Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2013

Samankaltaiset tiedostot
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2012

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2011

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2007

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2016

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2017

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2015

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2014

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2009

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Ympäristöliiketoiminta 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Teollisuuden varastotilasto

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Coloplastin paikallistoimistot

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Teollisuuden varastotilasto

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Teollisuuden varastotilasto

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Teollisuuden varastotilasto 2008, 4. vuosineljännes

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

ja Latvian 4 prosenttia. Muiden maiden osuudet jäivät alle prosenttiin. Ulkomaankaupan tavaraluokituksen parantuminen mahdollisti

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky Paikallinen sopiminen, Joensuu

Ammatillinen koulutus 2016

Kaupan varastotilasto

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Maailman valutuotanto

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Tuodusta puusta 78 prosenttia (15,6 milj. m³) oli peräisin Venäjältä.

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammatillinen koulutus 2013

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Ammatillinen koulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Kaupan varastotilasto

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Transkriptio:

Yritykset 2015 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2013 Suomalaiset yritykset ulkomailla: lähes 4800 tytäryhtiötä 125 maassa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4773 tytäryhtiöissä 125 maassa vuonna 2013. määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä vajaat 528 000 henkilöä, joista vajaa kolmannes työskenteli EU 15 -maissa, vajaa neljännes Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa kuudennes EU 28 -maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Ruotsissa, Kiinassa, Venäjällä ja Intiassa. Tiedot perustuvat yrityksiltä kerättyihin tietoihin. Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2013 Kuvion korjaus 25.6.2015;. EU-28 pl. EU-15 (Oli ennen EU-27 pl.eu-15) Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä vajaat 163 600 henkilöä. n mukaan suurimmat toimialat EU 15 -maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, 34 060 henkilöä, ja paperiteollisuus, 24 530 henkilöä. Toiseksi eniten henkilöstömäärällä mitattuna suomalaisia tytäryhtiöitä oli Aasiassa ja Oseaniassa, yhteensä runsaat 123 740 henkilöä. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus, 54 770 henkilöä, sekä koneja metallituoteteollisuus, 36 160 henkilöä. EU 28 maissa (pl. EU 15) henkilöstön oli vajaat 84 950 henkilöä ja suurimmat toimialat tukku- ja vähittäiskauppa, 14 290 henkilöä, sekä elektroniikka ja -sähköteollisuus, 12 200 henkilöä. Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Ruotsissa (65 380 henkilöä), Kiinassa (58 620 henkilöä), Venäjällä (46 320 henkilöä) ja Intiassa (37 600 henkilöä). Teollisuuden toimiala Helsinki 03.06.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

oli merkittävin työllistäjä suomalaisissa yrityksissä ulkomailla. Eniten henkilöstöä oli elektroniikka- ja sähköteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 115 290 henkilöä, sekä kone- ja metalliteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 109 010 henkilöä. Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä vajaat 4,6 miljardia euroa. Investoinneista 76 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 15 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. Euroopassa investoinnit keskittyivät teollisuuden toimialoille, yhteensä runsaat 1,2 miljardia euroa. EU-maissa eniten investoi paperiteollisuus, 365 miljoonaa euroa, ja EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, 517 miljoonaa euroa. Aasiassa ja Oseaniassa investoinnit keskittyivät elektroniikka- ja sähköteollisuuteen, 400 miljoonaa euroa, ja kone- ja metalliteollisuuteen, 104 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Venäjällä, yhteensä 920,7 miljoonalla eurolla. Maailmanlaajuisesti teollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 2,2 miljardilla eurolla. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vajaat 148,3 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta 43 prosenttia syntyi EU 15-maissa ja 15 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU 15 -maissa eniten liikevaihtoa syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa, 13,6 miljardia euroa, ja paperiteollisuudessa, 12,3 miljardia euroa. Aasiassa ja Oseaniassa liikevaihdoltaan merkittävin toimiala oli kone- ja metalliteollisuus, 6,6 miljardia euroa. Toimialoista teollisuuden liikevaihto, 80,4 miljardia euroa, sekä tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto, 34,9 miljardia euroa, olivat maailmanlaajuisesti suurimmat. Yksittäisistä maista eniten liikevaihtoa oli Ruotsissa 33,5 miljardia euroa. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin 20134 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2013.4 Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2013.6 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2013.7 Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 20138 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2013, suurimmat toimialat.9 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2013, suurimmat toimialat10 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste11 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin 2013 EU 15 -maat pl. Suomi EU 28 -maat pl. EU 15 -maat EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Pohjois-Amerikka Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo Henkilöstömenot Investoinnit(miljoonaa Liikevaihto Yritysten 1) euroa) 2) 163 551 11 347,6 1 328,6 63 637,2 1 677 84 948 77 870 123 744 37 680 35 325 4 514 527 632 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 1 581,5 2 611,6 2 886,6 3 188,6 969,5 162,9 22 748,3 618,7 1 505,8 681,9 306,2 110,1 9,6 4 560,9 13 163,1 24 802,2 22 841,5 16 898,8 6 046,1 895,3 148 284,2 1 128 744 694 276 183 71 4 773 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2013 Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Ruotsi Saksa Tanska EU 15 -maat pl. Suomi yhteensä Bulgaria Kroatia Kypros Latvia Liettua Malta Puola Romania Slovakia Slovenia Tsekki 1) 8 754 3 839 12 631 4 445 690 7 334 5 103 756 42 1 805 11 854 65 381 33 624 7 293 163 551 953 173 9 037 10 499 24 468 769 1 474 190 6 504 Henkilöstömenot 617,3 292,5 779,0 220,9 39,1 456,0 373,2 36,7 1,9 70,1 819,7 4 663,7 2 471,3 506,0 11 347,6 11,9 11,5 156,6 163,0 464,4 13,8 30,3 7,4 134,8 Investoinnit (miljoonaa euroa) 2) 40,9 44,8 41,8 26,4 1,2 34,9 22,2 3) 13,7 39,0 793,5 223,2 45,4 1 328,6 1,4 0,1 65,9 178,8 186,3 1,6 5,8 0,3 16,1 Liikevaihto (miljoonaa Yritysten euroa) 3 639,6 1 384,9 4 145,9 930,9 179,3 1 950,4 1 588,5 81,3 17,1 171,9 3 770,8 33 514,1 10 021,1 2 241,5 63 637,2 71,4 42,6 1 435,4 1 694,3 3 407,3 85,2 204,4 163,9 1 025,7 120 58 184 68 19 88 44 9 16 21 112 552 278 108 1 677 10 9 9 174 158 1 160 28 28 14 62 4

Unkari Viro EU 28 -maat pl. EU 15 -maat yhteensä Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 4 680 26 069 84 948 248 499 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 108,8 472,4 1 581,5 12 929,1 Investoinnit (miljoonaa euroa) 2) 8,5 153,9 618,7 1 947,3 Liikevaihto (miljoonaa Yritysten euroa) 382,9 4 623,1 13 163,1 76 800,3 40 435 1 128 2 805 5

Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2013 Azerbaidzan Guernsey Islanti Norja Serbia Sveitsi Turkki Ukraina Valko-Venäjä Venäjä EU:n ulkopuolinen Eurooppa yhteensä Arabiemiirikunnat Australia Bangladesh Filippiinit Hongkong Indonesia Intia Japani Kazakstan Kiina Korean tasavalta (Etelä-Korea) Malesia Saudi-Arabia Singapore Taiwan Thaimaa Uusi-Seelanti Vietnam Aasia ja Oseania yhteensä Kanada Yhdysvallat (USA) Pohjois-Amerikka yhteensä Argentiina Brasilia Chile Kolumbia Meksiko Peru Uruguay Keski- ja Etelä-Amerikka yhteensä Algeria 1) 896 47 14 773 255 5 147 3 613 3 291 2 743 46 322 77 870 1 470 3 945 425 625 1 244 2 048 37 598 1 686 1 886 58 621 1 302 2 391 395 2 573 649 2 562 362 536 123 744 5 986 31 694 37 680 500 15 224 1 448 293 15 457 522 1 237 35 325 60 Henkilöstömenot 37,6 4,2 1 215,6 5,2 299,7 92,4 35,7 22,9 883,9 2 611,6 99,2 403,3 5,9 16,9 52,4 52,9 385,8 142,4 48,4 1 199,2 69,3 55,6 5,8 169,6 33,2 51,1 20,8 6,1 2 886,6 398,8 2 789,9 3 188,6 30,3 541,4 64,2 22,2 200,3 24,9 60,5 969,5 2,7 Investoinnit (miljoonaa euroa) 2) 3) 536,4 0,6 20,5 10,9 5,2 11,2 920,7 1 505,8 1,8 7,3 0,2 0,2 2,8 4,2 110,0 8,8 1,5 498,6 16,4 3,3 17,9 0,6 4,0 1,3 1,8 681,9 50,2 256,0 306,2 0,2 75,7 4,6 0,1 9,4 3,8 110,1 Liikevaihto 441,2 30,9 9,4 5 735,5 33,0 5 757,6 777,5 309,1 200,7 11 338,0 24 802,2 356,5 1 678,2 22,0 52,1 634,7 306,4 2 378,3 2 062,7 954,2 8 084,7 524,1 535,2 184,8 3 060,9 285,9 684,8 114,3 37,0 22 841,5 1 799,5 15 099,3 16 898,8 114,0 2 422,8 530,2 92,0 1 613,8 166,3 925,9 6 046,1 33,6 Yritysten 4 13 5 189 8 38 25 51 19 380 744 25 45 4 10 40 18 66 31 20 222 30 31 6 59 12 24 11 7 694 49 227 276 11 55 21 6 49 5 13 183 3 6

Egypti Etelä-Afrikka Marokko Nigeria Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 336 2 771 367 4 514 279 133 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 9,8 92,0 22,3 162,9 9 819,2 Investoinnit (miljoonaa euroa) 2) 7,6 0,6 9,6 2 613,6 Liikevaihto 28,0 561,6 24,6 33,5 895,3 71 483,8 Yritysten 8 25 6 4 71 1 968 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2013 Alkutuotanto, kaivostoiminta ja louhinta (A ja B) Teollisuus (C) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D ja E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, ja muut yhteiskunnalliset palvelut (P, Q, R ja S) Kaikki toimialat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 1 385 344 819 9 215 31 387 62 552 5 448 3 513 30 548 10 102 27 408 1 255 527 632 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Henkilöstömenot 43,9 14 174,0 356,8 1 560,3 2 692,9 171,8 134,4 1 504,1 862,6 1 213,0 34,4 22 748,3 Investoinnit (miljoonaa euroa) 2) 22,5 2 225,5 837,3 106,1 385,9 16,2 8,6 73,6 81,1 791,4 12,7 4 560,9 Liikevaihto 736,4 80 435,3 5 839,0 5 412,1 34 943,9 899,7 412,2 5 712,0 5 961,5 7 840,7 91,4 148 284,2 Yritysten 27 1 987 81 196 1 136 87 93 388 162 589 27 4 773 7

Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 2013 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus (13-15) Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden sekä huonekalujen valmistus (16-31) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (18) Kemianteollisuus (19-22) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25, 28-30, 33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26, 27, 32) Teollisuus (C) -toimiala yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 19 580 1 712 2 673 43 382 360 29 610 8 310 14 894 109 012 115 286 344 819 Henkilöstömenot Investoinnit (miljoonaa euroa) 2) 579,6 59,5 78,6 2 044,4 11,8 1 381,0 238,2 671,3 4 970,9 4 138,8 14 174,0 156,8 6,2 6,8 486,8 3,0 434,7 28,3 90,0 363,3 649,6 2 225,5 Liikevaihto 4 014,1 288,1 649,7 16 840,6 259,5 11 502,6 1 315,0 6 542,4 25 200,1 13 823,3 80 435,3 Yritysten 78 19 34 225 13 300 39 83 804 392 1 987 8

Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2013, suurimmat toimialat 1) EU 15 -maat pl. Suomi EU 28 -maat pl. EU 15 -maat Kone- ja metallituoteteollisuus (25, 28-30, 33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Rakentaminen (F) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26, 27, 32) Informaatio ja viestintä (J) Kemianteollisuus (19-22) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25, 28-30, 33) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Rakentaminen (F) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26, 27, 32) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 2) 34 062 24 532 17 821 13 971 13 517 10 003 9 553 9 377 7 757 5 769 7 435 14 285 7 061 12 199 8 387 10 333 6 323 Henkilöstömenot Investoinnit (miljoonaa euroa) 3) 2 093,3 1 642,8 1 234,0 903,0 1 356,0 855,8 644,0 627,9 398,8 350,6 140,3 228,4 124,9 259,5 202,4 162,2 91,6 116,5 306,7 101,8 30,9 121,2 45,7 98,5 144,4 52,5 57,0 46,3 49,2 8,6 23,8 15,6 171,4 36,1 Liikevaihto (miljoonaa euroa) 9 054,1 12 352,8 13 574,4 2 778,3 2 072,4 2 451,3 3 920,4 1 762,6 2 533,3 2 704,5 1 337,9 3 926,2 667,9 781,7 548,9 676,6 941,1 Yritysten 277 106 379 44 110 172 114 205 36 25 120 303 72 57 65 177 31 9

Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2013, suurimmat toimialat 1) EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kone- ja metallituoteteollisuus (25, 28-30, 33) Rakentaminen (F) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26, 27, 32) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Kone- ja metallituoteteollisuus (25, 28-30, 33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26, 27, 32) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Informaatio ja viestintä (J) Pohjois-Amerikka Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Keski- ja Etelä-Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuus (25, 28-30, 33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26, 27, 32) Kemianteollisuus (19-22) Kone- ja metallituoteteollisuus (25, 28-30, 33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26, 27, 32) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 2) 20 156 10 304 9 734 6 351 5 494 36 156 54 771 9 249 8 009 5 434 12 506 5 668 7 547 6 328 21 620 Henkilöstömenot Investoinnit (miljoonaa euroa) 3) 534,5 469,7 508,4 160,3 89,0 928,9 1 111,5 134,9 171,9 480,6 1 080,6 687,5 442,6 201,3 499,1 183,7 28,8 65,9 7,5 68,2 103,6 399,6 82,3 1,1 33,7 39,1 49,0 136,7 23,2 47,6 Liikevaihto (miljoonaa euroa) 9 119,0 2 300,0 1 894,1 687,4 537,1 6 566,5 5 416,3 1 270,2 1 527,6 4 079,3 4 673,0 2 547,2 2 644,2 986,9 2 019,2 Yritysten 217 83 64 34 10 193 106 45 61 64 53 34 27 51 36 10

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden stä, toiminnasta ja sijainnista. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien yritysten liiketoiminnan maailmanlaajuista sijoittumista ja selvittää ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä osoittavia ominaisuustietoja, kuten henkilöstön ä, henkilöstömenoja, bruttoinvestointeja aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihtoa. Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat: Konserni: kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär). Määräysvalta, kontrolli: mahdollisuus päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan yrityksen B määräysvallassa, jos B:llä on hallussaan suoraan tai välillisesti yli puolet osakkaiden äänivallasta. Konsernisuhde: pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välinen suhde, joka ilmoitetaan konsernin emoyrityksen ja suoraan omistavan yrityksen prosentuaalisena osuutena yrityksen äänivallasta. Suomalainen tytäryhtiö ulkomailla: Suomen ulkopuolella sijaitseva yritys, joka on Suomessa sijaitsevan konsernin emoyrityksen määräysvallassa suoraan tai välillisesti. Sivuliike ulkomailla: ulkomailla sijaitseva paikallinen yksikkö, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen suomalaisessa määräysvallassa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). Tarkempia tietoja tilaston käsitteistä ja luokituksista löytyy tilaston verkkosivulta, kohdista käsitteet ja määritelmät sekä luokitukset. 1.3 Lait ja asetukset Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista. Asetus on tullut voimaan heinäkuussa 2007. Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen (Foreign AffiliaTes Statistics (Fats) Recommendations Manual, 2012). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perusjoukko muodostetaan poimimalla suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla ja niiden määräysvaltatahot Tilastokeskuksen konsernirekisteristä. Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö eli yritys, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana. Raportoiva yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla. Tilaston tiedot kerätään Internet kyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta. 11

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden llä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien 2009 2010 aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sähköisen sovelluksen käytön helppoutta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa. Tilastovuoden 2013 ja 2014 tiedot julkaistaan 17 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Julkistusten tarkemmat ajankohdat löytyvät julkistamiskalenterista osoitteesta http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa http://tilastokeskus.fi/til/stu/index.html. (ensimmäinen julkistus 17.9.2009). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon http://www.stat.fi/tup/yritysaineistot/index.html. Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa ja Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 1996 2006 Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön stä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta 1996 1999 ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta 2000 2006. Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty. 12

EU-asetus (716/2007) säätää kahden yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta verkottumisesta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto löytyy osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/ulkoy/index.html. Tilaston tuottamisesta säädetään EU-asetuksessa (716/2007). Asetus takaa yhdenmukaisen tavan kerätä tietoja EU-maiden yritysten tytäryhtiömuotoisesta toiminnasta ulkomailla. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastokeskus on uudistanut yritystilastojen tuotantoaan. Uudistus koskee yli kymmentä tilastoa. Uudistuksessa yritystilastojen tuotantoa on yhdenmukaistettu. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkistetaan ensimmäistä kertaa uudesta yritystilastojärjestelmästä tilastovuotta 2013 koskien. Uudistus parantaa yritystilastojen yhtenäisyyttä. Merkittävimmät muutokset liittyvät toimialaluokituksen, yritystietojen (mm. liikevaihto- ja henkilöstötieto) ja yritysjärjestelyjen käsittelyyn. Tilasto on yhtenevä ja vertailukelpoinen yritysrekisterin tietojen kanssa, koska sitä käytetään tilaston kehikkona. 13

Yritykset 2015 Lisätietoja Anna-Maija Paakki Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala 029 551 3640 tytaryhtiot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2013, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-4866 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi