The material reflects the authors views and the Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners Suomen maatalouden energiatase Dr. Winfried Schäfer Dosentti, Dipl-Ing.agr, MMM 28.2.2011
Maatalouden energiataseen ajatusketju 1. Tämänhetkistä huipputasoa edustava ympäristö- ja energiataseen mallintaminen 2. Soveltaminen: Tanskan maatalouden tilastollinen emergiapanos 3. Yksinkertainen vaihtoehtomalli: Suomen maatalouden energiapanos taloudellisen tilaston perusteella 4. ENPOS-projektissa käytetty perusmalli, lähteet ja tulokset 5. Fossiilisista uusiutuviin toimiiko se maatilan tasolla? 6. Johtopäätökset 7. Suositukset 2
Emergy (embedded energy = upotettu energia) on kokonaisenergia, joka on käytetty tuotteen tai palvelun tuottamiseen ( energiamuisti ) Sen yksikkö on solar energy Joule, sej 3
Suomen kansantalouden emergiatase 2000 Lähde: United Nations Environment Programme (UNEP) ja Floridan yliopisto: http://sahel.ees.ufl.edu/datab ase_resources.php (picture courtesy of prof. Mark Brown) 4
Suomen kansantalouden emergiatase 2000 100 Esej/vuosi Emergy Investment Ratio (F(i) + G(i) + P2I) / (R+N0+N1) = 3,3 Ympäristön kuormituskerroin (F(i)+G(i)+P2I+N0+N1) / R = 23,3 Lähde: United Nations Environment Programme (UNEP) ja Floridan yliopisto: http://sahel.ees.ufl.edu/database_resources.php (picture courtesy of prof. Mark Brown) 5
Tämänhetkistä huipputasoa edustava ympäristöja energiataseen mallintaminen Ympäristö- ja energiataselaskelmissa otetaan huomioon Luonnonvarat Energialähteet Tavarat Palvelut Markkinahinnat Teollisuusmaiden ympäristö- ja energiataseet ovat negatiivisia Soveltaminen: Tanskan maatalouden tilastollinen emergia-panos 6
Tanskan maatalouden emergia-panos 1999 Lähde: Rydberg & Haden, 2006. Agriculture, Ecosystems and Environment 117:45 158 7
Tanskan maatalouden tilastollisen emergialaskelman suurimmat panostekijät: Palvelut Suora energia Työ Yksinkertainen vaihtoehtomalli: Suomen maatalouden energiapanos taloudellisen tilaston perusteella 8
Suomen maatalouden energiakulutus 7,77 MJ/ perusteella ähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2010, taulukko 131 ja 186, http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2009/vtp_2009_2011-01-28_tau_001_fi.html 27,28 GJ/ha 9
Suomen maatalouden suurimmat energiapanostekijät taloudellisen tilaston perusteella (Suomen energiakulutus jaettuna bruttokansantuotteella: 7,77 MJ/ ) Ostomenot ja maan vuokrat Koneet ja kalusto Rehut ENPOS-projektissa käytetty perusmalli, lähteet ja tulokset 10
Lähteet Suomen maatalouden energiataselaskelmassa Peltola, R., Seuri, P., Granstedt, A., Parviainen, T., Vehkasalo, V. 1995. Ympäristötaloudellisesti kestävän maatalouden mahdollisuudet Mikkelin läänissä. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli Julkaisuja 42, 81 s + liitteet 11
Suomen maatalouden energiatase 2001 12
ENPOS-projektissa käytetty perusmalli, tulokset Kasvituotannon energiatase on positiivinen Eläintuotannon energiatase on negatiivinen Suomen maatalouden energiatase on negatiivinen (myös kaikkien suomalaisten ENPOS-projektin esimerkkitilojen energiatase) Fossiilisista uusiutuviin toimiiko se maatilan tasolla? 13
Suomen maatalouden energiatase 2001 14
Suomen maatalouden energiatase 2001 15
Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society (BERAS) European Regional Development Fund INTERREG III B project: http://www.jdb.se/beras/files/beras2.pdf 16
Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society (BERAS) European Regional Development Fund INTERREG III B project: Lähde: http://www.jdb.se/beras/default.asp?page=59 Artur Granstedt, Thomas Schneider, Pentti Seuri, and Olof Thomsson 2008. Ecological Recycling Agriculture to Reduce Nutrient Pollution to the Baltic Sea Biological Agriculture and Horticulture, 2008, Vol. 26, pp. 279 307 17
Fossiilisista uusiutuviin toimiiko se maatilan tasolla? Vähennetäänkö eläintuotantoa? Korvataanko väkilannoitteet orgaanisella lannalla? Edistetäänkö yhdistettyä kasvi- ja eläintuotantoa? Veloitetaanko ulkoiset kustannukset tuottajilta? Vai ulkoistetaanko maataloustuotanto? Johtopäätökset 18
Johtopäätökset Energiakasvituotanto ei ole hyvä ajatus Ekologinen kierrätysmaatalous on hyvä ajatus Epäsuoran energian osuuden vähentäminen on yhtä tärkeää kuin fossiilisen energian korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä Tekniset ratkaisut (tuuli, maa- ja aurinkolämpö ja - sähkö) ovat tehokkaampia kuin fotosynteesi Mutta: viljelijät toimivat järkevästi ja omaksuivat nykyisen tuotantokäytännön, koska se on toistaiseksi edullisin 19
Suositukset Viljelijöille Eläintuotantotilat säästävät energiaa, kun ne tuottavat rehut itse ja kierrättävät lannan ravinteet Viranomaisille Energia-analyysin standardisointi Poltto-aineiden tuotetiedotteiden ja MTT:n rehutaulukoiden täytyisi sisältää tuotteiden lämpöarvot Maa- ja metsätaloutta ja elintarvikkeita koskevien energiamerkintöjen ja tilastojen täytyisi sisältää aineiden kuiva-ainepitoisuus (Tilastokeskus, Tuike, Evira, Tulli, THL:n elintarvikkeiden koostumustietopankki FINELI, jne.) Koulutus, neuvonta Biomassan entropia on otettava huomioon energiakasvikysymyksissä esim. edistämällä seuraavaa ketjua: Ruokohelven tuotanto + kuitujen jalostus paperiksi + paperin kierrätys + kierrätetyn paperin jalostus ekovillaksi + rakennusten lisäeristys ekovillalla + ekovillan kierrätys ja poltto ruokohelven suoran polttamisen sijasta. 20