YTY-teema 2007 Kunnat ja ilmastonmuutos Yhdyskunta tekniikka ympäristö
Ilmasto muuttuu Meillä ja muualla lisääntyneet poikkeukselliset sääilmiöt, kuten myrskyt, kaatosateet, tulvat ja leuto talvi, ovat saaneet meidät ymmärtämään, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. Se ei enää ole meille vain vuosisatojen päässä siintävä uhkakuva, vaan todellinen ilmiö. Tätä havaintoa tukevat hallitusten välisen ilmastopaneelin raportit ja tiedemiesten havainnot. Myös kansalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Muutos on vääjäämätön, mutta sitä voidaan hillitä ja siihen on sopeuduttava. Kumpikaan ei yksin riitä. Ilmastonmuutoksen kannalta olennaista on, kuinka paljon ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, jolla on monia vaikutuksia. Kasvihuonekaasut ovat peräisin energian tuotannosta ja liikenteestä. Kasvihuonekaasuja muodostuu myös teollisuusprosesseissa, maataloudessa ja kaatopaikkajätteistä. (Kaavio 1) Sopeutumisella pyritään vähentämään yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Sopeutumisen keinoja valittaessa on aina varmistettava, etteivät ne ole ristiriidassa ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteiden kanssa. Kuntasektorilla on tärkeä vastuu Kasvihuonekaasujen vähentämisen merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei ole vaikea ymmärtää. Toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Ilmastonmuutoksen hillintä on maailmanlaajuista toimintaa, jossa Suomessa kuntasektorilla on tärkeä vastuu. Energiantuotanto, energiansäästö sekä yhdyskuntarakenteeseen ja liikennetarpeeseen vaikuttaminen ovat kuntien merkittäviä keinoja vähentää kasvihuonekaasuja. Ilmaston kannalta merkittävät toimet ovat poikkeuksetta järkeviä myös kuntatalouden näkökulmasta. Kuntien toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan laajaalaisia muutoksia ja valintoja kansalaisilta, yrityksiltä ja valtiolta. Ennen virsta väärään kuin vaaksa vaaraan Sopeutuminen ilmaston muuttumiseen ja sen aiheuttamiin sääilmiöihin tapahtuu paikallisesti ja kansallisesti. Uhat eivät ehkä vielä ole täysin konkretisoituneet, joten ilmiön hallinnan kustannuksia voi olla vaikea hyväksyä. Sopeutuminen edellyttää kuitenkin riittävän pitkää näkökulmaa. Ilmiö on otettava huomioon jo nyt maankäytön ohjauksessa ja kunnallisen infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. Kuntien on varauduttava myös poikkeusoloihin, sillä palveluista tulee voida huolehtia kaikissa olosuhteissa. Sopimuksia ja tavoitteita Suomi on mukana YK:n ilmastosopimuksen mukaisessa Kioton pöytäkirjassa ja sen jatkoksi solmitussa 15 EU-maan taakanjakosopimuksessa. Sopimuksen mukaan Suomen päästöt vuonna 2012 eivät saa ylittää vuoden 1990 tasoa. Suomen kansalliset ilmasto- ja energiastrategiat ovat vuosilta 2001 ja 2005. Energiantuotanto on mukana EU:n päästökauppajärjestelmässä. Suomen hallituksen ohjelmassa 2007 2010 on vaatimus päästövähennysten oikeudenmukaisesta taakanjaosta Euroopan unionin jäsenmaiden kesken. Kasvihuonekaasupäästöjä on voitava vähentää ja kompensoida niillä keinoin, mitkä ovat kullekin jäsenmaalle luontevimmat teknisesti ja taloudellisesti sekä myös yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa jäsenmaan valinnanvapautta esimerkiksi energiansäästön ja uusiutuvan energian välillä myöhemmin sovittavan maakohtaisen päästövähennystavoitteen sisällä. Hallitusohjelma painottaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen välttämättömyyttä. Hillitsemisen keinoina ovat uusiutuvien biopolttoaineiden, vesivoiman ja jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa ja kotitalouksissa sekä määrätietoinen energiansäästö. Näiden edistämistä aiotaan vauhdittaa polttoaineveromuutoksilla; veroja lisätään fossiilisille polttoaineille lämmityksessä ja liikenteessä samalla 2
kun biopolttoaineet pidetään verottomina. Kotitalouksien sähköveroa ja kivihiilen veroja on tarkoitus nostaa. Hallitus ei sulje pois ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuutta sähköntuotantoa varten. Kunnallisen energiantuotannon kannalta merkittävää on hallituksen vetoomus luopua kivihiili- ja öljykäyttöisistä kaukolämpökattiloista ympäristöperusteella tai niiden käyttöiän päättyessä. Erityisesti puulle on nyt kysyntää sekä energialähteenä että teollisuuden raaka-aineena. Haaste on otettu vastaan Kuntien päättäjien ja asiantuntijoiden kannattaa ottaa ilmastonmuutos vakavana haasteena. Tässäkin asiassa ennakointi on viisautta. Vaikuttamistapoja on tarjolla runsaasti. Kuntaliitto ja useat kunnat ovat jo ottaneet ilmastonmuutoksen tuoman haasteen vastaan. Tämä näkyy muun muassa kuntien ilmastokampanjassa. Energiansäästön edistämisessä ja uusiutuvan energian käyttöönotossa sekä yhdyskuntien jätehuollossa on saavutettu hyviä tuloksia. Kunnat ovat myös aloittaneet varautumisen ilmastonmuutokseen muun muassa olemalla mukana erilaisissa kansallisissa tai EU-ohjelmien mukaisissa varautumisen ja sopeutumisen tutkimus- ja selvityshankkeissa. Kuntaliitto, eräitä kaupunkeja ja yksi maakunta ovat mukana Itämeren maiden yhteisessä ASTRA-hankkeessa. Se tuloksena saadaan sopeutumisstrategioiden tekoa helpottavaa aineistoa ja hyviä käytäntöjä. Kaavio 1: Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain v. 2005 (%) Liikenne 19,9 % Haihtumapäästöt 0,3 % Kotitaloudet, palvelut jne. 8,0 % Teollisuuden oma energiatuotanto 16,9 % Kokonaispäästöt 69,3 milj. t CO 2 ekv. Lähde: Tilastokeskus v. 2005 päästöt Ilmastotavoitteita Muut Jäte 2,0 % 4,0 % Maatalous 8,0 % Liuottimet ja muu tuotteiden käyttö 0,2 % Teollisuusprosessit 9,0 % Energiatuotanto 31,8 % Euroopan Yhteisö haluaa kevään 2007 Eurooppaneuvoston linjauksissa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä tai 30 %, mikäli muut teollisuusmaat saadaan päästövähennyksiin mukaan ja lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin vuoteen 2020 lisätä liikenteen biopolttoaineiden osuus 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä parantaa ekotehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä 3
Vaikutukset yhdyskunnissa Myrskyt Tuulisuuden ja voimakkaiden tuulien arvioidaan lisääntyvän. Myrskyissä sähkölinjoille kaatuvien puiden aiheuttamat laajat sähkökatkot yleistyvät, koska harvaan asutun maan sähkönjakelussa ilmajohtojen osuus on suuri. Pitkät sähkökatkot aiheuttavat häiriöitä myös muissa yhdyskuntatekniikan palveluissa, kuten vedenjakelussa ja viemäröinnissä. Liikenneväylille kaatuvat puut haittaavat liikennettä, aiheuttavat onnettomuusvaaroja ja vaikeuttavat myrskyvaurioiden korjaamista. Myrskytuulet vaurioittavat rakennusten kattoja ja julkisivuja. Yhdyskuntatekniset rakenteet, kuten valaisinpylväät ja liikenteenohjauslaitteet, voivat vaurioitua myrskyissä. Kaatuvat puut ja rakenteet aiheuttavat aina myös hengenvaaran ihmisille. Sateet ja tulvat Sateet ovat aikaisempaa rankempia ja vettä sataa myös talvella, jolloin jäätynyt maa lisää pintavaluntaa ja siten tulvia talvella erityisesti Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkimaisilla alueilla. Vesistöjen vedenpinnat voivat nousta vesisateiden ja toisaalta jää- ja hyydepatojen vuoksi epätavallisina aikoina. Merenpinnan keskikorkeuden arvioidaan nousevan. Kun myös merenpinnan korkeusvaihtelut Itämerellä lisääntyvät matalapaineiden ja myrskytuulten vaikutuksesta, tulvariskialueet laajenevat rannikoilla. Vedenottamot ja -puhdistamot sekä runkoviemärit sijaitsevat yleensä alavilla alueilla ja ovat siten vaarassa jäädä tulvan alle. Seurauksena voi olla vedenottamon veden pilaantuminen, jätevesien puhdistamoiden häiriöt ja jätevesien ohijuoksutus vesistöön. Viemäreiden ylikuormitus aiheuttaa padotusta, josta seuraa vesivahinkoja kiinteistöissä. Suuret virtaamat aiheuttavat eroosiovaurioita luonnollisten uomien rannoilla. Maahan sijoitetut energia- ja vesihuollon verkostot sekä muut rakenteet voivat vaurioitua. Tulviminen katkaisee paikoin liikenneväyliä veden pinnan nousun tai maarakenteiden sortumisen vuoksi. Rankat lumisateet lisäävät rakennusten lumi- 4
Kuva: Jaakko Alatalo kuormia ja voivat aiheuttaa kattojen sortumia ja muita rakennevaurioita. Taloudellisten menetysten lisäksi tästä aiheutuu terveyden- ja hengenvaaraa. Liikenteelle lumisateista aiheutuu ongelmia, koska nykyistä kunnossapitokalustoa ei ole mitoitettu ääritilanteita varten. Kuivuus Kuivuus vaikeuttaa vesihuoltolaitosten raakaveden saantia erityisesti pohjavettä käyttävillä laitoksilla. Virtaamien pieneneminen voi heikentää raakaveden laatua myös pintavesilaitoksilla. Kiinteistöjen kaivojen kuivuminen aiheuttaa tarvetta vedenkuljetukseen. Pohjaveden pinnan aleneminen voi vaikuttaa myös maaperän ominaisuuksiin ja heikentää alueelta saatavan pohjaveden laatua. Kuivuuden seurauksena lisääntyvät maastopalot työllistävät pelastuslaitoksia, ja savukaasut heikentävät ilman laatua. Liikenneväylien ja muiden alueiden pölyhaitat lisääntyvät. Viheralueiden kasvillisuus kärsii aiheuttaen lisääntyvää ylläpidon tarvetta. Vesistöjen pinnan kesäaikainen aleneminen heikentää niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Lämpötilaolot Sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa ankaria pakkasjaksoja ainakin maan pohjoisosissa. Vastaavasti kovat helteet voivat yleistyä kaikkialla maassa. Energian tuotannon ja jakelun kuormitushuiput lisääntyvät pakkasten ja helteiden seurauksena lämmitys- tai ilmastointitarpeen lisääntyessä. Ankarat pakkaset voivat vaikeuttaa vedenjakelua, polttoainehuoltoa ja liikennettä monin tavoin. Talvella nollan molemmin puolin vaihtelevat lämpötilat aiheuttavat erityisiä haasteita liikenneväylien kunnossapitoon ja voivat lisätä erityisesti liukkaudentorjunnan kustannuksia, vaikka lumimäärät keskimäärin vähenisivätkin. 5
Energian tuottaminen Energia-asiat haltuun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Kansainväliset sopimukset ja Suomen oman energia- ja ilmastostrategian toimeenpano edellyttävät kunnilta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia. Kasvihuonekaasupäästöistämme noin 80 % on peräisin energiasta: lämmön ja sähkön tuotannosta sekä liikenteen polttoaineista. Monet kunnat ovat itse merkittäviä energiantuottajia. Suomen sähköntarpeesta noin 15 % tuotettiin vuonna 2005 kuntien energialaitoksissa hajautetusti eri puolilla maata. Käytössä oli erilaisia polttoaineita kuten kivihiiltä, maakaasua, öljyä ja turvetta sekä puuta. Tuotetusta kaukolämmöstä kuntien osuus oli suuruusluokaltaan 80 %. Kaukolämpö käytetään tuotantopaikkojen läheisyydessä. Energian tuotantolaitosten omistajina kunnilla on vaikutusmahdollisuudet energialähteiden valintaan myös ilmastovaikutusnäkökulmasta. Polttoainevalinta vaikuttaa päästöihin jopa 30 40 vuotta eteenpäin. Kahdentoista suurimman kaupungin energiantuotannon yhteiset vuotuiset hiilidioksidipäästöt muodostavat 15 % kokonaispäästöistä. Uusiutuvan energian käyttö kuntien energiantuotannossa perustuu lähinnä puun ja tuulienergian 6
käyttöön. Uusiutuvan energian käyttöä voidaan kunnissa lisätä. Myös kauko- tai aluelämmityksen lisärakentamismahdollisuuksia on edelleen useissa taajamissa. Polttoaineiden käytön ja päästöjen kannalta tehokas lämmön ja sähkön yhteistuotanto tulee kannattavaksi yhä pienemmissä kokoluokissa. Jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt ovat kunnissa vähentyneet 1990-luvulla noin 50 %. Tähän on päästy mm. jätteiden kierrätyksen ja kaatopaikkakaasun talteenoton avulla. Kaatopaikkojen metaanikaasuista osa jää kuitenkin edelleen hyödyntämättä, sillä talteenotto lämpö- ja sähköenergiaksi on usein ongelmallista pitkien siirtoetäisyyksien takia. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja kaatopaikkojen lisääntyvän tilantarpeen sekä muiden ympäristöhaittojen takia jätteenpoltto energiaksi tulee yleistymään. Energiantuottajat ja jätehuollosta vastaavat voivat yhteistyöllään osaltaan turvata yhdyskuntien tai teollisuuden lämmön ja sähköntarvetta. Lisätietoa: http://www.kunnat.net/ilmastoenergia > Energiahuolto Päästökauppa Vuoden 2005 alusta voimaan tullut päästökauppa kannustaa vähentämään kaukolämmön ja sähkön tuotannon kasvihuonekaasujen päästöjä. Päästökaupassa valtio jakaa kasvihuonekaasupäästöt ilmaiseksi yli 20 MW:n lämpötehon kokoisille toiminnanharjoittajille. Toistaiseksi päästöoikeusmäärät ovat olleet suurempia kuin tarve, joten päästökaupalla ei vielä ole ollut polttoainevalintoihin merkittäviä vaikutuksia. Tulevaisuudessa, kun jaettavat päästöoikeudet niukkenevat ja ne kallistuvat, tarkoitettua ohjausvaikutusta voi syntyä. Fossiilisista polttoaineista kuten kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta sekä osin turpeesta siirrytään erilaisten uusiutuvien polttoaineiden sekä jätteiden käyttöön energiantuotannossa. Jätteen osuuden kasvattamisella energiantuottaja voi pienentää muutoin tarvitsemiaan päästöoikeuksia. 7
Energian käyttö Kunnan tuottamat palvelut tarvitsevat energiaa Kunnissa lämpöä ja sähköä tarvitaan mm. palvelurakennusten lämmittämiseen ja tilojen tai katujen valaisemiseen. Lisäksi energiaa tarvitaan esimerkiksi vesien ja jätevesien pumppaamiseen sekä puhdistamiseen. Työkoneet ja liikennevälineet eivät käy ilman öljyä. Myös useisiin kunnan hankkimiin ostopalveluihin sisältyy energiaa. Energiansäästö on kunnissa tärkeää. Motivaatioita tähän on entistä enemmän, kun energiakustannukset ovat nousseet 30 40 % vuodesta 2000. Energiaan kuluu merkittävästi rahaa eikä energian hinta tulevaisuudessa ole laskemassa. Energian ja sitä kuluttavien laitteiden hankinnat sekä rakennusten suunnittelun kilpailuttaminen ovat keinoja säästää myös tulevissa käyttökustannuksissa. Kuntien omistamasta julkisesta rakennuskannasta lämpiää nyt kaukolämmöllä noin 60 % ja kevyellä polttoöljyllä 20 %. Lämmitysenergian ja sähköenergian kustannukset ovat kutakuinkin yhtä suuret. Sähköenergian kulutus kasvaa kuitenkin kaiken aikaa laitekannan ja laajenevien palvelujen myötä. Käyttämällä uusiutuvaa energiaa, kuten puuta ja maalämpöä, tai kaukolämpöä rakennuksissaan, kunta vaikuttaa tuleviin päästöihin ja ympäristön tilaan. Uusiutuvan energian valinta vahvistaa osaltaan myös paikallista ja seudullista työllisyyttä. Lisätietoa: http://kunnat.net/ilmastoenergia > Energiansäästön tietopalvelu Kaavio 2: Energian loppukäyttö sektoreittain 2005 Rakennusten lämmitys 21 % Teollisuus 48 % Liikenne 17 % Lähde:Tilastokeskus, Energiatilastot 2005 Muut 14 % Mitä ei tunne, sitä ei voi hallita Energian kulutusseuranta on kaiken energiansäästämisen lähtökohta. Jotta säästötoimia ja niiden taloudellisuutta voidaan arvioida, täytyy tietää miten tehdyt toimenpiteet vaikuttavat todelliseen kulutukseen. Seuranta mahdollistaa myös vikatilanteisiin puuttumisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Rakennuskohtaista kulutusseurannan käyttöä ja kattavuutta tulee kunnissa lisätä. Kuntien rakennuksissa on jo tehty runsaasti energiakatselmuksia. Katselmuksissa ehdotetaan toimenpiteitä ennen kaikkea sähkötekniikkaan (35 %) ja ilmanvaihtoon (32 %). Lämmitysjärjestelmään kohdistuvia ehdotuksia on noin 15 %. Kuntien rakennuksissa arvioidaan edelleen energiakatselmusten perusteella olevan melkoisesti energiansäästövaraa. Lämmössä säästettävää arvioidaan olevan yli 10 % ja sähkössä 6 8 %. Energiankulutuksen alentamiseksi edelleen tarvitaan investointeja muun muassa lämpöpumppuihin, Kaavio 3: Suomen käyttämät energialähteet 2005 Puupolttoaineet 20 % Öljy 27 % Ydinenergia 18 % Hiili 11 % Lähde:Tilastokeskus, Energiatilastot 2005 Muut 2 % Vesivoima 4 % Sähkön nettotuonti 4 % Turve 5 % Maakaasu 9 % 8
lämmön talteenottoon ja erilaisiin uusiin ilmastointija valaistusjärjestelmiin sekä automaatioon. Energian käytön tehostamismahdollisuuksia on edelleen käyttämättä ja hyvänkin saavutetun kulutustason ylläpito vaatii jatkuvia ponnisteluja. Hankinnoilla linjataan tulevaa energiankulutusta Tavaroiden ja palveluiden julkiset hankinnat ovat ilmastomuutoksen kannalta merkittävässä asemassa. Kunta voi omalla hankintapolitiikallaan vaikuttaa energiaa säästävien, ympäristö- ja elinkaarivaikutuksiltaan kestävien tuotteiden ja palvelujen yleistymiseen. Myös energialähteet kuten erilaiset polttoaineet ja sähkö ovat kuntien kannalta merkittäviä hankintoja. Kuntien ja kuntayhtymien osuus kaikista julkisista hankinnoista on noin kolme neljännestä. Se on suuruusluokaltaan 15 miljardia euroa vuodessa. Julkisten hankintojen avulla voidaan edistää tuotekehitystä ja markkinoilla olevaa valikoimaa. Hankintalainsäädäntö mahdollistaa tarjousten valintaperusteena joko hinnan tai kokonaistaloudellisen edullisuuden. On suositeltua käyttää valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, jossa hinnan lisäksi voidaan määritellä muut tilaajan tärkeiksi katsomat kriteerit painoarvoineen. Ympäristöystävällisille ja energiaa säästäville tuotteen ominaisuuksille tulee asettaa riittävän suuri painoarvo jo tarjouspyynnöissä. Näin voidaan ottaa huomioon myös elinkaarikustannukset aina tuotteen kierrätettävyyttä ja hävittämistä myöten. Myös palveluhankintojen määrittelyssä tulisi kiinnittää huomiota tuottajan käyttämien materiaalien ominaisuuksiin palvelun laadun lisäksi. Pienissäkin hankinnoissa tulee noudattaa kestävän hankinnan periaatetta. Nämä on hyvä sisällyttää kuntien omiin hankintaohjeisiin uuden 1.6.2007 voimaan tulleen hankintalain myötä. Hyvien ympäristö- ja energiankäyttöominaisuuksien merkitys on keskeinen jo rakentamisen suunnittelupalveluita tilattaessa. Toteutusvaiheessa urakoitsija ei enää voi vaikuttaa lopputuotteen laatuun, jonka suunnittelija on määritellyt. ESCO-toiminta Joissain tapauksissa nopeasti itsensä takaisin maksamat investoinnit voivat määrärahojen puuttuessa jäädä toteuttamatta. Tällöin kannattaisi harkita myös käyttömenoja rasittamattoman ulkopuolisen rahoitusmenetelmän käyttöä esimerkiksi energiapalveluyritysten tarjoamalla ESCO-menettelyllä. Lisätietoa: http://www.kunnat.net/ilmastoenergia > verkkojulkaisut > ESCO-opas Tampereella energiansäästö on yhteistyötä Tampereella energiansäästötyötä on tehty pitkään ja tuloksellisesti. Esimerkiksi vuonna 2005 energiansäästön taloudellinen hyöty oli yli 2,5 miljoonaa euroa. Työ ei ole projektinomaista, vaan työtä on tehty järjestelmällisesti siten, että energiatehokkuus on jokaisen vastuulla ja osa kaikkea toimintaa. Energiansäästötyötä helpottamaan ja monipuolistamaan perustettiin energiatoimisto vuonna 1999. Toimisto käynnistyi kolmivuotisena EU-projektina. Nykyisin toimistoa pyörittää kaupungin kestävää kehitystä edistävä tytäryhtiö Ekokumppanit Oy ja ympäristötietokeskus Moreenia. Energiatoimisto koordinoi uuden energiatehokkuussuunnitelman laatimista sekä vuosittaista energiansäästöraportointia. Energiatoimisto toimii kaupungin edustajana kansallisissa ja kansainvälisissä energiansäästöverkostoissa ja se toimii tiiviissä yhteistyössä energia-alan asiantuntijoiden kanssa. Energiatoimiston tehtävä on tuoda uusia ajatuksia ja toimintamalleja kaupungin energiansäästötyöhön. Tärkeä rooli energiatoimistolla on myös kuntalaisten ja kunnan alueella toimivien yritysten energiansäästötietouden lisääjänä: Energiatoimistolla on kotitalouksien energiankäytön neuvontapuhelin ja ympäristötietokeskus Moreeniasta kotitaloudet voivat lainata sähkönkulutusmittaria ja vierailla näyttelyssä, joka ohjaa vastuullisiin arkipäivän valintoihin. Energiatoimisto on myös mukana järjestämässä vuosittaista energiansäästöviikkoa, järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä koordinoi tukirahoitteisia energiansäästö- ja ilmastohankkeita. Tampereen energiatoimisto on toiminut yhteistyössä myös muiden kuntien kanssa. Lisätietoja: http://www.hankinnat.fi 9
Kuntien energiaohjelmalla ja energiatehokkuussopimuksilla tuloksiin Kunnat ovat vuodesta 1997 alkaen voineet tehdä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästösopimuksia sekä energia- ja ilmastosopimuksia. Tämän käytännön jatkamiseksi on valmisteltu uusi Kuntien energiaohjelma ja uudet energiatehokkuussopimukset yhdessä kuntien, Motivan sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Vapaaehtoisluonteisella energiaohjelmalla ja sopimusmenettelyllä halutaan edistää kunnan pitkäjänteisiä energiansäästötoimia ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa vuosina 2008 2016. Tämä on tärkeää myös taloudellisesti, sillä valtion kuntien energiansäästöinvestointeihin ja energiakatselmuksiin suuntaamaa tukea kohdistetaan jatkossa erityisesti energiaohjelma- ja sopimuskunnille. Ilmastokampanja kuntien tukena Kuntaliiton vetämä Kuntien ilmastokampanja on käytännöllinen keino selvittää kunnan kattava kasvihuonekaasujen päästötilanne Kasvener-laskentaohjelman avulla. Samalla voidaan käynnistää päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen. Ilmastokampanjassa on tällä hetkellä mukana 49 kuntaa. Energiayhteistyötä seuduilla ja alueilla Kunnat voisivat esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä ottaa energia-asiat yhteiseen erityistarkasteluun. Lähtökohtina voisi olla oman kulutuksen alentaminen, uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen ja kustannustehok- 10
Lisätietoa http://www.kunnat.net/ilmastoenergia > Ilmastonmuutos» Kuntien ilmastonsuojelukampanja Ilmastotyötä Kuopiossa Kuopio on ollut paikallistason ilmastotyön uranuurtajia Suomessa. Ensimmäinen kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus Kuopiossa tehtiin jo vuonna 1997. Kuopion kaupunki on osallistunut alusta lähtien aktiivisesti Suomen Kuntaliiton ilmastokampanjaan toteuttamalla lukuisia paikallisia kampanjoita mm. energiansäästöviikkojen yhteydessä sekä laatimalla selvityksiä kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä ja niiden vähentämismahdollisuuksista. Oma paikallinen ilmastostrategia Kuopiossa laadittiin ensimmäisten joukossa vuonna 2003. Keskeisintä strategian laatimisessa oli paikallisten lähtökohtien tunnistaminen, eri tahojen vaikutuskanavien löytäminen ja yhteistyön edistäminen tärkeimpien tahojen kesken. Strategiaa ja ilmastonmuutosta yleensä tehtiin tunnetuksi Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman tuella laajassa paikallisessa tiedotuskampanjassa, jossa kohderyhminä olivat kaupunkilaiset, yrittäjät ja päättäjät. Ilmastostrategian toimia on viety eteenpäin mm. kouluttamalla Kuopion kaupungin henkilökuntaa energiankäyttöön liittyvissä asioissa, aktivoimalla pk-yrityksiä energia- ja ympäristöasioissa sekä edistämällä energiansäästötoimia laajemminkin julkisyhteisöissä ja kiinteistöyhtiöissä. Yhteiskumppanina tässä työssä ovat olleet Motiva Oy ja lukuisat paikalliset toimijat. Ilmastotyössä tärkeässä asemassa ovat olleet konkreettiset, paikalliset toimet ja asenteiden muuttaminen niin, että paikallisten toimienkin merkitys globaalissa ilmastonmuutoksessa ymmärretään paremmin. Kuopion kaupunki on palkittu Energiansäästöviikon kunniamaininnalla vuonna 2003 sekä Kuntaliiton ilmastokampanjan tunnustuksella vuonna 2005. Lisätietoa http://www.kuopio.fi > Virastot ja laitokset >Ympäristökeskus > Kuopion Ilmastostrategia ja sen viestintähanke Energiatoimistot kuuden parantaminen sekä uusien toimintamallien mahdollinen hyödyntäminen. Käytännön toimissa ovat tärkeitä kunnan lämmön ja sähkön sekä polttoaineiden säännöllisen kulutusseurannan järjestäminen, laite- ja energiahankinnat sekä tarvittavien selvitysten teettäminen. Myös kuntien henkilöstön energiankäytön jatkuvalle opastukselle on tarvetta. Suurimmilla paikkakunnilla ja maakunnissa asukkaiden ja yritysten energia-asioihin aktivoimista ja neuvontaa tulisi kehittää esimerkiksi energiatoimistojen ja ympäristökeskusten kautta. Kuntien tai maakuntien perustamat energiatoimistot palvelevat kuntia puolueettoman energiansäästöön ja uusiutuvan energian käyttöönottoedellytyksiin liittyvän asiantuntemuksen ja neuvonnan antajina. Varsinais-Suomen energiatoimisto on tukenut alueensa kuntia ilmastoasioissa perustamisestaan vuonna 1997 alkaen. Energiatoimisto on kannustanut kuntia liittymään ilmastokampanjaan, avustanut kuntia kampanjaan liittyvissä laskenta- ja selvitystehtävissä ja järjestänyt useita kuntatapahtumia. Energiansäästö ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen ovat toimiston keskeisiä tehtäviä. Lisätietoa: http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/energiatoimistot/ 11
Maankäytön hajautumista ja liikenteen kasvua voidaan rajoittaa Asutuksen ja palvelujen leviäminen laajalle alueelle johtaa nykyistä pidempiin työ-, opiskelu- ja vapaaajan matkoihin. Hajautuneelle maankäytölle ei pystytä järjestämään toimivaa joukkoliikennettä. Autoliikenne lisääntyy ja sen myötä polttoaineen kulutus kasvaa. Kasvihuoneilmiötä edistävien päästöjen määrää ei kyetä teknisin keinoin riittävästi hillitsemään. Autojen koon kasvu ja liikenteen lisääntyminen syövät tekniikan tuomat hyödyt ja kokonaispäästöt lisääntyvät. Maankäytön hajautuminen pienentää yhtenäisiä metsäalueita, ns. hiilinieluja, joilla on tärkeä merkitys kasvihuonepäästöjen kerääjinä ja varastoijina. Maakunta- ja yleiskaavatasolla voidaan ohjata yhdyskuntarakennetta, toimintojen sijoittumista ja yhtenäisten rakentamattomien alueiden säilyttämistä. Kaavoituksessa, muussa suunnittelussa ja haja-asutuksen sijoittamisessa tehtävät valinnat vaikuttavat suoraan liikenteeseen ja yhdyskuntateknisten verkostojen tarpeeseen. Laajan verkoston rakentaminen ja ylläpito aiheuttavat kasvavaa energiankulutusta ja riskejä verkoston toimivuudessa myrskyjen ja tulvien lisääntyessä. Maankäytön ja liikenteen ohjauksessa onnistuminen edellyttävät yhteistyötä kuntien kesken, selkeitä strategioita ja tavoitteiden viemistä käytäntöön. Yleiskaava, maapoliittinen ohjelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma toteuttamisohjelmineen ovat yhdyskuntarakenteen ja toimintojen ohjauksen keskeiset työkalut. Kestävää yhdyskuntarakennetta ei saavuteta ilman riittävää ja oikein sijoittunutta ja ajoitettua tonttitarjontaa tai toimivaa liikennejärjestelmää. Liikenteen päästöt kuriin Tehokkain tapa hillitä liikenteen päästöjen kasvua on liikkumistarpeiden ja autoliikenteen vähentäminen. Liikennemääriä voidaan vähentää maankäyttöä eheyttämällä ja kaupunkirakennetta tiivistämällä. Maankäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee luoda edellytykset, joissa liikkumistarpeita voidaan hoitaa kulkien jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Sen sijaan tulisi välttää autokaupunkeja, joissa kotitaloudet tarvitsevat vähintään kaksi autoa selvitäkseen arkipäivän liikkumistarpeistaan. Myös valtion toimien ja päätösten tulee tukea kuntien pyrkimyksiä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikenteen kasvun hillintään. Lähiympäristön toimintojen sijoittelulla ja liikenneratkaisuilla vaikutetaan ihmisten kulkumuodon valintaan. Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet ja luontevat yhteydet joukkoliikennepysäkeille ovat tärkeitä. Näin toteutetaan jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkia, jossa voidaan luoda mahdollisuudet käyttää kestävän kehityksen kulkumuotoja. 12
Luottamushenkilön muistilista kaavoitukseen Yleiskaava asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja muiden toimintojen sijoittaminen siten, että liikkumistarve vähenee ja etäisyydet pysyvät kohtuullisina liikennemuodon valinta: jalan, pyörällä, autolla vai joukkoliikenteellä yhtenäisten rakentamattomien alueiden säilyttäminen Suunnittelulla voidaan vaikuttaa Asemakaavoituksella ja tontinluovutusehdoilla ohjataan lähiympäristöä ja rakentamista. Myös alueiden lämmitysmuodoilla, lämmitysenergiavalinnoilla ja rakennusten energiankulutuksella on merkittävä vaikutus päästöjen määrään. Alueiden ja rakennusten suunnitteluratkaisuilla vaikutetaan alueiden pienilmastoon. Ilmaston lämmetessä asuntojen ja työpaikkojen jäähdytystarve lisääntyy. Lisääntynyt jäähdytystarve johtaa energiankulutuksen kasvuun. Rakennusten massoittelulla ja sijoittelulla suhteessa ilmansuuntiin ja toisiinsa on suuri vaikutus lämmitys- ja jäähdytystarpeisiin ja sitä kautta alueiden energiankulutukseen. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa kaukolämmön käytön ja laajojen alueiden lämmitykseen voidaan valita uusiutuvat energialähteet. Kun lämmitys joudutaan hoitamaan tonttikohtaisesti, voidaan rakennusten lämmitysenergiavalintoihin vaikuttaa esim. tontinluovutusehdoilla. Näillä voidaan asemakaavan ohella ohjata myös rakennusten energiankulutukseen vaikuttavia rakenteellisia ratkaisuja. Asemakaava liikkumistarpeen vähentämistä tukeva toimintojen sijoittaminen kevyttä ja joukkoliikennettä tukeva rakenne energiatehokas lähiympäristön rakentamistapa (alueiden pienilmasto, lämmitys- ja jäähdytystarve) Tontinluovutusehdot energiatehokkaat rakentamisen ratkaisut jäähdytys- ja lämmitystarpeen minimoiminen Haja-asutuksen sijoittaminen liikkumistarpeen vähentäminen kevyen ja joukkoliikenteen tukeminen uusiutuvat ja paikalliset lämmitysenergian lähteet taajamien lievealueiden eheyttämismahdollisuudet Lisätietoja: www.kunnat.net/yty > Julkaisuja > Asuminen, maankäyttö ja rakentaminen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön esitteitä: Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon - tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille Viekö hajarakentaminen kuntaa vai kunta hajarakentamistamista - Opas päättäjille Yhdyskuntarakenne eheäksi - ajateltavaa kuntapäättäjille Maksuttomia esitteitä saa Kuntaliiton sivulta www.kunnat.net/yty > Julkaisuja > Maksuttomia julkaisuja ja esitteitä 13
Miten varautua muutokseen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on tärkeää, koska verkostojen laajuus lisää niiden ylläpidon tarvetta sekä haavoittuvuutta erilaisille ilmastonmuutoksen seurauksille. Tulvavahinkojen estämiseen varaudutaan parhaimmin rajoittamalla kaavoituksessa rakentamista riskialueille. Asemakaavatasolla vaikutetaan alueiden vesitasapainoon ja huolehditaan aluevarauksista teknisiä järjestelmiä varten. Rakentamisen sijoittuminen, rakennusten korkeusasemat sekä hulevesien johtaminen ja imeyttäminen ratkaistaan alueen yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Näin voidaan estää tulvia ja niiden sattuessa johtaa vesiä siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa. Ongelmallisimpiin paikkoihin rannikolla ja vesistöjen varrella joudutaan rakentamaan tulvasuojelua varten patoja, penkereitä ja pumppaamoja. Riskien kartoitus varautumisen pohjatyönä Olemassa olevien yhdyskuntien varautuminen ilmastomuutoksen vaikutuksiin lähtee riskien kartoittamisesta. Maaston korkeussuhteet sekä vesistöjen sijainti suhteessa rakennettuihin alueisiin ja teknisen huollon laitoksiin ja verkostoihin vaikuttavat oleellisesti tulvien todennäköisyyteen ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Myrskylle herkillä sähkönjakelualueilla on tarve selvittää mitkä toiminnot on varustettava varavoimalaittein. Kunnossapidon kapasiteetin mitoittamiseksi tulee arvioida lumisateiden ja nollakelin esiintymisen todennäköisyydet jne. Riskien kartoittaminen on tarpeellista myös monien yksittäisten kiinteistöjen osalta. Riskikartoituksen perusteella voidaan asettaa toimenpiteet vahinkojen torjumiseksi tärkeysjärjestykseen. Useita suunnitteluohjeita tulee tarkistaa Keskeisinä keinoina myrsky- ja lumivahinkojen välttämisessä on rakenteiden mitoituksen tarkistaminen ja soveltaminen uudisrakennusten lisäksi heikoiksi havaittujen rakenteiden peruskorjauksiin. Puiden aiheuttamien vaarojen vähentämiseen voidaan taajama-alueilla jossakin määrin vaikuttaa puistoihin istutettavien puulajien valinnalla. Viemäreiden mitoituksen tarkistaminen uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä valittua riskitasoa vastaavaksi on tärkeä ja pitkävaikutteinen toimenpide. Vesijohtojen osalta routasuojauksen tarve on arvioitava uudelleen. Yhteistyötä ja valmiutta tarvitaan Sähkölinjojen raivaus, verkonhallinnan automaatiojärjestelmät ja kumppanuusjärjestelyt kunnossapitohenkilöstön kokoamisessa auttavat sähkökatkojen haittojen minimoinnissa. Kriittisimpien yhdyskunnan toimintojen energiansaanti tulee turvata varavoimajärjestelyjen avulla. Kunnossapitotehtävissä tulee varautua tulvatilanteiden hallintaan esimerkiksi tulvasuojelurakenteiden ja varavedenottamoiden kunnossapidolla, liikenteen ohjauksella jne. Kansalaisille tulee tarjota riittävästi tietoa ja ohjeistusta tulvatilanteeseen varautumisesta ja yksityisen omaisuuden vahingoittumisen estämisestä. Vesihuollon toimintavarmuutta myös erityisoloissa voidaan parantaa esimerkiksi perustamalla alueellisia vesihuoltolaitoksia ja tiivistämällä vesihuoltolaitosten yhteistyötä. Jakeluverkostojen laajentaminen uusiin kiinteistöihin parantaa kiinteistöjen valmiuksia kohdata kuivuutta. Teknisiä järjestelmiä ei mitoiteta sääilmiöiden 14
äärimmäisten arvojen mukaan. Mitoitusarvojen ylittyessä tarvitaan kunnossapito-organisaation lisäksi pelastustointa ihmisten ja omaisuuden välittömään turvaamiseen. Rakentamisen ohjauksen uudistamistarve Maankäytön suunnittelu, samoin kuin rakennusvalvonta, on kehitetty uudisrakentamisen ohjaamiseen. Nykyiset ohjauskeinot soveltuvat huonosti ilmastomuutokseen varautumiseen ja sopeutumiseen olemassa olevassa yhdyskunnassa tai yksittäisessä kiinteistössä. Kiinteistönomistajan velvollisuudet, samoin kuin viranomaisen mahdollisuudet, velvoittaa muuttamaan olemassa olevia rakennuksia uusia olosuhteita vastaaviksi, ovat heikot. Esimerkiksi tulvasuojelun toteuttaminen on kiinteistökohtaisesti usein mahdotonta toteuttaa ja vaatii lisäksi toimenpiteitä kunnalta. Kustannusten kohdistamiseen hyödynsaajille tai maksuvelvollisuuteen ei ole olemassa toimivia säännöksiä. Maankäytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmää olisi aiheellista täydentää säädöksillä, jotka tukisivat olemassa olevien yhdyskuntien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Alue- ja kaukolämpö mahdollistavat lämmön sekä sähkön yhteistuotannon ja siten energiantuotannon varmuuden parantamisen sekä alueellisesti hajautetun tuotannon. Maankäyttö- ja rakennuslakia täydentämällä kunnille tulisi antaa mahdollisuus ohjata kaavamääräyksillä uusien rakennusten lämmitystapavalintoja. Tavoitteena ovat paikallisesti ja ilmaston kannalta parhaiden uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä liittyminen alue- tai kaukolämpöön. Kokkolassa on varauduttu merenpinnan muutoksiin ASTRA on Euroopan unionin Interreg III ohjelmaan kuuluva ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä Itämeren maita käsittävä hanke, jossa on useita suomalaisia osapuolia. Esimerkiksi Kokkolan ASTRAhankkeessa ja sitä täydentävissä VTT:n selvityksissä on tavoitteena tunnistaa ilmastonmuutoksen ja siitä aiheutuvien ääri-ilmiöiden (merenpinnan kohoaminen, myrskyt, lisääntyvä valunta, kuivuudet jne.) riskikohteet ja -toiminnot Kokkolan Vanhansatamanlahdella. Hanke on osoittanut nykyisten rakentamiskorkeuksien tarkistamistarpeen, nykyisten rakennusten suojaamistarpeet maisemavaikutuksineen sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden rantaniittyjen hoitotarpeet. Lue lisää Kuntaliiton sivuilta: www.kunnat.net/yty 15
Kunnat ja ilmastonmuutos Suomen Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka ja -ympäristö yksikkö osallistuu ilmastonmuutosta koskevaan keskusteluun tällä YTY-teemalla Kunnat ja ilmastonmuutos. Julkaisussa esitellään kuntien keskeistä roolia muutoksen hillinnässä ja siihen varautumisessa. Siinä kuvataan niitä lukuisia tapoja, joilla kuntien päätökset ja valinnat vaikuttavat ilmastoon. Kuntien ja niiden organisaatioiden tulee tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutoksiin varautumisessa. Teemanumero kertoo näistä eri keinoista. Se valottaa myös hyviä käytäntöjä, joita on syntynyt jo eri puolilla Suomea. Julkaisu on tarkoitettu kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille ja kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille. Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö -yksikkö Toinen Linja 14 PL 200, 00101 Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09) 771 2291 www.kunnat.net Kuvat: Jaakko Alatalo, futureimagebank.com Pramedia Oy/Painoprisma Oy 16