Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/2010 www.turunseurakunnat.fi. Nykyaikainen sikiödiagnostiikka

Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/2010 www.turunseurakunnat.fi Kohtalona koeputki? Nykyaikainen sikiödiagnostiikka antaa vastauksia ja synnyttää kipeitä kysymyksiä Sivut 6-7 5Paneeli- keskusteluissa etsitään apua elämän ristiaallokkoon Lehden välissä diakonialiite 8 Församlingen där språket förenar betonar delaktighet och glädje

2 Kampaan uinnin jälkeen hiuksiani uimahallin pukuhuoneessa peilin edessä. Halli on menossa kiinni ja pukeutumassa on minun lisäkseni enää toinen asiakas, nuori kaunis nainen, jonka piirteet viittaavat jonnekin vieraille maille. Ehkä Intiaan? Nainen pyörittää koko elämänsä pituiset hiuksensa nutturalle. Valtavat, koristeelliset korvakorut helähtävät pään heilahduksesta. Penkki täyttyy hänen vaatteistaan. Tunnen itseni farkuissani hyvin vaatimattomaksi. Vasta mustan pitkän hameen nähdessäni tajuan: nainenhan on suomalainen, pienen vähemmistömme edustaja, romani. 30.9. 28.10.2010 Tsihko diives Deevel mo del Moni joutuu tunnustamaan, kuten minäkin, ettei tunne romanikulttuuria lainkaan. Romanit ovat asuneet Suomessa jo 1500-luvulta. He ovat säilyttäneet kulttuurinsa ominaispiirteet ällistyttävän hyvin. Romaneilla on ongelmansa, he syyllistyvät myös rikoksiin aivan kuten me muutkin. Mutta osa ongelmista, kuten vaikeus työllistyä, juontaa juurensa eriarvoisuuteen. Meille valtakulttuurin edustajille he ovat kiusallisen erilaisia, he ovat niin läsnä ja ylpeitä identiteetistään. Ne jotka vielä pukeutuvat perinteisesti, kantavat pää pystyssä vaatteensa ja korunsa. Romaneja on vainottu ja heitä kohtaan on tunnettu epäluuloa aiemman liikkuvan elämäntavan vuoksi. He ovat säilyneet meille arvoituksellisena vähemmistönä, jolla on oma kielensä, omat tapansa ja omat arvostuksensa. Monet romanit ovat uskonnollisia ja esimerkiksi hautajaiset kokoavat yhteen suuren joukon sukua. Suurin osa suomalaisista romaneista kuuluu luterilaiseen kirkkoon, osa vapaisiin suuntiin. Romaneja on Suomessa noin 10 000. Kuinka valmiita olemme rakentamaan siltaa Suomen maaperällä uusiin kult- Viiteensataan vuoteen emme ole onnistuneet pykäämään edes pitkospuita romaneihin. tuureihin, kun emme viiteensataan vuoteen ole onnistuneet pykäämään edes pitkospuita romaneihin? Otsikon romanitervehdys Tsihko diives, hyvää päivää ja siihen vastauksena annettava Deevel mo del, Jumala suokoon, ovat meille yhtä tuttuja kuin hindi tai somalikieli. Tulevana viikonloppuna pidetään Turussa Kristillinen kulttuurifoorumi, joka pohtii uskontoa kulttuurin kantajana ja keskustelee kulttuurien ja uskontojen rinnakkaiselosta. Myös Nimeltä kutsuttu -tapahtumaan liittyvässä diakoniapaneelien sarjassa on lokakuussa kaksi kansainvälistymistä ja uusia kulttuureja pohtivaa keskustelua. Toisen järjestää Katariinanseurakunta Turun normaalikoulun auditoriossa Varissuolla keskiviikkona 13. lo- ALUKSI kakuuta klo 18 ja toisen Henrikinseurakunta Kauppakeskus Skanssissa lauantaina 16. lokakuuta klo 14. Kaikki me olemme Jumalan kuvia, niin me suomalaiset ja romanit kuin saamelaiset tai somalit. Jumalan edessä olemme kaikki yhdenvertaisia. Se on hyvä muistaa, kun kampaamme omasta päästämme ennakkoluulojen hämähäkinverkkoja. Paula Heino SATTUVAT SANAT Meillä ei ehkä uhata polttaa Koraaneja, kuten teki amerikkalainen saarnaaja äskettäin, mutta pari päivää sitten meillä tuhopolttaja iski buddhalaistemppeliin Turussa. Tapaus nostaa mieleen joitakin vuosia sitten tehdyt kirkkojen tuhopoltot. Vapaaseen uskonnonharjoittamiseen kohdistuvat hyökkäykset on aina selkeästi tuomittava, kohdistuivat ne omaan tai vieraaseen uskontoon. Piispa Matti Repo, piispainkokouksen avauspuheessaan 14.9.2010 Lapsia on suojeltava väärältä kosketukselta. Sen vaikutukset ovat tuhoisia. Lapsilla on silti oikeus kokea hyvä kosketus ja turvallinen syli. Niitä ei saa heiltä riistää meidän aikuisten luoman seksuaalisesti vääristyneen kulttuurin takia. Päätoimittaja Eero Jokela, Villi 4/2010 Joskus nuoren elämäntilanne on vain niin hankala, että on vaikea päästä puusta pitkälle. Päihdeongelmien kanssa painivat nuoret ovat ehdottomasti haastavin ryhmä. Itse seisoisin vaikka päälläni, että nuori kiinnostuisi opiskelusta, mutta aina sekään ei auta. Nuorten työpaja Fendarin urasuunnittelija Taina Laaksonen, Tärppi 3/2010 KANNEN KUVAT KUUKAUDEN SANA Häpeällistä en häpeä evankeliumia. Sillä se on Jumalan voima ja tuo pelastuksen kaikille, jot- Minä ka sen uskovat Eräänä iltana myöhään olin lukemassa Raamattua kun puhelimeni soi. Soittaja kertoi minulle tutun henkilön kuolleen. Tutun yllättävä poismeno pysäytti. Hämmennyin ja ajattelin päättynyttä elämää. Ajattelin elämän uskomatonta haurautta. Kaikki saattaisi olla ohi silmänräpäyksessä. Ilman ennakkovaroituksia. Ajattelin läheisiäni ja tunsin kylmän kouran rinnassani, kun mietin sitä, että menettäisin heistä jonkun. Palasin Raamatun äärelle ja huomasin lukeneeni tämän Roomalaiskirjeen tekstin. Mikä ihmeellinen voima; Se tuo pelastuksen, se voittaa kuoleman! Kristitylle on annettu suuri tehtävä. Hänen tehtävänään on viedä eteenpäin Jumalan pelastavaa ilosanomaa. Ei mikään vaatimaton homma. Paavalin ohjeena tässä työssä on se, että tätä sanomaa ei tarvitse hävetä. Oletko sinä hävennyt? Sanotaan että me suomalaiset olemme kovia häpeämään. Me teemme asioita siten kuin kuvittelemme toisten meidän haluavan tehdä. Jos kristittynä oleminen koetaan häpeälliseksi, sitten hävetään. Ja oikein urakalla. Suuren tehtävän edessä ei kuitenkaan tarvitsisi hävetä vaan saisimme ylpeinä jakaa sitä mitä olemme itse saaneet kokea. Kristityn ei myöskään tarvitse pelätä. Kristityn ei tarvitse pelätä mitään. Ei maailman tuomiota, ei ihmisiä eikä Jumalaa. Kristityn ei tarvitse pelätä kuolemaakaan. Kuolemassakaan kristitty ei ole yksin. Suomalaisen häpeän ja pelon keskelle kristinuskon sanoma voisi tuoda taas kerran vapautta. Me kirkon työntekijät ja kaikki maailman kristityt saisimme ylpeinä kertoa uskostamme. Meidän ei tarvitse häpeillä eikä pelätä sillä vapauteen Kristus meidät vapautti. Johannes Alaranta Maarian seurakunnan pappi Nykyisin pappina työskentelevä genetiikan tutkija Kirsi Huoponen palasi kuvausta varten tuttuun ympäristöön Turun yliopiston laboratorioon, jossa tehdään DNA-tutkimuksia. Huoposella on kädessään verinäyte, jonka keltainen väri johtuu putken pohjalle säilytyksen aikana painuneista soluista. Kuva Timo Jakonen 28.10.2010 43. vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 26.8. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Leena Winter, Jarkko Elo, Bengt Häggman, Päivi Leppänen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Marita Lyyra, puh. (014) 641 481,GSM 040 729 2119, marita.lyyra@kotimaa.fi Painopaikka Hansa-print, Turku/KIRKKO10-08/2010 Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset www.posti.fi/palaute puh. 0200 71000 Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi

3 Tähkäpuiston hääyössä 36 paria Henrikinseurakunta järjesti elokuussa kirkon vieressä sijaitsevalla puistoalueella Hääyö-tapahtuman, jossa avioon aikovat pääsivät vihille viikon varoitusajalla. Tilaisuuteen ei tarvinnut etukäteen ilmoittautua, vaan pariskunnat saivat papin aamenen saapumisjärjestyksessä ja vihkimisen takeeksi riitti viimeistään viikkoa aiemmin hankittu esteettömyystodistus. Ensimmäistä kertaa Turun seudulla järjestetty tilaisuus oli jännittävä myös järjestäjille, jotka eivät etukäteen osanneet kuin arvuutella vihittävien hääparien määrää. Varmuuden vuoksi illaksi oli varattu kahdeksan pappia, kolme kanttoria sekä vadelmakakkua ja kuohuviiniä 300 hengelle. Etukäteisarviot pitivät melko hyvin paikkansa, sillä illan aikana vihittiin 36 pariskuntaa. Vihkimisen jälkeen tuoreet avioparit ja heidän vieraansa nauttivat juhlatarjoiluista Henrikinkirkolla. Monet pariskunnista olivat olleet yhdessä jo pitkään, joten Henrikinseurakunnan tarjoama mahdollisuus matalan kynnyksen vihkimiseen oli se viimeinen niitti, joka vahvisti vuosien avioliittoaikeet. Aivan viime tipassa eivät kaikki pariskunnat avioliittopäätöstään olleet ilmeisesti tehneet, sillä kirkonpihassa näkyi kesäisten juhlavaatteiden lisäksi paljon myös perinteisiä morsiuspukuja. Suomeksi ja saksaksi Kahden lapsen vanhemmat Annariina Soini ja saksalainen Frank Brümmel saivat toisensa virallisesti 15 yhteisen vuoden jälkeen. Annariina Soini kertoi ihastuneensa Hääyö-ideaan heti siitä kuullessaan. Formaatti tuntui juuri meille sopivalta. Säästyimme liialta huomiolta, kun tapahtumassa oli muitakin pariskuntia. Vihkiminen ulkona oli muutenkin kuin meille tarkoitettu juttu, sillä Frank on katolinen eikä tunne Suomen kirkkoja niin kotoisiksi. Lisäksi kirkkoherra Mäntylä toimitti seremonian sujuvasti suomeksi ja saksaksi, mikä oli koskettavaa. Vihkimisen jälkeen Soini ja Brümmel vieraineen siirtyivät kirkolle nauttimaan kakkua ja kuohuviiniä. Juhlat jatkuivat vielä seuraavana päivänä, jolloin hääpari tarjosi juhlalounaan kotonaan. Lämpimästä elokuun illasta Tähkäpuistossa on jäänyt ihanat muistot. Ihmiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita Hääyö-tapahtumasta ja monet ovat huokailleet, että hekin haluaisivat sinetin suhteelleen vastaavanlaisessa tapahtumassa, Soini kertoo. Suosituksi osoittautunut tapahtuma tulee saamaan jatkoa ensi vuonna. Henrikin kirkkoherra Heikki Mäntylän mukaan Hääyötä vietetään Tähkäpuistossa jälleen ensi elokuussa. MS-K T imo Jakonen Annariina Soinin ja Frank Brümmelin vihkinyt kirkkoherra Heikki Mäntylä käytti toimituksessa sekä suomen että saksan kieltä. Marika ja Tony Rosnell olivat yksi Tähkäpuiston hääyössä vihityistä pariskunnista. Vierellä vihkipappi Heidi Jokinen. Osa pariskunnista poikkesi Tähkäpuistoon vihille kaksistaan, toisilla oli mukanaan iso joukko vieraita. Suurella sydämellä avautui myötätuulessa Auta. Vapaaehtoistyön verkkopalvelu Suurella sydämellä aloitti Turussa mukavassa myötätuulessa elokuun lopussa. Syyskuun puoleen mennessä www. suurellasydamella.fi -sivustolla on ollut tarjolla runsaat kuusikymmentä erilaista vapaaehtoistehtävää Turussa ja Kaarinassa. Sivuston kautta mukaan on ilmoittautunut jo nelisenkymmentä vapaaehtoista - yllättävänkin erilaisiin tehtäviin. Tähän mennessä vapaaehtoistyötä on löytynyt muun muassa vanhuksen ulkoiluystävinä, vammaisten lasten hoitoapuna, näyttelijöinä, kahvitusten emäntinä, matonkuteiden leikkaajana, autonkuljettajana, kukkien hoitajana ja messuavustajana. Jo kaksi ensimmäisenä täytettyä tehtävää kertoo mahdollisuuksien kirjosta: Piikkiön seurakunta sai sivuston kautta vapaaehtoisen lähetyssihteerin vaativaan vapaaehtoistehtävään. Vapaaehtoinen löytyi tunnissa myös tehtävään, jossa diakonia haki parin tunnin ajaksi jotakuta auttamaan tarpeettomiksi käyneiden vaatteiden pakkaamisessa, kertoo vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Kaisa Lundén. Tällä hetkellä haussa Tällä hetkellä www.suurellasydamella.fi -sivustolla haetaan vapaaehtoisia esimerkiksi keittiökeikkoihin, roudareiksi, laitoslähimmäisiksi, laulattajiksi, vaatehuoltajiksi, kerhonohjaajiksi, apulaisvahtimestariksi, matonkutojiksi ja kuorolaisiksi. Päihdeäitien ryhmään kaivataan kampaamisen tai kauneudenhoidon taitajaa tai hierojaa ilahduttamaan neuvoilla ja palveluksilla yhtenä iltapäivänä. Ammattilainen ei tarvitse olla. Taidot voivat olla vaikkapa harrastuksella hankitut. Osaamistaan voi näin antaa päihdeäitien hyvinvoinnin ja toiveikkuuden lisäämiseksi. Alsiken luostariin Ruotsiin haetaan pariksi viikoksi apua luostarin arkisiin askareisiin kuten ruoan hakuun ja lasten hoitamiseen. Alsiken luostari on Tukholman lähellä toimiva turvapaikanhakijoita auttava evankelis-luterilainen yhteisö, joka on Mikaelinseurakunnan avustuskohde. Vapaaehtoispesti alkaa ilmoittautumalla www.suurellasydamella.fi -sivustolla sopivalta vaikuttavaan tehtävään. MV Mikael-teatteri katsoo tulevaan 15-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Mikael-teatteri suuntaa katseensa jo kohti kulttuuripääkaupunkivuotta ja ensi pääsiäistä, jolloin uusi näytelmä saa ensi-iltansa Tuomiokirkon portailla. Emmi Louhivuori ja Ismo Seivästö käsikirjoittavat kaikille tutusta tarinasta uuden version, jossa on mukana myös perinteestä poikkeavia elementtejä. Vuosien varrella teatteri on esittänyt 15 näytelmää. Mukana toiminnassa on ollut noin 160 innokasta näyttelijää, jotka ovat antaneet oman panoksensa vapaaehtoistyönä. Ohjaus, puvustus ja tekniikka sen sijaan on hoidettu ammattilaisten voimin. Teatterilaiset kutsuvat kaikkia toiminnassa jo mukana olleita sekä uusia, näyttelemisestä kiinnostuneita juhlakahveille tiistaina 5.10. klo 18.30 Mikaelin seurakuntatalolle, Puistokatu 13, missä kerrotaan ensi vuoden näytelmäprojektista. Harjoitukset alkavat Mikaelinkirkolla torstaina 14.10. klo 18.30. Syksyn ajan harjoitellaan kerran viikossa, mutta jo alkuvuodesta harjoituksia pidetään useammin. MS-K Kulttuurin kukkia kirjamessuilla Turun ja Kaarinan seurakunnat ovat jälleen mukana omalla osastollaan Turun kirjamessuilla 1.- 3.10. A-hallissa sijaitsevalla osastolla 102 on myytävänä Kirjapajan, Suomen Pipliaseuran ja Aurinkokustannuksen kirjoja ja siellä voi bongata Kirjapajan kirjailijat Tapani Ruokasen, Pauliina Kainulaisen ja Urpo Karjalaisen, joita kahta jälkimmäistä haastatellaan osastolla sunnuntaina 3.10. noin klo 13 alkaen. Tapani Ruokanen on messuilla Agricola-lavalla perjantaina 1.10. klo 14.10 ja käy myös osastolla. Kirjamessut ovat auki perjantaina ja lauantaina klo 10-18 ja sunnuntaina klo 10-17. Vuoden kristillinen kirja -ehdokkaat esitellään messujen Turku-lavalla sunnuntaina 3.10. klo 11.30 ja ehdokaskirjat ovat esillä seurakuntayhtymän osastolla ja niistä voi äänestää siellä. Turun ja Kaarinan seurakunnat ovat vahvalla panoksella mukana Turku 2011 -juhlavuoden ohjelmassa. Ensi vuoden kulttuuripääkaupunkivuodesta kertovat juhlavuoden kukkasipulit, joita on osastolla messuyleisölle maksutta jaossa kolmen kappaleen pusseissa.

Timo Merenlahti Kotimaan matkaklubi 4 Seurakuntavaaliehdokkaiden määrä lähes ennallaan Turussa ja Kaarinassa Mustanmeren risteily 9.-16.4.2010 Turkki Bulgaria Romania Ukraina Venäjä Turkki Istanbul, Varna, Constanta, Odessa, Jalta, Sinop, Trabzon Mustanmeren kierros uudella suomalaisella m/s Kristina Katarinalla on elämys! Aasian ja Euroopan välimaastossa monenkirjava, vuosituhantinen historia herää eloon: Turkin Istanbul, entinen Byzantion, sitten Konstantinopoli, Bospori merenkurkun valtias. Tuhannen ja yhden yön satujen tarinat heräävät eloon. Bulgarian Varna ja sen arkkitehtuuri, tunnettu kultahiekkainen lomakaupunki avautuu uudella tavalla. Romanian Constantassa on muistoja antiikista ja Mamaian viehättävä turistirantaa. Ukrainan Odessa on tietysti helmi Mustanmeren ja Jalta Krimin niemimaalla on kuin taikurin rasia joka lokerosta avautuu jotakin uutta. Koko Mustanmeren seutu pursuaa historiaa ja vaihtelevaa luontoa. Turkin pohjoisin kaupunki Sinop oli Krimin sodan taistelutantereita, mutta nykyisin se on varsin rauhaisa lomakeskus. Trabzon antiikin Trapezunt oli aikoinaan Kiinan silkkitien päätepiste. Nyt se saa toimia kunniakkaasti Kristina Katarinan matkustajien vaihtosatamana. Asiantuntijaluennoitsijoina laivalla arkkipiispa Jukka Paarma ja Ortodoksisen geopolitiikan tuntija, päätoimittaja Jyrki Härkönen. Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana on rovasti Jussi Pelto-Piri. Risteilyaikataulu 1 vko 9.4. la Lento Helsinki Istanbul 10.4. su Istanbul Turkki, lähtö klo 17.00 11.4. ma Varna Bulgaria, klo 9.00 17.00 12.4. ti Constanta Romania, klo 7.00 20.00 13.4. ke Odessa Ukraina, klo 10.00 18.00 14.4. to Jalta Ukraina, klo 9.00 18.00 15.4. pe Sinop Turkki, klo 8.00 15.00 16.4. la Trabzon Turkki, tulo klo 8.00 Lento Trabzon Helsinki Risteilyhinnat / hlö Hyttiluokat : Fanny 2 hh 1.325, 1 hh 1.425 Pinta 2 hh 1.425, 1 hh 1.525 Cornelia 2 hh 1.575, 1 hh 1.875 Nina 2 hh 1.775, 1 hh 1.975 Antonia 2 hh 1.975, 1 hh 2.275 Kristina 2 hh 2.175 Regina 2 hh 2.375, 1 hh 2.975 Odysseus 2 hh 2.525, 1 hh 3.125 Kolumbus 2 hh 2.725 Lapsihinta 2 15 v. 675 / lapsi, ylävuoteessa hyttiluokasta riippumatta. Lapsi yhden aikuisen seurassa; 50 % alennus 2 hh hinnasta, kuitenkin vähintään lapsihinta. 3. ja 4. aikuinen samassa hytissä, ylävuoteessa alennus 30 % 2 hh hinnasta. Risteilyhintaan sisältyy: lennot Helsinki Istanbul ja Trabzon Helsinki kenttäkuljetukset matkakohteissa aamiaiset ja teemapäivällinen viineineen laivalla kapteenin tervetulotilaisuus asiantuntijaluentoja monipuolinen risteilyohjelma laivalla risteilyisännän johdolla sekä satamamaksut Lisämaksusta: Ateriapaketti / hlö. Sis. 6 x päivällinen. Ennakkoon ostettuna 132,50 / aik. 67,50 / lapsi (5-15 v.) Laivalta ostettuna 148,80 / aik. 75 / lapsi (5-15 v.) retket kohteissa Lisätietoja ja varaukset: Lomalinja Oy puh. 010 289 8100. Pyydä tarkempi matkaohjelma. Seurakuntavaaliehdokkaiden määrä on Turussa ja Kaarinassa lähes samalla tasolla kuin vuoden 2006 vaaleissa. Piikkiön seurakunta liittyi seurakuntayhtymään vuoden 2009 alussa. Noin 6300 jäsenen seurakunnassa paikkaa luottamuselimiin tavoittelee jopa 43 henkilöä. Ilman Piikkiön seurakunnan ehdokkaita seurakuntayhtymässä olisi hiukan jääty neljän vuoden takaisesta ehdokasmäärästä. Kirkkovaltuuston vaaliin jätettiin yhteensä 46 ehdokaslistaa, joilla on 393 ehdokasta. Seurakuntaneuvostojen vaaliin jätettiin kymmenessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnassa yhteensä 47 ehdokaslistaa ja paikkaa seurakuntien neuvostoissa tavoittelee 430 ehdokasta. Alle kolmekymppisiä ehdokkaita on hieman neljän vuoden takaisia vaaleja enemmän, 15 % kaikista ehdokkaista. Naisia on jälleen kaikkien ehdokkaiden enemmistö, yhteensä noin 60 % kaikista ehdokkaista. HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen Puh. 231 4557 Syö itsesi iloiseksi! Goji-marjat Goji-marjat tuottavat mielihyvää ja lisäävät elinvoimaa! Perinteisesti goji-marjoja on nautittu pitkäikäisyyden ja seksuaalisen kunnon kohentamiseksi. Goji-marjojen on todettu myös parantavan unen laatua ja tasapainottavan mieltä. Huipputerveelliset gojimarjat sisältävät 21 eri mineraalia, mm. rautaa, kalsiumia, mangaania, magnesiumia, natriumia, seleeniä ja sinkkiä. Himalajan rinteillä kasvavissa gojimarjoissa on myös runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Tuoreeks, terveeks. Sosialidemokraatit asettivat ehdokkaita kaikissa yhtymän kymmenessä seurakunnassa. Kokoomuksen lista ja keskustataustaisten vaikuttajien Yhteinen kirkkomme -ehdokaslista tavoittelevat luottamuspaikkoja kahdeksassa seurakunnassa. Vihreät ovat mukana seurakuntavaaleissa omilla listoillaan ensimmäistä kertaa ja ovat koonneet ehdokkaita kuudessa seurakunnassa. Vasemmistoliittotaustaisia ehdokaslistoja jätettiin kahdessa seurakunnassa. Myös vasemmistoliittolaiset ovat vaalien ensikertalaisia. Sitoutumattomista ryhmistä eniten ehdokkaita keräsivät Partiotyön ystävät. Partiolaisten listat jätettiin kahdeksassa seurakunnassa. HYVÄ SEURAKUNTAVAALIEHDOKAS Myönnämme 25 % alennuksen ilmoituksestasi. Ota yhteyttä ja kysy lisää, annan mielelläni lisätietoa seurakuntavaali-ilmoitteluun liittyen. Marita Lyyra, (014) 641 481, 040 729 2119 marita.lyyra@kotimaa.fi Rehellistä ruokaa ja hyvän olon hippusia - Ruohonjuuresta! Tällä kupongilla 30.9.-5.10. Of the Earth: Goji-marjat, 150 g Säästöpakkaus! 6,-/pss (7,72) pääsevät 16- ja 17-vuotiaat on huomioitu siten, että seurakunnat järjestävät äänestysmahdollisuuden monissa lukioissa ja ammatti-instituutin toimipaikoissa. Osa koulujen äänestyspaikoista on avoimia vain koulujen oppilaille ja työntekijöille, osaan voivat tulla äänestämään myös lähialueen asukkaat. Tietoa äänestyspaikoista saa kaikille äänioikeutetuille ennen vaaleja lähetettävästä kirjeestä, lokakuun Kirkko ja me lehdestä ja seurakuntayhtymän nettisivuilta www.turunseurakunnat.fi. SEURAKUNTA- VAALIT 2010 TURUSSA JA KAARINASSA 2010 2006 2002 1998 Listoja seurakuntaneuvostot 47 37 39 32 yhteinen kirkkovaltuusto 46 36 37 28 Ehdokkaita seurakuntaneuvostot 430 413 344 279 yhteinen kirkkovaltuusto 393 379 300 233 Ehdokkaista alle 30 v seurakuntaneuvostot 64 (15 %) 58 50 yhteinen kirkkovaltuusto 58 (15 %) 51 39 Ehdokkaista naisia seurakuntaneuvostot 257 (60 %) 229 183 yhteinen kirkkovaltuusto 226 (58 %) 202 149 Listojen määrä kasvoi selvästi viime vaaleista, mutta ehdokkaiden määrä pysyi lähes ennallaan. Nuorten ehdokkaiden ja naisten osuus on kasvanut vaali vaalilta tasaisesti. Ennakkoäänestys yli 50 paikassa Seurakuntavaalien ennakkoäänestys jalkautuu marraskuun ensimmäisellä viikolla sinne missä äänestäjät liikkuvat. Ennakkoäänestysviikolla ma 1.11. pe 5.11. Turussa ja Kaarinassa voi äänestää yli 50 eri paikassa. Maanantaista perjantaihin auki olevia äänestyspisteitä on kauppakeskuksissa ja marketeissa sekä muun muassa Turun pääkirjastossa. Lyhyempiä aikoja äänestyspaikat ovat auki seurakuntien omissa tiloissa, kuten seurakuntataloilla. Ensimmäistä kertaa äänestämään P. 010 289 8100, 010 289 8101 (ryhmät) lomalinja@lomalinja.fi, www.lomalinja.fi Linnankatu 9-11, 20100 Turku Avoinna: arkisin 10-19, lauantaisin 10-17

5 Paneeleissa pohditaan vaikeuksia Nimeltä kutsuttu -tapahtuma jatkuu lokakuun ajan Mitä miettii Heikki Hursti, kun hän jakaa Helsingissä ruoka-avustuksia taloushuolten rassaamille ihmisille? Entä sujuuko Tuija Piepposelta eläkkeelle jäänti kuin tanssi? Voiko vanhuuteen ja yksinäisyyteen valmistautua ja onko vanhuudessa kauneutta? Mitä Sari Essayah ja Ilkka Kantola ajattelevat Suomen kansainvälistymisestä? Kestääkö parisuhde vanhemmuuden vai leikataanko hääkuva kahtia, kun perhe kasvaa? Nimeltä kutsuttu -seurakuntatapahtuma jatkuu kymmenen paneelin sarjalla lokakuussa. Diakoniatyö kohtaa ihmisiä tasavertaisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Diakoniatyössä voidaan olla tukena eri elämäntilanteissa ja etenkin silloin, kun elämä kolhii ja tulevaisuus ahdistaa. Kymmenen paneelin sarja Kaikissa kymmenessä Turun ja Kaarinan seurakunnassa diakoniatyöntekijät ovat panneet hihat heilumaan ja saaneet aikaan upean ohjelman, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Paneelikeskustelujen yhteydessä on oheisohjelmaa ja tarjoilua. Paneeleissa asiantuntijat, kansanedustajat, lääkärit ja tavalliset mukavat ihmiset pohtivat selviämistä erilaisista vaikeuksista, jotka voivat kohdata ketä tahansa meistä. Paattisilla etsitään keinoja päästä päivästä toiseen ylivelkaisena vanhempana. Maariassa ollaan avustusluukulla ja keskustellaan, miten siitä eteenpäin. Maarian paneeli liittyy Moision hyvinvointipäivään. Meistä kaikista tulee päivä päivältä iäkkäämpiä. Vanhuuden ja yksinäisyyden teemoja pohditaan Tuomiokirkkoseurakunnan paneelissa, jossa kuullaan myös hienosta K-70 valokuvakilpailusta. Piikkiössä sairauksiin ja elämän kriiseihin etsitään avaimia ammattilaisten tuella. Eläkkeelle jäännistä kansainvälistymiseen Työelämästä eläkkeelle siirtyminen voi olla kriisin paikka. Mikaelilaiset miettivät eläköitymisen ahdistusta ja onnea omassa paneelissaan. Turun ruotsalainen seurakunta pohtii nuorten aikuisten jaksamista ja katariinalaiset ja henrikkiläiset ovat uusien kulttuurien ja kansainvälistyvän maailman äärellä. Kaarinassa on pöydällä vakava aihe, riippuvuudet ja niistä selviäminen. Aiheeseen paneudutaan videoinsertein ja paitsi asiantuntijoiden, myös läheisryhmän tuella. Nimeltä kutsuttu -tapahtuma alkoi elokuussa ja antoi vahvan musiikillisen panoksensa kaupunkikulttuuriin elokuussa Taiteiden yönä. Syyskuussa järjestettiin tapahtu- T imo Jakonen Syyskuussa järjestettyyn perhekirkkoon oli kutsuttu vuoden aikana vauvan saaneita perheitä. Pallivahan kirkossa toisiinsa tutustuivat niin vauvat kuin äiditkin. M i i k k a K i m i n k i n e n Sää suosi Taiteiden yönä. Myös Ruotsalainen seurakunta oli mukana Gillesgårdenin pihalla järjestetyssä tapahtumassa. M i i k k a K i m i n k i n e n Myös Vimmassa otettiin rennosti. Yleisö viihtyi elokuun yössä, kun lavalle nousi aina uusia esiintyjiä. mia eri kohderyhmille, kuten eläkeläisille ja äskettäin naimisiin menneille. Perhekirkot keräsivät lapsia, vanhempia, isovanhempia ja kummeja yhteen. Nyt lokakuussa on diakonian vuoro. Tapahtumissa on mukana seurakuntien työntekijöitä, joiden kanssa voi puhua mikä tahansa mieltä askarruttaakin. Koko Nimeltä kutsuttu -tapahtuma avaa ajatuksia seurakuntavaalein teemoihin. Paneelien juontajina toimivat ammattitoimittajat. Yleisön toivotaan osallistuvan aktiivisesti keskusteluun, jota voi jatkaa netissä osoitteessa http://nimeltakutsuttu.turunseurakunnat.fi/. Samasta osoitteesta löytyvät koko tapahtuman tiedot ja kuvia aiemmista tilaisuuksista. MITEN SELVIÄN diakonia-aiheiset paneelikeskustelut 2.10. - 16.10.2010 TALOUSHUOLISSA, AVUSTUSLUUKULLA, KÖYHÄNÄ? la 2.10.2010 klo 11 Moision koulun liikuntahallissa (Moision koulutie 2) Juontajana Turku TV:n ohjelmapäällikkö Sari Sarelius-Helo, keskustelijoina mm. Turun kaupungin velkaneuvoja Sirkka Tuokko, Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja Heikki Hursti sekä Kelan edustaja. Paneelikeskustelu on osa Moision hyvinvointipäivän ohjelmaa. Järj. Maarian seurakunta. YLIVELKAANTUNEENA VANHEMPANA? ti 5.10.2010 klo 17 Paattisten ostoskeskuksen Osuuspankin kokoustiloissa Juontajana Turun Tienoon päätoimittaja Rauli Ala-Karvia, keskustelijoina mm. Turun kaupunginhallituksen jäsen, toimittaja Sakari Hihnala, Turun kaupungin johtava velkaneuvoja Kaarina Sillanpää sekä Paattisten Osuuspankin johtaja Eero Koskinen. Keittoruokailu klo 16-17. Järj. Paattisten seurakunta. VANHEMMUUdESSA ja PARISUHTEESSA? to 7.10.2010 klo 18 Vähä-Heikkilän koululla (Myllymäentie 42) Juontajana Turku TV:n toimittaja Ann-Mari Rannikko, keskustelijoina mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija jouko Karjalainen sekä Suomen uusperheellisten liitto ry:n perheterapeutti Pekka Larkela. Keittoruokailu ennen tilaisuutta klo 17-18. Järj. Martinseurakunta. VANHUUdESSA ja YKSINÄISYYdESSÄ? pe 8.10 klo 16.30 Pääkirjaston Studiossa (Linnankatu 2) Juontajana Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio, keskustelijoina mm. 26.9. vaalissa valittu uusi tuomiorovasti, Turun kaupungin vanhuspalveluiden palvelujohtaja Seija Arve sekä vanhuspsykiatri Pirjo juhela. K-70 valokuvakilpailu aiheesta Kauneus ei katoa käynnistyy paneelin päätteeksi. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta. SAIRAANA ja ELÄMÄN KRIISEISSÄ? su 10.10.2010 klo 12 Piikkiön Pontelassa (Pontelanmäki 5) Juontajana Kaarina-lehden päätoimittaja Taina Tukia, keskustelijoina mm. Kaarinan kaupungin hyvinvointipalvelujen johtaja Antti Parpo sekä Turun kriisikeskuksen toiminnanjohtaja Roope Kankaanranta. Luvassa Rungon kamariorkesterin musiikkiesitys sekä SPR:n tarjoama keitto 150 ensimmäiselle. Järj. Piikkiön seurakunta. ELÄKÖITYESSÄ? ma 11.10.2010 klo 17.30 alkaen Hansatorilla, Hansakortteli Juontajana toimittaja Markku Sandell (YLE Turku), keskustelijoina mm. näyttelijä, kouluttaja, taiteilija Tuija Piepponen, vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja, Suurella sydämellä-kampanjan vetäjä Kaisa Lunden sekä vapaaehtoinen seurakunta-aktiivi, ukki Uolevi Salonen. Luvassa kahvitarjoilu 200 ensimmäiselle sekä musiikkiesitys. Järj. Mikaelinseurakunta. HUR ORKAR jag SOM UNG VUXEN? mon 11.10.2010 kl 18 Kåren (Tavastgatan 22) Debattledare: Lisa Mendelin, paneldeltagare: Eija Grahn, diakoniarbetare, Åbo svenska församling, Peter Gustavson, högskolepräst, Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet, Henrica Lindholm, lektor, YH Novia och Ulrika Wolf-Knuts, professor, Åbo Akademi. Åbo svenska församling. UUdESSA KULTTUURISSA ja UUSIEN KULTTUURIEN KESKELLÄ? ke 13.10.2010 klo 18 Turun normaalikoulun auditoriossa (Annikanpolku 9, Varissuo) Juontajana Kulmakunta-lehden päätoimittaja, kustantaja Pekka Tauriainen, keskustelijoina mm. Turun Naiskeskuksen toiminnanjohtaja Raija Ala- Lipasti sekä Turun nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisen ja kansainvälisen toiminnan koordinaattori Hasan Habib. Monikulttuurista musiikkia ja kahvitarjoilu. Järj. Katariinanseurakunta. RIIPPUVUUKSIEN KANSSA? to 14.10.2010 klo 18-20 Hovirinnan koulun auditoriossa, (Päiväläisenkatu 1, Kaarina) Juontajana Aamuset-lehden päätoimittaja Lasse Virtanen, keskustelijoina mm. Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen v.a. rehtori Maria Luoma-Aho, ylilääkäri, psykiatri Antti Mikkonen sekä Toimintakeskus Nappi ja Plätyn johtaja Kimmo Nieminen. Kaarinan päihdeongelmaisten läheisryhmä tarjoaa 10-vuotiskakkukahvit. Järj. Kaarinan seurakunta. KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ MAAILMASSA? la 16.10.2010 klo 14 Kauppakeskus Skanssissa (Skanssinkatu 10) Juontajana Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto, keskustelijoina mm. EU-parlamentaarikko Sari Essayah, kansanedustaja Ilkka Kantola sekä Turun kaupunginvaltuutettu Rhoda Hassan. Togolaista laulua ja musiikkia. Järj. Henrikinseurakunta. KAIKKIIN TILAISUUKSIIN ON VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA! Katso tarkat ohjelmat ja jatka keskustelua osoitteessa: http://nimeltakutsuttu.turunseurakunnat.fi SEURAKUNTATAPAHTUMA 2010

6 Elämän ja kuoleman kirjekuori Hengitys salpautui ja sydän tuntui pysähtyvän, kun viisitoista vuotta sitten kotiin palattuani löysin postiluukun alta virallisen näköisen kirjekuoren. Arvasin sen sisällön jo nähdessäni kuoressa lähettäjän nimen Kliinisen genetiikan laitos. Olin osallistunut neuvolassa rutiininomaisesti ja sen kummemmin pohtimatta tutkimukseen, jossa tutkittiin veriarvojen perusteella, onko sikiöllä kasvanut todennäköisyys Downin syndroomaan. Jäin kiinni seulaan ja sen seurauksena sain kutsun jatkotutkimuksiin. Neljän ahdistuksen täyttämän yön jälkeen menin Tyksiin, jossa aluksi tehtiin kattava selvitys suvun sairauksista. Sen jälkeen oli varsinaisen lapsivesitutkimuksen vuoro. Kun makasin vatsa paljaana tutkimuspöydällä, lääkäri totesi ykskantaan, ettei näytettä otetakaan, koska kohonnut todennäköisyys ei ole tarpeeksi korkea virheellisen laskutavan takia. Sairaanhoitajan pyyhkiessä geelit vatsaltani lääkäri kehotti minua lähtemään kaikessa rauhassa kotiin vauvaa odottelemaan. Helpommin sanottu kuin tehty. Tuon tunteiden vuoristoradan jälkeen ajatus kuukausien epätietoisuudesta tuntui mahdottomalta. Niiltä sijoiltani lähdin yksityiseen lääkärikeskukseen, jossa näyte otettiin saman tien. Toimenpide sujui hyvin, mutta piina jatkui sen jälkeenkin. Tulosten valmistuminen kesti kaksi viikkoa, minä aikana sikiö alkoi jo pontevasti liikkua kohdussa. Lopulta puhelin soi, ja sain varmistuksen siitä, ettei sikiöllä ole Downin syndroomaa. Siinä vaiheessa ymmärsin jo sen, että mitään muita takeita tuo tutkimus ei antanut nykyhetken tai tulevaisuuden suhteen. Puhelua seurasi suuri helpotus ja kiitollisuus. Mutta lähes yhtä suuria tunteita olivat kiukku ja hämmennys. Miksi tutkitaan ominaisuuksia, joita ei voi parantaa? Millaisia valmiuksia vanhemmilla on tehdä elämää suurempia päätöksiä nopealla aikataululla ja ilman tukea? Kaikesta ahdistuksesta huolimatta pääsimme helpolla, koska meidän osaltamme asian miettiminen jäi lopulta vain akateemisen pohdiskelun asteelle. Jotain tuo tutkimusepisodi kuitenkin rikkoi, sen jälkeen raskausaika ei ollut enää samaa luottavaista vauvan odottelua. Mervi Sipilä-Koski Lääketieteen ja etiikan rajapinnalla ikiödiagnostiikalla tarkoitetaan erilaisia tapoja tutkia, onko syntymättömällä lapsella jokin perinnöllinen sairaus tai rakennevika. Tutkijanuran genetiikan alalla tehnyt Henrikinseurakunnan pappi Kirsi Huoponen huomauttaa, että raskauden kulun seurantaan liittyvä ultraäänitutkimuskin on sikiödiagnostiikkaa. Kun odottavalle äidille ja isälle on usein tärkeintä nähdä jälkeläisensä, lääkäri voi samalla nähdä rakenteellisia poikkeavuuksia. Mikäli sikiön kehityksessä havaitaan jotain poikkeavaa, lääkäri kertoo, mitä on löydetty ja millaisia jatkotutkimuksia on tarjolla. Näitä ovat esimerkiksi lapsivesi- ja istukkanäytteiden otot. Huoponen korostaa, että kaikki sikiön tutkimiseen liittyvät toimenpiteet ovat vapaaehtoisia eikä niitä tehdä automaattisesti. Tutkimuksia tarjotaan herkemmin, jos vanhempien suvuissa on perinnöllinen sairaus, tai jos odottava äiti on yli 40-vuotias. Sikiötutkimuksien avulla pystytään Huoposen mukaan selvittämään, mikä on vialla jos raskaus ei etene normaalisti. Sikiöstä havaittavia kromosomi- tai rakennepoikkeavuuksia, esimerkiksi Downin syndroomaa, ei voida parantaa. Tutkimusten taustalla on usein halu varautua tulevaan. Odottavat äidit suhtautuvat tutkimuksiin hyvin eri tavoin. Jotkut toivovat saavansa kaikki mahdolliset tutkimukset, kun taas toiset kieltäytyvät kaikista tutkimuksista esimerkiksi vahvan uskonnollisen vakaumuksen takia. Huoponen kuitenkin pohtii, ymmärtävätkö kaikki tutkimuksiin menevät ihmiset, miten lopullisesti perheen tilanne muuttuu, jos sikiöllä todetaan sairaus. Hän korostaa, että tietyillä tutkimuksilla voidaan sulkea varmuudella jokin sairaus tai rakennevika pois. Mitään kaikenkattavaa tutkimusta ei missään nimessä ole olemassa. T imo Jakonen Nykylääketiede mahdollistaa sikiön monenlaisen tutkimisen. Syntymättömästä lapsesta löydetty vakava sairaus tai vamma pakottaa vanhemmat tekemään vaikean päätöksen, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Keskeyttääkö raskaus vai synnyttääkö sairas lapsi, jonka elämänlaadusta ei ole varmaa tietoa? Ollaan vaikean eettisen pohdinnan äärellä, johon kirkollakaan ei ole valmiita vastauksia. Laboratoriotyöskentely vaatii pienten näytemäärien takia erityistä tarkkuutta. Tiiviisti suljettavat koeputket ja suojakäsineet varmistavat hygienian. Kuvassa erikoislaboratoriohoitaja Ilona Carlsson-Suvanto ja Kirsi Huoponen. Vaikeiden valintojen eettisessä suossa Kenellä on oikeus syntyä? Kenellä on oikeus päättää vakavasti sairaan lapsen syntymästä tai syntymättömyydestä? Millainen elämänlaatu lapsella olisi? Pystyisinkö kasvattamaan vammaisen tai sairaan lapsen? Pystyisinkö elämään itseni kanssa jos tekisin abortin? Mikäli sikiö todetaan sairaaksi, ovat vanhemmat vaikeiden kysymysten edessä. Sikiötutkimusten tulokset tulevat osassa tapauksista vasta 20. raskausviikon kieppeillä, kun odottava äiti tuntee jo potkuja mahassaan. Lain mukaan raskaus voidaan keskeyttää Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla myöhäisintään 23. raskausviikolla, jos sikiö on tutkimuksissa todettu vakavasti sairaaksi. Huoposen mielestä vanhempia tuetaan parhaiten keskustelemalla heidän kanssaan. Apua on tarjolla neuvoloissa ja äitiys- ja perhepoliklinikoilla.

7 Lääketieteelliset faktat kertoo perinnöllisyyslääkäri perinnöllisyysneuvonnassa. Sairaalassa on mahdollisuus keskustella myös sairaalapapin kanssa ja lisäksi erilaisista potilasyhdistyksistä saa vertaistukea samassa tilanteessa olleilta ihmisiltä. Tukipatteristo laukeaa näissä tilanteissa aika hyvin. Tietysti voi olla, että tilanne on niin vaikea, että ihminen käpertyy eikä siinä tilanteessa jaksa ottaa yhteyttä eri paikkoihin, Huoponen pohtii. Hän korostaa, että kaikkea keskustelua leimaa ohjailemattomuus: vanhempien kanssa keskustellaan, mutta heitä ei syyllistetä eikä käsketä tekemään tietyllä tavalla. Vanhempien on itse tehtävä päätös, se on se yksinäinen paikka. Aborttikeskusteluissa sikiödiagnostiikka nostetaan usein esille. Huoponen huomauttaa, että kun sikiössä todetun sairauden takia keskeytetään Suomessa vuosittain arviolta 250 raskautta, sosiaalisin perustein abortteja tehdään vuositasolla noin 10 000. Kirkollakaan ei ole valmiita vastauksia Syntymättömän vakavasti sairaan lapsensa kohtaloa pohtivat vanhemmat voivat Huoposen mukaan tulla keskustelemaan asiasta myös seurakuntansa papin kanssa. Hänen mielestään pappikaan ei voi neuvoa suuntaan tai toiseen, mutta tukea häneltä saa ja hän on vaitiolovelvollinen. Sielunhoidon tehtävä ei ole tarjota valmiita ratkaisuja. Kun ihminen saa puhua tuskaansa, asiat jäsentyvät ja hän itse löytää ratkaisunsa. Vaikka kirkon teologia onkin elämän puolella ja älä tapa on yksi kymmenestä käskystä, kirkolla ei Huoposen mukaan ole tarjota valmista vastausta tai toimintamallia vanhempien ahdinkoon. Hän kuitenkin myöntää, että konservatiivisemmat, sinänsä hyvää tarkoittavat papit voivat olla hänen kanssaan eri mieltä. Kirkon tehtävä on seistä ihmisen rinnalla kaikissa tilanteissa, kuunnella ja tukea ihmistä ja ottaa hänet tosissaan. Toisaalta tiedän, että kirkossamme on pappeja, jotka sanoisivat, että raskautta ei voi keskeyttää. Huoponen korostaa, että ihminen tehdään näköalattomaksi, jos hänelle sanellaan joku tietty ratkaisu ikään kuin ylhäältä päin. Hänen mielestä papin tehtävä on kuuntelemalla ja keskustelemalla lievittää ihmisen ahdistusta ja auttaa häntä saamaan erilaisia näköaloja asiaan. Tekevät vanhemmat ratkaisunsa suuntaan tai toiseen, heitä pitää ehdottomasti tukea niin, että he pystyvät elämään ratkaisunsa kanssa. Päätökseen liittyy kamppailu syyllisyyden kanssa. Syyllisyyttä ei saa vahvistaa, vaan ihmistä on autettava näkemään Jumalan armo ja rakkaus kaikissa tilanteissa. Heidi Pelander Tutkimusten taustalla on usein halu varautua tulevaan. Keskustelua lääketieteen etiikan koukeroista Henrikinseurakunnassa pohditaan pitkälle kehittyneen nykylääketieteen eettisiä ongelmia kahdessa keskustelutilaisuudessa marraskuussa. Ihmisen arvo -keskustelusarjassa keskustellaan muun muassa siitä, miten lääketieteen huiman kehityksen myötä ihmiskäsityksemme on muuttumassa ja miten terveyden ja sairauden raja hämärtyy. Ensimmäisessä keskustelussa pohditaan, kuka määrittää ihmisen arvon. Onko kaikkiin mielen ja kehon ongelmiin lääketieteellinen selitys ja hoito? Onko vain nuoruus, kauneus ja terveys arvokasta? Keskustelun alustajiksi saapuvat terveyssosiologi Markku Myllykangas ja teologi Antti Laato. Terävistä mielipiteistään tunnettu Myllykangas on juuri kirjoittanut ylilääkittyä yhteiskuntaa kritisoivan Pharmageddon -pamfletin yhdessä Tomi-Pekka Tuomaisen kanssa. Laato tuo keskusteluun teologisen ulottuvuuden. Toisessa keskustelussa pohditaan sikiödiagnostiikkaan ja eutanasiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä: Onko kaikilla oikeus syntyä? Kuka saa päättää kuolemasta? Voiko ihminen olla elämänsä ja kuolemansa herra? Tilaisuudet juontaa seurakuntapastori Kirsi Huoponen. Idea keskusteluihin lähti tutkijana toimineen Huoposen omasta kiinnostuksesta lääketieteen etiikkaan. Hänestä on hyvä, että mediassa jylläävä keskustelu medikalisaatiosta nostetaan esiin myös seurakunnassa. Keskusteluiden tavoitteena on nostaa esiin ihminen tässä keskustelussa: ihmisen ei tarvitse hukkua yhteiskunnan lääketieteellistymiseen. Etiikan kysymyksiä on Huoposen mukaan tarkoitus pohtia avoimesti ja ilman arvolatauksia. Hänestä on tärkeää, että seurakunnassa uskalletaan lähteä mukaan ajankohtaiseen keskusteluun ja hän rohkaisee myös kirkon kanssa eri tavalla ajattelevia mukaan keskusteluun. Tämän ei tarvitse olla samanmielisten paikka. Tänne saa tulla pohtimaan, miettimään ja osallistumaan. Ihmisen arvo -keskustelusarja ke 3.11.2010 klo 18 Henrikinkirkon Ruususalissa ja la 6.11.2010 klo 14 Pyhän ristin kappelissa. Tietoa ja vertaistukea internetissä www.verneri.net: Kehitysvamma-alan verkkopalvelu, jossa tietoa sikiödiagnostiikasta, kokemuksia elämästä vammaisen lapsen kanssa ja raskauden keskeyttämisestä, keskustelupalstoja www.enkelinkosketus.net/foorumi: Postituslista niille, jotka ovat kokeneet raskauden keskeytyksen sikiöpoikkeavuuden vuoksi. www.kapy.fi: Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys Potilas- ja vammaisjärjestöjä: www.kehitysvammaliitto.fi www.kvtl.fi: Kehitysvammaisten tukiliitto www.invalidiliitto.fi www.harvinaiset.fi: seitsemäntoista sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön muodostama yhteistyöverkosto, joka tekee työtä harvinaisten sairausja vammaryhmien hyväksi. www.lihastautiliitto.fi www.musili.fi: Munuais- ja maksasairaiden etujärjestö www.sydanlapset.fi: sydänvikaisten ja heidän läheistensä etujärjestö www.lastenkuntoutus.net: Mannerheimin lastensuojeluliiton sopeutumisvalmennuskursseja www.lskl.fi: Lastensuojelun keskusliitto. Tietoa vammaisten lasten ja nuorten vanhemmille ja perheille tarjolla olevasta tuesta

8 Här får Åboborna prata tro på svenska Åbo svenska församling förenas av språk, inte region. Gudstjänstliv och delaktighet prioriteras. Bland de tio församlingar som utgör Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet sticker Åbo svenska församling ut. Inte bara för att den fungerar på ett annat språk, utan för att det är just språket,inte stadsdelen, som förenar medlemmarna. För många av våra medlemmar är det en trevlig överraskning att församlingen förblir densamma också om man flyttar inom staden. Man får ha samma församlingsbekanta och samma familjepräst, säger församlingssekreterare Tove Peltoniemi. Det händer att folk byter till Åbo svenska just för att få prata svenska, men också de som inte vill ta det steget är lika välkomna. Vi är inte bara en församling för våra medlemmar, utan för alla som vill prata tro på svenska. Många av våra aktiva är studerande som fortfarande är skrivna på hemorten, och i skriftskolan har vi alltid flera konfirmander från finska församlingar, säger församlingspastor Mia Bäck. Oftast önskar medlemmarna tvåspråkiga förrättningar, så församlingen fungerar också över språkgränserna. En knepig fråga för en icke-regionsbaserad församling är hur verksamheten ska centraliseras. Församlingen är en del av vardagen På bakgården till Åbo svenska församlings lokal Aurelia håller barnen Amos (8 år), Eliel (5 år) och Merelle (1,5 år) i familjen Veräjänkorva tempot uppe. De klättrar, leker, gräver, och ser ut att känna sig hemma i församlingsmiljön. För oss är församlingsverksamheten en naturlig del av vardagen, vi deltar i de aktiviteter som ger oss glädje, säger mamma Jasmin Javén-Veräjänkorva. Familjeläger favorit Till familjen hör också dottern Joella (9 år) och pappa Esko Veräjänkorva. Han är den enda som inte hör till Åbo svenska, och också den enda som tvingats byta församling vid varje flytt inom Åbo. Det är väldigt trevligt att få tillhöra samma församling hela livet, och i och med att vi träffar samma människor år efter år har vi utvecklat många fina vänskaper, säger Javén-Veräjänkorva. Vänner har familjen fått via bl.a. församlingens familjecafé och familjeläger. De sistnämnda har hunnit bli återkommande favoriter. Lägren ordnas på mor- och farsdagsveckosluten och bjuder på bra program och härlig gemenskap. Man får delta på egna villkor, och stämningen är trevlig. Barnen väntar på lägren lika mycket som vi. Dagklubb önskas Andra positiva församlingserfarenheter är församlingsfadderverksamheten, som tyvärr inte finns längre. Vi har fortfarande kontakt med vår fadder och hon är en viktig person i våra barns liv. Barnfamiljer behöver stöd. Vilken övrig församlingsverksamhet skulle du önska? En dagklubb för barn är absolut högst på listan. Bibelundervisning med Godly Play-metoden vore också väldigt trevligt. Tillgänglig och glad Den tvåspråkiga familjen är in- Y l v a V i k s t r ö m Förrättningar ordnar vi förstås på hela samfällighetens område, men gudstjänsterna är ett pussel, säger kyrkoherde Eero Sepponen. Domkyrkan är församlingens huvudkyrka, och där firas högmässa alla vanliga söndagar, utom en gång i månaden då man är i Henrikskyrkan. Dessutom ordnar man gudstjänster i församlingscentret Au- te rädd att gå utanför församlingsgränserna i jakt på lämpligt program, så Merelle går i Domkyrkoförsamlingens musiklekis medan Eliel deltar i en barngrupp i Mikaels församling. Det känns fint att kunna utnyttja all bra verksamhet som ordnas, och inte vara bunden av församlingsgränser, även om känslan av att ha en hemförsamling också är viktig, säger Javén-Veräjänkorva. Den goda andan hör till den största fördelen med Åbo svenska. Man känner sig aldrig tvingad att vara någonstans, men när man dyker upp är man väldigt välkommen. Så ska en församling vara; tillgänglig för alla, och ha ett glatt budskap. Ylva Vikström Deltar i det som ger glädje. Jasmin Javén-Veräjänkorva och barnen Merelle, Eliel och Amos trivs i Åbo svenska församling, men drar också nytta av vad andra församlingar erbjuder. relia, i S:t Karins, och vissa helger i stadens övriga kyrkor. På många sätt är det en rikedom att få använda alla kyrkor, i motsats till de finska församlingarna som måste hålla sig till sin egen, säger Bäck. Kantor Maria Ellfolk säger att det ställer höga krav på kyrkomusiker att ideligen byta kyrka och instrument. Man är tvungen att släpa runt på hela notbiblioteket, men samtidigt är det roligt med variation och utmaningar. Gudstjänsterna hör till det centralaste i Åbo svenskas verksamhet. Gudstjänstlivet har en stark tradition i vår församling, vi har över 100 personer i kyrkan varje söndag. En stor del är studerande och unga vuxna. Vi strävar efter att öka delaktigheten och gemenskapen så ännu fler ska kunna känna sig som hemma, säger Bäck. Vuxenpoolen är en viktig del av den verksamheten. Där får församlingsbor anmäla intresse att hjälpa till i gudstjänster, med kyrkkaffe, i barnklubbar och all övrig församlingsverksamhet. Församlingen är inte bara något som vi anställda gör, vi vill lyfta fram delaktighet och frivilligarbete. Det är en lång process, men vi har redan sett goda resultat, säger församlingspastor Fredrik Portin. Det handlar om att föra samman de som behöver hjälp och de som vill hjälpa, beskriver diakon Eija Grahn situationen. Så skapar man en levande församling. På vilket språk som helst. Ylva Vikström Vördnad för det heliga KYRKOHERDEN För några veckor sedan blev det inte ännu helt färdiga buddisttemplet i Moisio stadsdel utsatt för en mordbrand. Vem som förvållat denna brand och vad som varit motiven bakom den är inte ännu utrett då jag skriver ner mina tankar. Var det vandalism, var det främlingshat eller var det rentav förakt för det heliga. i vårt land och vi bör respektera andras religiösa övertygelse och heliga platser. Att visa vördnad för heliga är viktig oberoende av religion, tradition och kultur. Vår egen inställning till det heliga? För många år sedan tjänstgjorde jag som präst i Matteus församling i Helsingfors östra förorter. Vaktmästaren i Kvarnbäckens provisoriska kyrka berättade att hon upplevt att det rådde en märklig stillhet inför den svenska församlingens högmässa. De som kom till kyrkan var stilla och pratade inte i onödan med varandra. Hur är det bland oss, alltså bland oss vuxna? Kanske har vi orsak att korrigera vår egen attityd inför det heliga. Då kan vi vuxna kyrkobesökare också hjälpa de yngre bland dem våra nya konfirmander att hitta det heliga i kyrkan. Kyrkbrändernas dystra budskap Tyvärr har alltför många kyrkor i vårt land blivit utsatta för bränder som åstadkommits av unga människor. Borgå domkyrka utsattes för en förödande brand. Det tog flera år och det behövdes mycket pengar för att renovera den brandskadade domkykan. Reaktionerna på det som inträffade i Borgå visade hur viktiga kyrkorna kan vara för människorna i vårt land. Vi har en gammal tradition med vördnad för det heliga. Respektera andras heliga platser Gemensamma kyrkorådet som företräder församlingarna i Åbo och S:t Karins har sänt ett brev till buddisttemplets församling och beklagat det inträffade. I brevet betonas att det råder religionsfrihet Välkommen med att upptäcka det heliga. Eero Sepponen

9 Musiikillista vuoropuhelua vuosisadalta toiselle ja väliin stand up -komiikkaa Eetu Kuokkasen stand up -show on vedenjakaja kahden musiikillisesti erilaisen maailman välissä. Ilta Henrikissä -tilaisuus lataa lokakuisen illan täyteen musiikkia eri vuosisadoilta. Vanhaan musiikkiin hurmaantunut turkulainen sopraano Anneliina Koskinen soittaa kuulijat halki vuosisatojen. Jo 40-vuoden ajan Suomen musiikkielämään vaikuttanut Maarit Hurmerinta puolestaan antaa musiikillaan äänen meidän ajallemme. Anneliina Koskinen on vanhan musiikin tuore tulokas. Viime keväänä Johanna Iivanaisen konsertilla vauhdikkaasti käynnistynyt Ilta Henrikissä jatkuu tasokkaana. Syksyn tilaisuuteen odotetaankin vähintään saman verran kuulijoita. Ilta Henrikissä on ihan oma formaattinsa. Kyse ei ole perinteisestä konsertista eikä varsinkaan perinteisestä kirkkokonsertista. Olemme pyrkineet paketoimaan mahdollisimman houkuttelevan paketin ilman turhia rajoitteita. Vaikka esiintyjät ovat huipputasoa, pyrimme luomaan illasta leppoisan kokonaisuuden, jossa on tilaa myös yllätyksille, kertoo tilaisuutta valmistellut kanttori Olli-Pekka Laakkonen. Keskiajalla vaikuttaneelta piispa Henrikiltä nimensä saanut moderni Henrikinkirkko palaa musiikin siivin takaisin aikojen taakse. Illan aluksi esiintyvä Anneliina Koskinen on yksi Suomen harvoista vanhan musiikin taitajista. Paitsi laulajana, Koskinen on tullut tunnetuksi myös historiallisten soittimien taiturina, muun muassa kampiliira, kelttiharppu ja vaikkapa kotoinen kannel soivat hänen viime vuonna julkaistulla De angelis -levyllään. Ääni ja asenne kohdallaan Maarit Hurmerintaa voi luonnehtia suomalaisen populäärimusiikin ilmiöksi. 1970-luvulla alkanut ura on kantanut jo 40 vuoden ajan. Persoonallinen ääni, omaperäinen laulutyyli ja monet hienot kappaleet ovat jääneet soimaan suomalaisten mieliin. Lähes jokainen meistä tietää ainakin vanhan klassikkokappaleen Muistan jäätelökesän. Henrikinkirkkoon Maarit saapuu esiintymään miehensä Sami Hurmerinnan kanssa. Vuonna 1974 avioitunut pariskunta on esiintynyt yhdessä siitä lähtien. Ensi kuulemalla Anneliina Koskinen ja Maarit eroavat toisistaan paljon, mutta Olli-Pekka Laakkonen kuulee myös yhtäläisyyksiä näiden musiikillisten ääripäiden suhteen: Kyllä molempia voi tietyllä tavalla luonnehtia oman aikakautensa rock-mimmeiksi. Anneliina Koskinen uskaltaa yhdistää eri tyylejä ja tietyllä tavalla myös rikkoa raja-aitoja. Myös Maarit on aina ollut vahvasti oman tiensä kulkija. Hänen oma tyylinsä on säilynyt vuosikymmenestä toiseen. Kahden musiikkiosuuden lomassa on luvassa stand up -komiikkaa, Eetu Kuokkanen kertoo huomioitaan maailmanmenosta. Iltaa isännöi Iikka Viitanen Henrikistä. Henrikinkirkko on profiloitunut esteettömäksi kirkoksi. Tällä kertaa myös pienten lasten vanhemmilta on poistettu viimeisetkin esteet päästä kuulemaan hyvää musiikkia, sillä tilaisuuden ajaksi kirkolla on omaa ohjelmaa lapsille. Illan suunnittelusta ja järjestelyistä vastaavat yhdessä Henrikinseurakunnan musiikki-, perhe- ja nuorisotyö. MS-K Ilta Henrikissä sunnuntaina 17.10. klo 18 Henrikinkirkossa, Peltolantie 2. Vapaa pääsy. E M I Maarit on ollut suomalaisen populäärimusiikin kiintotähti lähes neljänkymmenen vuoden ajan.