Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2010

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2010 Maaliskuu 2010

SISÄLTÖ 1. Toimintaympäristö 2010... 3 2. Ulkoministeriön tehtävät... 4 2.1. Vaikutusvaltainen Suomi kansainvälisessä yhteisössä... 5 2.2. Turvallisuutta luova kansainvälinen yhteisö... 5 2.3. Oikeudenmukainen maailma... 5 2.4. Menestyvä Suomi... 6 2.5. Avoin ja palveleva ulkoministeriö... 6 3. Vuoden 2010 tulostavoitteet... 6 3.1. Vaikuttavuus... 6 3.2. Toiminnallinen tuloksellisuus... 12 3.3. Henkiset voimavarat... 13 4. Määrärahat... 16 4.1. Toimintamenomäärärahat... 17 4.2. Muut määrärahat... 21 4.3. Määrärahojen jako vuonna 2010... 25 LIITTEET: 1. Edustustojen määrärahajako vuonna 2010 2. Momentin 24.90.66 määrärahajako vuonna 2010 3. Sisäisen suunnitelman lomake edustustolle 2

1. Toimintaympäristö 2010 Merkkejä kansainvälisen talouden toipumisesta on olemassa, mutta tilannetta leimaa edelleen epävarmuus. Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja ruokakriisi vaikuttavat kansakuntien hyvinvointiin ja turvallisuuteen monin tavoin. Yhtäältä konfliktiherkkyys, heikoimmassa asemassa olevien maiden ja alueiden haavoittuvuus lisääntyvät. Toisaalta globaali keskinäisriippuvuus vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja turvallisuutta. Kansainvälinen järjestelmä ja monenkeskinen yhteistyö ovat muutostilassa. Merkittäviä tekijöitä ovat Yhdysvaltojen entistä yhteistyöhakuisempi ote ja erityisesti Kiinan, Intian ja Brasilian sekä poliittisen että taloudellisen vaikutusvallan kasvu. Muutoksen konkreettisia heijastumia on G20-ryhmän vakiintuminen keskeiseksi kansainvälistä taloutta käsitteleväksi areenaksi G7/8:n kustannuksella. Se merkitsee samalla entistä suurempaa tarvetta EU:n globaalin roolin vahvistamiseen ja YKjärjestelmän uudistamiseen. Euroopan unioni on Suomen toiminnan keskeisin vaikutuskanava. Lissabonin sopimus uudistaa unionin päätöksentekoa ja rakenteita ja tuo uusia mahdollisuuksia unionin ulkosuhteiden hoitamiseen. Ulkosuhteiden korkea edustaja ja häntä tukeva ulkosuhdehallinto mahdollistavat politiikkajohdonmukaisuuden vahvistamisen. Tämä edellyttää Suomelta uudenlaista osaamista ja otetta vaikuttamiseen. Unionin laajeneminen jatkuu. Neuvotteluja jatketaan Turkin ja Kroatian kanssa, lisäksi Islanti, Makedonia, Montenegro, Albania ja Serbia ovat jättäneet jäsenyysanomuksensa. Yhteistyö Länsi-Balkanin ja muiden naapurimaiden kanssa tiivistyy. Itämeren maiden ja arktisen alueiden yhteistyön merkitys on voimakkaassa kasvussa. Suomi vaikuttaa tähän kehitykseen kaikkien alueen yhteistyöjärjestelyjen kautta valmistellen samalla Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuutta 2011. Kansainvälisessä kaupassa paineet kotimaisen tuotannon suojaamiseen ovat kasvaneet ympäri maailmaa vaikeuttaen kaupanvapauttamiseen tähtääviä neuvotteluja ja lisäten kauppariitojen todennäköisyyttä. Talouden vähittäinen elpyminen helpottanee tilannetta, mutta toimintaympäristö säilyy haasteellisena vielä pitkään. Huolestuttavaa on mm. protektionististen paineiden kasvu EU:n sisällä. Suomen kannalta on tärkeää, että avoimen kauppapolitiikan periaatteet säilyvät unionin toiminnan ytimessä ja, että vuonna 2010 valmistuva EU2020-strategia sisältää vahvan sitoutumisen sisä- ja ulkomarkkinoiden avoimuuden edistämiseen. Maailman kauppajärjestön Dohan kierroksen neuvottelut jatkuvat edelleen, mutta edellytykset niiden päättämiselle vuoden 2010 kuluessa ovat vaatimattomat. Kierrosta luonnehtivan pattitilanteen johdosta tarve täydentäviin alueellisiin ja kahdenvälisiin kaupan vapauttamisjärjestelyihin säilyy voimakkaana, ja se heijastuu myös EU:n kauppapolitiikassa. Tarve ulkoasiainhallinnon aktiiviseen kauppapoliittiseen vaikuttamiseen unionin sisällä sekä yritystemme toimintaympäristön parantamiseen ulkomarkkinoilla säilyy voimakkaana. YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on vaikeutunut. Taantumasta johtuva määrärahojen kasvun hidastuminen ja globaalit kehityshaasteet edellyttävät panostusta laajaan kestävän kehityksen agendaan, n 3

tuloksellisuuteen ja ennakoitavuuteen sekä avunantajien välisen koordinaation ja työnjaon parantamiseen. Ympäristö- ja ilmastokysymykset pysyvät myös näkyvästi kansainvälisellä agendalla ja kytkeytyvät laajasti ulkoministeriön toimintakenttään. Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulokset luovat puitteet jatkotyölle. Kansainvälisessä kriisinhallinnassa maantieteellinen painopiste siirtyy edelleen pois Euroopasta Afganistaniin ja Afrikkaan. Kriisinhallinta muuttuu vaativammaksi ja kalliimmaksi. Naton strateginen konsepti uudistuu ja myös kumppanuusyhteistyön odotetaan vahvistuvan. On olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä. Yhdysvallat säilyy merkittävimpänä suurvaltana uusien valtakeskittymien noususta huolimatta. Sen rakentavalla roolilla on keskeinen merkitys koko kansainvälisessä toimintakentässä monenkeskinen yhteistyö mukaan lukien. Edellytykset laaja-alaisen transatlanttisen yhteistyön syventämiselle vahvistuvat ml. kestävän kehityksen kumppanuuden toimeenpano. Venäjän rooli kansainvälisessä politiikassa riippuu pitkälti maan uudistumiskyvystä ja modernisaatiopyrkimysten toteutumisesta. Taantuman jälkeisen talouskasvun ennustetaan jäävän suhteellisen vaatimattomaksi ja maan sisäisessä kehityksessä on edelleen huolestuttavia piirteitä. Suomelle Venäjä pysyy keskeisenä kumppanina ja mahdollisuutena. EU:n ja Venäjän välinen yhteistyö etenee, jos osapuolilta löytyy uudenlaista tahtoa ja ratkaisuja käytännön ongelmiin. Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maiden muutos kohti demokratiaa ja markkinataloutta jatkuu, mutta hitaana. Iranin ydinohjelma ja Lähi-idän rauhanprosessi säilyvät kansainvälisen politiikan keskeisinä haasteina. Afrikan kehityksessä tapahtuu edistymistä, mutta Saharan eteläpuolinen Afrikka säilyy keskeisenä n kohteena. Suomalaiset liikkuvat ja oleskelevat entistä enemmän ja entistä haasteellisemmissa kohteissa ulkomailla. Tämä lisää ulkoministeriön palveluihin kohdistuvaa kysyntää. Schengen-säännöstön uudistuksilla tulee olemaan huomattavia vaikutuksia ulkoministeriön toimintaan maahantuloasioissa. Vapaan liikkuvuuden parantuessa korostuu myös toiminta laittoman maahantulon estämiseksi. Myös globalisoitunut, 24/7 toimiva uutisvälitys vaatii ulkoministeriöltä ripeää viestintää. Sosiaalisen median nousu perinteisen journalismin haastajaksi luo uusia vaatimuksia viestinnälle. Edellä kuvatut toimintaympäristön muutokset kasvattavat ulkoasiainhallintoon kohdistuvia vaatimuksia. Ulkoasiainhallinnon käytettävissä olevat henkilö- ja määräraharesurssit kuitenkin vähenevät samanaikaisesti. 2. Ulkoministeriön tehtävät Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Ulkoministeriö noudattaa kaikessa toiminnassaan arvojaan, jotka kertovat mikä on tärkeää ja arvokasta ministeriölle ja sen henkilöstölle. Jokaisella henkilöstön jäsenellä on oikeus arvojen mukaiseen kohteluun ja velvollisuus toimia niiden mukaisesti. Ulkoministeriön arvot ovat: Yhteistyö, Luovuus, Tuloksellisuus. 4

Toiminta- ja taloussuunnitelma pohjautuu pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ulkoministeriön hallinnonalalle asetettuihin tavoitteisiin. Hallitusohjelman, ulkoministeriön strategiaan kirjattujen vaikuttavuustavoitteiden ja tehtävien (esitetään jäljempänä) sekä muiden hallituksen politiikka-asiakirjojen sekä eduskunnan hyväksymien linjausten perusteella on hallinnonalalle määritelty vaikuttavuus- ja toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet, jotka ohjaavat hallinnonalan toimintaa ja painopisteiden asettamista sekä resurssien kohdentamista lähivuosina. 2.1. Vaikutusvaltainen Suomi kansainvälisessä yhteisössä Ulkoministeriö huolehtii siitä, että Suomi kykenee mahdollisimman tehokkaasti vaikuttamaan kansainvälisissä suhteissa tehtäviin ratkaisuihin, jotka heijastuvat Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Käytännön toiminnassa tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että: Suomen eduista huolehditaan kahdenvälisten suhteiden kautta Suomen etuja ajetaan tehokkaasti EU:ssa Suomen tavoitteita ajetaan tehokkaasti YK:ssa ja muissa monenkeskisissä järjestöissä ja instituutioissa toiminnan ja tavoitteiden johdonmukaisuus varmistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti EU:n sisäistä toimintaa tehostetaan 2.2. Turvallisuutta luova kansainvälinen yhteisö Ulkoministeriö toimii sen hyväksi, että kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäisemään konflikteja ja hallitsemaan kriisejä. Ulkoministeriö vahvistaa kansainvälisten instituutioiden toimintakykyä ja niiden yhteistoimintaa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Se ehkäisee ja torjuu uusia turvallisuusuhkia yhteistyötä edistämällä. Käytännön toiminnassa tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että: EU:n ulkoista toimintakykyä vahvistetaan laajaa turvallisuutta edistetään konfliktinestoa ja kriisinhallintaa edistetään yhteistyötä edistetään eri toimijoiden välillä 2.3. Oikeudenmukainen maailma Ulkoministeriö tukee demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen, toimivan markkinatalouden ja kestävän kehityksen toteutumista. Lisääntyvän keskinäisen riippuvuuden maailmassa ulkoministeriö edistää inhimillistä turvallisuutta ja vähentää köyhyyttä. Käytännön toiminnassa tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että: kansainvälistä oikeutta ja globaalihallintaa vahvistetaan n laatua parannetaan ja kestävää kehitystä suosivia kumppanuuksia vahvistetaan oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistetään 5

2.4. Menestyvä Suomi Ulkoministeriö vahvistaa avointa ja sääntöperusteista maailmantaloutta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ulkoministeriö parantaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja toiminnan edellytyksiä sekä edistää Suomeen suuntautuvia investointeja. Ulkoministeriö vauhdittaa suomalaisen kulttuurin, luovuuden ja osaamisen tunnetuksi tulemista ja menestymistä ulkomailla. Edustustot avaavat ovia, madaltavat kansainvälisiä kynnyksiä ja luovat verkostoja. Käytännön toiminnassa tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että: vientiä ja kansainvälistymistä edistetään sekä innovaatio-organisaatioiden ja kulttuuriyhteisöjen verkottumista tuetaan Suomen ulkoista taloudellista toimintaympäristöä parannetaan kansainvälistä kauppajärjestelmää vahvistetaan ja kansainvälistä taloudellista yhteistyötä edistetään Suomen vahvuuksia hyödynnetään ja tunnettuutta lisätään 2.5. Avoin ja palveleva ulkoministeriö Ulkoministeriö tiivistää yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan ja taloudellisten toimijoiden kanssa lisäämällä avoimuutta ja kehittämällä uudenlaisia kumppanuuksia. Ulkoministeriö tuottaa ja jakaa yhteiskunnan ja sidosryhmiensä kannalta merkityksellistä ja hyödyllistä tietoa. Ulkoministeriö tarjoaa Suomen viranomaispalveluja maailmalla. Ulkoministeriö helpottaa suomalaisten asiointia sekä turvallista liikkumista ja elämistä ulkomailla. Ulkoministeriö auttaa nopeasti, tehokkaasti ja asiantuntevasti hätään joutuneita suomalaisia. Käytännön toiminnassa tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että: asiakaspalvelun laatua kehitetään kansalais- ja muuta julkista viestintää kehitetään edustustoverkkoa kehitetään sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja uudistetaan 3. Vuoden 2010 tulostavoitteet 3.1. Vaikuttavuus Vuoden 2010 tulostavoitteet esitetään taulukkomuodossa. Tavoiteasetannan jatkumon takaamiseksi taulukossa esitetään myös vuosien 2010 2014 strategiset tavoitteet. Strategiset tavoitteet 2010-2014 Tulostavoitteet vuodelle 2010 Tehtävä / toiminto Vaikutusvaltainen Suomi kansainvälisessä yhteisössä EU on vahva ja yhtenäinen globaali EU-selonteon ja vaikuttamisselvityksen 6

toimija ja Suomella on vahva vaikutusvalta unionin päätöksenteossa. Ajan haasteisiin vastaamaan kykenevä monenkeskinen järjestelmä. Suomen tehokas toiminta monenkeskisessä yhteistyössä. toimeenpano eri politiikkasektoreilla prioriteettikysymyksissä: EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen sekä EU:n keinovalikoiman tehokas toimeenpano. Kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden edistäminen vaikuttavasti ja johdonmukaisesti EU-, monenkeskisessä ja kahdenvälisessä yhteistyössä. Suomen kannanmuodostuksen kehittäminen ja heijastuminen EU:n päätöksentekoon ja käytännön toimintaan. Tehokas ennakkovaikuttaminen. Edustustojen tiiviimpi sitouttaminen EU-vaikuttamiseen. Tehokas ja Suomen etuja edistävä vaikuttaminen EUtuomioistuinasioissa ja rikkomusasioissa. Vaikuttaminen EU:n rahoituskehysten väliarvioon siten, että turvataan EU:n ulkoiselle toiminnalle Suomenkin prioriteetit huomioiden riittävät varat niin määrän, rakenteen kuin saatavuuden osalta. Lissabonin sopimuksen toimeenpanoon vaikuttaminen ml. EU:n ulkosuhdehallinto. Suomalaisten asiantuntijoiden saaminen kannaltamme keskeisiksi arvioituihin tehtäviin. EU:n laajentumispolitiikan tukeminen. Suomen YK:n turvaneuvostoehdokkuuteen liittyvä tuloksellinen kampanjointi ja tukilupausten varmistaminen/ ylläpitäminen. Suomen aktiivinen ja johdonmukainen vaikuttaminen YK:n - ja erityisesti turvallisuusneuvoston - kokonaisvaltaisen reformityön edistämiseen sekä monenkeskisen järjestelmän globaalin toimintakyvyn ja keskinäisen täydentävyyden vahvistamiseen (YK, keskeiset kansainväliset järjestöt, kehitysrahoituslaitokset, tuomioistuimet). Suomen ulko- ja turvallisuus-, kauppa- ja kehityspoliittisten tavoitteiden täsmentäminen. turvallisuuspolitiikka 3 EU-politiikka ja EUsuhteet 3 EU-politiikka ja EUsuhteet 5 Muut kv. oikeudelliset tehtävät 3 EU-politiikka ja EUsuhteet 3 EU-politiikka ja EUsuhteet 3 EU-politiikka ja EUsuhteet turvallisuuspolitiikka turvallisuuspolitiikka,, 5 Muut kv. oikeudelliset asiat turvallisuuspolitiikka, 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet, 2 Kehitys- 7

politiikka ja Kahdenvälisten suhteiden ja alueellisen yhteistyön ylläpitäminen ja vahvistaminen. Suomalaisten sijoittuminen keskeisiin tehtäviin YK ja muissa keskeisissä kansainvälisissä järjestöissä laaditun selvityksen pohjalta. Venäjän toimintaohjelman toimeenpano ml. Venäjä-foorumi. EU:n Venäjäpolitiikkaan vaikuttaminen mm. viisumikysymyksissä. Lähialueyhteistyössä edistetään enenevässä määrin taloudellista hankeyhteistyötä Suomen kannalta tärkeillä Venäjän alueilla. Alueellisen yhteistyön koherenssin edistäminen. Monialaisen transatlanttisen yhteistyön kehittäminen ml. transatlanttisen kestävän kehityksen kumppanuusaloitteen edistäminen. USAtoimintaohjelman toimeenpano. Arktisen yhteistyön edistäminen ja Suomen profiilin nostaminen kansallisten tavoitteiden mukaisesti (linjauksen laatiminen). Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden 2011 valmistelu. Itämeriyhteistyön, ml. Itämerihuippukokouksen onnistunut läpivienti ja seuraaminen, sekä pohjoisen ulottuvuuden vahvistaminen. Laajemman Euroopan aloitteen yhteistyöohjelmien käynnistäminen Itä- Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Arvioidaan Suomen panostus Aasiaan, jonka rooli sekä maailman taloudessa että politiikassa vahvistuu edelleen. turvallisuuspolitiikka, turvallisuuspolitiikka, 3 EU-politiikka ja EUsuhteet, 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet turvallisuuspolitiikka, 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet turvallisuuspolitiikka, 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet, turvallisuuspolitiikka, 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet turvallisuuspolitiikka, 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet turvallisuuspolitiikka, 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet, 3 EU-politiikka ja EUsuhteet turvallisuuspolitiikka, turvallisuuspolitiikka, 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet, 8

Turvallisuutta luova kansainvälinen yhteisö Euroopan ja kansainvälisen laaja-alaisen turvallisuuden vahvistaminen. Kokonaisvaltainen lähestymistapa konfliktien ennaltaehkäisyyn, hallintaan ja jälkihoitoon. Kokonaisvaltaisen Afrikka-yhteistyön kehittäminen: Afrikka Suomen ulkopolitiikassa linjauksen sekä Afrikka Suomen kehityspolitiikassa puiteohjelman toimeenpano. Vakauden ja turvallisuuden tukeminen kokonaisvaltaisesti kriisinhallinnan, konfliktineston, asevalvonnan, ihmisoikeustyön, n ja humanitaarisen avun keinoin. Kokonaisvaltaisen kriisinhallintastrategian toimeenpano. Aktiivinen osallistuminen eurooppalaisten turvallisuusjärjestelyiden kehittämiseen. Nato-rauhankumppanuuden kehittäminen. Suomen profiilin vahvistaminen kv. rauhanvälitystoiminnan tukijana. turvallisuuspolitiikka, turvallisuuspolitiikka, 0.2 Kriisinhallinta turvallisuuspolitiikka turvallisuuspolitiikka turvallisuuspolitiikka Suomen roolin vahvistaminen kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Oikeudenmukainen maailma Köyhyyden poistaminen sekä taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen tukeminen vuosituhattavoitteiden mukaisesti sekä kehitysmaiden ja avunantajien molemminpuolista vastuuta edistäen. Aktiivinen osallistuminen asevalvonnan vahvistamiseen. Suomen aktiivinen osallistuminen kv. sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin sekä konfliktinestoon EU:n ja Naton sekä YK:n puitteissa erityisesti Afganistanissa, Afrikassa ja Länsi-Balkanilla. Nopean toiminnan kehittäminen ja valmistautuminen kahteen EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon 2011. Kriisinhallintaoperaatioissa (sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta) toimivien asiantuntijoiden sekä avaintehtävien määrän lisääminen. Naisten kriisinhallintaosallistumisen lisääminen kansallisen 1325- toimintaohjelman mukaisesti. Talous-, ruoka- ja ilmastokriiseihin vastaaminen ja vaikutusten lieventäminen kehitysmaissa. Ympäristö- ja ilmastokysymysten nivominen osaksi kaikkea ulko-, turvallisuus-, kauppa- ja 0.3 Monenkeskinen asevalvonta ja aseidenriisunta 0.2 Kriisinhallinta 0.2 Kriisinhallinta 0.2 Kriisinhallinta 0.2 Kriisinhallinta turvallisuuspolitiikka 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet 9

kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä. Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulosten edistäminen. Kehitysyhteistyön laadun varmistaminen ja kehittäminen. Kehitysyhteistyömäärärahojen nosto 0,7 %:iin BKTL:sta vuoteen 2015 mennessä. Politiikkajohdonmukaisuuden edistäminen. Hyvän hallinnon, oikeusvaltiokehityksen sekä ihmisoikeuksien kokonaisvaltainen edistäminen. Kansainvälisen oikeuden ja muiden yhteisten pelisääntöjen vahvistaminen. Menestyvä Suomi Avoimen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen kauppa- ja talousjärjestelmän vahvistaminen ja Suomelle keskeisten tavoitteiden sisällyttäminen EU:n neuvottelutavoitteisiin. Kehitysmaille annetavan julkisen ilmastorahoituksen järjestäminen, lisäisenä muuhun hön. Kehitysmaiden kestävän taloudellisen kehityksen edistäminen mm. Suomen kauppaa tukevan n toimintasuunnitelman (2008-2011) mukaisesti. Toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden sekä instrumenttien, linjausten ja hallintoprosessien kehittäminen. Kehitysyhteistyömäärärahojen tasaisen kasvun turvaaminen. 0,55 % BKTL-osuus Politiikkajohdonmukaisuuden edistäminen kotimaan hallinnossa sekä EU:n, OECD:n ja YK:n piirissä. Ihmisoikeusselonteon toimeenpano. Aktiivinen vaikuttaminen rankaisemattomuuden vähentämiseen ja terrorismin vastaiseen työhön ihmisoikeudet huomioon ottaen sekä oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen läpileikkaavasti. Kauppapoliittisen ohjelman päivitys 2010-2011. WTO:n Dohan kierroksen monenkeskiset neuvottelut ja EU:n kahdenväliset WTO+-tasoiset neuvottelut kolmansien maiden kanssa etenevät Suomen tavoitteiden mukaisesti. Venäjän integroituminen kansainväliseen kauppajärjestelmään jatkuu, Venäjän liiketoimintaympäristö kehittyy suotuisaan suuntaan ja kahdenväliset taloussuhteet vahvistuvat. Puutullikysymyksen ratkaisemisessa otetaan selviä askelia eteenpäin., 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet turvallisuuspolitiikka 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet 3 EU-politiikka ja EUsuhteet 0.4 Kansainväliset ihmisoikeusasiat 0.4 Kansainväliset ihmisoikeusasiat, 5 Muut kv. oikeudelliset tehtävät 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudellis et suhteet 1.2 Kaupallistaloudellis et ulkosuhteet 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudellis et suhteet 10

Suomalaisyritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen ja toimintaedellytysten parantaminen ulkomailla Suomen maabrändin vahvistaminen Avoin ja palveleva ulkoministeriö Kansalaispalveluiden laatu ja tuottavuus erityisesti konsuli- ja maahantuloasioiden osalta paranee. Joustavuus kansalaispalveluiden tarjonnassa lisääntyy. Suomi vaikuttaa EU:n kautta siten, että avoimen kauppapolitiikan periaatteet ja pyrkimys talouskriisin taltuttamiseen ohjaavat G-8 ja G-20-ryhmien toimintaa. Avoimen kauppapolitiikan periaatteet sisällytetään uuden post-lissabon 2010 strategian ulkoiseen ulottuvuuteen. OECD:n sisältötyötä ohjataan tuottamaan vastauksia Suomen kannalta relevantteihin kysymyksiin. Vahvistetaan ulkoasiainhallinnon asemaa osana Suomen VKE-toimijoiden kokonaisuutta ml. UM-Finpro -yhteistyön kehittäminen. Painopistealueena on merkittävien Aasian maiden kuten Kiinan ja Intian kaupallis-taloudellisten kasvavien mahdollisuuksien hyödyntäminen VKE-toiminnan vahvistamisen kautta. Panostetaan Cleantech-sektorin vienninedistämiseen yhdessä keskeisten julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimitaan vuonna 2009 tehdyssä kaupanesteselvityksessä esiin tulleiden kaupanesteiden poistamiseksi. Suomen kansallista innovaatiostrategiaa tukevan ennakointityön suunnitelmallinen sisällyttäminen ulkoasiainhallinnon toimintaan jatkuu valikoitujen pilottihankkeiden muodossa. Kesällä 2010 valmistuvan maabrändivaltuuskunnan suositusten toteuttaminen soveltuvin osin julkisuusdiplomatiaa (JD) hyödyntäen. Kulttuuriyhteistyön voimavarojen kohdentuminen julkisuusdiplomatiaohjelman prioriteettimaihin ja kärkihankkeisiin. Kansalaispalvelujen tarjontaa koskevien säädösten uudistustyö käynnistetään. Tavoitteena on tarjonnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin voimavaroihin. Schengenin yhteisten viisumikäsittelykeskusten toiminta 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudellis et suhteet 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudellis et suhteet 1 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudellis et suhteet, 2 Kehityspolitiikka ja 1.1 Kauppapolitiikka ja viennin ja kansainvälistymisen edistäminen 1.1 Kauppapolitiikka ja viennin ja kansainvälistymisen edistäminen 1.1 Kauppapolitiikka ja viennin ja kansainvälistymisen edistäminen 1.1 Kauppapolitiikka ja viennin ja kansainvälistymisen edistäminen 7 Julkisuusdiplomatia 7 Julkisuusdiplomatia 4 Kansalaispalvelut 4.2 Maahantulopalvelut 11

käynnistyy Petroskoissa ja Murmanskissa. Vaikuttava ja oikea-aikainen sidosryhmäviestintä. Mobiilin tiedonvälityksen lisääminen kansalaispalveluissa. Matkustusilmoitusjärjestelmän uudistaminen. Tehdään tunnetuksi kansalaisten, päättäjien ja muiden sidosryhmien keskuudessa hallinnonalan politiikkalinjauksia, toimintaa ja tehtäviä. Viestintästrategian toimeenpano. Sosiaalisen median käyttötarkoitukset ja -hyöty selvitetään. 4 Kansalaispalvelut 4 Kansalaispalvelut 911 Ulkoinen viestintä 911 Ulkoinen viestintä 911 Ulkoinen viestintä 3.2. Toiminnallinen tuloksellisuus Strategiset tavoitteet 2010-2014 Ulkoasiainhallinnon suunnittelujärjestelmän kehittäminen Edustustoverkon kehittäminen Tulostavoitteet vuodelle 2010 Suunnittelun ja seurannan toimintopohjaisuuden käyttöönotto ml. toimintolaskenta. Edustustojen ryhmittelyhankkeen ja toimintaprofiilien uudistamisen loppuunsaattaminen niiden toiminnanohjauksen ja resursoinnin pohjaksi. Edustustoverkon laajuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta tehdään päätökset ym. hankkeiden pohjalta. EU:n ulkosuhdehallinnon ja kansallisen edustustoverkon synergiasuhteen seuraaminen. Tehtävä / toiminto 903 Toiminnan ja talouden suunnittelu 9 Johtaminen, hallinto ja muut tukitehtävät 9 Johtaminen, hallinto ja muut tukitehtävät 9 Johtaminen, hallinto ja muut tukitehtävät Valtion tuottavuusohjelman mukaisten tavoitteiden täyttäminen Pohjoismaisen edustustoyhteistyön kehittäminen hyvien käytäntöjen pohjalta. Valmistautuminen Minskin toimipisteen avaamiseen sekä Alger n toimipisteen korottamiseen suurlähettilästasolle ja Murmanskin toimipisteen korottamiseen pääkonsulaatiksi. Hallinto- ja tukitehtävien tehostaminen ja vähentäminen ministeriössä ja edustustoissa. Sähköisten toimintatapojen käyttöönotto: Asianhallinnan kehittäminen AHAkonseptin mukaisesti. Valtion yhteisen talous- ja 9 Johtaminen, hallinto ja muut tukitehtävät turvallisuuspolitiikka 9 Johtaminen, hallinto ja muut tukitehtävät 906.1 Tiedon tuottaminen ja hallinta 12

henkilöstöhallinnon sähköisten menetelmien ja tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottolinjaukset Maahantuloasioiden sähköistäminen: EU:n yhteisen viisumijärjestelmän ja viisumeiden verkkopohjaisen hakemisjärjestelmän käyttöönotto. Edustustojen toimintojen sopeuttaminen tukitehtävistä tehtyihin vähennyksiin. -37 htv 905.3 Talouden seuranta ja hallinta 4 Kansalaispalvelut 9 Johtaminen, hallinto- ja muut tukitehtävät 9 Johtaminen, hallinto- ja muut tukitehtävät 3.3. Henkiset voimavarat Strategiset tavoitteet 2010-2014 Oikein mitoitettu ja kohdennettu, ammattitaitoinen ja sekä motivoitunut, sitoutunut ja työssään hyvinvoiva henkilöstö Tulostavoitteet vuodelle 2010 Henkilöstöstrategia ja osaamisen kehittämissuunnitelma valmis. Palkkausjärjestelmän kehittäminen. UE-korvauslainsäädännön ja UEterveydenhuoltolain uudistusesitykset valmiit. Työn ja muun elämän yhteensovittamista edistetään ottaen huomioon erilaiset perhe- ja elämäntilanteet. Tehtävä / toiminto 9 Johtaminen, hallinto ja muut tukitehtävät 904.2 Palvelussuhdeasioiden hoitaminen 904.2 Palvelussuhdeasioiden hoitaminen 904.4 Työsuojelun, - hyvinvoinnin sekä työkyvyn turvaaminen ja kehittäminen Yhteenveto henkilöstön ennakoidusta kokonaiskehityksestä vuonna 2010 Erityisasiantuntijaharjoittelijat Korkeakoulu- Asemamaasta Virkasuhteiset Tss palkatut Yhteensä UE 509 7 88 1179 1783 - muutokset -22 1 16-5 UE yhteensä 487 7 89 1195 1778 Erityisasiantuntijaharjoittelijat Korkeakoulu- Asemamaasta Virkasuhteiset Tss palkatut Yhteensä UM 897 66 12-975 - muutokset -16-2 3 - -15 UM yhteensä 881 64 15-960 13

Virkasuhteiset Tss Erityisasiantuntijat Korkeakouluharjoittelijat Asemamaasta palkatut Yhteensä UH yhteensä 1368 71 89 15 1195 2738 Osastojen/palvelujen henkilötyövuosiarviot vuodelle 2010 Osasto/palvelut 2010 ALI 46 ASA 45 EUR 48 HAL 233 ITÄ 49 JOHTO ml erill.yksiköt 76 KPA 52 KPO 46 KEO 122 OIK 38 POL 74 PRO 16 VKO 96 UM (mm palkalliset virkavapaat) 19 Yhteensä 960 Edustustojen vahvuudet vuonna 2010 EDUSTUSTO III erit.virat I-II tss eat virastom pp yht. EUR 112 3 59 0 37 8 339,2 558,2 ITÄ 21 2 33 7 9 7 262 341 ASA 65 1 57 0 15 3 357 498 ALI 34 0 27 0 19 1 192 273 Multiedustustot 41 0 12 0 9 1 44,5 107,5 Yhteensä 273 6 188 7 89 20 1195 1777,7 EUR III erit.virat I-II tss eat virastom pp. yht. Ankara 3 2 14,5 19,5 Ateena 2 1 8 11 Beograd 2 1 7 10 Berliini 7 3 1 19,5 30,5 Bern 2 1 4 7 Bratislava 2 1 5 8 Bryssel PE 22 3 7 33 1 32 98 Bryssel sl 2 1 7,7 10,7 Budapest 2 1 1 13 17 Bukarest 2 1 9 12 Dublin 2 1 5 8 14

Göteborg 1 1 3 5 Haag 3 1 6,5 10,5 Hampuri 1 1 5 7 Kööpenhamina 2 1 8 11 Las Palmas 0 1 1 2 Lissabon 2 0 7,5 9,5 Ljubljana 2 1 6 9 Lontoo 6 3 1 19 29 Luxembourg 2 0 4 6 Madrid 3 2 10 15 Nikosia 1 1 6 8 Oslo 2 1 8 11 Pariisi 6 5 1 14 26 Praha 2 1 7 10 Pristina 1 1 1 4 7 Reykjavik 1 1 4 6 Riika 2 1 1 8 12 Rooma 4 3 13,5 20,5 Sofia 2 1 8,5 11,5 Tallinna 4 2 2 1 18 27 Tukholma 6 3 1 1 17 28 Varsova 3 2 12 17 Wien 4 3 10 17 Vilna 2 2 9 13 Zagreb 2 1 5,5 8,5 EUR yht. 112 3 59 0 37 8 339,2 558,2 ITÄ III erit.virat I-II tss eat virastom pp. yht. Astana 1 1 1 5 8 Kiova 3 2 12 17 Minsk 1 1 2 Moskova 10 2 12 5 3 4 51 87 Murmansk 0 2 10 12 Petroskoi 1 2 19 22 Pietari 5 14 2 5 3 164 193 ITÄ yht. 21 2 33 7 9 7 262 341 ASA III erit.virat I-II tss eat virastom pp. yht. Bangkok 2 3 2 19 26 Brasiilia 3 2 11,5 16,5 Buenos Aires 2 2 6 10 Canberra 2 2 6 10 Caracas 1 2 7 10 Hanoi 2 2 2 13 19 Hong Kong 1 1 4,5 6,5 Islamabad 2 1 25 28 Jakarta 3 2 11 16 Kabul 1 1 2 19 23 Kanton 1 1 7 9 Kathmandu 1 1 2 27 31 Kuala Lumpur 2 1 10 13 Lima 1 2 1 13,5 17,5 Los Angeles 1 1 7 9 Managua 2 1 4 12 19 Manila 1 1 10 12 Mexico 3 2 8 13 15

New Delhi 4 4 1 32 41 New York 2 3 12 17 Ottawa 2 1 9 12 Peking 5 1 6 1 1 25 39 Santiago de Chile 2 1 8 11 Shanghai 2 2 13 17 Singapore 1 1 3 5 Soul 2 1 7,5 10,5 Sydney 0 1 2 3 Tokio 4 3 13 20 Washington 10 6 1 1 16 34 ASA yht. 65 1 57 0 15 3 357 498 ALI III erit.virat I-II tss eat virastom pp. yht. Abu Dhabi 1 1 6 8 Abuja 2 2 1 10 15 Addis Abeba 2 2 3 17 24 Alger 0 1 3 4 Bagdad 0 0 1 1 Damaskos 3 2 9 14 Dar es Salaam 3 2 3 13 21 Kairo 3 3 13 19 Lusaka 1 1 3 14 19 Maputo 2 2 3 18 25 Nairobi 3 1 3 21 28 Pretoria/Kapkaupunki 3 2 2 22 15 Rabat 1 1 7 9 Ramallah 2 5,5 7,5 Riad 2 1 1 9 13 Teheran 2 2 9 13 Tel Aviv 2 2 6,5 10,5 Tunis 1 1 9 11 Windhoek 1 1 1 6 9 ALI yht. 34 0 27 0 19 1 192 273 Multiedustustot III erit.virat I-II tss eat virastom pp. yht. Bryssel NAE 4 1 2 9 16 Geneve PE 13 5 1 8 27 Pariisi OECD/UNE 5 1 5 8 19 New York PE 12 4 1 1 9 27 Strasbourg PE 3 1 4,5 8,5 Wien PE 4 6 10 41 0 12 0 9 1 44,5 107,5 4. Määrärahat Valtion talousarvio vuodelle 2010 vahvistettiin eduskunnassa 18.12.2009. Ministeriön pääluokan (24.) määrärahat ovat yhteensä 1 190 160 000 euroa. Luvuittain määrärahat jakautuvat seuraavasti: 24.01. Ulkoasiainhallinto 227 147 000 euroa, 24.10. Kriisinhallinta 78 119 000 euroa, 24.20. Lähialueyhteistyö 19 500 000 euroa, 24.30. Kansainvälinen 752 504 000 euroa ja 24.90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 112 890 000 euroa. Ulkoasiainministeri vahvisti ulkoasiainministeriön hallinnonalan tilijaottelun 14.1.2010 16

(HEL7498-1). Vuodelta 2009 siirtyi määrärahoja vuodelle 2010 momentilta 24.01.01 Ulkoasiainhallinnon toimintamenot yhteensä 31 295 487,79 euroa ja momentilta 24.90.66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 22 716 596,14 euroa. Tässä määrärahojen jakopäätöksessä määritelty määrärahataso on osastoja, palveluja ja edustustoja sitova. Vuonna 2010 talousyksikön resurssisuunnittelu tarkastaa määrärahat keskitetysti kesällä ja syksyllä painottaen erityisesti siirtojen ja valuuttakurssien vaikutusta käytössä oleviin määrärahoihin. Vuosisuunnitelmat ja tulossopimusehdotukset vuodelle 2010 Ministeriö antoi vuosisuunnitelmien, tulossopimusehdotusten sekä toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinnasta toimeksiannon kesäkuussa 2009 (HEL6306-14/24.6.2009). Toimeksiannon lisäksi myös ministeriön OTTO-sivuilla oli yksityiskohtaiset laadintaohjeet vuosisuunnitelmien, tulossopimusehdotusten sekä budjettien laadintaa varten. Toimeksiannon mukaan ministeriön osastojen vuosisuunnitelmat tuli lähettää ao. osastoille ja talousyksikön resurssisuunnittelulle 4.9.2009 ja edustustojen tulossopimusehdotukset 25.9.2009 mennessä. Hallintopalvelujen toimialavastaavat yksiköt käsittelivät suunnitelmia osana hallintopalvelujen tulossopimusehdotusta. Alueosastot ja resurssisuunnittelu kävivät läpi edustustojen tulossopimusehdotukset ja määrärahatarpeet erillisissä aluekohtaisissa neuvotteluissa marras-joulukuussa 2009. Näiden käsittelyjen pohjalta edustustoille annettiin 15.12.2009 (HEL7499-2) alustavat määräraharesurssit vuodelle 2010. Edustustojen tuli tämän toimeksiannon pohjalta sopeuttaa vuoden 2010 tulostavoitteensa annettuihin resursseihin 29.1.2010 mennessä. Osastojen/palveluiden ja erillisyksiköiden määrärahat on käyty läpi niiden ja talousyksikön resurssisuunnittelun välisissä keskusteluissa helmikuussa 2010. Talousyksikön resurssisuunnittelun laatimaa ehdotusta hallinnonalan jakopäätökseksi on käsitelty ministeriön johtoryhmässä 16.2.2010 sekä laajennetussa johtoryhmässä 25.2.2010. 4.1. Toimintamenomäärärahat 24.01.01 Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (nettob) (S 2 v) Vuoden 2009 aikana hallinnonalan talous jatkoi kehitystään myönteiseen suuntaan, vaikkakin viisumitulot vähentyivät edellisestä vuodesta. Hallinnonalan talouden suotuisa kehitys on kuitenkin taittumassa. Vuoden 2010 menopaineet ovat kasvaneet edellisvuodesta ja viisumituottojen ennakoidaan edelleen vähentyvän. Lisäpaineita taloudelle tuo valtiohallinnossa vaikuttavat säästöpaineet; ulkoasiainhallinnon toimintamenoja leikattiin vuoden 2010 talousarviossa 3,5 milj. euroa, ja jo nyt voidaan ennakoida supistusten olevan pysyviä. Toimintaa tuleekin sopeuttaa nopeassa tahdissa laskeviin kehyksiin. Vuoden 2010 suunnitteluohjeen (HEL6306-14) mukaista ohjetta, n. 3 %, bruttomenojen kasvua verrattuna vuoden 2008 toteutumatasoon, ei olekaan tässä määrärahajaossa voitu noudattaa. Säästöä on etsitty kaikista menolajeista niin ministeriössä kuin edustustoissakin. Ensisijaisesti säästöt on kohdennettu ja tulee kohdentaa matkustus-, edustus- ja muihin palveluiden ostoista aiheutuviin menoihin. Myös ylitöiden korvaamista työaikajärjestelyillä tulee suosia. Hallinnonalalla tulee noudattaa tiukkaa menokuria ja sellaisen toiminnan rajoittamista, joka ei suoraan liity 17

ministeriön tulostavoitteiden saavuttamiseen. Ministeriön johto jatkaa määrärahojen käytön seurantaa, tarvittaessa myös yksikkö- ja edustustotasolla. Tässä vuosisuunnitelmassa ja sen liitteenä olevassa määrärahojen jakopäätöksessä määritelty määrärahataso on osastoja, palveluiden alueita, erillisyksiköitä ja edustustoja sitova. Vuoden 2010 aikana jatketaan käytäntöä, jossa talousyksikön resurssisuunnittelu tarkistaa määrärahat keskitetysti. Määrärahatarkistuksissa painotetaan erityisesti henkilöstösiirroista ja valuuttakurssien vaihteluista aiheutuvia lisätarpeita edustustojen määrärahoihin sekä vastataan toimintayksikköjen ennakoimattomiin ja välttämättömiin menoihin. Toimintamenot vuodelle 2010 ovat yhteensä 235 690 727,42 euroa, josta vuoden 2010 talousarviossa momentin määräraha on 204 413 000 euroa ja vuodelta 2009 siirtyvä osuus on 31 277 727,42 euroa. Momentin mitoituksessa on talousarviossa otettu lisäyksenä huomioon 533 000 euroa Itämeri-huippukokoukseen, 500 000 euroa UE:n vakuutuspalkkojen eläkemaksuihin, 1 300 000 euroa Schengen C-VIS järjestelmään, 836 000 euroa VaEL-maksun muutoksiin 2005 2010 ja 2 855 000 euroa tasokorotuksena. Mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 169 000 euroa vähennyksenä siirto momentille 26.01.01 (2 htv) sekä 3 500 000 euroa valtiohallinnossa tehtäviin uudelleenkohdennuksiin. Tuottavuustoimenpiteiden johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 709 000 euron vähennys. Vuoden 2010 talousarviossa ei osoitettu määrärahoja hallinnon vahvistamiseksi. Vuodelta 2009 n vahvistamiseksi tarkoitettua määrärahaa, 4,113 miljoonaa euroa, siirtyi vuodelle 2009 1 530 600 euroa. Tässä jakopäätöksessä siitä kohdennetaan edustustojen ja ministeriön hallinnon vahvistamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin yhteensä 452 400 euroa. Toimintayksiköiden, joiden käyttöön osoitetaan hallinnon vahvistamiseen ns. kyt 5% määrärahaa, tulee näitä menoja kirjatessaan ehdottomasti käyttää projektikoodia 90772 Kehitysyhteistyön vahvistaminen. Toimintamenomomentin kehys vuodelle 2010 annettiin edustustoille, ministeriön osastoille ja erillisille yksiköille sekä hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille kokonaiskehyksenä. Kehyslaskennan pohjana oli noin 3% bruttomenojen kasvu verrattuna vuoden 2008 toteumatasoon huomioon ottaen henkilöstösuunnitelma vuodelle 2010 (HEL7456-6/29.4.2009 ja HEL7456-13/17.6.2009) sekä kertaluonteiset lisäykset ja vähennykset. Ministeriön kokonaiskehys oli 157 272 4000 euroa ja edustustojen kokonaiskehys 44 504 000 euroa. Hallintopalvelujen toimialavastaavien toimintamenomäärärahojen kehykset on laskettu pääosin ministeriön vuoden 2010 talousarvioesityksessä olleiden lukujen pohjalta. Toimintamenomäärärahasta esitetään jaettavaksi osastoille 13 355 000 euroa, hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille ja talousyksikölle yhteensä 144 386 727,42 euroa ja edustustoille 48 545 300 euroa; yhteensä 206 287 027,42 euroa. Talousyksikköön jää jakamatonta määrärahaa 29 403 700 euroa, johon sisältyy C- VIS järjestelmän kehittämiseen varattu 1,3 milj. euroa ja hallinnon vahvistamiseen varatun määrärahan tässä jakopäätöksessä jakamatta jätetty 1 078 200. Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen varatun kohdentamattoman määrärahan käytöstä päätetään vuoden kuluessa. 18

Talousyksikköön jätetyllä jakamattomalla määrärahalla varaudutaan yllä mainittujen lisäksi valuuttakurssimuutosten ja maksullisen toiminnan tulojen muutoksiin sekä siirtojen ja toimintaympäristössä tapahtuvien yllättävien muutosten menoihin. 24.01.01.0 Edustustojen toimintamenot Edustustojen kokonaiskehys oli yhteensä 44 504 000 euroa. Edustustojen nettomäärärahaesitykset olivat yhteensä 52 755 700 euroa. Esitykset ylittivät kehyksen 8 251 700 eurolla. Edustustojen esityksistä on tehty menojen vähennyksiä yhteensä 3 871 341 euroa, lisäksi valuuttakurssimuutosten vaikutuksen johdosta välillä syyskuu 2009 - tammikuu 2010 on 496 900 euroa. Tulotavoitetta on vähennetty 21 500 euroa edustustojen esityksistä. Nettomääräinen vähennys on 4 346 741 euroa, ml. valuuttakurssimuutoksen vaikutus. Edustustoille esitetään jaettavaksi yhteensä 48 545 300 euroa. Vuoden 2010 suunnitteluohjeen (HEL6306-14) mukaista ohjetta, n. 3 %, bruttomenojen kasvua verrattuna vuoden 2008 toteutumatasoon, ei ole tässä määrärahajaossa voitu noudattaa. Säästöä on etsitty kaikista menolajeista. Ensisijaisesti säästöt on kohdennettu ja tulee kohdentaa matkustus-, edustus- ja muihin palveluiden ostoista aiheutuviin menoihin. Myös ylitöiden korvaamista työaikajärjestelyillä tulee suosia. Edustustojen esittämien asemaalaisten palkankorotusten osalta on noudatettu linjaa, jossa ko. määrärahat on myönnetty edustustolle ainoastaan HAL-10:n puollon perusteella. Edustustoilta on tätä tarkoitusta varten pyydetty erikseen palkkavertailuja. Ne edustustot, joiden osalta palkankorotusten käsittely on vielä kesken, voivat esittää ko. määrärahoja budjettiinsa määrärahatarkistuksen yhteydessä saatuaan ym. puollon HAL-10:stä. Korkeakouluharjoittelijoiden osalta määrärahat on laskettu ministeriön tekemän linjauksen perusteella: korkeakouluharjoittelijoiden määrää ei ole rajoitettu, mutta heidän kautensa on rajattu 3 kuukauteen. Videokonferenssipalveluista on allekirjoitettu palvelusopimus 24.2.2010 ministeriön ja toimittajan välillä. Sen perusteella tietohallinto vastaa seuraavien edustustojen videokonferenssipalveluiden hankinnasta: Lontoo, Pariisi, Washington, Peking ja Dar es Salaam. Muiden edustustojen tulee solmia toimittajan kanssa erillinen sopimus palvelusta. Määrärahat palveluhankinnasta aiheutuviin menoihin osoitetaan edustustoille määrärahatarkistuksessa niiden tekemän esityksen perusteella. Edustustojen määrärahaesitykset on tehty ministeriön vahvistamien syyskuun 2009 tilikurssien mukaisesti. Jakopäätöksessä on huomioitu valuuttojen kurssikehitys ministeriön vahvistamien tammikuun 2010 tilikurssien mukaisesti. Edustustojen määrärahataulukko on liitteenä 1. Taulukossa määrärahojen muutokset on esitetty sarakkeissa henkilöstö, kiinteistö/sisustus, ajoneuvot ja muut muutokset. Taulukossa näkyvät myös vuonna 2010 tehdyt uudet toimenpiteet hallinnon vahvistamiseksi. 24.01.01.1 Ministeriön toimintamenot (johto, erilliset yksiköt, osastot ja palvelujen alueet) Ministeriön osastojen, palvelujen ja erillisyksiköiden määrärahaesitykset yhteensä olivat 14 130 850 euroa. Määrärahaa esitetään jaettavaksi 13 355 000 euroa. Poliittiselle osastolle määrärahat on osoitettu seuraavasti: siirtyvän määrärahan tililtä 4.09.24.01.01.1 1 327 000 euroa ja kuluvan vuoden määrärahasta 24.01.01.1 873 000 euroa. 19

Virkistysmääräraha Poliittisen osaston tulee menoja kirjatessaan ottaa huomioon em. määrärahajako. Yksiköiden ja edustustojen virkistyspäivää varten käytettävissä oleva virkistysmääräraha on 50 euroa/osallistuva työntekijä vuonna 2010. Virkistyspäivään osallistuminen on vapaaehtoista ja siihen voivat osallistua työyhteisön jäsenet riippumatta siitä, minkälaiseen palvelussuhteeseen kukin on palkattu; siis myös paikalta palkattu henkilöstö ja korkeakouluharjoittelijat. Erillisten tilaisuuksien järjestäminen toimintayksikön työntekijöille tai työntekijäryhmille ei ole virkistysmäärärahalla tuettavaa toimintaa, eikä tätä rahaa voida käyttää yksittäisen työntekijän virkistäytymiseen itsekseen. Vakuutuksista jokaisen osallistujan on huolehdittava itse. Tarkempaa tietoa virkistysmäärärahasta on luettavissa ministeriön OTTO-sivuilta osoitteesta: http://otto/netcomm/viewarticle.asp?article=40168&search=true. Ministeriön hallintopalvelujen toimialavastaavien yksiköiden määrärahat Hallintopalvelujen tulossopimusehdotuksessa määrärahaesitykset olivat 146 097 700 euroa. Hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille esitetään jaettavaksi yhteensä 144 341 727,42 euroa. 24.01.01.2 Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallintoon esitetty 115 435 800 euroa on tarkentunut 115 191 000 euroon. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ministeriön oma palkkakilpailukykyohjelma, jolla on tarkoitus parantaa palkkakilpailukykyä 2 %:lla/vuosi verrattuna vuoden 2007 palkkatasoon. 24.01.01.4 Kiinteistöhallinto 24.01.01.5 Tietohallinto Kiinteistöhallintoon esitettiin 9 920 000 euroa. Kiinteistöhallinnon määrärahasta maksetaan mm. ministeriön toimitilojen vuokria ja käyttömenoja sekä vuosikorjauksia, kalustohankintoja ja muita menoja (koneet ja laitteet, kiinteistöjärjestelmän ylläpito, asiantuntijapalkkiot yms.). Edustustojen esityksistä on tehty vähennyksiä korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteiden sekä sisustamisen osalta. Kiinteistöhallinnon nettomääräraha vuonna 2010 on 9 800 000 euroa, josta tulot 800 000 euroa kirjataan kuluvan vuoden määrärahoihin 24.01.01.4 ja menot 10 600 000 euroa siirtyvän määrärahan tilille 4.09.24.01.01.4. Tietohallintoon esitettiin 15 450 000 euroa. Tietohallinnon määrärahoihin on sisällytetty määrärahaesityksen jälkeen myös edustustojen serverihankinnat sekä hallinnonalan videokonferenssipalveluiden hankinta vuonna 2010 seuraavien edustustojen osalta: Lontoo, Pariisi, Washington, Peking ja Dar es Salaam. Tietohallinnon määrärahat ovat 14 450 000 euroa. Kirjaukset tulee tehdä vuoden 2010 aikana siirretyn määrärahan tilille 4.09.24.01.01.5. 20

24.01.01.6 Turvallisuus 24.01.21.7 Koulutus Edellisten lisäksi talousyksikköön jakamattomaksi jätetyistä määrärahoista 1,3 milj. euroa on varattu C-VIS järjestelmän menoihin. Turvallisuusasioihin esitettiin yhteensä 1 825 000 euroa. Määrärahasta maksetaan mm. turvallisuusjärjestelmien hankinnat ja asennukset ministeriössä ja edustustoissa. Turvallisuusyksikölle osoitetaan toimialavastaavaa rahaa 1 700 000 euroa siirretyn määrärahan tililtä 4.09.24.01.01.6. Koulutukseen esitettiin 819 900 euron määrärahaa. Koulutustiimin määrärahastaan hyväksymät koulutusmenot kohdistetaan koulutuksen saajan tulosyksikölle. Osastot ja edustustot hoitavat omilla määrärahoillaan oman sektorinsa sisältökoulutuksen. Koulutusmäärärahat ovat 700 000 euroa siirretyn määrärahan tilillä 4.09.24.01.01.7. 24.01.01.8 Virastopalvelut Virastopalveluihin esitettiin 1 528 000 euroa. Virastopalveluyksikön määrärahoista kustannetaan mm. toimistotarvikkeet, AV-laitteet, kopioinnin ja rahdin kustannuksia, Helsingin ajoneuvojen käyttömenot sekä HF-radion menoja sekä edellä mainittujen toimintojen ulkoistamisesta johtuvia menoja. Lisäksi osoitetaan 45 000 euroa vuodelta 2009 siirtyneeseen virka-auton hankintaan Astanan suurlähetystöön. Virastopalveluihin osoitetaan 1 445 000 euroa siirretyn määrärahan tililtä 4.09.24.01.01.8. Talousyksikön määrärahat 24.01.01.3 Taloushallinto Taloushallinnon toimialavastaaviksi määrärahoiksi esitettiin 1 119 000 euroa. Määrärahoista maksetaan palvelukeskushankkeen ja palvelukeskuksen, kirjanpidon, maksuliikkeen ja seurannan järjestelmien (AdeEko-kirjanpito, Analyste-maksuliikenne ja Rondo) sekä johdon tietojärjestelmän (Cognos) aiheuttamat menot. Talousyksikölle osoitetaan toimialavastaavaa rahaa 1 100 727,42 euroa siirretyn määrärahan tililtä 4.09.24.01.01.3. 4.2. Muut määrärahat 24.01.21 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (S 2 v) Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseeen. Vuonna 2010 määräraha 67 000 euroa osoitetaan hallintopalveluille (HAL-10) käytettäväksi virastomestareiden uudelleenkoulutukseen. 21

24.01.29 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentti on lisäjaoteltu seuraavasti: 24.01.29.1 Ulkoasiainhallinnon arvonlisäveromenot (8 967 000 euroa), 24.01.29.2 Kehitysyhteistyön arvonlisäveromenot (8 300 000 euroa) ja 24.01.29.3 Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot (400 000 euroa). Momentin määrärahaa saa käyttää tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen sekä hön ja lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. Ulkoasiainministeriön lisäksi myös muiden virastojen n ja lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot kirjataan ulkoasiainministeriön pääluokkaan talousarviotileille 24.01.29.2 ja 24.01.29.3. 24.01.74 Talonrakennukset (S 3 v) Momentin määräraha on 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen perusparannusluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. Määräraha on osoitettu kiinteistöyksikölle. 24.10.20 Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Momentin määräraha on 59 774 000 euroa. Momentti on lisäjaoteltu käyttösuunnitelman mukaisesti. Momentin käyttösuunnitelman kohdasta 9 Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin rauhanturvaamisoperaatioihin sekä muihin rauhanturvamenoihin, on jaettu poliittiselle osastolle (POL-10) 400 000 euroa. Momentin muut määrärahat on osoitettu puolustusvoimille. 24.10.21 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) Momentin määräraha on 18 345 000 euroa. Momentti on lisäjaoteltu seuraavasti: 24.10.21.01 Siviilikriisinhallinta (17 745 000 euroa), 24.10.21.02 Vaalitarkkailijat (200 000 euroa) ja 24.10.21.03 Rauhanvälittäminen (400 000 euroa). Määräraha osoitetaan poliittiselle osastolle. Koska siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen kuuluu sisäasiainministeriön toimialaan, suurin osa määrärahasta asetetaan vuoden aikana sisäasiainministeriön, poliisikoulun ja rajavartiolaitoksen käyttöön. 24.20.66 Lähialueyhteistyö (S 3 v) (2 htv) Momentin määräraha on 19 500 000 euroa. Määräraha on osoitettu itäosastolle ulkoasiainministerin tekemässä tilijaottelun vahvistamispäätöksessä (HEL7498-1). Määräraha on jaettu hankkeittain erillisessä valtioneuvoston 25.2.2010 vahvistamassa käyttösuunnitelmassa. Itäosasto jakaa myös tarpeen mukaan erillisillä päätöksillä lähialuemäärärahoja muille ministeriön osastoille. 24.30.66 Varsinainen (S 3 v) Momentin määräraha on 752 504 000 euroa. Momentti on lisäjaoteltu käyttösuunnitelman mukaisesti. Määräraha on osoitettu kehityspoliittiselle osastolle ulkoasiainministerin tekemässä tilijaottelun vahvistamispäätöksessä (HEL7498-1). 22

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri on jakanut päätöksellään HEL7197-26/21.1.2010 määrärahat osastoille. 24.30.88 Finnfundin osakepääoman korottaminen (S 3 v) Vuoden 2010 talousarviossa on osoitettu 15 milj. euron määräraha Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha on osoitettu kehityspoliittiselle osastolle ulkoasiainministerin tekemässä tilijaottelun vahvistamispäätöksessä (HEL7498-1). 24.90.50 Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) Momentin määräraha on 1 840 000 euroa. Momentti on lisäjaoteltu käyttösuunnitelman mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille (Valtionavustuslaki 688/2001). Kansalaisten Eurooppa-tiedotukseen varatusta määrärahasta osoitetaan Eurooppalainen Suomi ry:lle 249 000 euroa ja Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:lle 51 000 euroa. Käyttösuunnitelman kohdan 9 Muut kansainvälistä toimintaa harjoittavat yhteisöt määrärahasta 65 000 euroa osoitetaan 15 000 euroa ulkoministerin käyttöön ja 50 000 euroa poliittisen osaston käyttöön Kansainvälisen kuurojen liiton tukemiseen. 24.90.51 Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) Momentin määräraha on 39 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää konsulipalvelulain (498/1999) mukaan hädänalaisessa asemassa olevien henkilöiden kotiuttamisesta ja avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, tileistä poistoihin sekä avustuksien maksamiseen ulkomailla. 24.90.66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentin määräraha vuoden 2010 talousarviossa on 109 511 000 euroa, jonka lisäksi vuodelta 2009 siirtyi 22 716 596,14 euroa. Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa esitetään jaettavaksi osastoille yhteensä 108 074 000 euroa. Jakamaton määräraha, 24 153 596 euroa, jätetään talousyksikköön. Osastoille osoitettu määräraha on liitteessä 2 esitetty myös maksuittain. 24.90.67 Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (S 3 v) Momentin määräraha on 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisen ilmastosopimuksen alaiseen yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa. 24.90.95 Kurssivaihtelut (nettob) (arviomääräraha) Momentin nettomääräraha on 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeriön vahvistamien tilikurssien ja pankkien virallisten päivänkurssien välisten laskennallisten sekä muiden valuuttamääräisten ulkomaisten maksujen laskennallisten kurssierojen kattamiseen. 23

Valtuudet momenteilla Tulossopimukset Momentteihin 24.20.66, 24.30.50, 24.30.66 ja 24.90.67 sisältyy valtuuksia, joiden seuranta on yksiköissä järjestettävä valtiokonttorin antamien määräyksen (326/03/2004/20.10.2004) mukaisesti. Ulkoasiainministeriössä käytössä on seuraavat valtuuslajit: kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuus (KYH). Edustustojen, hallintopalvelujen ja talousyksikön tulossopimukset vuodelle 2010 vahvistetaan päätöksellä HEL7499-7/1.3.2010 Vuoden 2010 tulostavoitteet ja määrärahojen jako ministeriössä ja edustustoissa. Sisäiset suunnitelmat ministeriössä ja edustustoissa Ministeriön osastoille, palveluille ja erillisille yksiköille osoitetut määrärahat tulee jakaa sisäiseksi budjetiksi. Lomakkeena voi käyttää samaa excel-taulukkoa kuin vuosisuunnitelmassa oli. Taulukosta tulee ilmetä kunkin momentin osalta yksikkötunnus, tulosaluekoodi ja jaettava rahamäärä (esim. TAS-10, TU 2010, 30 000 ). Budjetit toimitetaan talousyksikölle ja ne tallennetaan kirjanpitojärjestelmään, jolloin budjettiluvut tulostuvat määrärahojen käyttöraportteihin. Suunnitelmien tallennuksesta ministeriössä vastaa Saija Stenberg- Vikholm (TAS-10), jolle suunnitelmat tulee lähettää 22.3.2010 mennessä. Edustustoille jaettu toimintamenomääräraha (netto) tallennetaan palvelukeskuksessa jakopäätöksen mukaisesti edustuston tulosyksikölle. Edustuston tulee laatia jakopäätöksen mukainen (tulotavoite ja menojen määräraha) uusi sisäinen suunnitelma tämän asiakirjan liitteelle 3. Edustuston sisäinen suunnitelma laaditaan jakopäätöksen tavoin ministeriön vahvistamien tammikuun 2009 tilikurssien mukaisesti. Lomakkeeseen tehdään merkinnät seuraavasti: Tulojen määrärahat = plus-merkkinen vienti Menojen määrärahat = plus-merkkinen vienti. Uusi jakopäätöksen ja sisäisen suunnitelman mukainen lomake tulee lähettää ministeriöön (TAS-10 ja STY-00) askiasiakirjana 22.3.2010 mennessä. Taloussääntö ja hankintanormi Tilikartta vuodelle 2010 Määrärahojen riittävyyden seuraamisesta, menojen hyväksymisestä ja menotositteiden käsittelystä sekä menon hyväksyjän vastuusta on annettu pysyväisohjeet ministeriön taloussäännössä (Normi 12/2009 HELM240-4/25.9.2009). Ulkoasiainhallinnon hankinnasta ja omaisuuden hallinnasta määrätään normissa 14/2010/HEL7174-44/2.11.2009. Momenttien käyttötarkoitusta sekä kirjanpitoa koskevat yksityiskohtaiset kirjausohjeet on esitetty talousyksikön ohjeessa HEL7478-29/18.12.2009 Tilikartta ja kirjausohjeet. 24