Saapunut 24.7.2015 A: 125/00.02.00 KIIREELLINEN ESITYS/ALOITE/PYYNTÖ KAUPUNGINHALLITUKSELLE Me allekirjoittaneet valtuutetut ja varavaltuutetut, erotetut sivistyslautakunnan jäsenet esitämme, että kaupunginhallitus pikimmiten toimittaa tämän esityksemme tilapäisen valiokunnan perustamisesta kaupunginvaltuustolle ja että valtuusto ryhtyy kuntalain 21 ja 22 :n vaatimiin toimenpiteisiin toimikaudeksi 2013-2016 valitun tarkastuslautakunnan erottamiseksi. Kuntalain 21 :n mukaan valtuusto voi erottaa kunnan toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Kuntalain 22 :n mukaan valtuuston on asetettava keskuudestaan tilapäinen valiokunta valmistelemaan luottamushenkilöiden erottamista epäluottamuksen perusteella. Perustelunamme on tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tapio Paappasen kaksoisroolit tarkastuslautakunnan puheenjohtajana sekä tilapäisen valiokunnan esittelevänä puheenjohtajana ja tilapäisen valiokunnan tiedottajana sekä Tapio Paappasen pitkä tarkastuslautakunnan puheenjohtajan puhe valtuustossa 29.6.2015 tilinpäätöksen käsittelyn aloittaneen arviointikertomuksen esittelyn yhteydessä. Näiden toimien kautta mitä ilmeisimmin Tapio Paappanen menetti vaalikelpoisuutensa toimia tarkastuslautakunnan puheenjohtajana puolueettomasti, uskottavasti ja sillä arvokkuudella, mitä luottamushenkilöltä ja eritoten tarkastuslautakunnan puheenjohtajalta edellytetään TARKEMMAT PERUSTELUT JA LAILLISUUSPAOHJAIEN ARVIOINTI Kuntalaki 36 Vaalikelpoisuus muihin toimielimiin Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Kuntalaki 37 Vaalikelpoisuuden menettäminen Luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Luottamushenkilö ei menetä vaalikelpoisuuttaan toimielimeen, jos hänet otetaan väliaikaisesti enintään kuuden kuukauden ajaksi 34 tai 35 :ssä taikka 36 :n 1 momentissa tarkoitettuun palvelussuhteeseen. Palvelussuhteen kestäessä hän ei kuitenkaan saa hoitaa luottamustointaan VAALIKELPOISUUDEN MERKITYS Vaalikelpoisuussäädöksillä turvataan luottamusta hallintoon ja asioiden käsittelyn puolueettomuuteen. Vaalikelpoisuutta rajoittavat säännökset on tarkoitettu turvaamaan kunnallisen päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta ja toimivuutta. Lainsäätäjä on katsonut, että esteellisyyssäädökset eivät yksinomaan ole riittäviä. Mikäli katsottaisiin että vaalikelpoisuutta vailla oleva henkilö voisi toimia lautakunnan jäsenenä, tulisivat esteellisyyttä koskevat säädökset kuntalain 53 :n ja hallintolain 28 :n mukaisesti sovellettavaksi vastaavalla tavalla kuin muidenkin lautakunnan jäsenten osalta. Esteellisyydellä tarkoitetaan henkilön puolueettomuuden vaarantumista yksittäisessä asiassa. Mikäli vaalikelpoisuutta vailla oleva henkilö osallistuu kokouksiin, päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, jollei vaalikelpoisuuden menetystä ole päätöksellä erikseen todettu. Esteellisen henkilön osallistuminen päätöksentekoon aiheuttaa sen, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätös on valitusteitse kumottavissa. PERUSTE EPÄLUOTTAMUKSELLE Kuntalain 21 :n mukaan valtuusto voi erottaa toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Vaikka epäluottamus kohdistuisi vain yhteen toimielimen jäseneen, koskee erottaminen kuitenkin aina toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Erottaminen voi kohdistua poliittiseen harkintaan, minkä vuoksi laissa ei ole säädetty erottamisperusteita. Kuntalaissa korostetaan puolueettoman käsittelyn varmistamista. Tämä tarkoittaa kuntalain mukaan mm. henkilön vastuuta esteellisyyden ilmoittamisesta. Samoin oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että luottamushenkilö on velvollinen heti ilmoittamaan, mikäli hän on menettänyt tai tulee menettämään vaalikelpoisuutensa.
Tarkastuslautakunnan on voitava toimia siten, että se voi luottaa päätösten pysyvyyteen ja päätöksentekoprosessiin oikeellisuuteen. Lähtökohtana tulee olla, että kaupungin toimielimissä, tarkastuslautakunnassa ja tilapäisessä valiokunnassa on vain vaalikelpoisia henkilöitä. Me allekirjoittaneet katsomme, että jo siinä vaiheessa kun kaupunginvaltuusto nimesi tarkastuslautakunnan puheenjohtajan tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaksi päämääränä sivistyslautakunnan erottaminen syntyi rajatapaus, hyvän hallinnon vastainen tilanne. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan asema tilapäisen valiokunnan esittelijänä ja puheenjohtajana sekä tiedottajana synnytti konkreetin uhkan hallinnon ja asioiden käsittelyn puolueettomuudelle. Valtuuston päätös ei vain ollut uhka puolueettomuuden toteutumiselle, vaan päätös murensi oleellisella tavalla kunnallisen päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta ja toimivuutta. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ei ottanut kantaa tilapäisten valiokuntien perustamisaloitteisiin ja prosesseihin. Tässä vaiheessa ei voitane katsoa tarkastuslautakunnan puheenjohtajan vielä menettäneen vaalikelpoisuuttaan tarkastuslautakuntaan tai tilapäiseen valiokuntaan. Mutta kun tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tapio Paappanen avasi valtuuston kokouksessa 29.6.2015 tilinpäätöksen käsittelyn virallisessa tarkastuslautakunnan arviointikertomusta koskevassa linjapuheessaan ja kun puheesta kaksikolmasosaa käsitteli juuri tilapäistä valiokuntaa, sen toimintaa, omaa roolia ja kokemuksia tilapäisen valiokunnan puheenjohtajana ja kun puheenjohtaja hyökkäsi, vielä henkilönimet korostaen, tarkastuslautakunnan puheenjohtajana tilapäisen valiokunnan esittämän sivistyslautakunnan neljän erotetun luottamushenkilön päälle tavalla, mikä ei kuulu valtuustosaliin, niin menettelyllään tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tapio Paappanen ei halventanut vain kaupunginvaltuuston arvovaltaa täyden valtuustosalin edessä, vaan toiminnallaan häpäisi itsensä ja loukkasi erotettujen sivistyslautakunnan jäsenten kunniaa. Toiminnallaan valtuustosalissa virallisessa tarkastuslautakunnan puheenvuorossaan, mikä lienee myös nauhalla, tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajan roolit eivät vain menneet sekaisiin, vaan puheenjohtaja heitti kaiken loan erotettujen sivistyslautakunnan neljän jäsenen päälle syyttäen heitä, kun nämä neljä jäsentä olivat vaatineet perusteluja, niitä 7 lausuntoa, mihin tilapäinen valiokunta oli esityksensä valtuustolle perustanut, selkeästi ajojahdista pyyteetöntä työtä tilapäisen valiokunnan puheenjohtajana tehnyttä Tapio Paappasta ja myös Keuruun hallintojohtaja Tarja Ojalaa kohtaan. Kun erotetut neljä sivistyslautakunnan jäsentä eivät saaneet useita kertoja, myös kirjallisesti, pyytämiään, 7 eri lausuntoa tai edes nähdä niitä, mihin tilapäisen valiokunnan esitys sivistyslautakunnan erottamiseksi perustui, niin neljä jäsentä olivat jättäneet asiasta tutkintapyynnön poliisille. Siis neljä erotettua jäsentä peräänkuuluttivat vain perustuja, niitä 7 lausuntoa., mihin erottaminen perustui.
Näitä lausuntoja tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Tapio Paappanen ja sihteeri hallintojohtaja Tarja Ojala eivät suostuneet antamaan. MERKILLE PANTAVAA ON: Kolme kuukautta myöhemmin, kun sivistyslautakunta oli jo erotettu, niin Keuruun uusi kaupunginlakimies otti yhteyttä meihin erotettuihin sivistyslautakunnan jäseniin ja ilmoitti, että teillä oli ollut oikeus nähdä teidän erottamiseenne vaikuttaneet lausunnot ja että asian suhteen oli toimittu väärin. KUNTALAKI LAUTAKUNTIEN ESITTELIJÄT JA VALMISTELIJAT (35.1 :n kohta) Kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka on lautakunnan esittelijä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tällaisella henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi kunnanhallituksen käsiteltäväksi myöhemmin tuleviin asioihin, jotka usein menevät edelleen valtuuston käsiteltäviksi. Esittelijän kohdalla säännöksen soveltaminen ei tuottane vaikeuksia. Säännös koskee vain lautakunnan esittelijöitä, ei esimerkiksi johtokunnan esittelijöitä. Tarkemmin esittelystä määrätään hallintosäännössä. Esittelijä voidaan määrätä hallintosäännössä tai muussa johtosäännössä tai jättää se säännön määräyksen nojalla toimielimen päätettäväksi. Esittelijällä on viime kädessä vastuu myös asian valmistelusta. Esittelijä ei kuitenkaan aina itse varsinaisesti valmistele asiaa lautakunnan esityslistalle. Esittelijän ohella rajoitus koskee henkilöä, jolla on vastuuta lista-asioiden varsinaisesta valmistelusta. Useimmiten säännöksessä tarkoitettua valmisteluvastuuta lienee lautakunnassa esittelijän ohella vain yhdellä viranhaltijalla. Valmisteluvastuu on kuitenkin arvioitava kunta- ja tilannekohtaisesti. Toisena valmistelijaa koskevana edellytyksenä on, että asiat tulevat lautakunnan käsittelyn jälkeen kunnanhallituksen käsiteltäviksi. Esimerkiksi kaava-asiat voivat olla tällaisia. Asioiden on kuuluttava kunnanhallituksen toimivaltaan lain tai johtosäännön nojalla. Kunnanhallituksen mahdollisuus käyttää 51 :n mukaista otto-oikeutta yksittäisessä asiassa ei vaikuta lautakunnan asioiden valmistelijan vaalikelpoisuuteen. Luottamushenkilö voi joskus menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden, jolloin hän ei voi enää jatkaa tehtävässään. Luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Jos esimerkiksi joku valtuutetuista olisi menettänyt vaalikelpoisuutensa, on kunnanvaltuuston tehtävä todeta vaalikelpoisuus menetetyksi. Luottamushenkilö ei menetä vaalikelpoisuuttaan toimielimeen, jos hänet otetaan väliaikaisesti enintään kuuden kuukauden ajaksi 34 tai 35 :ssä taikka 36 :n 1 momentissa tarkoitettuun palvelussuhteeseen. Palvelussuhteen kestäessä hän ei kuitenkaan saa hoitaa luottamustointaan. Yleensä kunnan palveluksessa toiminen aiheuttaa sen, ettei henkilö ole kelpoinen valtuustoon, hallitukseen eikä lautakuntaan. Tästä on kuitenkin olemassa poikkeus. Henkilö ei menetä kelpoisuuttaan kunnan toimielimiin, jos hänet valitaan
väliaikaisesti johonkin palvelussuhteeseen kunnassa. Tällainen väliaikainen palvelussuhde voi kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Palvelussuhteen kestäessä luottamushenkilö ei kuitenkaan saa hoitaa luottamustointaan. Luottamushenkilön toimiessa väliaikaisessa palvelussuhteessa, hoitaa luottamustoimea varajäsen. Ei ole siis mahdollista, että sama henkilö toimisi esimerkiksi valtuutettuna ja kunnallisessa palvelussuhteessa yhtä aikaa. Yli puoli vuotta kestävä palvelusuhde ei ole väliaikainen, vaan pysyväisluonteinen, joten puolen vuoden määräajan ylittäminen johtaa heti vaalikelpoisuuden menettämiseen. Samoin, jos kunnallinen viranhaltija saa virkavapaata tai työntekijä työstä lomaa, on tämä kuitenkin edelleenkin palvelussuhteessa. Kun palvelusuhde tällöin siis todellisuudessa yhä jatkuu, ei viranhaltija tai kunnan työntekijä ole enää vaalikelpoinen. Tapio Paappasen rooli tilapäisessä valiokunnassa oli esittelevä puheenjohtaja. Tätä Tapio Paappasen rooli on ollut myös tarkastuslautakunnassa. Tämän kaksoisroolituksen kautta on mitä ilmeisimmän syntynyt vakava puolueettomuuden ja uskottavuuden vaje koko Keuruun kaupungin hallinnossa ja eritoten ulkoisessa tarkastustoimessa, mitä tarkastuslautakunta edustaa. (KATSO yllä Vaalikelpoisuudenmerkitys!) VAALIKELPOISUUDEN MENETTÄMINEN (Kuntalaki 37 ) Valtuutettu voi menettää vaalikelpoisuutensa valtuustokauden aikana, jolloin hänen luottamustoimensa päättyy. Vaalikelpoisuuden menettäminen voi koskea vaalikelpoisuuden yleisiä (33 ) tai erityisiä (34 ) edellytyksiä. Yleensä henkilö itse ilmoittaa vaalikelpoisuutensa menetyksestä, mutta asiaan voidaan puuttua myös viran puolesta. Valtuuston täytyy päätöksellään todeta valtuutetun luottamustoimi päättyneeksi vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta. Toteamispäätös pannaan täytäntöön heti. Valtuuston puheenjohtajan on kutsuttava varsinaiseksi valtuutetuksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan järjestyksessä ensimmäinen varavaltuutettu (11 ). Jos valtuutettu valitaan väliaikaisesti enintään kuuden kuukauden ajaksi hoitamaan tehtävää, joka muuten aiheuttaisi vaalikelpoisuuden menettämisen, hän ei menetä vaalikelpoisuuttaan. Väliaikaisen palvelussuhteen kestäessä valtuutettu ei kuitenkaan saa hoitaa tointaan. SUOMEN KUNTALIITTO Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja Heikki Harjula johtava lakimies
TOIMIELIMEN KOKOONPANOA KOSKEVAT ERITYISET VAATIMUKSET Valtuusto voi johtosäännössä määrätä, että kunnanhallitukseen ja nimettyihin lautakuntiin voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Johtosäännön määräyksellä asianomaisen toimielimen kokoonpanolle asetettu vaatimus sitoo myös valtuustoa itseään sen valitessa toimielintä. Jollei kokoonpano vaalin jälkeen vastaa johtosäännön määräystä, vaali on toimitettava uudelleen. Puheenjohtajan on kuitenkin ennen vaalia syytä todeta kokoonpanoa koskeva vaatimus ja sen vaikutus vaalin tulokseen. Myös laissa voidaan asettaa erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, jotka on otettava vaalissa huomioon. Esimerkiksi tasa-arvolain vaatimus sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta on tällainen (ks. edellä oleva teksti). Jos toimielimen kokoonpano ei ole Tasa-arvoL 4.2 :n mukainen, vaali on toimitettava uudelleen. Sama koskee myös KuntaL 35.3 :n vaatimusta siitä, että enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia henkilöitä. Toimielimen jäsenten vaalissa on luonnollisesti otettava huomioon jäsenten vaalikelpoisuus, joka usein voi olla tulkinnanvarainen. Vaalikelpoisuutta ei yleensä asetetakaan vaalipäätöksen ehdoksi, joten vaalia ei toimiteta uudelleen. Jos luottamustoimeen on valittu henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Päätös voidaan myös kumota valituksen johdosta. Jos kunnanhallitus saattaa 56 :n nojalla asian valtuuston uudelleen käsiteltäväksi, koko toimielin voidaan valita uudelleen (KHO 31.8.1998/1483). Toisaalta ei liene myöskään estettä toimia niin, että vain vaalikelpoisuutta vailla olleen tilalle valitaan vaalikelpoinen henkilö. Valittu henkilö hoitaa tointaan siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu (39 ). VAALIKELPOISUUS TARKASTUSLAUTAKUNTAAN (KUNTALAKI 71 ) Tilintarkastusta koskevilla vaalikelpoisuusrajoituksilla pyritään varmistamaan tilintarkastuksen riippumattomuus ja luotettavuus. Rajoitukset koskevat tilintarkastajien lisäksi myös tarkastuslautakunnan jäseniä ja varajäseniä, jotka luottamushenkilöinä vastaavat tilintarkastuksen järjestämisestä. Tarkastuslautakunnasta ja sen tehtävistä säädetään KuntaL 71 :ssä. Pykälän 1 momentin mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan kokoonpanoon vaikuttaa ensinnä se, että lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on aina oltava valtuutettuja. Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään pykälän 3 momentissa. Samat rajoitukset koskevat myös varsinaista tilintarkastajaa. Vaalikelpoinen ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) kunnanhallituksen jäseneen tai kunnanjohtajaan hallintomenettelylain 10 :n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa oleva henkilö; 3) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön
pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 4) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta (23 ). Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa (24 ). Kunnan tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja (68 ). Kunnanhallituksen jäsenet, kunnanjohtaja tai heihin HMenL 10.2 :n tarkoittamassa suhteessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Kunnanhallituksen varajäseniä ei mainita erikseen, koska toimielimen varajäsenistä on 18.4 :n nojalla voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Kunnan ja kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Palvelussuhteelta edellytetään kuitenkin pysyväisluonteisuutta: enintään kuuden kuukauden pituinen väliaikainen palvelussuhde ei aiheuta vaalikelpoisuuden puuttumista tai menettämistä (ks. 37 ). Kunnan tilintarkastus ulottuu konsernitaseen kautta myös kunnan määräämisvallassa oleviin yhteisöihin ja säätiöihin. Kuntakonsernin palveluksessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Kunnan määräämisvalta yhteisössä ja säätiössä määräytyy samoin kuin muissakin vaalikelpoisuussäännöksissä (ks. yleiskirje 13/80/2000). Tarkastuslautakuntaan ei voida valita henkilöä, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Säännös rajaa vaalikelpoisuutta tarkastuslautakuntaan 35 :ssä säädetyllä tavalla. Sovellettavaksi tulee myös vaalikelpoisuutta valtuustoon koskeva 34, kun vaalikelpoisia kunnanhallitukseen eivät ole henkilöt, jotka eivät ole vaalikelpoisia valtuustoon. Lain 71.3 :n 1-3 kohdissa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan eivät ole: 34.1 :n 1 kohdassa tarkoitetut valtion virkamiehet 34.1 :n 4 kohdassa tarkoitetut kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt 35.1 :n 3 kohdassa tarkoitetut liikeyritysten johtohenkilöt eivätkä 35.2 :ssä tarkoitetut henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat henkilöt. Keuruulla 24.7.2015 Antero Pohjonen Kaija Asunmaa Antti Annala valtuutettu valtuutettu v.valtuutettu