Vaaran arviointi selvityksen laatiminen kaukolämmön öljy- ja kaasukattilalaitoksille Suositus H19/2001
Suomen Kaukolämpö ry 2001 ISSN 1238-9277 Sky-kansio 4/1
ESIPUHE Suosituksessa on esitetty ohjeistus ja osittain valmis malli kaukolämmön öljy- ja kaasukäyttöisille kattilalaitoksille vaadittavasta vaaran arvioinnista. Vaatimus vaaran arvioinnin laatimisesta perustuu painelaitelakiin ja siihen liittyvään kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen 953/1999. Päätöksen mukaan vaaran arviointi tulee laatia niin höyry- kuin kuumavesikattilalaitoksille, jos laitoksessa on rekisteröitävä höyrykattila, jonka teho on yli 6 MW, tai rekisteröitävä kuumavesikattila, jonka teho on yli 15 MW, tai kattila, joka sijoitetaan maan alle. Tässä suosituksessa ei kuitenkaan ole käsitelty maanalaisia kattiloita. Suositus antaa sekä tarkistuslistoja että valmiita esimerkin omaisia malleja sellaisista kohteista, joissa on yksiselitteinen vaaran arvioinnin käsittely. Toisaalta suositusta ei työn luonteesta johtuen voida tehdä valmiiksi toisen puolesta. Vaaran arviointi -selvityksen nimenomaisena tarkoituksena on perehdyttää toiminnanharjoittaja ja käyttöhenkilöstö tunnistamaan ja arvioimaan laitoksen toimintaan liittyviä onnettomuusmahdollisuuksia sekä niihin liittyviä syitä ja seurauksia. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään ryhtyvän teknisiin ja muihin järjestelyihin onnettomuuksien estämiseksi ja seurauksien rajoittamiseksi. Tarkastuslaitos kiinnittää huomiota vaaran arvioinnin tarkastuksessa myös siihen, minkälaisella eri osapuolen ammattitaidolla arviointi on tehty ja miten käyttäjä on ollut mukana hankkeessa. Korostamme, että vaaran arviointi -vaatimuksella on tarkoitus vahvistaa jo vallinnutta käytäntöä. Erilaisia vaaratilanteita on tähänkin asti käyty läpi ja harjoiteltu ainakin laitoksen käyttöönoton ja laiteuudistusten yhteydessä. On kuitenkin havaittu, että standardit ja käynnin aikaiset kunnossapito- ja tarkastustoimenpiteet eivät yksin riitä takaamaan riittävää turvallisuutta. Vaikka laitosta olisi käytetty vuosiakin ilman vakavia häiriöitä, se ei takaa, että kaikki vaarat olisi tunnistettu ja riskit kaikissa järjestelmän osissa olisivat hyväksyttäviä. Tässä suosituksessa käsitellään vain kaukolämmön öljy- ja kaasukattiloita. Niihin liittyvän vaaran arviointi -selvityksen laatimiseksi on varattava 20-60 työpäivää yhteensä. Koko käyttöhenkilöstö on sitoutettava prosessiin. Seuraavat kattilalaitokset pystytään käsittelemään jo paljon pienemmällä työmäärällä. Ulkopuolista arviointiapua voidaan käyttää, mutta se ei korvaa omaa työtä. Tätä suositusta voidaan soveltuvin osin käyttää voimalaitoksissakin, mutta niiden osalta on varauduttava 2-3 kertaiseen työmäärään. TUKES on tarkastanut suosituksen ja katsoo, että tämän pohjalta voidaan laatia otsikossa mainituille kattiloille vaaran arviointi -selvitys. Suosituksen on laatinut Suomen Kaukolämpö ry:n toimeksiannosta AX-LVI Oy Tampereelta. Vastuullinen tekijä on ollut projektipäällikkö Erkki Humppi. Konsulttia on avustanut työryhmä, johon on kuulunut projekti-insinööri Jorma Huotari Kuopion Energiasta, käyttöpäällikkö Jari Pinomäki Tampereen Sähkölaitokselta sekä käyttöpäällikkö Asko Juntunen Fortum Lämpö Oy:stä. Työtä on valvonut Sky:n lämmönhankintatoimikunta. Helsingissä maaliskuu 2001 Lämmönhankintatoimikunta Puheenjohtaja Veikko Virtanen Tampereen Sähkölaitos Jäsenet Olli Kallio Porin Lämpövoima Seppo Partanen Kuopion Energia Pertti Mielonen Fortum Power and Heat Oy Yrjö Vättö Vattenfall Sähkönmyynti Oy Tauno Pirttimäki Espoon Sähkö Oyj Sihteeri Matti Nuutila Suomen Kaukolämpö ry
VAARAN ARVIOINTI -SELVITYKSEN LAATIMINEN KAUKOLÄMMÖN ÖLJY- JA KAASUKATTILALAITOKSILLE ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO Osa A 1. SOVELTAMISALA JA TARKOITUS... 1 2. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 2 3. TARKASTELTAVIA KOHTEITA, LAAJUUDET JA TARKKUUDET... 4 4. VAARAN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN, KÄYTETYT MENETELMÄT JA PROSESSIN ERI VAIHEET... 7 5. PAINELAITESÄÄDÖKSET SEKÄ MUU HUOMIOONOTETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 8 5.1 PAINELAINSÄÄDÄNTÖ... 8 5.2 MUU HUOMIOONOTETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 9 6. RISKIARVIOINNIN LUOKITUSPERUSTEET... 10 7. VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTILOMAKKEET SEKÄ TULOSTEN TARKASTELU... 11 Osa B KAUKOLÄMPÖKATTILALAITOKSEN VAARAN ARVIOINTI -SELVITYS (Tarkastuslaitokselle esitettävä osa) Täyttöohje vaaran arviointi -selvitykseen Sisällysluettelo vaaran arviointi -selvityksestä 1. Vaaran arvioinnin tavoitteet 1.1 Kattilalaitos 1.2 Vaaran arvioinnin perusteet 1.3 Vaaran arvioinnin tavoitteet 2. Kattilalaitoksen ja sen ympäristön kuvaus 2.1 Yleiskuvaus kattilalaitoksesta ja sen toiminnasta 3. Tehdyt oletukset ja rajaukset 3.1 Kattilalaitoksen rakennekuvaus 3.2 Kattilalaitoksen piirustukset 3.3 Rajaukset 4. Vaaran arvioinnin toteuttaminen ja käytetyt menetelmät 4.1 Vaaran arvioinnin toteuttaminen 4.2 Vaarojen arvioinneissa käytetyt menetelmät 5. Tulokset ja niiden arviointi Luettelo selvityksen liitteeksi tulevista asiakirjoista Liite 1 Asemapiirros Liite 2 Tarkasteltavia kohteita Liite 3 Lomake vaarojen tunnistaminen ja arviointi (tyhjä lomakepohja kopioidaan kohdasta 7) Liite 4 Riskinarviointi, luokitus Liite 5 Yleistä kattilalaitoksen käyttöön liittyvistä vaaratilanteista Liite 6 Tarkistuslista, öljyn poltto Liite 7 Tarkistuslista, kaasun poltto
A1 1. SOVELTAMISALA JA TARKOITUS Kattilalaitosten vaaran arviointi -vaatimus perustuu paineastialainsäädännön uudistumiseen marraskuussa 1999. Lainsäädännön muutostarpeet liittyivät painelaitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (97/23/EY) saattamiseen osaksi suomalaista lainsäädäntöä. Painelaiteturvallisuutta koskevaan KTM:n päätökseen sisältyy vaatimus kattilalaitoksen vaaran arvioinnin laatimisesta, kun kattilateho on tiettyä raajaa suurempi tai jos kyseessä on maan alle sijoitettava kattilalaitos. Vaaran arviointi -vaatimus on lähtöisin kemikaali- ja räjähdysvaarallisia aineita koskevasta säännöksistä, koskien mm. maakaasua. Kemikaalilainsäädännön perusteella vaaran arviointeja on tehty Suomessa 90-luvun puolivälistä lähtien. Maakaasuasetuksen perusteella vaaran arviointeja on tehty myös kaukolämpökattiloille. Painelaiteturvallisuutta koskevan päätöksen (Vaaran arviointi ja hallinta) 20 :n mukaan vaaran arviointi on tehtävä kattilalaitoksessa, jossa on rekisteröitävä höyrykattila, jonka teho on yli 6 MW, tai rekisteröitävä kuumavesikattila, jonka teho on yli 15 MW, tai kattila, joka sijoitetaan maan alle. Vaatimus koskee sekä uusia että ennen päätöksen voimaantuloa käyttöönotettuja kattilalaitoksia. Vanhojen laitosten osalta vaaran arviointi on perusteltua myös dokumentaation aikaansaamiseksi, (vaikka asiat näyttäisivät käyttäjän mielestä olevan kunnossa). Käyttäjähän voi myös vaihtua, jolloin uuden henkilön perehdyttämiseen analyysistä on paljonkin apua. Vaaran arviointi -selvitys on esitettävä tarkastuslaitoksen tarkastettavaksi säädetyllä tavalla viimeistään ensimmäisessä vuoden 2001 jälkeen tehtävässä määräaikaistarkastuksessa. Siinä tarkastetaan, että kaikki muutokset (esim. laitteiston vanheneminen) on otettu arvioinnissa huomioon ja niiden aiheuttama riski määrää milloin korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Laitoksen omistaja tai haltija allekirjoittaa selvityksen. Vaaran arviointi -selvityksestä tulee käydä ilmi: 1. Kattilalaitoksen käyttöön liittyvät vaaratilanteet ja olosuhteet, joissa onnettomuus on mahdollinen 2. kattilalaitoksen käyttötekniikasta ja erilaisista käyttötavoista aiheutuvat vaaratilanteet 3. kuvaus tyypillisimmistä ja suurimmista mahdollisista vaaratilanteista ja niihin johtavista käyttövirheistä, virhetoiminnoista, laitteiden vikaantumisista ja vaurioista ja muista syistä. Vaaran arviointia tehtäessä tarkastellaan ensisijaisesti suurimpia riskejä seuraavista näkökulmista: Mikä on vahingon todennäköisyys? Mikä on tapahtumien nopeus ja tapahtumaketjut? Paljonko alueella oleskellaan? Paljonko voi henkilövahinkoja sattua? Mikä on suurin mahdollinen ympäristövahinkojen laajuus? Miten tulipalonhallinta ja suojelutoiminta on järjestetty?
A2 Vaaran arviointi -selvityksen laadinnassa suositellaan käytettäväksi tiimityöskentelyä, jossa käyttöhenkilöstöä pyydetään nimeämään turvallisuusväittämiä / turvallisuuden huolenaiheita laitoksella. Näillä pyritään mahdollisimman avoimeen vuorovaikutukseen ja saamaan esille arviointiprosessin kautta kaikki mahdolliset vaaratilanteet. Niistä sitten valitaan suurimmat ja vaikutuksiltaan laajaalaisimmat. On korostettava, että koko vaaran arviointi on oppimisprosessi, jota pitää kehittää ja tarkastella määrävälein. Vaaran arviointiprosessista on myös hyötyä toiminnanharjoittajalle esim. vakuutusmaksujen tarkasteluun ja yrityksen oman riskinkantokyvyn määrittelyyn. Tunnistettuihin vaaratilanteisiin on varauduttava ja selvitettävä vähintään: 1. miten vaaratilanteiden ehkäisemiseen on varauduttu kattilalaitoksen normaalikäytön ja korjausja huoltotöiden sekä erilaisten häiriöiden yhteydessä 2. minkälaisiin toimenpiteisiin tehtyjen selvitysten perusteella on ryhdytty 3. minkälaisia suojausjärjestelmiä tunnistettujen vaarojen ehkäisemiseksi tai niiden seuraamusten pienentämiseksi on tarkoitus käyttää, mitä järjestelmien toiminnoista ja luotettavuudelta vaaditaan ja miten näiden vaatimusten täyttyminen on varmistettu. Vaaran arviointi -selvitys ja sen pohjana olevat turvallisuusanalyysit ja muut tarkastelut ovat osa kattilalaitoksen turvallisuuden varmistamista ja riskienhallintaa. Vaaran arviointi on hyvä tarkastaa määräajoin esim. 3 vuoden välein ja saattaa ajan tasalle vastaamaan sen hetkistä tilannetta. Lisäksi, jos toiminnassa, tekniikassa tai ympäristössä tapahtuu muutoksia, joilla voi olla turvallisuusvaikutuksia, arviointi on päivitettävä. 2. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ 2.1 Turvallisuusanalyysi Kattilalaitoksen vaaran arvioinnissa on käytännössä kysymys turvallisuusanalyysin tekemisestä. Käsitteellä turvallisuusanalyysi tarkoitetaan systemaattiseen työskentelyyn perustuvaa analyysiprosessia, joka tähtää tarkasteltavaan kohteeseen sisältyvien vaarojen tunnistamiseen, näiden merkittävyyden arvioimiseen ja hyväksyttävyydestä päättämiseen. Myös parannustoimenpiteiden kehittäminen ja niistä päättäminen ymmärretään yleensä osaksi turvallisuusanalyysiä. Turvallisuusanalyysin käsitteet, joista osa on aivan tavallisia yleiskielen termejä kuten esimerkiksi vaara, vahinko, onnettomuus, ja riski, eivät ole kaikilta osin vakiintuneita. Ei ole lainkaan harvinaista, että esimerkiksi jopa alan oppikirjoissa samoille termeille annetaan enemmän tai vähemmän toisistaan poikkeavia määritelmiä ja luonnehdintoja. Vaaran arviointi -selvityksen selkeyden ja luotettavuuden kannalta olisi tärkeää, että turvallisuusanalyysin käsitteitä käytettäisiin siinä mahdollisimman systemaattisesti. Tämän esityksen tavoitteena on kuvata joitakin keskeisiä turvallisuusanalyysin käsitteitä, pohjautuen lähinnä lähteessä ( Rouhiainen 1988 ) esitettyihin määritelmiin. Lisää tietoa teknisten järjestelmien riskienhallinnan perusteista ja turvallisuusanalyysin keskeisistä käsitteistä löytyy mm. seuraavista julkaisuista: - Turvallisuusanalyysi. Teollisuusvakuutuksen työsuojelujulkaisu n:o 3. s. 55 - Riskienhallinta kemianteollisuudessa. 1991. Helsinki. Kemian keskusliitto. s. 97 ISBN 952-9597-06-1.
A3 2.2 Järjestelmä Tarkasteltava kokonaisuus, esimerkiksi kattilalaitos, johon kuuluvat koneet ja laitteet, materiaalit, ihmiset sekä käyttö-, kunnossapito- ja johtamistoiminnot. 2.3 Onnettomuus ( Riskienhallinta kemianteollisuudessa 1991 ) Ei-toivottu äkillinen tapahtuma, jonka tapahtuma-ajankohtaa ei voida ennustaa ja joka aiheuttaa vahinkoa ihmiselle, luonnolle, omaisuudelle tai tuotantotoiminnalle. Käsitteitä onnettomuus ja vahinko ( tapahtuma ) käytetään usein synonyymeinä. Kattilalaitoksiin liittyviä onnettomuuksia ovat esimerkiksi tulipalo, tulipesäräjähdys, kuiviinkiehunta jne. 2.4 Onnettomuuteen johtava tapahtumaketju ( Riskienhallinta kemianteollisuudessa 1991 ) Toisistaan riippuvien tapahtumien sarja, joka alkaa alkutapahtumasta ja päättyy onnettomuuteen. 2.5 Onnettomuustekijä ( myötävaikuttava tekijä ) Vaaran esiintymiseen tai onnettomuuden seurauksiin vaikuttava tekijä. Onnettomuustekijät voivat olla pysyviä tai satunnaisia. Pysyviä tekijöitä kutsutaan puutteiksi ja satunnaisia poikkeamiksi. 2.6 Poikkeama Vaihteleva onnettomuustekijä. Järjestelmän suunnitellun toiminnan kanssa ristiriidassa oleva tapahtuma tai tilanne. Poikkeama muuttuu ajan kuluessa ja esiintyy esimerkiksi yllätyksellisesti ja vain hetkellisesti. 2.7 Puute Stabiili onnettomuustekijä. Puutteet vaihtelevat vain vähän ajan kuluessa ja ne ovat syntyneet pääosin silloin, kun järjestelmä on toteutettu. 2.8 Riski Riski kuvaa vaaran suuruutta. Sen arvioinnissa käytetään hyväksi onnettomuuden arvioitua esiintymistaajuutta tai todennäköisyyttä sekä seurausten vakavuutta. Termiä riski käytetään yleisessä kielenkäytössä usein kuvaamaan kaikkia yrityksen toimintaan kohdistuvia menetyksen mahdollisuuksia mukaan lukien mm. liikeriskit, avainhenkilöriskit ja tahallinen vahingonteko. Vaaran arviointi -selvityksessä tarkastellaan onnettomuusriskejä, jotka kohdistuvat lähinnä ihmisiin, omaisuuteen tai ympäristöön. 2.9 Riskianalyysi Onnettomuuksien todennäköisyyksien ja seurausten vakavuuden systemaattinen analyysi, jonka tavoitteena on määrittää järjestelmään tai toimintaan liittyvä riski. Esimerkiksi kemiallisten onnettomuuksien yhteydessä tämä tarkoittaa yleensä mm. kaasun leviämismallien, myrkyllisyystiedon ja väestötiedon hyväksikäyttöä.
A4 2.10 Seuraus, seuraukset Onnettomuuden vaikutukset kvalitatiivisesti ( laadullisesti ) ilmaistuna. Usein seuraukset ilmaistaan vahinkojen laadun mukaan eli vahinkotyypeittäin ( henkilö-, omaisuus-, ympäristö- ja keskeytysvahingot ). Seuraukset voidaan jakaa niiden ilmenemistavan mukaan välittömiin ja välillisiin/viivästyneisiin seurauksiin. Välittömät seuraukset ilmenevät heti onnettomuuden tapahtumahetkellä. Välilliset / viivästyneet seuraukset ilmenevät onnettomuuden jälkeen. 2.11 Seurausten vakavuus Onnettomuuden vaikutukset kvalitatiivisesti ( laadullisesti ) ilmaistuna. Absoluuttisten arvojen määrittämisen vaikeudesta johtuen seurausten vakavuudet ilmaistaan usein vakavuusluokkien avulla. Henkilövahinkojen osalta voidaan käyttää esimerkiksi seuraavanlaisia luokkia: - Ei henkilövahinkoja - Alle yhden kuukauden työkyvyttömyys - Vakava tapaturma ( 1-6 kk työkyvyttömyys ) - Vakava loukkaantuminen, pysyvä invaliditeetti - Yhden henkilön kuolema - Usean henkilön vakava loukkaantuminen tai kuolema 2.12 Vaara, vaaratilanne Onnettomuuden mahdollisuus. Käsitteitä vaara ja vahinkomahdollisuus käytetään usein synonyymeinä. 2.13 Vaaran arviointi Painelaitesäädännössä esiintyvä termi. Lainsäädännön mukaan kattilalaitoksen haltijan tai omistajan tulee tietyin edellytyksin laatia kattilalaitosta koskeva vaaran arviointi. Käsitteellä voidaan yhtäältä viitata varsinaiseen dokumenttiin ( vaaran arviointi -selvitys ) tai kyseisen dokumentin laadintaprosessiin. 3. TARKASTELTAVIA KOHTEITA, LAAJUUDET JA TARKKUUDET Seuraavassa on lueteltu kattilalaitosten tarkasteltavat kohteet ja rajaukset. Laitekokonaisuuksien tarkastelulla pyritään ensin hahmottamaan prosessin eri vaiheissa vaaratilanteet. Sen jälkeen paneudutaan yksityiskohtaisemmin laitetasolle. 1. TARKASTELUKOKONAISUUKSIA ( karkea taso ) - vesi- ja höyryputkistot ja säiliöt - polttimet - kattilat mukaanlukien tuloilma- ja savukaasulaitteisto - sisäinen öljyjärjestelmä - öljysäiliöt - maakaasuputkisto laitteineen - sähkö-automaatiojärjestelmä - poistumistiet, kulkureitit
A5 2. TUTKITTAVIA YKSITTÄISIÄ LAITTEITA / KOMPONENTTEJA ( yksityiskohtainen taso ) (merkittävimmät kohteet, jotka voivat aiheuttaa turvallisuusriskin tai heikentää laitoksen käyttövarmuutta ) - öljyn esilämmittimen rajoitintermostaatti - kattilan veden paineen ylä- ja alarajakytkimet - maakaasun pääsulku - maakaasuvuodonilmaisin - öljyvuodonilmaisin - kattilan varoventtiilit - palokontaktorikaappi - öljyn pääsulku - lämpötilan rajoitintermostaatti - kuivakiehuntasuojat - luukkujen rajakytkimet - maakaasun turvasulku - hapen alarajalukitus 3. TYÖT ( ihmisen ja organisaation toiminta ja toimintaedellytykset ) - käyttövirheet - käynnistys ja pysäytys - normaaliajonaikaiset tarkastuskäynnit - vikatyöt - kunnossapito ja huolto - öljysäiliön huoltotyöt - turvallisuusohjeet / turvallisuusasioiden hallintakäsikirja ) 4. ULKOPUOLISIA VAARATEKIJÖITÄ ( RAJATAAN POIS ) - liikenne - tahallinen vahingonteko 5. LUONNONILMIÖT - tulvat ( rankkasateet ); vesien tulviminen kattilalaitokseen - ukkonen; maadoitukset ja ylijännitesuojaukset - vuodenaikojen ja lämpötilan vaihtelut; jäätymissuojat, riittävä tuuletus automaation häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi
A6 6. YLEISTÄ SUOJAUSJÄRJESTELMIEN TARKASTELUSTA Tavoite: Varmistaa, että suojausjärjestelmässä tai sen ylläpidossa ei ole sellaisia puutteita, jotka voisivat vaarantaa laitoksen turvallisuuden. Kattilalaitoksen, jossa lukitukset on kytketty suoraan poltinohjaukseen, turvallisuusanalyysissä tarkastellaan komponenttien ja laitteiden mahdollisia vikaantumisia sekä näiden vaikutuksia suojaustoimintoon ( anturi- ja toimilaiteosat ). Kattilalaitoksessa, jossa lukitukset on kytketty automaation kautta, edellytetään automaation hankinta tehtäväksi ( SFS 5712, SFS 5713, KLTK -ohje 31.12.99 ) mukaisesti. Jos laitoksen automaation turvallisuus ei ole vanhoilla kattilalaitoksilla tiedossa, tehdään automaation turvallisuusanalyysi siten, että analyysistä selviää, täyttääkö kattilalaitoksen suojausjärjestelmien turvallisuustaso em. standardien ja KLTK -ohjeen vaatimukset. Analyysi voidaan tehdä esim. TUKESin julkaisun 4/2000 liitteen 10 mukaisesti; Tarkistuslista -turvallisuuteen liittyvä automaatio. Normaalit testaukset järjestelmien ylläpitämiseksi: Kuvataan, - Mitä testauksia käytetään - Miten testaukset suoritetaan - Kuinka usein niitä tehdään. Tarkastuksessa testataan lukitukset ja kaukokäyttöyhteydet
A7 4. VAARAN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN, KÄYTETYT MENETELMÄT JA PROSESSIN ERI VAIHEET 1 Tarkastelun kohteen ja rajausten määrittely 2. Vaarojen tunnistaminen, nykyisen varautumisen selvittäminen, toimenpide-ehdotukset Dokumentointi 3, Vaarojen merkittävyyden arviointi 4. Vaarojen hyväksyttävyydestä ja parannustoimenpiteistä päättäminen 5. Vaaran arviointi selvityksen kokoaminen 6. Seuranta ja päivitys
A8 5. PAINELAITESÄÄDÖKSET SEKÄ MUU HUOMIOONOTETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ 5.1 Painelainsäädäntö Painelaitedirektiivi 97/23/EY Valmistajan riskianalyysi TLJ:n riskianalyysi Painelaitelaki 869 / 1999 Asetus painelaitelaissa Tarkoitetuista TARKASTUSLAITOKSISTA 890 / 1999 Asetus kattilalaitosten Käytön valvojien PÄTEVYYSKIRJOISTA 891 / 1999 KTM:n päätös PAINELAITTEIDEN TURVALLISUUDESTA 953 / 1999 KTM:n päätös PAINELAITTEISTA 938 / 1999 KTM:n päätös YKSINKERTAISISTA PAINE- SÄILIÖISTÄ 917 / 1999
A9 5.2 Muu huomioonotettava lainsäädäntö Vaaran arvioinnin laadinnan yhteydessä on selvitettävä, että alla mainitun lainsäädännön velvoitteet on täytetty. Kemikaalilaki ( 744 / 1989 ) ja kemikaaliasetus ( 59 / 1999 ) Sisäinen pelastussuunnitelma Jos kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi on laajamittaista, on toiminnanharjoittajan laadittava sisäinen pelastussuunnitelma. Kaukolämpölaitoksen toiminta on laajamittaista, kun - POK ja/tai POR varastot ovat 1000 tonnia tai enemmän. - nestekaasuvarasto on 5 tonnia tai enemmän. Sisäinen pelastussuunnitelma on laadittava 1.7.2002 mennessä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös ( 313 / 85 ) Tilaluokitus Jos palavan nesteen valmistus, teknillinen käyttö tai varastointi vaatii TUKESin luvan, omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että laitokselle laaditaan tilaluokitussuunnitelma. Laajamittainen käsittely ja varastointi vaatii em. luvan ( polttoainevarastot 1000 m 3 ). Maakaasuasetus 1058 / 93 ) Vaaran arviointi. Maakaasun käyttö ja käsittely Asetuksen mukaan toiminnanharjoittajan on laadittava suuronnettomuusvaaran arviointia koskeva selvitys ( vaaran arviointi ) maakaasun siirtoputkistoon kuuluvista paineenvähennysasemista sekä erillisistä suurista käyttökohteista ( kohteen nimellinen polttoaineteho vähintään 6 MW ). Selvitys liitetään vaaranarvioinnin liitteeksi. Pelastustoimilaki ( 561 / 1999 ) ja -asetus ( 857 / 1999 ) Turvallisuussuunnitelma Pelastustoimilaki ja -asetus edellyttävät turvallisuussuunnitelman laatimista ( ent. suojelusuunnitelma). Mikäli laitoksen on laadittava sisäinen pelastussuunnitelma, ei erillistä turvallisuussuunnitelmaa edellytetä laadittavaksi vaan sen sisältämät asiat voidaan koota sisäiseen pelastussuunnitelmaan.
A10 6. RISKIARVIOINNIN LUOKITUSPERUSTEET Luokitus liittyy kohdassa 7 esitettyyn vaarojen tunnistamiseen. Todennäköisyys ( T ) 1 = hyvin epätodennäköinen, tuskin sattuu laitoksen eliniän aikana ( < 1 / 30 a ) 2 = epätodennäköinen, on mahdollista, että sattuu laitoksen eliniän aikana ( n. 1 / 30 a ) 3 = lievästi todennäköinen, sattuu muutamia kertoja laitoksen eliniän aikana ( n. 1 / 10 a ) 4 = melko todennäköinen ( n. 1 / 5 a ) 5 = hyvin todennäköinen ( n. 1 / 2 a ) Henkilövahinkojen vakavuus ( H ) 1 = yhden henkilön vakava vammautuminen 2 = useamman henkilön vakava vammautuminen 3 = yhden henkilön kuolema 4 = yhden henkilön kuolema, useita vaarassa 5 = usean henkilön kuolema Laitos määrittää itse omaisuusvahinkojen vakavuuden porrastuksen joko laitoksen ottaman vakuutuksen perusteella tai laitoksen määrittelemän taloudellisen riskinkantokyvyn mukaan. Omaisuusvahinkojen vakavuus ( O ) 1 = vahingot 0-1 % vakuutuskirjan vakuutusarvosta 2 = vahingot 1-5 % " " 3 = vahingot 5-25 % " " 4 = vahingot 25-50 % " " 5 = vahingot yli 50 % vakuutuskirjan vakuutusarvosta Vakavin eli tunnusluvun 5 omaisuusvahinko vastaa tuhoutuneen omaisuuden arvoa, joka on yli puolet laitoksen vakuutuskirjan vakuutusarvosta.
A11 7. VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTILOMAKKEET SEKÄ TULOSTEN TARKASTELU Lämpölaitoksen vaarojen tunnistaminen voi tapahtua usealla eri menetelmällä kohteesta ja analyysille asetetuista tavoitteista riippuen. Suosittelemme, että ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan karkealla tasolla kokonaisuuksia laitoksen toiminnassa. Merkittävimmät vaaratilanteet puretaan sen jälkeen yksityiskohtaisemmalla tarkastelulla edellä selostettujen arviointiperusteiden mukaisesti. Työryhmissä kuvaillut vaaratilanteet ja tapahtumaketjut esitetään dokumentoituna lomakemuodossa. Seuraavassa on valmis lomakepohja viranomaisille luovutettavasta selvitysosasta. Liitteessä 3 on dokumentoitu malliksi joitakin vaaratilanteita öljypolttimella, öljysäiliöiden suojausjärjestelmässä ja maakaasuputkistolla. Analyysin tuloksena määritellään vaaraa aiheuttavan tilanteen luokitus, josta tarkemmat ohjeet on esitetty kohdassa 6. Myös toimenpide-ehdotukset ja muut kommentit kirjataan lomakkeelle. VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI Kohde Tarkasteltava kokonaisuus: Osallistujat: Analyysin pvm: Sivu: 1 ( 1 ) Vaaraa aiheuttava tilanne Syyt tapahtumaketju Seuraukset henkilövahingot omaisuusvahingot ympäristövahingot Luokitus T H 0 R Toimenpide-ehdotukset ja Kommentit vastuuhenkilö toteutusaikataulu Nykyinen varautuminen käyttö ja kunnossapito ohjeistus automaatio- ja suojausjärjestelmät Seuranta T = Tapahtuman todennäköisyys ( 1-5 ), H = henkilövahinkojen vakavuus ( 1-5 ), O = omaisuusvahinkojen vakavuus ( 1-5 ), R = vaaratilanteen merkittävyys ( riski )
Kaukolämpökattilalaitoksen vaaran arviointi selvitys
B1 KAUKOLÄMPÖKATTILALAITOKSEN VAARAN ARVIOINTI -SELVITYS (Tarkastuslaitokselle esitettävä osa ) Laatinut Päiväys Nimi Tehtävä Hyväksynyt Päiväys Nimi Tehtävä Tarkastanut Päiväys Nimi Tehtävä Kaukolämpölaitos Nimi Osoite 28.02.2001
B2 KAUKOLÄMPÖKATTILOISTA ANNETTAVAN VAARAN ARVIOINTI -SELVITYKSEN TÄYTTÖOHJE Suositusta voi tilata sähköisessä muodossa (Word 97) Sky:n toimistosta. Oheinen vaaran arviointi -selvitys on laadittu siten, että tietyt kohdat käyvät sellaisenaan laadittavaan vaaran arviointi -selvitykseen ja tiettyjä kohtia on täydennettävä laitoskohtaisilla tiedoilla. Täyttöohjeen numerointi vastaa laadittavan vaaran arviointi -selvityksen positioita. Perehdy myös vaaran arviointi -selvityksen liitteisiin 5-7. Niissä on esitetty kattilalaitoksen käyttöön liittyviä vaaratilanteita, tarkistuslistoja liittyen öljyn ja maakaasunpolttoon. Kohdat 3 ja 6 voidaan kopioida selvityksen liitteeksi osion ao. kohdista. Seuraavassa ohjeet tarkastuslaitokselle esitettävästä vaaran arviointi -selvityksen laatimisesta. Kohta 1: Vaaran arvioinnin perusteet 1.1. Kattilalaitos Tiedot yksilöidään koskien tarkasteltavaa kattilalaitosta. 1.2 Vaaran arvioinnin perusteet Käy sellaisenaan selvitykseen 1.3 Vaaran arvioinnin tavoitteet Käy sellaisenaan Kohta 2: Kattilalaitoksen ja sen ympäristön kuvaus 2.1 Yleiskuvaus kattilalaitoksesta Tiedot yksilöidään koskien tarkasteltavaa kattilalaitosta Kohta 3: Tehdyt oletukset ja rajaukset 3.1 Kattilalaitos on rakenteeltaan alla mainittujen piirustusten mukainen Piirustukset yksilöidään ( piirustusnumerot ja otsikko ) koskien tarkasteltavaa kattilalaitosta. Piirustuksia ei liitetä vaaran arviointi -selvitykseen. Kohdassa 2.1 selvitys keneltä ja mistä piirustukset löytyvät. 3.2 Tehdyt rajaukset Käy sellaisenaan. Jos kysymyksessä esim. polttoöljyä käyttävä kattilalaitos, kaasukattilalaitoksen osuus jätetään pois. Samoin pyyhi suluissa oleva polttoöljyä käyttävä kattilalaitos pois. Kohta 4. Vaaran arvioinnin toteuttaminen ja käytetyt menetelmät 4.1 Vaaran arvioinnin toteuttaminen Tiedot yksilöidään koskien tarkasteltavaa kattilalaitosta Piirustukset yksilöidään ( piirustusnumerot ja otsikko ) 4.2. Vaarojen arvioinnissa käytetyt menetelmät Käy sellaisenaan
B3 Kohta 5. Tulokset ja niiden arviointi Käy sellaisenaan 5.1 Tunnistetut vaaratilanteet ja niihin johtavat syyt Tulokset kerätään vaarojen tunnistaminen ja arviointilomakkeista ja kuvataan syyt ko. vaaratilanteeseen. 5.1.1 Henkilöturvallisuusriski Käy sellaisenaan lisättynä laitoskohtaisen vaaran arvioinnin tuloksilla 5.1.2 Omaisuus ja käyttövarmuusriskit Käy sellaisenaan lisättynä laitoskohtaisen vaaran arvioinnin tuloksilla 5.1.3 Ympäristöriskit Käy sellaisenaan lisättynä laitoskohtaisen vaaran arvioinnin tuloksilla 5.2 Merkittävimmät arvioidut vaaratilanteet ja niiden seurannaisvaikutukset 5.2.1 Henkilöturvallisuusriskit Käy sellaisenaan lisättynä laitoskohtaisen vaaran arvioinnin tuloksilla 5.2.2 Omaisuus- ja käyttövarmuusriskit Käy sellaisenaan lisättynä laitoskohtaisen vaaran arvioinnin tuloksilla 5.2.3 Ympäristöriskit Käy sellaisenaan lisättynä laitoskohtaisen vaaran arvioinnin tuloksilla 5.3 Laitoksella käytössä olevat suojausjärjestelmät Käy sellaisenaan lisättynä laitoskohtaisen vaaran arvioinnin tuloksilla esim. testausjärjestelmän kuvaus. ( Ks. Liite 2, kohta 6, yleistä suojausjärjestelmien tarkastelusta ) 5.4 Vaaratilanteisiin varautuminen 5.4.1 Normaalikäyttö Käy sellaisenaan täydennettynä laitoskohtaisilla tiedoilla 5.4.2 Korjaus- ja huoltotyöt Käy sellaisenaan täydennettynä laitoskohtaisilla käytännöillä 5.4.3 Häiriötilanteet Käy sellaisenaan täydennettynä laitoskohtaisilla käytännöillä. Jos kattilalaitokselle on laadittu turvallisuussuunnitelma / sisäinen pelastussuunnitelma sekä maakaasun käytön vaaranarviointi, mainitse ne tässä kohdassa. 5.4.4 Parannusehdotukset Käy sellaisenaan. Kohta 6. Kaukokäyttöön liittyvä riski Käy sellaisenaan.
B4 LIITTEET Liite 1 Asemapiirros Liite 2 Tarkasteltavia kohteita (Osa A, s. 4) Liite 3 Vaarojen tunnistaminen ja arviointi -lomake (Osa A, s.11 ja Osa B, s. 12) Lomakkeeseen on täytetty muutama esimerkki tarkastelukokonaisuuksista: - Kattilat ml. tuloilma- ja savukaasulaitteistot - Öljysäiliöalue - Suojausjärjestelmät - Maakaasuputkisto Esimerkit käyvät sellaisinaan selvitykseen lisättynä kattilalaitoksen ko. prosesseissa esiin tulleilla tiedoilla. Ennen tyhjän lomakkeen täyttöä, monista ko. lomake tekstinkäsittelyjärjestelmääsi, niin se on uudelleen käytettävissä blankkona seuraavan kohteen vaarojen tunnistamiseen ja arviointiin. Liite 4 Riskinarvointi, luokitus ( Osa A, s.10 ) Liite 5 Yleistä kattilalaitoksen käyttöön liittyvistä vaaratilanteista ( Osa B, s. 16 ) Liite 6 Tarkistuslista, öljyn poltto ( Osa B, s. 19 ) Liite 7 Tarkistuslista, kaasun poltto ( Osa B, s. 21 ) Poista kaukolämpökattilalaitoksen vaaran arviointi -selvityksen kansilehdestä teksti tarkastuslaitokselle esitettävä osa sekä nämä täyttöohjeet.
B5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Vaaran arvioinnin tavoitteet 1.1. Kattilalaitos 1.2 Vaaran arvioinnin perusteet 1.3 Vaaran arvioinnin tavoitteet 2. Kattilalaitoksen ja sen ympäristön kuvaus 2.1 Yleiskuvaus kattilalaitoksesta ja sen toiminnasta 3. Tehdyt oletukset ja rajaukset 3.1 Kattilalaitos on rakenteeltaan alla mainittujen piirustusten mukainen 3.2 Tehdyt rajaukset 4. Vaaran arvioinnin toteuttaminen ja käytetyt menetelmät 4.1 Vaaran arvioinnin toteuttaminen 4.2 Vaarojen arvioinneissa käytetyt menetelmät 5. Tulokset ja niiden arviointi 5.1 Tunnistetut vaaratilanteet ja niihin johtavat syyt 5.2 Merkittävimmät arvioidut vaaratilanteet ja niiden seurannaisvaikutukset 5.3 Laitoksella käytössä olevat suojausjärjestelmät 5.4 Vaaratilanteisiin varautuminen 6. Kaukokäyttöön liittyvä riski Selvityksen liitteet Liite 1. Asemapiirros Liite 2. Tarkasteltavia kohteita Liite 3. Lomake vaarojen tunnistaminen ja arviointi Liite 4. Riskinarviointi, luokitus Liite 5. Yleistä kattilalaitoksen käyttöön liittyvistä vaaratilanteista Liite 6. Tarkistuslista, öljyn poltto Liite 7. Tarkistuslista, kaasun poltto
B6 1. VAARAN ARVIOINNIN TAVOITTEET 1.1 Kattilalaitos Kattilalaitoksen nimi Sijainti Omistaja Haltija Käytönvalvoja Kattilan rekisterinumero( t ) 1.2 Vaaran arvioinnin perusteet Vaaran arviointi vaatimus perustuu 29.11.99 voimaantulleeseen uuteen painelaitelainsäädäntöön sekä KTM:n päätökseen painelaiteturvallisuudesta 953 / 1999. Painelaitelain 869 / 1999 10 2 mom: Painelaitteen omistajan ja haltijan on tarvittaessa huolehdittava vaaran arvioinnilla ja vaaratilanteisiin varautumalla siitä, että painelaite on turvallinen käyttöönoton jälkeen. KTM:n päätöksessä painelaiteturvallisuudesta 953 /1999 20 (vaaran arviointi ja hallinta) sisältää vaatimuksen kattilalaitoksen vaaran arvioinnin laatimisesta: - 1 mom.: vaaran arviointi on tehtävä kattilalaitoksessa, jossa on rekisteröitävä höyrykattila; teholtaan yli 6 MW, tai rekisteröitävä kuumavesikattila; teholtaan yli 15 MW. - vaatimuksen mukaan kattilalaitoksen täytyy laatia joko omana työnään tai ulkopuolisen asiantuntijan avulla erityinen kirjallinen dokumentti, ns. vaaran arviointi -selvitys. 1.3 Vaaran arvioinnin tavoitteet Toiminnan harjoittaja osoittaa vaaran arviointi selvityksen avulla: 1. tunnistaneensa ja arvioineensa laitoksen toimintaan liittyvät onnettomuustilanteet sekä niiden syyt ja seuraukset 2. ryhtyneensä sekä teknisiin että muihin järjestelyihin onnettomuuksien estämiseksi ja seurausten rajoittamiseksi 2. Kattilalaitoksen ja sen ympäristön kuvaus 2.1 Yleiskuvaus kattilalaitoksesta ja sen toiminnasta Tyyppi Teho Polttoaine Varapolttoaine Yleiset tekniset tiedot Käyttötapa Miehitys Valvonta Ohjausmahdollisuudet Huollon ja kunnossapidon järjestelyt Asemapiirros ( saa kunnalta ) ja lyhyt kuvaus ympäristöstä (Liite 1).
B7 Kuvaus kattilalaitoksella sattuneista onnettomuuksista ja merkittävistä työtapaturmista sekä niihin johtaneista syistä ja onnettomuuksien seurauksista. Minkälaisia muutoksia onnettomuuk sien johdosta on tehty laitetekniikkaan, suojauksiin, käyttö- ja kunnossapito-ohjeisiin. Jollei onnettomuuksia ja merkittäviä työtapaturmia ole sattunut, mainitaan se tässä kohdassa. Huom!! em. asiat pitäisi käydä ilmi asianomaisen laitoksen onnettomuus- ja työtapaturmatilastoista. Kuvaus siitä, miten onnettomuuksien ja läheltä-piti-tilanteiden tutkiminen sekä niistä saatujen kokemusten huomioonottaminen on laitoksella järjestetty. Huom!!! Kuvataan järjestelmä miten ao. kattilalaitoksella onnettomuudet, työtapaturmat ja läheltä-piti-tilanteet ja syyt niihin kirjataan. Selvitys siitä, keneltä ja mistä löytyvät yksityiskohtaiset tekniset dokumentit ja piirustukset kattilalaitoksesta ja sen laitteistoista. 3. Tehdyt oletukset ja rajaukset 3.1 Kattilalaitos on rakenteeltaan alla mainittujen piirustusten mukainen rakennuspiirustukset eriteltynä ( pääpiirustukset ) prosessipiirustukset eriteltynä ( PI - kaaviot ) sähkö-automaatiopiirustukset eriteltynä ( suojaukset, lukitukset ) 3.2 Tehdyt rajaukset Kattilalaitoksen kaikki osat ja toiminnot ovat tarkastelussa mukana ( pö-kattilalaitokset ) Tarkastelun rajana on maakaasun palosulkuventtiili ( maakaasukattilalaitokset ) Tarkastelusta on rajattu pois tahallinen vahingonteko, vähäiset tapaturmat, vähäiset omaisuusvahingot sekä tilanteet, joista aiheutuu vain käyttökeskeytyksiä. 4. Vaaran arvioinnin toteuttaminen ja käytetyt menetelmät 4.1 Vaaran arvioinnin toteuttaminen Vaarojen arviointi on toteutettu kirjoita aikaväli/ päiväys Vaarojen arviointiin ovat osallistuneet alla mainitut henkilöt: - nimet ja osaamisalueet Vaaran arvioinnin suorittamisen tukena on käytetty alla mainittuja asiakirjoja: - piirustukset eriteltävä ( polttoainejärjestelmän PI-kaavio, höyry- ja vesijärjestelmien PIkaaviot, logiikan hälytysluettelo ) - kattiloiden käyttö- ja huolto-ohjeet - kattilalaitoksen turvallisuusohjeita ( jos laadittu )
B8 4.2 Vaarojen arvioinnissa käytetyt menetelmät Vaarojen tunnistaminen suoritettiin tarkastelemalla liitteessä 2 mainittuja tarkasteltavia kohteita. Prosessi- ja instrumentointipiirustuksia sekä tarkistuslistoja hyväksi käyttäen tunnistettiin tilanteet, joista saattaa olla seurauksena esim. tulipalo, räjähdys, myrkytysvaara, päästö, käyttökeskeytys tai omaisuusvahinko. Myös henkilöstön virheellisestä toiminnasta aiheutuvia vaaratilanteita arvioitiin. Huomiota kiinnitettiin sekä normaalin käytön aikaisiin käyttö- ja ohjaustoimenpiteisiin että erilaisiin huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Menettelyn perusolettamus on, että vaara on olemassa, kun prosessissa on mahdollista esiintyä vaarallisia kemikaaleja tai jos lämpötila tai paine voi olla vaarallisen korkea tai matala. Vaarallisia kemikaaleja ovat ne, jotka ovat myrkyllisiä, räjähtäviä, palavia, syövyttäviä tai jotka reagoivat kiivaasti muiden aineiden kanssa. Vaarojen tunnistamisen yhteydessä tarkasteltiin vaaratilanteen mahdollisia seurauksia sekä sitä, miten vaaraan on varauduttu nykyisessä järjestelmässä joko estämällä vaaran syntyminen, kehittyminen tai rajoittamalla seurauksia. Lisäksi kirjattiin esille tulleita uusia toimenpide-ehdotuksia riskin pienentämiseksi. Projektiryhmässä käydyt keskustelut kirjattiin liitteen 3 mukaisille lomakkeille. Lomakkeen ensimmäiseen sarakkeeseen kirjattiin kuvaus vaaraa aiheuttavasta tilanteesta tai tapahtumasta sekä tämän mahdollisista syistä. Seuraavaan sarakkeeseen kirjattiin tunnistetun vaaraa aiheuttavan tilanteen seuraukset henkilöturvallisuudelle, omaisuudelle ja ympäristölle. Seuraavaan sarakkeeseen kirjattiin, miten vaaraa aiheuttavaan tilanteeseen tai siitä mahdollisesti aiheutuviin seurauksiin on varauduttu käytön ja kunnossapidon toimin, ohjeistuksen avulla sekä teknisin ratkaisuin ( automaatio ja suojausjärjestelmät ). Seuraavaan sarakkeeseen kirjattiin riskiarvio; tapahtumien todennäköisyys, arvio seurausten henkilövahinkojen vakavuudesta ja omaisuusvahinkojen vakavuudesta ( liite 4, Riskinarviointi, luokitus ). Riski lasketaan kaavalla R = T x ( H + O ) Riskinarvioinnissa käytettiin menettelyä, jossa laitoksen asiantuntijat vapaasti keskustelemalla muodostivat yhteisen käsityksen tarkasteltavan tapahtuman seurausten vakavuudesta ja todennäköisyydestä. 5. Tulokset ja niiden arviointi Seuraavassa käydään läpi analyysi-istunnoissa tunnistettuja vaaraa aiheuttavia tilanteita sekä näihin liittyviä seurauksia ja niiden riskiarvioita. Tarkasteltavat riskit on jaettu riskityypeittäin seuraavasti ( lomakkeen rakenne ): - henkilöturvallisuusriskit - omaisuus- ja käyttövarmuusriskit - ympäristöriskit
B9 5.1 Tunnistetut vaaratilanteet ja niihin johtavat syyt 5.1.1 Henkilöturvallisuusriskit Henkilöturvallisuusriskeiksi tunnistettiin: - kuuman öljyn aiheuttamat palovammat ja ärsytykset; öljyvuodot polttimella, - laippatiivisteen pettäminen, vuoto pumpusta sekä kuumavesi ja höyryvuodot. - kattilahuoneeseen mahdollisesti purkautunut maakaasu; em. syyt, tunnistimet epäkunnossa - tulipalotilanteet - kuivakiehunnan seurauksena kattilaräjähdys - putoamiset, esim. öljysäiliön päältä - tulipesäräjähdys tuuletushäiriön jälkeen - säiliötyöt; staattinen sähkö, korkeat pitoisuudet - CO 2 -sammutuslaitteiden laukeaminen ( syrjäyttää hapen ) 5.1.2 Omaisuus- ja käyttövarmuusriskit Omaisuusriskeiksi tunnistettiin: - tulipalotilanteet; takatuli, putkistosta vuotava öljy, oikosulku, ylikuumeneminen, maakaasun vuoto jne. - kaasulinjan loppupään räjähdys takatulen seurauksena - tulipesäräjähdys tuuletushäiriön jälkeen - kattilaräjähdys kuiviinkiehunnan seurauksena - syttyvän kaasuvuodon aiheuttamat palovahingot kattilan lähellä - tulipesän miesluukun kautta kattilahuoneeseen purkautuvien kuumien savukaasujen aiheuttamat palovahingot - vesi- tai höyryvuoto - raaka- ja syöttöveden toimintahäiriöt - kuivakeitto, märkäkeitto - paineilman toimitushäiriö - laitoksen ikääntymisen aiheuttamat korroosio ym. häiriötekijät 5.1.3 Ympäristöriskit Ympäristöriskeiksi tunnistettiin seuraavat: - öljyvuodot ympäristöön - varastosäiliön palo - muut tulipalot Öljyvuodot ovat mahdollisia säiliöistä, putkista tai öljynkuljetusautosta maaperään tai jätevesijärjestelmään. POR:llä seuraukset ovat kuitenkin vähäisiä öljyn ominaisuuksista johtuen ( ei juurikaan imeydy maaperään, vaan jähmettyy jäähtyessään ). 5.2 Merkittävimmät arvioidut vaaratilanteet laitoksella ja niiden seurannaisvaikutukset 5.2.1 Henkilöturvallisuusriskit - Tyypillisiksi laitoksen käytön aikana esiintyviksi riskeiksi arvioitiin ainoastaan kuuman öljyn aiheuttamat lievät palovammat ja mahdolliset lievät ärsytysoireet. - Öljyvuodon aiheuttamaa vakavaa palovammaa ja vesi- ja höyryvuodon aiheuttamaa lievää palovammaa pidettiin myös mahdollisena.
B10 5.2.2 Omaisuus- ja käyttövarmuusriskit - Laajamittainen tulipalo on suuri omaisuus- ja käyttövarmuusriski. Tulipaloa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä laajamittaisena, koska käytettävä raskas polttoöljy ei syty herkästi. Yleensä tulipalo, esim. saadaan hallintaan melko nopeasti, koska laitoksella ei ole palavaa materiaalia polttoainetta ja sähkökaapeleita lukuunottamatta. - Kattilaräjähdys kuiviinkiehunnan seurauksena on epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Syynä on todennäköisesti vedenkorkeuden säätö- ja käytönvalvontalaitteiden virhetulkinta tai epäkuntoisuus. Kattilan aiheuttamat omaisuus- ja käyttövarmuusriskit on pyritty estämään instrumentoinnilla, joka vastaa turvallisuusstandardeja ( SFS 5712 ja SFS 5713, KLTK -ohjeet ). 5.2.3 Ympäristöriskit - laajamittaisesta öljypalosta, esim. öljysäiliöpalosta seuraa savu- ja nokihaittoja sekä mahdollisesti myrkyllisiä yhdisteitä. Myös muut laajat tulipalot lisäävät ympäristöriskiä, esim. kaapelien palaminen valvomossa. Öljyn epätäydellinen palaminen kattilassa aiheuttaa vastaavasti noki- ja savuhaittaa ympäristölle. 5.3 Laitoksella käytössä olevat suojausjärjestelmät ( suojaukset, lukitukset ) tunnistettujen vaarojen estämiseksi ja niiden seurausten pienentämiseksi ja järjestelmien luotettavuudelle asetetut vaatimukset ja arvio niiden täyttymisestä. Suojauksille ja hälytyksille on asetettu minimi tavoitteet standardeissa SFS 5712 ( höyrykattilat ) ja SFS 5713 (nestekattilat ). Suojauksien laajuus riippuu tasosta, onko kyseessä miehitetty vai jaksottainen käyttö. Suojaukset on kattilan paineenalaisille vesipiireille, höyrypiireille, polttoaineen käsittely ja syöttöjärjestelmälle, kattilan poltto- ja savukaasujärjestelmille sekä kattilahuoneen ja aputilojen valvonnalle. Automaation luotettavuus on varmistettu käyttämällä toimilaitteina, säätäjinä, logiikkayksikköinä ja prosessoreina vaativaan teollisuuskäyttöön valmistettuja tunnettuja laitteita, jotka on kahdennettu standardien edellyttämässä laajuudessa. Turva- ja varolaitteiden tarkastus / koestus suoritetaan määräajoin kunnossapidon ohjeistuksen mukaan. 5.4 Vaaratilanteisiin varautuminen 5.4.1 Normaalikäyttö Kattilalaitoksen käytöstä on laadittu kirjalliset työohjeet ja käyttöhenkilökunnalle on annettu maakaasun / polttoöljyn käytöstä täydentävää koulutusta. Öljyvahinkojen varalta viemäröinti on varustettu öljyvuotohälyttimillä ja sulkuventtiileillä.
B11 5.4.2 Korjaus- ja huoltotyöt Kattilalaitoksen huolto suoritetaan toimittajan ohjeiden mukaisesti. Mikäli korjaus-, tarkastus- tai huoltotöihin osallistuu alihankkijoita, perehdyttää vastuuhenkilö heidät ennen töiden aloittamista. Töiden aikana vastuuhenkilö valvoo annettujen ohjeiden noudattamista. Korjaus ja huoltotöiden aikana esiintyviin vaaratilanteisiin on varauduttu suojalaitteita käyttämällä sekä ajamalla laitos mah- dollisimman turvalliseen tilaan ( sähkölaitteet jännitteettömiä, kuumat osat riittävästi jäähtyneet, paineelliset alueet paineettomina, työkoneiden suojamuuntajat käytössä, kaukokäynnistettävässä laitoksessa automaatio asetettu paikalliskäyttö tilaan, sähkölaitteiden turvakytkimet estämässä tahattoman käynnistyksen, säiliötöissä kaasun pitoisuusmittaukset suoritettu ennen säilöön menoa ). Kaikki maakaasulaitteisiin kohdistuvat korjaus- ja huoltotyöt tehdään vain vastuuhenkilön ohjeiden ja opastuksen jälkeen sekä työlupakäytäntöä noudattaen. Maakaasulaitteisiin liittyvissä korjaus- ja huoltotöissä käytetään kannettavaa pitoisuusmittaria. Tulitöissä noudatetaan kirjallista tulityölupaa, jonka antaa kunnossapitotehtävistä vastaava henkilö. 5.4.3 Häiriötilanteet Käyttöhenkilökunta on koulutettu mahdollisesti esiintyvien häiriötilanteiden hoitamiseen. Kattilalaitos on varustettu automaattisella paloilmoitinkeskuksella, josta hälytys menee automaattisesti keskusvalvomoon tai hätäkeskukseen. Laitos on varustettu savunpoistoluukuilla, joissa on sekä automaatti- että käsilaukaisutoiminto. Kaasukattilalaitoksella on käytössä kaasuvuodon ilmaisimet. Kaasuvuoto saadaan rajattua sulkemalla maakaasun pääsulkuventtiili. Kattilalaitoksen ulkoseinällä syttyy hälytysvalo kaasuvuodon tapahtuessa, jos ao. hälytysjärjestelmä on asennettu. Häiriötilanteesta annetaan aina selvitys laitoksen vastuuhenkilölle, jonka valvonnassa puutteet korjataan. Vakavimmista häiriöistä laaditaan kirjallinen raportti Kattilalaitokselle on laadittu turvallisuussuunnitelma / sisäinen pelastussuunnitelma sekä maakaasun käytön vaaran arviointi. 5.4.4 Parannusehdotukset Analyysi-istunnoissa kirjattiin lomakkeelle, liite 3. vaaratilanteiden estämiseksi parannusehdotukset, toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö. ( Ks. liite 3.) 6. Kaukokäyttöön liittyvä riski Kaukokäytetyille laitoksille riski on yhteyden menettäminen keskusvalvomoon. Kattilalaitoksen osalta erillinen linjavalvontajärjestelmä valvoo tietoliikenneyhteyttä jatkuvasti ja ilmoittaa jos yhteys menetetään. Yhteyden katketessa laitoksella käynnistyy aikakello. Tämän ajan laitos voi käydä ilman yhteyttä ja ilman miehitystä. Ellei laitosta miehitetä ko. ajassa, laitos ajaa itsensä alas. Kattilalaitos pyritään miehittämään ensi tilassa ja pitämään miehitettynä kunnes yhteydet keskusvalvomoon saadaan kuntoon.
B12 VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTILOMAKKEET SEKÄ TULOSTEN TARKASTELU Liite 3 Esimerkkeinä on tarkasteltu öljypolttimien, öljysäiliöiden ja suojausjärjestelmien sekä maakaasuputkistojen vaaran tunnistamista ja arviointia. VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI Kohde: Firma X:n höyrykattilalaitos ( tulitorvi tuliputkikattila, polttoaineena POR ) Tarkasteltava kokonaisuus: Kattilat ml. Tuloilma- ja savukaasulaitteisto Osallistujat: Analyysin pvm: 15., 18. ja 26.6. 01 Sivu: 1 ( 1 ) Vaaraa aiheuttava tilanne syyt tapahtumaketju Seuraukset henkilövahingot omaisuusvahingot ympäristövahingot Luokitus T H 0 R Toimenpide-ehdotukset ja Kommentit vastuuhenkilö toteutusaikataulu Nykyinen varautuminen käyttö ja kunnossapito ohjeistus automaatio- ja suojausjärjestelmät Seuranta 1. Tulipesätussahdus polttimen sytyttämisen yhteydessä johtuen siitä, että öljyn virtausmäärä on liian suuri. Polttimen yhdyssäädin ei ole minimiliekkiasennossa, esim. rajakatkaisija- tai asennusviasta johtuen. - Henkilövahinkojen todennäköisyys hyvin pieni. Jos henkilövahinkoja syntyy ne ovat lieviä. - Rakenteellisten vaurioiden mahdollisuus (lähinnä polttimille). Polttimen kiinnityksen heikentyminen. Polttimen irtoaminen hyvin epätodennäköistä. - Polttimen kunnossapito, yhdyssäätimen kunto tarkastetaan vuosihuollossa. - Käynnistys tehdään yleensä automaatiojärjestelmän kautta. 2 1 1 4 - Maalataan lattiaan polttimen etupuolelle merkintä vaarallisesta alueesta. Vastuuhenkilö Aikataulu - Selvitetään voidaanko logiikkaan asentaa suojaus sytytysöljyvirtauksen rajoittamiseksi. Vastuuhenkilö Aikataulu 2. Höyryn purkautuminen kattilaan kattilan vesitilan huollon/tarkastuksen yhteydessä (toinen kattila höyryntuotannossa) Sulkuventtiilit eivät pidä tai ne avataan vahingossa. - Kaksi, maksimissaan kolme henkilöä vaarassa saada hyvin vakavia palovammoja. Vammat voivat johtaa kuolemaan. - Ei omaisuusvahinkoja. - Toimiaan yleisten säädösten ja ohjeiden mukaisesti, huollon/tarkastuksen Kohteena olevan kattilan erottaminen höyrylinjasta kahdella sulkuventtiilillä. 1 4-4 - Otetaan Miehiä työssä kyltti käyttöön ko. tilanteissa. Asian ohjeistaminen, kouluttaminen ja kylttien hommaaminen. Vastuuhenkilö Aikataulu T = Tapahtuman todennäköisyys ( 1 5 ), H = henkilövahinkojen vakavuus ( 1 5 ), O = omaisuusvahinkojen vakavuus ( 1 5 ), R = vaaratilanteen merkittävyys ( riski )
B13 VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI Kohde : Firma X:n höyrykattilalaitos Tarkasteltava kokonaisuus: Öljysäiliöalue Osallistujat: Analyysin pvm: 7 ja 9. 8.01 Sivu: 1 ( 1 ) Vaaraa aiheuttava tilanne syyt tapahtumaketju Seuraukset henkilövahingot omaisuusvahingot ympäristövahingot Luokitus T H 0 R Toimenpide-ehdotukset ja Kommentit vastuuhenkilö toteutusaikataulu Nykyinen varautuminen käyttö ja kunnossapito ohjeistus automaatio- ja suojausjärjestelmät Seuranta - Öljysäiliön huoltotyöt, tukehtuminen - Työskentely öljysäiliön sisäpuolella. Puutteellinen säiliön tuuletus. - Maksimissaan kaksi henkilön kuolemaan johtanut tapaturma. - Ei omaisuusvahinkoja - Säiliön huolellinen tuuletus. - Säiliön happipitoisuuden tarkistus ennen töiden aloittamista. - Kunnossapidon ohjeet 2 4-8 - Työlupakäytännön tarkka noudattaminen - Öljysäiliön ja kattilarakennuksen väliseen öljyputkeen tulee vuoto - Virtausta ylläpitää öljysäiliössä oleva hydrostaattinen paine - Ei henkilövahinkoja - Ei omaisuusvahinkoja - Öljyn leviäminen mahdollisesti maaperään. Ominaisuuksiensa vuoksi öljy ei leviä laajalle alueelle eikä imeydy helposti maaperään. - Öljyputki on sijoitettu betonikouruun. - Päivittäiset tarkastuskäynnit; havaitaan jos öljyputkien nousukaivossa on öljyä. - Vuoto ohjattu öljynerotuskaivoihin, joissa ylärajahälytys valvomoon. 3-1 3 - Asennetaan pintahälytin öljyn pumppaushuoneessa olevaan öljyputkien nousukaivoon. - Millä tavoin varmistetaan betonikourun kunto? Käytetyt menettelytavat? Vastuuhenkilö Aikataulu jne T = Tapahtuman todennäköisyys ( 1-5 ), H = henkilövahinkojen vakavuus ( 1-5 ), O = omaisuusvahinkojen vakavuus ( 1-5 ), R = vaaratilanteen merkittävyys ( riski )
B14 VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI Kohde: Firma X:n höyrykattilalaitos Tarkasteltava kokonaisuus: Suojausjärjestelmät Osallistujat: Analyysin pvm: 14. ja 16. 08.01 Sivu: 1 ( 1 ) Vaaraa aiheuttava tilanne syyt tapahtumaketju Seuraukset henkilövahingot omaisuusvahingot ympäristövahingot Luokitus T H 0 R Toimenpide-ehdotukset ja Kommentit vastuuhenkilö toteutusaikataulu Nykyinen varautuminen käyttö ja kunnossapito ohjeistus automaatio- ja suojausjärjestelmät Seuranta - Öljyn esilämmittimen rajoitustermostaatti ei toimi - Anturivika, sähköpiirin vika, mekaaninen vika, koskettimet " hitsautuneet " kiinni - Öljyn ylikuumeneminen, öljysumua purkautuu ulos - Todennäköisesti ei henkilövahinkoja - Mahdollisen tulipalon seurauksena omaisuusvahinkoja. - Todennäköisesti ei ympäristövahinkoja - määräaikaistarkastukset/testaukset - kunnossapidon ohjeistus 3-2 6 - Kuivakiehuntasuojan toimimattomuus - Anturivika, sähköpiirin vika - Ei henkilö-, omaisuus- eikä ympäristövahinkoja - Järjestelmä kahdennettu. - Toinen kuivakiehuntasuoja toimii. 4 - - - - Laitoksen ja kaukokäyttövalvomon liikenneyhteys katkeaa - Käyttökeskeytys mahdollinen, jos tietoliikenneyhteyden vika ei poistu tai laitosta ei miehitetä tietoliikenneyhteyden katkeamisen jälkeen aikakelloon ohjelmoidun ajan puitteissa. - - Linjavalvontajärjestelmä valvoo tietoliikenneyhteyttä jatkuvasti ja ilmoittaa, jos yhteys menetetään. 4 - - - T = Tapahtuman todennäköisyys ( 1-5 ), H = henkilövahinkojen vakavuus ( 1-5 ), O = omaisuusvahinkojen vakavuus ( 1-5 ), R = vaaratilanteen merkittävyys ( riski )
B15 VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI Kohde: Firma X: höyrykattilalaitos- Tarkasteltava kokonaisuus: Maakaasuputkisto Osallistujat: Analyysin pvm: 21. ja 24.08.01 Sivu: 1 ( 1 ) Vaaraa aiheuttava tilanne syyt tapahtumaketju Seuraukset henkilövahingot omaisuusvahingot ympäristövahingot Luokitus T H 0 R Toimenpide-ehdotukset ja Kommentit vastuuhenkilö toteutusaikataulu Nykyinen varautuminen käyttö ja kunnossapito ohjeistus automaatio- ja suojausjärjestelmät Seuranta - Maakaasun pääsulku ei sukeudu - Mekaaninen vika - Vuodonilmaisusäiliöstä nähdään, jos venttiili vuotaa. - Kaasu purkautuu ulos - Ei välitöntä vaaratilannetta - Säännöllinen huolto kunnossapidon ohjeiden mukaan. - Maakaasuvuodonilmaisin ei toimi. - Sulake ei toimi. Anturipiirin kaapeli katkennut. Sähkövika. Anturi irronnut tai löysä. - Hälytysvalo ei toimi. Kaasua purkautuu kattilahuoneeseen. Tulipalo mahdollinen - Mahdollista räjähdyksen tai tulipalon seurauksena yhden henkilön vakava loukkaantuminen. - Mahdollista laitoksen tuhoutuminen tulipalon seurauksena. - Ei ympäristövahinkoja - Kunnossapidon ohjeistus tarkastuksista. - Turvallisuussuunnitelman ohjeet maakaasuvuodosta - Työlupakäytäntö - Anturipiiri kaapeli uusitaan - Anturi kiinnitetään paikalleen T = Tapahtuman todennäköisyys ( 1-5 ), H = henkilövahinkojen vakavuus ( 1-5 ), O = omaisuusvahinkojen vakavuus ( 1-5 ), R = vaaratilanteen merkittävyys ( riski )