät osa-alueet: Kestävän kehityksen mukaiset työmaat/tontit (14 pistettä) Vedenkulutuksen tehokkuus (5 pistettä) Energia ja ilmastovaikutukset (17 pistettä) Materiaalit ja luonnonvarat (13 pistettä) Sisäilmaston laatu (15 pistettä) Innovaatiot ja suunnitteluprosessi (5 pistettä) Pistejärjestelmä: Certified - 26-32 pistettä Silver - 33-38 pistettä Gold - 39-51 pistettä Platinum - 52-69 pistettä Olli Niemi 16.9.2009 27
Muutokset v. 3.0 Pistejärjestelmä: Certified - 40-49 pistettä Silver - 50-59 pistettä Gold - 60-79 pistettä Platinum 80 pistettä tai enemmän Osa-alueet: Nyt 7 kpl (uudet nimikkeet Innovation in Design ja Regional priority) Viidestä ensimmäisestä osiosta voi saada yht. 100 pistettä ja uusista nimikkeistä 10 lisäpistettä Olli Niemi 16.9.2009 28
CLIENTS KUNDER Jonny Hellman, 29
Clients Benefit to tenant Good working environment Strong brand Reduced operating and maintenance costs NCC will offer all tenants, Environmental training Green Living, Green Working Jonny Hellman, 30
Clients Benefit to investors More attractive objects Lower operating costs Visible commitment Reduced risks Lower energy costs Avoid land polution Ready to face more stringent legal requirements Ready to face future taxes High second-hand value Jonny Hellman, 31
Clients Occupancy Rates National LEED Rated buildings Source: Jonny Hellman, 32
Customers Selling Price/ Square Foot National LEED Rated buildings Source: Jonny Hellman, 33
Clients Increased willingness to pay Non residential buildings 8% 4% 26% Expect to pay the same but no more Willing to pay 1-5% more Willing to pay 1-10% more 62% Willing to pay greater than 10% Source JLL Jonny Hellman, 34
Clients Fazer Amica, Västerport The environment is one of Fazer Amica s key basic values and considerable focus is placed on the environmental impact of our entire operations from purchasing of raw material and choice of suppliers to energy consumption and transportation. Accordingly, it is extremely satisfying to move into one of Stockholm s first GreenBuilding properties and have the opportunity to further manage this aim. Michael Bühring, Regional Manager at Fazer Amica Jonny Hellman, 35
FUTURE Jonny Hellman, 36
Future Kristinebergshöjden, Stockholm Sweden s most energy-efficient office buildings? Solar-cell-covered façades Stonecrop roof Vertical wind turbines Jonny Hellman, 37
Future Our long-term environmental strategy entails, in brief: Strong focus on renewable energy sources such as wind, sun and water. Property produces some of its own energy Jonny Hellman, 38
Future Pilot project in Sweden and Denmark Jonny Hellman, 39
Future By developing climate-smart buildings we can limit the increase in global warming. Jonny Hellman, 40
On aika kääntää termostaattia pienemmälle DAGS ATT DRA NER TERMOSTATEN Med varma hälsningar, jorden Kiitoksin, Mother Earth Olli Niemi 41 16.9.2009