Luonnonkivisen laastilla kiinnitetyn sisäseinälaatoituksen suunnitteluohje Marraskuu 2003
ALKUSANAT Nämä ohjeet perustuvat TEKESin KIVI-teknologiaohjelmaan kuuluneessa projektissa: Luonnonkivilaatoitustuotteet. Luonnonkiven käytön suunnitteluohjeita saatuihin tuloksiin. Hankkeen rahoittivat TEKES, Oy Optiroc Ab, Kiviteollisuusliitto ry sekä VTT. Projekti toteutettiin VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa. Projektin tulosten perusteella laadittiin seuraavat suunnitteluohjeet: Julkisivun laastilla kiinnitetyn luonnonkivilaatoituksen suunnitteluohje Märkätilojen luonnonkivisen lattiapäällystyksen suunnitteluohje Kuivien sisätilojen lattiapäällystyksen suunnitteluohje Luonnonkivisen laastilla kiinnitetyn sisäseinälaatoituksen suunnitteluohje Suunnitteluohjeet ovat saatavissa Kiviteollisuusliiton www-sivuilla osoitteessa http://www.finstone.com. Tutkimuksen johtoryhmätyöskentelyyn ja ohjeiden laatimistyöryhmän työskentelyyn osallistuivat Timo Rautanen Optiroc Oy Ab puheenjohtaja Eeva-Liisa Hannu Lemminkäinen Oyj Pauli Immonen Suomen Graniittikeskus Oy Pekka Jauhiainen Kiviteollisuusliitto ry Jukka Järvinen Tulikivi Oyj Erkki Jääskeläinen TEKES Tapio Laari Suomen Graniittikeskus Oy Pekka Mesimäki Stonecon Oy Eero Pekuri Tulikivi Rakennuskivet Oy Lasse Pulli Tulikivi Rakennuskivet Oy Timo Ruoppa Kivitimo Oy Juha Sivonen Tulikivi Oyj Fred Sundén maxit-group Kari Öhrnberg Lemminkäinen Oyj Markku Leivo VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Lasse Mörönen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kalervo Orantie VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liisa Salparanta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka sihteeri Kiviteollisuusliitto ry
LUONNONKIVISEN LAASTILLA KIINNITETYN SISÄSEINÄ- LAATOITUKSEN SUUNNITTELUOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALUE JA OHJEEN LIITTYMINEN MUIHIN OHJEISIIN... 2 1.1 Ohjeen käyttöalue... 2 1.2 Suunnitteluohjeet... 2 1.3 Tuotestandardit... 2 2 LAATOITUSALUSTA... 3 3 KIINNITYS- JA SAUMAUSLAASTI... 8 4 KIVEN TAUSTAPINTA... 9 5 MITOITUS... 10 5.1 Luonnonkivilaatat... 10 5.2 Laattasaumat... 10 5.3 Liikuntasaumat... 10 6 LAADUNVARMISTUS TYÖMAALLA... 13 6.1 Alusta ennen laatoitusta... 13 6.2 Työnaikainen laadunvarmistus... 14 6.3 Valmis laatoitus... 15 KIRJALLISUUTTA... 15 LIITE 1 Luonnonkivilaatoituksen kiinnityssysteemin muodonmuutoskyky LIITE 2 Ohjeen laadinnan yhteydessä liitteen 1 mukaisesti testattujen luonnonkivilaattojen kiinnityssysteemien muodonmuutoskyky. 1
1 SOVELTAMISALUE JA OHJEEN LIITTYMINEN MUIHIN OHJEISIIN 1.1 Ohjeen käyttöalue Tämä suunnitteluohje käsittää sekä kuivien sisätilojen että märkätilojen seinien luonnonkivilaatoituksen suunnittelun ja mitoituksen, kun laattojen kiinnitys tehdään kiinnityslaastilla, vedeneristeen ja kiinnityslaastin tai laakerointikerroksen ja kiinnityslaastin yhdistelmällä, joka täyttää kohdassa 3 esitetyn ominaisuusvaatimusprofiilin. Ohje koskee betoni-, kevytsoraharkko-, kahitiili-, Kahi-väliseinäpontti-, ACO-kevytbetonielementti- ja Siporex-väliseinälaattaseiniä. Kun kyseessä on vanhan kohteen saneeraus, jossa ei enää tapahdu kuivumiskutistumista, tämä ohje soveltuu muilta osin kuin liikuntasaumojen osalta. Ohje perustuu Kurun harmaalla, Korpilahden mustalla, Ylämaan ruskealla, Nunnanlahden vuolukivellä ja Carraran marmorilla tehtyihin tutkimuksiin. 1.2 Suunnitteluohjeet Sisäseinän luonnonkivilaatoituksen suunnitteluohjeita annetaan julkaisuissa: RT 30-10342 Luonnonkiviset lattiat, portaat ja seinät sisätiloissa. Rakennustietosäätiö, 1987, 17 s. RT 14-10668 SisäRYL 2000. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen sisätyöt. Rakennustietosäätiö, 1998, 416 s. RT 14-10652 RunkoRYL 2000. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen runkotyöt. Rakennustietosäätiö, 1998, 434 s. Mesimäki Pekka, Luonnonkivirakenteiden suunnitteluohje. Kiviteollisuusliitto ry. Helsinki 1997. 197 s. + liitt. 7s. Laatoitusopas 02-03. Luonnonkivilaattojen asennusohjeet. Tulikivi. 2002. 58 s. Suunnittelussa noudatetaan edellä mainittujen julkaisujen ohjeita elleivät ne ole ristiriidassa tämän ohjeen tai eurooppalaisen standardoinnin kanssa. Mikäli edellä mainituista julkaisuista on ilmestynyt uudempi painos noudatetaan uusimman painoksen ohjeita. 1.3 Tuotestandardit Sisäseinien luonnonkivilaatoitukseen käytettävien tuotteiden eurooppalainen standardointi on kesken. Valmisteilla on standardi: pren 12057 Natural stone - Finished products, modular tiles - Specifications. Valmiina on standardi: EN 12004 Adhesives for tiles - Definitions and specifications. (Standardia sovelletaan luonnonkivilaatoitukseen) 2
2 LAATOITUSALUSTA Luonnonkivilaatoitus tehdään alustalle, joka on rakennusosakohtaisten vaatimusten mukainen /3, 6/. Laatoitusalustan tulee olla puhdas eikä siinä saa olla muottiöljyn jäämiä. Betonialustan runkoaineen maksimiraekoon tulee olla vähintään 16 mm. Laatoitusalustaa koskevia vaatimuksia esitetään kohdassa 1.2 luetelluissa julkaisuissa. Tässä esitetään suhteellista kosteutta, pinnan vetolujuutta ja pinnan tasaisuutta koskevat vaatimukset sekä kuivumiskutistuman arviointimenetelmiä. Suhteellinen kosteus Laatoitusalustan laatoituksen jälkeen tapahtuvan kuivumiskutistuman suuruus riippuu laatoitusalustan laatoitusajankohdan suhteellisesta kosteudesta. Kutistuman kannalta suositeltavinta on antaa laatoitusalustan kuivua vähintään taulukon 1 mukaisiin suhteellisen kosteuden arvoihin. Mikäli esimerkiksi rakentamisaikataulu ei mahdollista alustan kuivumista taulukon 1 mukaisiin arvoihin laatoitus voidaan tehdä kosteammalle alustalle, mutta tällöin liikuntasaumaväliä on tihennettävä. Mikäli kiinnityslaastin alla käytetään laakerointikerrosta, esim. vedeneristysmassaa, alustan suhteellinen kosteus ei saa ylittää tuotekohtaista suurinta sallittua suhteellista kosteutta. Kohdassa 5.3 annetaan suurin mahdollinen liikuntasaumaväli, kun alustan kosteus laatoitusajankohtana on taulukon 1 mukainen tai suurempi. Taulukko 1. Laatoitusalustan suositeltava suurin sallittu suhteellinen kosteus laatoitushetkellä. Laatoitusalustan materiaali Suositeltava suurin sallittu suhteellinen kosteus, % Betoni 80 Kevytsoraharkko 80 tai 1 kk lämpö päällä Kahitiili 85 Kahi-väliseinäpontti 85 ACO-kevytbetonielementti 80 tai 1 kk lämpö päällä Siporex-väliseinälaatta 85 tai 1 kk lämpö päällä Rakenteen kuivumisaika riippuu mm. laatoitusalustan materiaalista, rakenneratkaisusta, ja ympäristöolosuhteista. Betonirakenteiden kuivumista voidaan arvioida Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi -julkaisussa esitetyn menetelmän mukaisesti /9/ Edellä mainitussa julkaisussa annetaan erilaisten sisätiloihin rajoittuvien betonilattia- ja seinärakenteiden kuivumisajan arvioimisohjeet. Esimerkiksi massiivisen teräsbetonilaatan (välipohja/ väliseinä) kuivumisaika tavoitekosteuteen lasketaan kaavasta /9/: 3
Peruskuivumisaika nähdään kuvan 1 käyrästä, kertoimet kuvan 2 taulukoista ja kuivumisen arviointisyvyydet kuvasta 3. Paikallavalettu massiivinen tb-rakenne. Peruskuivumiskäyrä Betonin RH (%) Aika viikkoina Kuva 1. Paikallavaletun massiivisen teräsbetonirakenteen peruskuivumiskäyrä /9/. 4
Kuva 2. Paikallavaletun massiivisen teräsbetonirakenteen kuivumisaika-arvionlaskennassa käytettävät kertoimet /9/. Kuva 3. Paikallavaletun massiivisen teräsbetonirakenteen kuivumisen arviointisyvyydet, d /9/. 5
Esimerkki /9/: 200 mm paksu välipohja, betoni K30 (v/s=0,7), kastunut yli 2 viikkoa, kuivatuksen alettua olosuhteet 25 ºC/50 %RH. Tavoitekosteus 85 %. (perusaika 37 viikkoa) (v/s-kerroin 1,0) (paksuuskerroin 0,7) (kuivumissuuntakerroin 1,0) (olosuhdekerroin 0,7) (kastumiskerroin 1,5) = 37 1,0 0,7 1,0 0,7 1,5 = 27,2 27 viikkoa Kuva 4 havainnollistaa kuivumisnopeuden ja kuivumiskutistuman riippuvuutta laatoitusalustan materiaalista /18/. Kuvan tulokset koskevat erään tutkimuksen tietyissä olosuhteissa säilytettyjä koeseiniä eikä niitä voi sellaisenaan yleistää. 6
RH, % 100 90 80 70 60 50 40 Kevytbetoni 30 20 10 RH - Kutistuma, promilleja Kalkkihiekka Betoni Kevytsorabetoni 0-0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 Kutistuma, promilleja Aika - Kutistuma Kutistuma, promilleja 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2 Kevytsorabetoni Betoni Kalkkihiekka 0 10 20 30 40 50 60 70 Kevytbetoni Aika, viikkoja 120 Aika - RH 100 80 RH, % 60 Kalkkihiekka Kevytbetoni Betoni 40 20 Kevytsorabetoni 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Aika, viikkoja Kuva 4. Eräässä tutkimuksessa eri materiaaleista valmistettujen samoissa olosuhteissa säilytettyjen koeseinien suhteellisen kosteuden ja kutistuman mittaustuloksia. Betoniseinän mittaus on aloitettu 3 viikon kuluttua valusta ja muiden seinien viikon kuluttua muurauksesta. Mittaukset jatkuivat 80 viikkoa. Täydelliset mittaustuloskäyrät esitetään viitteessä /18/. Tulokset havainnollistavat eri materiaalien kuivumis- ja kutistumakäyttäytymistä. Tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä /18/. Työmaalla suhteellinen kosteus on aina mitattava ennen laatoitusta. 7
Pinnan vetolujuus Laatoitettavan betoniseinän pinnan vetolujuuden on oltava vähintään 0,8 MPa. Mikäli laatoitettava betonipinta on tasoitettu tasoitteella, vetolujuusvaatimus koskee tasoitettua pintaa. Pinnan tasaisuus Paikallavaletun seinän on käyristymän osalta täytettävä by 39:n erikoisluokan vaatimus ja elementtirakenteisen seinän on käyristymän osalta täytettävä Betonielementtien toleranssit -julkaisun erikoisluokan vaatimus /7, 8/. Paikallavaletun seinän suurin sallittu käyristymä erikoisluokassa on L/400 /7/. Elementtirakenteisen seinän suurin sallittu käyristymä erikoisluokassa on L/600 /8/. L on pilariväli/ elementin pituus. Tasoitetun alustan suurimmat sallitut tasaisuuspoikkeamat esitetään taulukossa 2. Taulukko 2. Laatoitettavan seinän suurimmat sallitut tasaisuuspoikkeamat. Mittausluokka L, mm Suurin sallittu poikkeama, mm Hammastus 0 Enintään 200 1 Enintään 700 2 Enintään 2000 4 Enintään 7000 7 Yli 7000 10 3 KIINNITYS- JA SAUMAUSLAASTI Kuivatiloissa kiinnityssysteemin muodonmuutoskyvyn parantamiseksi kiinnityslaastin alla voidaan käyttää laakerointikerrosta. Laakerointikerros voi olla esimerkiksi märkätiloihin tarkoitettu vedeneristysmassa. Kiinnityslaastin, vedeneristeen ja kiinnityslaastin tai laakeroinnin ja kiinnityslaastin yhdistelmän tulee täyttää eurooppalaisen standardin SFS-EN 12004 perusominaisuusvaatimusten lisäksi muodonmuutoskykyvaatimus. SFS-EN 12004:n mukaiset vaatimukset ja todentamismenetelmät esitetään taulukossa 3. Muodonmuutoskykyvaatimus ja sen todentamismenetelmä esitetään taulukossa 4. Taulukossa 4 annetaan kaksi muodonmuutoskyvyn vaatimustasoa. Kumpaakin vaatimustasoa vastaavat suurimmat sallitut liikuntasaumavälit esitetään kohdassa 5.3. 8
Taulukko 3. Kiinnityslaastin, vedeneristeen ja kiinnityslaastikerroksen tai laakerointi- ja kiinnityslaastikerroksen yhdistelmältä hyväksymiskokeissa vaadittavat SFS-EN 12004 mukaiset perusominaisuudet ja vaatimustenmukaisuuden todentamismenetelmät. Ominaisuus Vaatimus Testausmenetelmä Vetotartuntalujuus 0,5 N/mm 2 SFS-EN 1348 kohta 8.2 28 vrk kovettumisen jälkeen Vetotartuntalujuus märkänä 0,5 N/mm 2 SFS-EN 1348 kohta 8.3 7 vrk kovettumisen ja 21 vrk vesisäilytyksen jälkeen Vetotartuntalujuus 14 vrk kovettumisen, 0,5 N/mm 2 SFS-EN 1348 kohta 8.4 14 vrk lämpösäilytyksen +70 ºC ja 1 vrk jäähtymisen jälkeen Avoaika: vetotartuntalujuus avoajalla 20 min 0,5 N/ mm 2 SFS-EN 1346 Taulukko 4. Kiinnityssysteemiltä vaadittava muodonmuutoskyky. Muodonmuutoskykyluokka Muodonmuutoskyky Testausmenetelmä 1 1,0 mm Liitteen 1 mukainen leikkauslujuuskoe 1) 2 0,3 mm Liitteen 1 mukainen leikkauslujuuskoe 1) 1) Liitteen 1 mukaisesti todennettu muodonmuutoskyky koskee testatun paksuista vedeneristys-/laakerointi- ja kiinnityslaastikerrosta. Liitteessä 2 esitetään tämän ohjeen laadinnan yhteydessä testatut eri muodonmuutoskykyluokkiin kuuluvat kiinnityssysteemit. Saumauslaastin ominaisuusvaatimukset ovat eurooppalaisen standardin SFS-EN 13888 mukaiset. 4 KIVEN TAUSTAPINTA Tartuntapinnalla ei saa olla pölyä tai muita tartuntaa heikentäviä epäpuhtauksia. 9
5 MITOITUS 5.1 Luonnonkivilaatat Yleisimmät laattapaksuudet ovat 10, 20 ja 30 mm. Yleisimmät kivilaattakoot ovat /6/. 150 300 mm 2 300 300 mm 2 300 600 mm 2 300 vapaa pituus mm 2 400 400 mm 2 Ohutlaattojen (paksuus korkeintaan 12 mm) on oltava standardin pren 12057 mukaiset. Ohutlaatan kokonaispinta-ala on 0,4 m 2 ja pitemmän sivun suhde lyhempään on korkeintaan 3:1 /6/. Kun kivilaatan paksuus on yli 12 mm, laattojen on oltava standardin pren 12058 mukaiset. 5.2 Laattasaumat Saumojen leveys on tavallisesti 2-3 mm. /5/ 5.3 Liikuntasaumat Liikuntasauma sijoitetaan: Aina rakennuksen rungon liikuntasauman kohdalle /1, 5, 6/ Aina seinän kulma- ja nurkkakohtiin /1, 5, 6/ Aina laatoituksen yläosan ja ylemmän pohjarakenteen liitoskohtaan /1, 5, 6/ Aina kohtiin, joissa on odotettavissa rakenteiden liikkeitä /1, 5, 6/ Vaakasuunnassa korkeintaan taulukossa 5 esitetyin välein Pystysuunnassa korkeintaan taulukossa 6 esitetyin välein Kuivatilassa liikuntasauma ulottuu kiinnityslaastikerroksen läpi ja voi ulottua mahdollisen laakerointikerroksen läpi. Märkätilassa liikuntasauma ulottuu kiinnityslaastikerroksen läpi, mutta ei vedeneristeen läpi. Kuivatilan ja märkätilan laatoituksen liikuntasauman rakenne esitetään kuvassa 5. Saumausaineista ei saa vapautua liuottimia tai rasva-aineita, jotka tunkeutuvat kiveen ja värjäävät kiven märän näköiseksi. Silikonituotteita liikuntasaumoihin käytettäessä on varmistettava, että ne soveltuvat luonnonkivien kiinnitykseen tai saumaukseen. 10
Kuivatila Laakerointikerros Kiinnityslaasti Kivi Elastinen saumamassa Saumanauha Märkätila tai kuivatila Vedeneriste Kiinnityslaasti Kivi Elastinen saumamassa Saumanauha Kuva 5. Liikuntasauman rakenne. Taulukoissa 5 ja 6 esitetään laatoitusalustan laatoitusajankohdan suhteellisesta kosteudesta riippuva suurin sallittu liikuntasaumaväli. Taulukoiden 5 ja 6 arvot koskevat n. 10 mm:n paksuisia laattoja. Taulukossa 5 esitetään vaakasuuntaisten liikuntasaumojen suurin suositeltava pystysuuntainen välimatka. Kun kyseessä on ei-kantava rakenne, kyseinen liikuntasaumaväli on sama kuin taulukossa 6 esitetty pystysuuntaisten liikuntasaumojen suurin suositeltava vaakasuuntainen välimatka. Useassa tapauksessa suurin suositeltava liikuntasaumaväli on suurempi kuin tavanomainen kerroskorkeus, jolloin vaakasuuntaisten liikuntasaumojen välimatka määräytyy tämän kappaleen alussa mainittujen rakenteellisten seikkojen perusteella. Taulukoiden 5 ja 6 suurimmat sallitut liikuntasaumavälin arvot eivät koske saneerauksia vanhoissa kohteissa, joissa ei enää tapahdu kuivumiskutistumista. Vanhojen kohteiden saneerauksissa liikuntasaumat tehdään rakenteen edellyttämiin kohtiin. Liikuntasaumaväli kentän molempiin suuntiin määräytyy luonnonkivilaatan pitemmän sivumitan mukaan. Liikuntasaumaväliä voidaan kasvattaa leventämällä kivien välistä saumaa ja liikuntasaumaa. Jos kivien välisiä saumoja tai liikuntasaumoja kavennetaan, liikuntasaumaväli pienenee. Kun kiinnityssysteemin muodonmuutoskyky on 1,0 mm, liikuntasauman suositeltava minimileveys on 5 mm. Näin minimoidaan riskiä, että liikuntasauma käytännön olosuhteissa jäisi liian pieneksi ( 2 mm). 11
Taulukko 5. Laatoitusalustan suhteellisesta kosteudesta riippuva suurin suositeltava vaakasuuntaisten liikuntasaumojen väli. Kiinnityssysteemin muodonmuutoskykyluokka liitteen 1 mukaisesti testattuna 1 mm 0,3 mm Kiven pitempi sivumitta, mm 150 300 600 600 150 300 600 600 Kivien välisen sauman leveys, mm 2-3 *) 5 2-3 *) 5 Liikuntasauman leveys, mm 6 10 6 10 Laatoitusalustan materiaali Betoni Betoni Kevytsoraharkko **) ACOkevytbetonielementti Siporexväliseinälaatta**) Kahitiili **) Kahi-väliseinäpontti **) Alustan RH laatoitusajankohtana % Suurin suositeltava liikuntasaumaväli, m Kantava rakenne 80 4 6 ****) 2 ***) 90 3 5 ****) 2 ***) Ei kantava rakenne 80 9 ***) 4 ***) 5 ***) 90 6 ***) 2 3 80 tai 1 kk lämpö 7 ***) 2 4 päällä ***) 85 6 ***) 2 3 80 tai 1 kk lämpö 6 ***) 2 3 päällä 85 tai 1 kk lämpö päällä 85 12 ***) 12 ***) 12 ***) 12 ***) 10 12 5 5 6 7 ***) ***) ***) ***) ***) ***) 12 ***) *) Kivien välisen sauman leveys ei vaikuta merkittävästi suurimpaan suositeltavaan liikuntasaumaväliin, kun kivien välisen sauman leveys on 2-3 mm. Kun saumaleveys on kapeampi kuin 2 mm laatoitus toimii käytännössä yhtenäisenä laattakenttänä. **) Samaa liikuntasaumaväliä käytetään myös kantavalle rakenteelle. ***) Vaakasuuntaista liikuntasaumaa ei yleensä tarvita yhden kerroskorkeuden laatoituksessa. ****) Ei ole suositeltava. 12
Taulukko 6. Laatoitusalustan suhteellisesta kosteudesta riippuva suurin suositeltava pystysuuntaisten liikuntasaumojen väli. Kiinnityssysteemin muodonmuutoskykyluokka liitteen 1 mukaisesti testattuna 1 mm 0,3 mm Kiven pitempi sivumitta, mm 150 300 600 600 150 300 600 600 Kivien välisen sauman leveys, 2-3 *) 5 2-3 *) 5 mm Liikuntasauman leveys, mm 6 10 6 10 Laatoitusalustan Alustan RH Suurin suositeltava liikuntasaumaväli, m materiaali laatoitusajankohtana% Betoni 80 9 4 5 90 6 2 3 Kevytsoraharkko 80 tai 1 kk lämpö päällä 7 2 4 ACOkevytbetonielementti Siporexväliseinälaatta Kahitiili Kahiväliseinäpontti 85 6 2 3 6 2 3 80 tai 1 kk lämpö päällä 85 tai 1 kk 12 12 12 lämpö päällä 85 12 12 10 12 5 5 6 7 *) Kivien välisen sauman leveys ei vaikuta merkittävästi suurimpaan suositeltavaan liikuntasaumaväliin, kun kivien välisen sauman leveys on 2-3 mm. Kun sumaleveys on kapeampi kuin 2 mm laatoitus toimii käytännössä yhtenäisenä laattakenttänä. 6 LAADUNVARMISTUS TYÖMAALLA 6.1 Alusta ennen laatoitusta Kohdassa 1.2 luetelluissa julkaisuissa esitettyjen laatoitusalustan vaatimusten täyttyminen todetaan kyseisissä julkaisuissa esitetyin todentamismenetelmin. Betonisen seinän pinnan vetolujuus määritetään standardin ISO 4624-1978 mukaisesti. Määrityksiä tehdään kolme jokaista alkavaa 1000 m 2 kohti. Betonialustan suhteellinen kosteus mitataan laatoitusalustaan tehdyistä porarei istä. Massiivisen teräsbetoniseinän kosteus mitataan Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi -julkaisussa esitetyn menetelmän mukaisesti /9 /. Seinän tasaisuus mitataan RT 14-10373:n mukaisesti /4/. 13
6.2 Työnaikainen laadunvarmistus Työssä noudatetaan tuotekohtaisia ohjeita sekä kohdassa 1.2 lueteltujen julkaisujen ohjeita. Vaativissa kohteissa ja suuria laattoja käytettäessä on suositeltavaa käyttää menetelmää, jossa kiinnityslaasti levitetään myös laatan takapintaan ennen kiinnittämistä. Työn tekijällä tulee olla käytössään tuotteen käyttöohjeet sekä käyttöturvallisuustiedote työn tekijälle ymmärrettävällä kielellä. Etenkin suurissa ja merkittävissä kohteissa mallilaatoituksen teko on suositeltavaa. Laattatartunta voidaan tarvittaessa mitata mallilaatoituksesta. Laattojen tartuntalujuuden on oltava vähintään 0,5 N/mm 2. Tartuntalujuus määritetään SFS 5446:n mukaisesti. Tuotteen avoaika ei saa ylittyä. Avoajan ylittyminen johtaa puutteelliseen tartuntaan. Kiinnityslaastin tulee täyttää laatan pinta. Kiinnityslaastin tartuntapinta-ala ja se, ettei avoaika ole ylittynyt tarkastetaan asennuksen aikana vetämällä valmiiksi asennettu laatta irti ja tarkastamalla laatan taustapinta sekä kiinnityslaastikerroksen pinta. Esimerkki onnistuneesta ja epäonnistuneesta laatan asennuksesta esitetään kuvassa 6. Kuva 6. Asennetut, irti vedetyt laatat. Kiinnityslaastin levitys vasemman puoleisen laatan taustapinnalle on epäonnistunut. Kiinnityslaastin levitys oikeanpuoleisen laatan taustapinnalle on onnistunut ja laasti täyttää laatan pinnan (Optiroc Oy Ab). 14
6.3 Valmis laatoitus Kohdassa 1.2 luetelluissa julkaisuissa esitettyjen valmiin laatoituksen vaatimusten täyttyminen todetaan kyseisissä julkaisuissa esitetyin todentamismenetelmin. KIRJALLISUUTTA 1. RT 30-10342 Luonnonkiviset lattiat, portaat ja seinät sisätiloissa. Rakennustietosäätiö, 1987, 17 s. 2. RT 14-10668 SisäRYL 2000 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen sisätyöt. Rakennustietosäätiö, 1998, 416 s. 3. RT 14-10652 RunkoRYL 2000 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen runkotyöt. Rakennustietosäätiö, 1998, 434 s. 4. RT 14-10373 Tasaisuuden mittaus. Rakennustietosäätiö, 1988, 4 s. 5. Mesimäki Pekka, Luonnonkivirakenteiden suunnitteluohje. Kiviteollisuusliitto ry. Helsinki 1997. 197 s. + liitt. 7s. 6. Laatoitusopas 02-03. Luonnonkivilaattojen asennusohjeet. Tulikivi. 2002. 58 s. 7. By 39. Paikallavalettujen betonirakenteiden toleranssit.2003. Suomen Betoniyhdistys r.y., Rakennusteollisuuden keskusliitto RTK. Lahti. 1995. 32 s. 8. Betonielementtien toleranssit. 2003. Betonikeskus ry, Suomen Betonitieto Oy. Lahti 2003. 31 s. 9. Merikallio T. Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi. Suomen betonitieto. Helsinki 2002. 58 s. 10. SFS-EN 1348 Adhesives for tiles. Determination of tensile adhesion strength for cementitious adhesives. 7 s. 11. SFS-EN 1346 Adhesives for tiles. Determination of open time. 6 s. 12. SFS-EN 12004 Adhesives for tiles. Definitions and specifications. Laattojen kiinnitysaineet. Määritelmät ja spesifikaatiot. 9 s. 13. SFS-EN 12002 Adhesives for tiles. Determination of transverse deformation for cementitious adhesives and grouts. 10 s. 14. SFS-EN 13888 Grouts for tiles. Definitions and specifications. Laattojen saumauslaastit. Määritelmät ja määrittelyt. 15 s. 15. pren 12057 Natural stone - Finished products, modular tiles - Specifications. 16. SFS 5446 Betoni. Tartuntalujuus. 2 s. 17. SIS 1804171 Färg och lack - Bestämning av vidhäftning - Dragprovning. 12 s. 18. TEKESin KIVI-teknologiaohjelman projekti: Luonnonkivilaatoitustuotteet: kiinnitys- ja saumausaineiden vaatimukset Loppuraportti. Marraskuu 2003. 28 s. 19. ISO 4624-1978 Paints and Varnishes. Pull off test for adhesion. 7 s. 15
LIITE 1(2)( LUONNONKIVILAATOITUKSEN KIINNITYSSYSTEEMIN MUODONMUUTOSKYKY 1 Soveltamisala Menetelmän tarkoituksena on mitata luonnonkivilaatoituksen kiinnityssysteemin muodonmuutoskyky. Kiinnityssysteemillä tarkoitetaan vesieristeen tai muun laakerointikerroksen ja kiinnityslaastin yhdistelmää tai pelkkää kiinnityslaastia. Koetulos koskee kokeessa käytettyjä vesieristyksen/laakerointikerroksen ja kiinnityslaastin kerrospaksuuksia. 2 Koekappaleet ja niiden valmistus Koekappaleet ovat kuvan 1 mukaisia kolmesta kivilaatasta ja kahdesta kiinnityslaastin ja vesieristyksen/laakerointikerroksen yhdistelmästä koostuvia kappaleita. Kivilaatat ovat Kurun harmaata ja niiden testauspinta on raamisahattu pesty. Laattojen koko on 100 100 mm 2. Kivilaatat kiinnitetään toisiinsa kuvan 1 mukaisesti 80 100 mm 2 :n alalta. Koekappaleita säilytetään vakio-olosuhteissa 28 ± 2 C, RH 50 ± 5 %, ilmavirtaus 0,2 m/s. Koekappaleiden lukumäärä on 3. Laatoitusalusta Vesieriste/ Laakerointikerros Kiinnityslaasti 75 mm 100mm Kivilaatta Kuva 1. Koekappale. 3 Kokeen suoritus Koekappaleet kuormitetaan aikaisintaan 28 vrk:n ikäisinä. Koekappaleita kuormitetaan kuvan 1 mukaisesti nopeudella 0,08 mm/min. Muodonmuutos mitataan 0,01 mm:n tarkkuudella maksimikuormalla sekä 0,5 MPa:n kuormalla maksimikuorman saavuttamisen jälkeen..
2(2)( LIITE 111( 4 Koetulokset Koetuloksista lasketaan muodonmuutoksen keskiarvo maksimikuormalla sekä 0,5 MPa:n kuormalla maksimikuorman saavuttamisen jälkeen. Muodonmuutoskyky on maksimikuorman jälkeisellä 0,5 MPa:n kuormalla saavutettu muodonmuutos. 5 Testausselostus Testausselostuksessa ilmoitetaan: - testattujen tuotteiden tunnisteet - kokeessa käytetyt testattujen tuotteiden kerrospaksuudet - viittaus tähän menetelmäkuvaukseen - muodonmuutoksen keskiarvo 0,1 mm:n tarkkuudella maksimikuormalla sekä 0,5 MPa:n kuormalla maksimikuorman saavuttamisen jälkeen.
LIITE 2 1(1) Ohjeen laadinnan yhteydessä liitteen 1 mukaisesti testattujen luonnonkivilaattojen kiinnityssysteemien muodonmuutoskyky. Maksimimuodonmuutos 1,0 mm Kiinnityssysteemi Vetonit lattiadispersio MD 16 + Vedeneristys + Saneerauslaasti (5 mm) Soveltuu sisäkäyttöön ulkokäyttöön X Rep 990 (3 mm) + Saneerauslaasti (3 mm) X X Maksimimuodonmuutos 0,3 mm Kiinnityssysteemi Soveltuu sisäkäyttöön ulkokäyttöön Vetonit klinkkerilaasti (3 mm) X X Vetonit saneerauslaasti (3 mm) X X