16 Case #1 Huolto pitää Hornetit ilmassa. 1# 2010 Case #2 8 Toimintaa ääriolosuhteissa. Patria 1
1 1#2010 Kuopio, 30.4.2010 63 00 24 N / 27 47 48 E Kuva: Antti Hentinen Hornet on juuri laskeutunut. Lentäjän matka jatkuu toisella kulkuneuvolla. 2 Patria
Tuokio Patria 3
Tapahtumat > 14.-18.6.2010 Eurosatory-messut, Pariisi, Ranska > Kansainvälisiä Eurosatory-messuja pidetään yhtenä puolustusteknologia-alan tärkeimmistä tapahtumista. Maavoimien tarpeisiin keskittyvä näyttely kokoaa alan ammattilaiset koolle kesäkuiseen Parisiiin. Patrian messuosasto löytyy hallista 6, osastolta D331. Tervetuloa tutustumaan! 19.-25.7.2010 7.-8.10.2010 Farnborough International Airshow. Farnborough, UK ASD Convention Montreaux, Sveitsi > > Farnborough n ilmailunäyttely on yksi alan vanhimmista ja suurimmista kaupallisista näyttelyistä. Se järjestetään joka toinen vuosi. Viikon kestävä tapahtuma kerää suurelle yleisölle avoimena viikonloppuna tuhansia vierailijoita tutustumaan lentokoneisiin messuhallissa ja ihastelemaan huikeita lentoesityksiä. Yrityksille suunnatut seminaarit ja teemakonferenssi tarjoavat mahdollisuuksia verkostoitumiseen. 4 Patria Aerospace and Defence Industries Association of Europe:n (ASD) vuosikokous pidetään tänä vuonna Montreux n päätähuimaavissa maisemissa Sveitsissä. Kokouksessa keskitytään ensi vuosikymmenen strategisiin haasteisiin, liittyen esimerkiksi alan monimutkaisiin hankintaketjuihin. Tapahtuma kerää yhteen yhdistyksen jäsenet ja esittelee nimekkäitä kansainvälisiä puhujia.
Sisältö Pääkirjoitus > 7 Yhteistyöhön on positiivista painetta. Heikki Allonen, Patrian toimitusjohtaja Case > 8 8 9 10 11 12 13 Muta lentää, mutta AMV etenee! Tilanne > 14 15 Onnistuminen Afganistanissa edellyttää kokonaisvaltaista toimintaa. Eversti Jari Kallio Case > 16 16 17 18 19 Moniosaajat Hornetin kimpussa. 20 21 Klassikko > Kanta > Lyhyet > 22 23 24 25 26 27 Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Satu Palm, satu.palm@patria.fi. Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Viestintätoimisto Sanakunta. Paino Newprint Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: info@patria.fi. Kannen kuvat: Jari Saarentaus ja Antti Hentinen. Patria 5
Tiesitkö, että... > kuvat Puolustusvoimat, kuvitus Linda Halenius NH90-helikopteri on mahdollista lyhentää esim. varastointia varten 19,5 metristä n. 13,5 metriin. 6 Helikopterin pyrstöpuomissa on saranat, joilla se voidaan kääntää sivuun. Kääntämällä pääroottorin lavat suppuun kopteri saadaan lyhennettyä aina 13,5 metriin asti. Yksi NH90-helikoptereiden kokoonpanotehtaista on Patrian tehdas Jämsän Hallissa. Suomeen tulevasta 20 kopterista Hallissa valmistetaan 18. 6 Patria
Pääkirjoitus > Kuva Riikka Hurri 7 Patrian asiakaslehteä on uudistettu palvelemaan laatutietoisia asiakkaitamme yhä paremmin. Local global Tervetuloa jälleen seuraamme. Tänä vuonna kymmenettä ikävuottaan juhlivaa Patrian asiakaslehteä on uudistettu palvelemaan laatutietoisia asiakkaitamme Suomessa ja ympäri maailmaa yhä paremmin. Patria-lehti ilmestyy kuudella eri kielellä. Toivon, että viihdyt lehden parissa ja saat tietoa niistä tuotteista ja ratkaisuista, jotka parhaiten soveltuvat organisaatiosi käyttöön. Puolustussektorilla on vahva kansallinen poliittinen painoarvo ja näkyvyys. Tämä ei kuitenkaan tee alaa immuuniksi kansainväliselle kehitykselle. Puolustusteollisuutta ja alan palvelutuotantoa voidaan verrata muihin teollisuudenaloihin, joten samankaltaista kehityskulkuakin on odotettavissa. Kansainvälistyminen on kuitenkin moniin muihin aloihin verrattuna hidasta. Puolustusteollisuusyritykset ovatkin lähteneet hakemaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia siviiliturvallisuuden alueelta. Eurooppalaisen puolustusteollisuuden pitäisi olla huomattavasti huolestuneempi kilpailukyvystään, kuin mitä se on. Eurooppalaisuus ei ole itseisarvo globaaleilla markkinoilla, jossa vastapelureina on joukko monikansallisia, suuria yrityksiä. Mantereemme puolustusteollisuuden yhteistyö perustuu yhteis- ja ristiinomistuksiin ja vaatisi virtaviivaistamista. Kaikki eivät enää voi olla mukana kaikessa. Yhdentyvässä Euroopassa vaaditaan yhteisiä tuloksia. Yhteishankkeiden hallinta on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi, koska valtioiden painotuk- set ja toimintatavat ovat hyvin erilaisia. On myös hyvä muistaa, että Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta vain neljä ei kuulu Natoon. Suomi on yksi näistä. Synergiavaatimukset tulevat usein asiakkailta, joten yhteistyöhön on siis positiivista painetta. Tällä hetkellä kriisinhallintatehtävät luovat pohjaa yhteisille operaatioille suomalaistenkin osalta. Patria toimii Suomen puolustusvoimien strategisena kumppanina ja sen lisäksi olemme mukana eurooppalaisten kumppaniemme hankkeissa sekä omien tuotteidemme että vahvana elinkaaripalvelujen toimittajana. Pohjoismainen yhteistyö on tuonut Patrian kansainvälistymiskehitykseen oman reittinsä. Siirtymä kotimarkkinoilta kohti globaalia toimintaa käy luontevasti yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa edeten. Yksittäisissä hankkeissa nähdään jatkossakin lähenemistä ja alan teollisuuden yhteistyökuvioita, joskaan radikaaleja muutoksia ei voi lyhyellä aikavälillä odottaa. Mitä merkittävämpi hanke, sitä enemmän päätöksenteko on kansallista. Yhteishankkeilla olisi kuitenkin saavutettavissa kustannussäästöjä sekä hankinta- että käyttökuluissa. Erityisesti kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä yhtenäisellä kalustolla saavutetaan lisäksi operatiivisia ja logistisia etuja. Heikki Allonen Toimitusjohtaja Patria 7
Case > Antti Hentinen / kuvat Jari Saarentaus ja Antti Hentinen Haasteisiin tehty PATRIA AMV 8X8 edustaa pyöräajoneuvojen ehdotonta eliittiä. Moderni taisteluajoneuvo on luotu kovaan käyttöön. Se tarjoaa runsaasti suorituskykyä, suojaa ja muunneltavuutta maastokelpoisessa paketissa. 8 Patria
9 M etsän reunaan pysäköity ajoneuvo sulautuu ympäröivään maisemaan. Moottorin käyntiääni ei kuulu kauas ja taisteluajoneuvon silmämääräinen arvioiminen on vaikeaa. AMV:ksi sen toki tunnistaa, mutta näkyvän aseistuksen lisäksi muuta ei näköhavainnon perusteella juuri ole pääteltävissä. Neljännen sukupolven taisteluajoneuvo on toteutettu niin, että sen panssarointi ja muut ominaisuudet pysyvät katseilta piilossa. AMV:n kenttätestauksesta vastaava päällikkö Kari Neulaniemi kutsuu ajajan paikalta peremmälle. Miehistötilaan noustaan takaovesta kuljettajan käyttäessä kannelle sijoitettua luukkua. Koeajettava malli on varusteltu jääkäriryhmän tarpeisiin, joten istumapaikkoja on ajajan, vaununjohtajan ja ampujan lisäksi yhdeksälle. Turvavyöt on kiinnitettävä, sillä tarkoitus on kokeilla mihin AMV pystyy maastossa.
AMV PÄÄTYI LUONNOSASTEELTA tositoimiin ilman merkittäviä muutoksia. Suunnittelu saatiin kerralla kohdalleen kokemuksen ja tarkan mallinnuksen avulla. Isoja muutoksia ei ole tarvinnut tehdä ollenkaan. Täysin uutta ajoneuvoa suunniteltaessa tämä on harvinaista, Kari Neulaniemi kertoo. järjestelmän välityksellä. AMV:tä testattiin ensin Suomessa ja hankkeen edetessä hyvällä menestyksellä mitä erilaisimmissa olosuhteissa maailmalla. Tuote vastasi asiakkaiden vaatimuksia. Suomen armeija sai kaksi ensimmäistä prototyyppiä testattavaksi 2002 ja ensimmäinen varsinainen sarjatuotantomalli luovutettiin Puolan armeijalle kesällä 2004. Sittemmin AMV:n ovat valinneet Suomen ja Puolan lisäksi myös Slovenia, Etelä-Afrikka, Kroatia ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. Kansainvälinen AMV tunnetaan maailmalla eri nimillä. Puolassa se on Rosomak, Etelä-Afrikassa Badger ja Sloveniassa Svarun. Kyseessä on kuitenkin asiakkaan toiveiden mukaisesti toteutettu AMV-variaatio. PINNAN ALLA PIILOSSA Hydraulinen takaovi sulkeutuu, Neulaniemi nostaa kierroksia ja vaunu lähtee liikkeelle. Käytännön kokemusta Neulaniemelle on kertynyt heti ensimmäisestä AMVprototyypistä alkaen, kaikkiaan kymmenien tuhansien ajokilometrien verran eri puolilla maailmaa, joten ajaminen on tuttua. AMV:n tarina sai alkunsa 1990-luvun lopulla. Uuden pyöräajoneuvon toteuttamishanketta varten koottu asiantuntijatiimi työsti ajatusta aluksi tietokonemallinnusten ja simulaatioiden avulla. Seuraavassa vaiheessa kokonaisuutta hiottiin rakentamalla prototyyppiajoneuvoja ja testaamalla niitä käytännössä. AMV päätyi luonnosasteelta tositoimiin ilman merkittäviä muutoksia. Suunnittelu saatiin kerralla kohdalleen kokemuksen ja tarkan mallinnuksen avulla. Isoja muutoksia ei ole tarvinnut tehdä ollenkaan. Täysin uutta ajoneuvoa suunniteltaessa tämä on harvinaista, Neulaniemi kertoo sisäpuhelin- Kansainvälinen AMV tunnetaan maailmalla eri nimillä. Puolassa se on Rosomak, Etelä- Afrikassa Badger ja Sloveniassa Svarun. AMV:n maastoon sulautuvan pinnan alla on piilossa paljon. Panssariteräsrungon päälle rakennetaan suojaus. Panssarointi valitaan ajoneuvon käyttötarkoituksen mukaan ja kootaan kerroksittain maksimaalisen suojan saavuttamiseksi. Ilmavälit pitävät ajoneuvon pinnan samassa lämpötilassa ympäristön kanssa. Ominaisuus auttaa kätkemään AMV:n tehokkaasti muun muassa lämpökameralta. Perinteisten luotien, sirpaleiden ja miinojen sekä panssarintorjunta-aseiden lisäksi kriisialueilla ajoneuvojen uhkana ovat erilaiset improvisoidut räjähteet, joten panssaroinnin merkitystä ei voi väheksyä. Koeajo aloitetaan alueen keskellä sijaitsevalta laajalta aukiolta. Panssarivaunujen möyhimä maa on märkää ja mutaista. Ehjää tietä ei ole tarjolla, mutta se ei menoa hidasta. Neulaniemi kääntää AMV:n mutaiselle uralle, kura roiskuu, mutta nopeus säilyy. Mittari osoittaa 60 km/h, mutta olosuhteet huo- 10 Patria
mioiden kovalta vaikuttavaa vauhtia ei miehistötilassa huomaa odotetulla tavalla. Töyssyissä maa katoaa ensimmäisen rengasparin alta, mutta AMV:n alusta vaimentaa liikkeet tehokkaasti. AMV:n alusta perustuu hydropneumaattisen jousitukseen ja jämäkkään kolmiotukivarsituentaan. Ratkaisussa kaasu toimii jousena ja neste vaimentaa heilahdukset. Lopputulos on vakuuttava vaikeassakin maastossa. Kaarroksissa muta lentää, mutta ajoneuvo etenee määrätietoisesti haluttuun suuntaan. Neljännen polven pyöräajoneuvoissa ei ole enää vanhanaikaisia tähystysluukkuja tai ampuma-aukkoja, vaan miehistötilassa matkan etenemistä seurataan näytöiltä. Ajaja ja vaununjohtaja, versiosta riippuen myös ampuja, seuraavat ulkopuolista maailmaa suoran katseluyhteyden tai periskooppien ja tarvittaessa kameran avulla. Miehistötilan näkyvyys ulos on toteutettu ajoneuvon runkoon upotetun huomaamattoman kameratekniikan avulla. Ympäröivä maasto näkyy näytöillä tarkasti kaikista kulmista. Näytöt auttavat myös sietämään ajoneuvon liikkeitä suljetussa tilassa ja ruudun seuraaminen auttaa mahdollisiin merisairauden oireisiin merkittävästi. Miehistön hyvinvointia ja taistelukykyä ylläpitävät myös alhainen melutaso ja sisälämpötilan sopivana pitävä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmä. Kymmenen minuutin rupeaman jälkeen pidetään taukoa ja tutustutaan AMV:hen tarkemmin. Ajoneuvon modulaarinen rakenne on havaittavissa niin sisällä kuin ulkonakin. Ratkaisut ovat pelkistettyjä ja järeitä. Suunnittelussa on keskitytty toimivuuteen ja käytännöllisyyteen. Tämän ansiosta jääkäriryhmän tarpeisiin sovitetut sisätilat voidaan muuntaa samojen kiinnityspisteiden avulla vaikkapa ambulanssiksi. Rungon pulttikiinnityksellä panssaroinnin ja muun varustuksen sekä asejärjestelmien muokkaaminen onnistuu ilman hitsaamista, leikkaamista tai muita suurempia muutostöitä. Perusrungon aukot ja luukut ovat eri AMV-malleissa samoja, joten varus- Neljännen polven pyöräajoneuvoissa matkan etenemistä seurataan näytöiltä. Patria 11
AMV:n ajaminen on tehty todella helpoksi. Ajamalla sen rikkominen vaatii suoranaista piittaamattomuutta. telu ja muuntelu on helppoa, suojalevyjen alle kätkettyä rakennetta esittelevä Neulaniemi kertoo. HELPOSTI AJETTAVA Mutakentän jälkeen suunnataan kapeaa uraa pitkin tulvaveden kastelemaan metsään. Luvassa on myös korkeuseroja ja esteitä. AMV:n ajaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Ajoneuvo antaa anteeksi ajajan virheitä. Ajamalla sen rikkominen vaatii suoranaista piittaamattomuutta ja todella osaamattoman ajajan, Kari Neulaniemi arvioi. Vaikeasta maastosta huolimatta kookas AMV taipuu tiukkoihin mutkiin moitteetta. Koeajettavassa mallissa kaksi ensimmäistä akselia huolehtivat ohjauksesta. Tarvittaessa myös taka-akseli saadaan muunnettua ohjaavaksi. Takapyörät kääntyvät eri suuntaan etupyörien kanssa alle 35 km/h nopeuksissa, joten ajoneuvon pyörittely onnistuu myös ahtaassa kaupunkiympäristössä ilman ongelmia. Nopeuden noustessa viimeisin akseli lukittuu suoraan linjaan hallittavuuden varmistamiseksi. Metsäura päättyy tulvalampeen. Ympäröivä maasto on pehmeää ja kiertäminen vaikuttaa mahdottomalta, mutta eteenpäin olisi päästävä. Neulaniemi ottaa käyttöön AMV:n varustukseen kuuluvan CTIS (Central Tyre Inflation System)-järjestelmän ja pudottaa rengaspaineita. Samalla voidaan myös alustan korkeutta säätää jousituksen avulla korkeammalle. Paineen pudottaminen pariin bariin lisää pyöräajoneuvon renkaiden maahan ottavaa pinta-alaa lähes puolella ja pehmeän maaston ongelma katoaa. Vesi lentää näyttävässä kaaressa ja matka jatkuu. Matalampi rengaspaine ei vaikuta ajettavuuteen. CTIS-järjestelmä auttaa myös rengasongelmissa. Vuotavaan renkaaseen saadaan lisää painetta nappia painamalla. Ja AMV:n renkaiden turvatäyte (run flat) -ominaisuus takaa, että täysin rikkoutuneellakin renkaalla voi ajaa. AMV on varustettu myös self recovery -vinssillä, jonka synteettinen köysi on teräsvaijeria vahvempaa. Lähtökohta on kuitenkin se, että ajamalla edetään, eikä vinssiä tarvita. ESTEIDEN YLI JA LÄPI AMV:n toimintavarmuuson omaa luokkaansa. Sama ajoneuvo soveltuuniin arktiseen kylmyyteen kuin aavikon poltteeseen ilman muutoksia. AMV:n maasto-ominaisuudet ovat miltei tela-ajoneuvon veroiset. Elinkaarikustannuksiltaan se on kuitenkin selvästi edullisempi. Esimerkiksi rengas kestää käytöstä riippuen 20 000-30 000 km ajoa, kun tela taas parhaimmillaan vain 7000 km. Ennakkokäsitys pyöräajoneuvosta on usein vanhanaikainen. Ei välttämättä tiedetä mihin 12 Patria
kaikkeen se pystyy, Neulaniemi kuvailee ja kääntää AMV:n verkkaisesti jyrkkään nousuun. Juuttuminen näyttää kameran näytöltä katsottuna väistämättömältä, mutta pelko osoittautuu turhaksi. Hidas nousu harjanteen päälle tuo esiin alustan ja erillisjousituksen erinomaisuuden. Kaikki renkaat pysyvät tukevasti maassa, vaikka ajoneuvon keula ja perä ovat eri puolilla harjannetta. Veto säilyy renkaissa ja matka jatkuu alas hallitusti. AMV kiipeää myös kiinteän esteen, kuten betoniporsaan yli. Ajamisen esteeksi voivat muodostua lähinnä sääolosuhteet. Hiekkamyrskyssä tai sumuisessa tihkusateessa näkyvyys on tunnetusti olematon, eikä lämpökamerasta tai valonvahvistimestakaan ole apua. AMV voidaan varustaa myös uintikykyiseksi. Pakettiin kuuluu erillinen, nopeasti avattava v-mallinen keula ja potkuripari. Uimavalmiuden virittäminen ei vie pitkään. Rajoittava tekijä vesistökäytössä on vain paino. Tällä koeajokerralla uimaan ei jäätilanteen vuoksi päästä, mutta kahlaamista kokeillaan paluumatkalla tulvalammella. Vettä voi olla edessä jopa metri. Automaattivaihteisto vaihtaa huomaamatta pienemmälle vaihteelle, kuljettaja säätää rengaspaineita ja nostaa jälleen maavaraa. Vesi ympäröi ajoneuvon, mutta liike ei lakkaa. Kahdeksan vetävää pyörää vie eteenpäin. Voima siirtyy akseleille tasauspyörästöjen kautta vakuuttavan varmasti. Vaikeassa paikassa kaikki neljä akselia ja kahdeksan pyörää saa pakotettua tasauspyörästöjen lukkojen avulla pyörimään samalla nopeudella. Tulvalammen jälkeen koeajo lähestyy loppuaan. Vuorossa on vielä maantieosuus. AMV on tieliikennekäyttöön sopiva ilman suurempia valmisteluja. Rengaspaineet nostetaan takaisin kuuteen bariin ja Neulaniemi kääntyy harjoitusalueelta liikenteen sekaan. Ajo on odotettuun tapaan vakaata, eikä kiihdyttäminen 60 km/h nopeudesta sataan tuota ongelmia. Edes sisämelutaso ei juuri nouse miehistötilassa. Moottoritiellä kaistan tukkeena hidastelevan pakettiauton ohittaminen käy vaivatta. Huippunopeuden 105 km/h määrää moottorin käytännöllinen kierroslukualue. Sama huippunopeus saavutetaan kaikilla AMV:n painovariaatioilla. Oleellinen parannus edeltäviin XApyöräajoneuvosukupolviin on keskinopeus. AMV:n noin kaksi kertaa XA-sarjaa tehokkaammalla moottorilla marssinopeutta voi pitää maantiellä selvästi korkeammalla, joten matka taittuu joutuisasti. AMV:n polttoaineen kulutus on varsin maltillinen. Toimintamatka on 600-800 km tiestä ja ajonopeudesta riippuen. Vaunun painollakaan ei ole suurta vaikutusta kulutukseen. Päävastus tulee kuitenkin voimalinjasta ja maastosta, Neulaniemi kertoo usean, jopa tuhannen kilometrin mittaisen, moottorimarssin kokemuksella. PATRIA AMV 8X8 MITAT Pituus 7,7 m Rungon korkeus 2,3 m Leveys 2,8 m Raideväli 2,5 m Paino 17 000 27 000 kg SUORITUSKYKY Huippunopeus 105 km/h Uintinopeus 6-10 km/h Kahlaus 2,0 m Nousukyky 60 % Sivukaltevuus 30 % Esteiden ylityskyky 0,7 m Kaivannon ylitys 2,1 m Toimintasäde 600-800 km MOOTTORI Scania DC12, 11700 cm3 turboahdettu rividieselmoottori, 6 sylinteriä, suorasuihkutus, välijäähdytys Teho 405 kw (550 hv) Vääntö 2090 Nm Päästötaso: Euro 3 TEKNIIKKA Vaihteisto: 7+1 vaihteinen automaatti, 8X8 kaikki pyörät vetävät Jousitus: Erillisjousitus, hydropneumaattiset jousielementit, päällekkäiset kolmiotukivarret joka pyöräasemassa. Maavaran korkeudensäätömahdollisuus. Jarrut: Hydrauliset levyjarrut, ABS. Renkaat: 14.00 R 20. Turvatäyte (Run flat) -varustus. SUOJAUS Hitsattu panssariteräskori, jonka ympärillä modulaarinen ballistinen suojaus ja miinasuojaus. Ratkaisut toteutetaan asiakkaan käyttötarpeen ja toiveiden mukaan. Parhaimmillaan suojaus kestää 30 mm APFSDS ammuksen ja 10 kg TNT miinaräjähdyksen. Lisäksi ajoneuvo varustetaan taistelukaasunsuodatus- (NBC)-, omasuoja (DAS)- ja palonsammutusjärjestelmillä. Patria 13
Tilanne > Matti Simula / kuvat Puolustusvoimat Jari Kallio Eversti Maavoimien esikunnan operatiivisen osaston päällikkö. POHJOIS-AFGANISTAN Kriisi on kärjistynyt Kartat googlemaps Afganistanissa olevan suomalaisosaston vahvuus on ollut noin 120 sotilasta ja se on osa monikansallista ISAF-kriisinhallintaoperaatiota. M azar-i-sharifin alue, maaliskuun loppu 2010. Suomalaisruotsalainen partio on joutunut tulitukseen. Kapinallisryhmä iskee singoin ja käsiasein laakson takaa. Rinteessä olevat panssariajoneuvot pysähtyvät. Partio pyytää ilmatukea lähistön Natohävittäjiltä. Yleensä pelkkä hävittäjien ylilento riittää kapinallisten karkottamiseen. Nyt ei käy niin. Tulitus jatkuu. Ruotsalaisjohtoisen partion ilmatulenjohto päättää käyttää voimaa kohdetta vastaan. Käytännössä niin tehtiin, kyllä, nyökkää maavoimien esikunnan operatiivisen osaston päällikkö, eversti Jari Kallio. Osallistuminen Suomen Afganistan-operaation johtamiseen kuuluu hänen virkatehtäviinsä. Afganistanissa oleva suomalainen osasto on osa monikansallista ISAF-kriisinhallintaoperaatiota. Nato-johtoiseen, YK:n valtuuksin toimivaan operaatioon osallistuu noin 90 000 sotilasta 43 maasta. Joukkojen tehtävänä on tukea Afganistanin väliaikaista hallintoa maan turvallisuuden, jälleenrakentamisen ja demokratian vahvistamiseksi. Suomalaiset kuuluvat ruotsalaisjohtoiseen osastoon. Suomalaisosaston vahvuus on ollut noin 120 sotilasta. Viime syksyn presidentinvaalit kohottivat määrän hetkellisesti noin 200:een. Vuoden 2011 alkuun mennessä vahvuus nostetaan taas 195 sotilaaseen. Suomalaisten sijoituspaikka, pohjoinen Mazar-i-Sharif oli pitkään melko rauhallista seutua. Väkivaltaisuudet levisivät kuitenkin viime vuonna etelästä myös pohjoiseen. Tilanne on kiristynyt kaikkialla, myöntää eversti Kallio: Turvallisuustapahtumien määrä lisääntyi viime vuonna noin 90 prosentilla vuosiin 2006 2008 verrattuna. Turvallisuustapahtuma tarkoittaa tilannetta, jossa partio joutuu tulituksen, tienvarsipommin, miinan, itsemurhapommittajan tai muun häirinnän kohteeksi. Suomalaispartiot joutuivat viime vuonna noin 20 turvallisuustapahtuman kohteeksi, Kallio summaa. Lokakuussa haavoittui neljä suomalaista rauhanturvaajaa, joista kaksi vakavasti. Kallio korostaa, että valtaosassa Pohjois-Afganistania on edelleen verrattain turvallista. Ongelmat keskittyvät muutamaan pieneen alueeseen. 14 Patria
15 Tilanteen kärjistyminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa valppautta sekä paikan päällä että Suomessa. Viime vuoden väkivaltaisuudet merkitsivät panssaroimattomien ajoneuvojen käytön kieltämistä. Siksi kaikki partiointi tapahtuu nykyisin panssaroiduilla ajoneuvoilla. Alueelle lähetettiin viime vuona panssaroitujen ajoneuvojen lisäksi myös runsaasti henkilökohtaisia suojavälineitä ja pimeätoimintalaitteita. Taleban-kapinalliset eivät ole ainoa Afganistanin vakautta uhkaava ryhmittymä. Maassa on myös muita kapinallisia ja keskenään taistelevia ryhmittymiä. Oman ongelmansa muodostavat huumeidenviljelyyn, -kauppaan ja salakuljetukseen keskittyvät rikollisryhmät. On vaikea erottaa, onko siviiliasuinen ihminen siviili vai kapinallinen. Hallituksen vastustajat eivät liiku missään virkapuvussa, Kallio hymähtää. Hänestä suomalaisten voimankäytönvaltuudet ovat selkeät ja riittävät: Koulutuksessa iskostetaan jokaisen Afganistaniin lähtevän päähän ja lihasmuistiin, mitä kulloinkin voi tehdä. Suomalaiset eivät saa esimerkiksi On vaikea erottaa, onko siviiliasuinen ihminen siviili vai kapinallinen. Hallituksen vastustajat eivät liiku missään virkapuvussa. tulittaa pidätettyä, joka on onnistunut karkaamaan. Aseita ei käytetä liioin kohteiden suojelussa. Suomalaisjoukkoja ei saa myöskään käyttää kaikkein väkivaltaisimpien eteläisten maakuntien, Kandaharin ja Helmandin operaatioissa. Onko Afganistan vakautettavissa aidoksi demokratiaksi? Uskon, että on, vaikka tie on pitkä. Länsimaista demokratiaa siitä ei tietenkään voi tulla. On muistettava, että Afganistanilla on pidempi historia kuin Suomella. Onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista toimintaa, jossa sotilaat edustavat vain yhtä pientä palikkaa. On olennaista, että vakautuneen alueen turvallisuusvastuu siirretään heti paikallisille viranomaisille, Kallio pohtii. Onhan jo tuloksiakin saavutettu. Esimerkiksi pikkutytöt saavat taas käydä koulua. Patria 15
Case > Ikka Kangastalo ja Kaisa Alapartanen Kuvat Jari Saarentaus ja Antti Hentinen HORNET on tarvittaessa äkäinen puolustusväline, mutta korjaamon valkoisella lattialla, luukut avoinna se näyttää vaarattomalta. Juha Takkinen on yksi miehistä, jotka pitävät Hornetit lentokunnossa. Lentokoneenkorjaaja 16 Patria
Patria 17 17
TYÖASENNOT OVAT USEIN HANKALIA ja ahtaimpia paikkoja koneen sisällä pitää tehdä peilikuvan kautta. Lentokoneiden korjausta ei tehdä melkein oikein vaan täysin oikein. - Kädet on mustana ja hihat haisee kerosiinille, kuvailee Takkinen. Koneet on tehty lentämistä, ei korjaamista varten. 18 Patria
K uopion lentokentän laidalla, kallion sisällä on luolasto, jossa korjataan Karjalan Lennoston Horneteja. Sinne on ulkopuolisilla harvoin pääsyä. Hyvin valaistun, leveän käytävän perällä on telineiden ympäröimä Hornet. Sen E-huolto on alkamassa. Työtä tekee kerrallaan noin kuuden hengen ryhmä ja tällä kertaa ryhmää johtaa Juha Takkinen. Hornetin moottoreiden alaosa on näkyvillä ja muutama kylkiluukku on auki. Hallissa on järjestys kuin juuri ennen tupatarkastusta: ylimääräistä rompetta ei loju missään. TÄYSIN OIKEIN Horneteja korjaavat miehet ovat moniosaajia, heillä on kelpuutus korjata jokseenkin kaikkea mitä Hornetista löytyy. Joukossa myös joitakin spesialisteja, jotka ovat perehtyneet erityisen hyvin vaikkapa asejärjestelmiin. Hornet on korkeaa teknologiaa, mutta sen korjaamiseen tarvitaan myös perinteisempien ammattien miehiä, kuten pelti- tai lentokonelevyseppiä. Moniosaamisellaan Suomen ilmavoimat poikkeaa monista ulkomaisista ilmavoimista. Henkilökunnan käyttö on tehokkaampaa, kun kaikki osaavat koko koneen järjestelmät. Hornetin avioniikkalaitteet ovat modulaarisia ja ne ovat koneen kyljessä luukun alla, ja niihin pääsee käsiksi helposti. - Vikaantuneen laitteen moninapaliittimet irrotetaan, laite vedetään irti ja tilalle vaihdetaan ehjä. Tällainen vaihtotyö voidaan tehdä nopeastikin, vaikkapa kentän seisontapaikalla, Takkinen kertoo. Juha Takkinen haki lentokonemekaanikon koulutuksensa Rovaniemeltä. Hawkin korjaamisen kautta hän pääsi Hornetin tyyppikurssille. Lisäksi hän on saanut tyyppikoulutuksen asejärjestelmiin. Heittoistuinkurssin myötä Takkinen voi nyt huoltaa sitäkin. - Se istuin on viimeinen, jolla koneesta lähdetään pois. Se pistää ajattelemaan, Takkinen pohtii. Hornetit korjataan tarkasti valmistajan ohjeiden mukaan. Työ tehdään tiiminä ja tehty työ tarkastetaan. Ainakin ulkopuolisen silmin koneen sisäpuoli näyttää haastavalta vaikkapa moottori: se ei ole kovin suuri, mutta se on kuorrutettu melkoisella putkien ja laitteiden spagetilta. Sorminäppäryydestä ei taatusti ole haittaa. - Koneet on tehty lentämistä, ei korjaamista varten, muistuttaa Takkinen. Työasennot ovat usein hankalia ja ahtaimpia paikkoja koneen sisällä pitää tehdä peilikuvan kautta. - Kädet on mustana ja hihat haisee kerosiinille, kuvailee Takkinen, ja kiipeää ketterästi Hornetin siiven päälle. Siiven tyvessä on luukku, josta näkyy putkia ja laitteita tiiviisti asennettuna. - Yhden prikan kun pudotat tuonne koneen sokkeloihin niin sitä saat tonkia useamman tunnin pois sieltä, Takkinen tähdentää. Lentokoneiden korjausta ei tehdä melkein oikein vaan täysin oikein. ETSIVÄ LÖYTÄÄ Hornetkorjaamo on puolustusvoimien laitos, eikä siellä voi toimia millä tahansa asenteella. Takkisen mukaan maanpuolustushenki pitääkin olla kohdallaan. - Jämäkkä linja pitää olla, vaikka siviilinä täällä ollaankin. Pääasiassa meitä kiinnostaa tekniikka. Lentokonemekaanikon perusluonteeseen kuuluu, että hän haluaa löytää koneesta vikoja. Ne löydetään Lentokonemekaanikon perusluonteeseen kuuluu, että hän haluaa löytää koneesta vikoja. Patria 19
Rissalassa on töissä pikkutarkkoja ihmisiä. Hornetkorjaamo on puolustusvoimien laitos, eikä siellä voi toimia millä tahansa asenteella. ja korjataan. Korkea ammattiylpeys ja vastuu kulkevat käsi kädessä. - Itsekin olen ylpeä ammatistani, ei meitä maailmassa niin kovin montaa ole. Lentokoneet huolletaan ja korjataan paitsi ilmenneiden vikojen, myös lentotuntien perusteella. Vaikka korjaukset tehdään tiukasti manuaalien mukaan, voi työssä käyttää myös kokemuksen tuomaa silmää. Takkinen myöntää, että Rissalassa on töissä pikkutarkkoja ihmisiä. - On fiksumpaa tehdä töitä kun paikat ovat järjestyksessä ja työkalut löytyvät sieltä mistä pitää. Lentokonemekaanikon työnsä lisäksi Takkinen raivaa ammatikseen myös vanhoja räjähteitä. - Kaikenlaisia sodanaikaisia räjähteitä siirretään ja puretaan tai räjäytetään. Raivaustehtävät tehdään poliisin virka-apupyyntönä. - Kuka tahansa pystyy kyllä siihen oikealla koulutuksella. Ja meillä on hyvät suojavarusteet. Mutta pitää olla täysin varma mitä tekee, pari kertaa vuodessa käydään harjoittelemassa. MAKEE HARMAA ARKI Takkinen on asunut lapsena Rissalan kentän laidalla, ja tällä hän selittää vahvan kiinnostuksen ilmavoimien koneisiin. Hän näki Migejä jo hiekkalaatikkoaikoinaan. - Kymmenisen vuotta olin siviilifirmassa, konepajalla. Olen nähnyt kolikon kääntöpuolen, ja täällä on parempi olla töissä. Tuntee kaveritkin paremmin, kun ollaan oltu yhdessä pitkiä kursseja. Myös työpaikan varmuus ja sopiva työtahti kiinnostavat. - Nurmi ei ole vihreämpää siviilimaailmassa, olemukseltaan vakuuttava Takkinen kuittaa vahvalla paikallismurteella. - Kyllähän tämäkin työ joskus tympii, on niitä hyviä ja huonoja päiviä täälläkin. Kun harmaa kone lähtee, niin toinen samanlainen tulee tilalle. Mutta kyllä kaikilta se ylpeys ja työn arvostus pohjalta paistaa. Minä olen viihtynyt, enkä lähde siviilimaailmaan. - Lapsilleni sanon, että korjaan lentokoneita. Poikani kaveri kysyi kerran mitä mä teen työkseni. Poika sanoi, että isä korjaa lentokoneita Rissalassa. Pojan kaveri sanoi että hei, sulla on makee duuni! Takkinen hekottelee tämän kertoessaan. Naapurin pojan kommentti on selvästi tehnyt vaikutuksen. Yhdeksänvuotiaan suusta kuulee usein totuuden. ON NIITÄ HYVIÄ JA HUONOJA PÄIVIÄ TÄÄLLÄKIN. Kun harmaa kone lähtee, niin toinen samanlainen tulee tilalle. Minä olen kuitenkin viihtynyt, Juha Takkinen kertoo. 20 Patria
Strategista kumppanuutta Patria on osa Ilmavoimien huoltojärjestelmää sekä rauhan aikana että kriisitilanteessa. Yhteistyö on jatkunut lähes Suomen sotilasilmailuhistorian alusta lähtien, vuodesta 1921. Karjalan lennoston lentotekninen johtaja insinöörimajuri Riku Lahtinen kertoo, että vikakorjaukset ja kevyemmät huollot hoidetaan lennoston oman henkilöstön voimin. Raskaista huolloista ja erityisosaamista vaativista korjauksista ja modifikaatioista Patrian vastuulla on suurin osa, noin 70 prosenttia. - Tämmöisiä ovat esimerkiksi suorituskyvyn parantamiseen tai lentokoneen rakenteen eliniän jatkamiseen liittyvät modifioinnit. Esimerkiksi Horneteille tehdään D, E ja F-huoltoja, joista viimeisimmän eli F-huollot ovat ne raskaat, Lahtinen kuvaa. PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ Kumppanuuteen kuuluu pitkän aikavälin suunnitelmallisuus ja yhteiset tavoitteet. Patria on ollut tiiviisti mukana Hornettien koko elinkaaren ajan. Esisuunnittelu- ja evaluointivaiheesta edettiin koneiden ja moottoreiden kokonpanoon kautta suorituskyvyn ylläpitoon ja lopulta kalusto saatetaan hautaan täysin palvelleena elinkaarensa päässä. - Kun Hornetit vuonna 2025-2030 poistuvat käytöstä, olemme toivottavasti olleet jo hyvän tovin mukana auttamassa Ilmavoimia korvaavan suorituskyvyn määrittämisessä, Patrian Aviation liiketoiminnanjohtaja Lassi Matikainen visioi. Hankkeet ovat pitkiä, joten kvartaalitalouden syklisyys ei toimi eikä ole tarkoituksenmukaista. Kumppanuuden syvyydestä kertoo myös se, että Patria on sitoutunut osallistumaan merkittävällä osuudella ilmavoimien kaluston ylläpitoon myös mahdollisen kriisin aikana. - On järkevää optimoida resurssit ja karsia turhat päällekkäisyydet huoltotoiminnassa. Myös henkilöstön sijainnit on strategisesti yhteisten päämäärien mukaisesti mietitty. Matikaisen mukaan järjestely on näin pitkälle vietynä ainutlaatuinen maailmassa. Myös Riku Lahtinen arvostaa yhteistyötä käytännön tasolla. - Emme selviäisi työmäärästä ilman Patrian osuutta, hän tiivistää. Patria 21
klassikko > Terhi Palmu/kuvat Patria >1940 120 Krh/40 Raskaan, 120mm, karanaatinheittimen tarve sota-aikoina Suomen armeijalle oli merkittävä, sillä se korvasi tykistön vähäisyyttä. Heitin sopi myös tykkiä paremmin Suomen metsäisessä maastossa sotimiseen. Krh 120mm prototyyppi oli valmis ennen talvisotaa. Sarjatuotantoon päästiin kuitenkin vasta vuonna 1940 ja syntyi malli 120 krh/40. Tampellan raskas heitin oli niin suosittu, että sitä jopa vietiin Ruotsiin jatkosodan aikana kaikkiaan 215 asetta. Vuoteen 1945 mennessä raskaita 120mm heittimiä valmistui Suomen armeijalle 351 kpl. Kranaatinheitintuotannon työllistävä vaikutus maassamme oli huomattava. Vuonna 1944 pari tuhatta Tampellan työntekijää työskenteli aseenrakennustehtävissä. 120 Krh/40 toimi aikanaan hyvin helppokulkuisessa maastossa yhden hevosen vetämällä vaunulla, josta se voitiin suoraan kohottaa ampuma-asentoon. Vaikeassa maastossa oli osat kuljetettavissa kahden, kolmen tai neljän miehen kantamina käsin tai kantohihnoilla. Tämän kranaatinheittimen ampumaominaisuuksia olivat pitkä ampumamatka, riittävä tarkkuus ja huomattava ammusvaikutus. Myöhemmät 120mm karaatinheittimet eivät juurikaan poikkea 40-luvun mallista, mikä kertoo sen onnistuneesta peruskonstruktiosta. 120mm karanaatinheittimen käytetty ammus on pisaranmuotoinen ja ohjauspyrstöllä varustettu. Ammuksille kehitettiin myös kantolaitteet, jolloin kolmen ammuksen yhdistelmälle painoa tuli lähes 40 kg. 120mm karanaatinheittimeen valmistettiin Adolf -panoksia yli puoli miljoonaa kappaletta, joten samoja ammuksia ammutaan vielä tänä päivänä. 120mm heittimestä kehitettiin myös kevyempi malli, savunheitin. Heittimessä yhdistyivät 120mm putki, 81mm tuki ja vastalevy. SIRPALEKRANAATIN VALURAUTAINEN kuori hajoaa räjähdysaineen räjähtäessä sirpaleiksi. Räjähdysaineena kranaateissa käytetään useimmiten trotyyliä. Sirpalekranaatin vaikutusalue on, maastosta riippuen, useita kymmeniä metrejä. AMMUKSILLE KEHITETTIIN MYÖS kantolaitteet, jolloin kolmen ammuksen yhdistelmälle painoa tuli lähes 40kg. 120 Krh/40 Kaliiperi Putken pituus Paino valmiudessa Tulinopeus Minimietäisyys Maksimietäisyys Ammuksen paino 120 mm 189 cm 260 kg 20 laukausta minuutissa 600 m 5,3 km 12,5 kg 22 Patria
>2010 Patria Nemo ja AMOS-FIN 1990-luvun puolivälissä Vammas Oy ja Hägglunds Vehicles AB aloittivat yhdessä uuden kaksiputkisen AMOS-kranaatinheittimen kehittämisen. Uuden asekehittelyn pohjana oli tutkimus, jonka mukaan hinattavien kranaatinheittimien aika oli ohi ja maailmalla oli enemmän kysyntää tornillisille heittimille, joka voitiin asentaa telatai pyöräajoneuvoihin. 2000-luvun alkupuolella aloitettiin uuden AMOS-pohjaisen, mutta keveämmän ja hinnaltaan edullisemman Nemo-krh-asejärjestelmän kehittäminen. Patria Nemo on yksiputkinen versio aikaisemmin kehitellystä 120mm AMOS-kranaatiheittimestä. Aseen keveyden, 1500kg, mahdollistamana Patria Nemon voi asentaa pieniin ajoneuvoihin ja aluksiin. Patria Nemo toimii epäsuoran tulen tulitukijärjestelmänä, mutta suora-ammuntakykynsä ansiosta se kykenee tarvittaessa myös itsepuolustukseen. Ammuksina Nemossa käytetään normaalin sileäputkisen krh:n ammuksia. Torni ja panssaroitu alusta suojaavat miehistöä niin taisteluaineita kuin ammusten sirpaleita ja jalkaväkiaseiden luoteja vastaan. Nemon liikkuva alusta antaa sille nykyaikaisella taistelukentällä tarvittavan liikkuvuuden. Patria Nemoa pidetään hinta-laatusuhteeltaan yhtenä markkinoiden kilpailukykyisimmistä järjestelmistä. Patria Nemo -järjestelmiä on myyty Slovenian maavoimille ja Patria Nemo Navy -järjestelmiä Yhdistyneille Arabiemiraateille. AMOS-FIN -kranaatinheitinpanssariajoneuvo edustaa Suomen puolustusmateriaalin uusinta teknologiaa.. 5,3 km AMOS-FIN 2 x Patria 120 mm kranaatinheittimiä PATRIA NEMO 1 x Patria 120 mm kranaatinheitin 10 km Kaliiperi 120 mm Kaliiperi 120 mm Putkien pituus 300 cm Putkien pituus 300 cm Tulinopeus 16 laukausta minuutissa Tulinopeus 10 laukausta minuutissa Ampumavalmius alle 30 s Ampumavalmius alle 30 s Maksimietäisyys 10 km Maksimietäisyys 10 km Ammuksen paino 14-18 kg Ammuksen paino 14-18 kg Patria 23
Kanta > kuva Arto Wiikari Erik Erroll Eversti, evp Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja 2008-2010 Suomen Tukholman suurlähetystön puolustusasiamies 2005-2008 Pohjoismaisen puolustusyhteistyön kenties tärkein tavoite on identifioida ja kehittää yhteistä suorituskykyä. 24 Patria
25 > Pohjoismaiden puolustusyhteistyö Koska pohjoismaiden turvallisuuspoliittiset perusratkaisut poikkeavat toisistaan, on niiden välinen yhteistyö sovitettu täydentämään laajempaa yhteistyötä EU:ssa ja Natossa. Pohjoismaisen puolustusyhteistyön kenties tärkein tavoite on identifioida ja kehittää yhteistä suorituskykyä. Jos esimerkiksi pystymme kehittämään tyyppipataljoonan, joka on varustettu samalla tavalla kaikissa Pohjoismaissa, saavutamme yhteistyön päätavoitteet: lisäämme kustannustehokkuutta ja operatiivista toimintakykyä. Toisena painopistealueena näen kansainvälisen kriisinhallinnan. Suomella ja Ruotsilla on hyviä kokemuksia yhteistyöstä Afganistanin ISAF-operaatiossa. Pohjoismaat ovat sitoutuneet afrikkalaisen kriisinhallintatoiminnan tukemiseen. Kannattaa analysoida tarkkaan myös Thorvald Stoltenbergin työryhmän esitystä perustaa pohjoismainen vakauttamisyksikkö lähetettäväksi valtioihin, joissa tarvitaan apua vakavien sisäisten levottomuuksien tai muiden kriisitilanteiden vuoksi. Kolmas painopistealue tukee meri- ja ilmatilan valvontaa. Suomen ja Ruotsin merivoimien välinen yhteistyö Itämeren yhteisen meritilannekuvan (SUCBAS) muodostamisessa on laajentunut pohjoismaiselle tasolle. Ilmatilannekuvan osalta Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet liittyä eurooppalaiseen ASDE-järjestelmään. Valvontayhteistyö on omiaan lisäämään turvallisuutta ja luo myös osaltaan edellytyksiä laajempaan puolustusyhteistyöhön esimerkiksi Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen hengessä. Pohjoismaiselle yhteistyölle on olemassa selkeä tilaus, mutta mikään helppo ratkaisu se ei ole. Kuten aina, yhteistyö edellyttää kovaa työtä ja rohkeutta. NORDEFCO Pohjoismainen puolustusyhteistyö organisoitiin uudelleen vuoden 2009 syksyllä. Puolustusmateriaaliyhteistyö (NORDAC), kriisinhallintayhteistyö (NORDCAPS) ja toiminnalliseen yhteistyöhön liittyvä NORDSUP muodostavat nyt yhden kokonaisuuden, NORDEFCO:n, jonka toimintaan myös Islanti on tullut mukaan. Yhteistyön kohteita ovat mm. yhteisten suorituskykyvaatimusten määrittely, kehittämisohjelmien vertailu ja harmonisointi, koulutuksen ja harjoitustoiminnan yhdenmukaistaminen ja operatiivinen yhteistyö mm. Afganistanissa. NORDEFCO = Nordic Defence Cooperation NORDAC = Nordic Armaments Cooperation NORDCAPS = Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support NORDSUP = Nordic Supportive Structures SUCBAS = Sea Surveillance Co-operation Baltic Sea ASDE = Air Situation Data Exchange system Patria 25
Lyhyet > kuvat Seppo Saarentola ja Raili Saarinen > Kolmen Cirruksen pitkä taival USA:sta Suomeen Patria Pilot Training Oy hankki tammikuussa 2010 kolme uutta Cirrus SR22 GS G3 FIKI -lentokonetta mittarilentokoulutus käyttöön. Huhti-toukokuussa koneet lensivät pitkän taipaleen Yhdysvalloista Helsinkiin kahdessa vaiheessa. Matka alkoi tehtaan siirtolentäjien lentäminä Minnesotan Duluthista, josta se jatkui Kanadan kautta Grönlantiin ja sieltä Islantiin. Lopulta koneet lennettiin Turwestoniin Englannissa, jonne saapumisen jälkeen tulivuorituhka sotki lentoliikenteen Euroopassa. Patrian koneiden toimitus Suomeen viivästyikin kaksi viikkoa koneiden jäätyä Englantiin. Siirtolennon toisessa osassa Manner-Euroopassa Amsterdamin yläpuolella lentäjät pääsivät kokeilemaan myös koneiden jäänestosysteemin toimintaa lievästi jäätävissä olosuhteissa pilven sisällä noin kolmen kilometrin korkeudessa. Matka jatkui Tanskan Århusiin, jossa kone teki välilaskun tankkausta varten. Århusista koneet lennettiin kohti Maarianhaminaa ja ensimmäinen kone saapui Suomen ilmatilaan 3.5.2010 noin klo 19.05 paikallista aikaa. Koneet laskeutuivat kahdeksan jälkeen illalla Helsinkiin Malmin kentälle, jossa oli vastassa runsaasti lentokoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa. Koneiden matkanopeus vaihteli 140-150 solmun välillä best economy -tehoasetuksella ja lentomatka Turweston Helsinki kesti noin 7 tuntia. Atlantin ylityksen koneilta meni noin 30 tuntia. 26 Patria
Tikkakoskelle uusia simulaattoreita >Patria toimitti Ilmavoimille uudet Vinka-konetyypille suunnitellut simulaattorit. Nykyteknologiaa vastaavan simulaattorin suunnittelussa kartoitettiin loppukäyttäjien todelliset tarpeet peruslentokoulutuksessa. Kartoituksen perusteella analysoidut koulutustarpeet pyrittiin sitten täyttämään simulaattoriin toteutettavilla ominaisuuksilla. Tiukka budjetti haastoi löytämään kustannustehokkaat tekniset ratkaisut. Mahdollisuuksien mukaan pyrittiin käyttämään markkinoilta valmiina saatavia laitteistoa ja ohjelmistokomponentteja. Elinkaarisuunnittelussa huomioitiin myös simulaattorin modulaarisuus, jotta koulutuslaite on helposti päivitettävissä ja voidaan haluttaessa muuntaa toiselle konetyypille kustannustehokkaasti. Laite mallintaa Vinka-alkeiskoulukoneen ohjaamoympäristön ja lento-ominaisuudet. Järjestelmä on erittäin helppokäyttöinen ja suorituskykyinen. Neljän ohjaamoyksikön verkottaminen samaan simulaatiomaailmaan avaa uudet mahdollisuudet harjoitella lentotoimintaa simulaatioympäristössä. Lennonopettajat operoivat simulaattoreita. Oppilaina on lento-ruk:n ohjaajaoppilaat ja kadetit. Lennonopettajina käytetään sekä Ilmavoimien että Patrian henkilöstöä. Suurin osa Patrian lennonopettajista on aiemmin toiminut Ilmavoimien hävittäjäohjaajina, mikä osaltaan varmistaa lennonopetuksen korkean tason ja lentokokemuksen sekä sotilasilmailun toimintakulttuurin. Patria 27
Patria Oyj Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki info@patria.fi