1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vuosilomakertymää siten, että lomaa kertyy vapaan aikana enintään kuuden kuukauden ajalta, kun nykyisin lomaa kertyy koko ajalta. Lisäksi vuosiloman siirtämiseen sairastumisen vuoksi tulee kuuden päivän omavastuu. Työntekijälle, joka on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään neljän viikon vuosiloman, turvataan omavastuupäiväsääntelystä huolimatta kuitenkin aina oikeus vähintään neljän viikon vuotuiseen vuosilomaan. Lait tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2016. PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta johtuvasta poissaolosta aiheutuva työstä poissaoloaika on ollut kokonaisuudessaan työssäolon veroista aikaa. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan pituus määräytyy sairausvakuutuslaissa säädettyjen päivärahakausien mukaan. Käytännössä työssäolon veroista aikaa on ollut arkipäivinä 105 äitiysvapaapäivää, enintään 54 isyysvapaapäivää ja 158 vanhempainvapaapäivää. Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden pituus määräytyy sairausvakuutuslain päivärahakausien mukaisesti arkipäivinä, myös mainittujen vapaiden aikaan sisältyvä työssäolon veroisen ajan määrä on tarpeen määrittää arkipäivinä. Kuuden kuukauden aika vastaa 156 arkipäivää (365:2 x 6/7). Tälle ajanjaksolle sisältyvistä päivistä työssäolon veroista aikaa on se aika, jolloin työntekijä on mainitun vapaan vuoksi estynyt tekemästä työtä. Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää ja isyysvapaan 54 arkipäivää. Koska kyseiset vapaajaksot eivät ylitä mainittua 156 arkipäivän jaksoa, äitiys- ja isyysvapaapäivät ovat käytännössä edelleen kokonaisuudessaan työssäolon veroista aikaa. Koska äitiysvapaan jatkoksi pidettävän vanhempainvapaan pituus ylittää yhdessä äitiys- ja isyysvapaan kanssa kuusi kuukautta, kohdistuu vuosiloman kertymisen rajoittaminen vanhempainvapaajaksolle.
2 Pituudeltaan 158 arkipäivän mittainen vanhempainvapaa on jaettavissa äidin ja isän kesken. Työssäolon veroisen ajan kertymisen rajoittaminen toteutetaan siten, että yhteensä enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivää ja vastaavasti 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivää olisivat työssäolon veroista aikaa. Kummallakin on oikeus vuosilomaan kuuden kuukauden ajalta. Tämä muutos tulee voimaan siten, että se koskee 1.4.2016 alkaen kertyviä lomia eli käytännössä vuonna 2017 pidettäviä kesälomia. Siirtymäsäännöksessä on kuitenkin todettu, että jos äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa on kesken 1.4.2016, lomaa kertyy vanhojen säännösten perusteella koko äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Muutos koskee siten vain niitä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita, jotka alkavat 1.4.2016 tai sen jälkeen. TYÖKYVYTTÖMYYS VUOSILOMAN ALKAESSA JA AIKANA Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada vuosilomansa siirretyksi tullessaan sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi ennen vuosilomansa alkua tai sen aikana. Jatkossa työntekijällä on kuusi omavastuupäivää työntekijän tullessa työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana. Täysi kuuden päivän omavastuu tulee sovellettavaksi kuitenkin vasta viiden viikon vuosilomaan, jonka työntekijä on ansainnut. Omavastuupäivien lukumäärä on enimmillään kuusi päivää viiden viikon vuosilomissa. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus enintään 24 arkipäivän eli neljän viikon vuosilomaan alle vuoden työsuhteissa. Lomanmääräytymisvuoden päättymiseen mennessä vähintään vuoden jatkuneissa työsuhteissa lomaoikeus on 2,5 arkipäivää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden eli enimmillään 30 arkipäivää, joka vastaa viittä viikkoa. Omavastuuajan osittainen palauttaminen edellyttää erillisiä säännöksiä työntekijän oikeudesta siirtää vuosilomaansa silloin, kun hän tulee työkyvyttömäksi ennen vuosilomansa alkamista ja toisaalta siitä, kun hän on jäänyt vuosilomalle ennen työkyvyttömyyden alkamista: a) Sellaisen työntekijän, joka on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, vuosiloma on hänen pyynnöstään siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
3 b) Työntekijällä, jonka synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosiloman ajankohtaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Työaikadirektiivistä, joka mukaan jokaisella on ansaintavuoden palvelussuhteen perusteella oikeus vuotuiseen neljän viikon vuosilomaan, johtuen omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vuosittaiseen neljän viikon vuosilomaan. Näin ollen kuusi omavastuupäivää vastaa yhtä lomaviikkoa. Käytännössä omavastuuaikasäännös koskee työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosilomaan. Täydet kuusi omavastuupäivää voivat tulla sovellettavaksi, jos työntekijällä on viiden viikon eli 30 arkipäivän mittainen vuosiloma. Tällöin viiden viikon vuosiloman aikaan ajoittuvista työkyvyttömyyspäivistä kuusi jää työntekijän omavastuun piiriin ja vasta kuusi päivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät oikeuttavat näiden vuosilomapäivien siirtoon. Työntekijällä, joka on ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana yli 24 mutta alle 30 arkipäivää lomaa, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivän ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos työntekijä on ollut lomautettuna, eikä hänelle siitä syystä ole kertynyt 30 vuosilomapäivää. Ennen vuoden 2013 vuosilomalain muutosta työntekijällä, jonka työkyvyttömyys oli alkanut vuosiloman aikana ja jatkunut yli seitsemän päivää, oli oikeus saada siirretyksi yli seitsemän kalenteripäivää saman lomajakson aikana jatkunut osa lomasta. Työaikadirektiivin 7 artiklan määräyksen täyttämiseksi kysymykseen ei kuitenkaan enää voi tulla lomajaksokohtainen tarkastelu, vaan työnantajan on varmistuttava siitä, että työntekijällä on tosiasiassa ollut oikeus neljään vuotuiseen vuosilomaviikkoon tai sitä vastaavaan aikaan, johon ei sisälly työkyvyttömyyspäiviä. Kuuden omavastuupäivän piiriin kuuluva työkyvyttömyysjakso voi sijoittua sekä kesäloman että talviloman aikaan tai yksittäisinä lomapäivinä pidettävään loma-aikaan. Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Pyyntö loman siirtämiseksi on tehtävä viivytyksettä työntekijän sairastumisen jälkeen. Vuosilomapäivien siirtäminen edellyttää sairauslomaan oikeuttavaa työkyvyttömyyttä. Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijän on mahdollisen siirto-oikeuden turvatakseen esitettävä työnantajalle luotettava selvitys vuosiloman ajankohtaan sijoittuvista työkyvyttömyyspäivistään. Tämä muutos tulee voimaan siten, että se koskee 2.5.2016 alkaen pidettäviä lomia.
4 Työntekijän vuosiloma on alkamassa 4.7.2016. Työntekijä sairastuu 1.7.2016. Sairausloma kestää viikon. Työntekijä pyytää lomansa siirtämistä. Työntekijä on sairauslomalla sairausloman ajan ja hän voi pitää siirtyneet lomapäivät myöhemmin. Loma siirtyy, koska työntekijä sairastuu ennen loman alkamista. Työntekijälle on kertynyt 30 vuosilomapäivää. Hänen vuosilomansa alkaa 4.7.2016. Hänen on tarkoitus olla neljä viikkoa vuosilomalla. Työntekijä sairastuu 18.7.2016 ja sairausloma kestää kaksi viikkoa. Työntekijä pyytää lomansa siirtämistä. Työntekijällä on kuusi omavastuupäivää (=viikko), jotka ovat sairauslomasta huolimatta vuosilomapäiviä. Tämän jälkeen työntekijä on viikon sairauslomalla ja nämä vuosilomapäivät siirtyvät myöhemmin pidettäväksi. Jos sama työntekijä sairastuu seuraavana talvena vuosilomansa aikana, hänellä ei enää ole omavastuupäiviä, vaan talviloman osalta jokainen lomapäivä, jolloin hän on sairaana, siirtyy myöhemmin pidettäväksi. Työntekijällä on sairastamisesta huolimatta 24 vuosilomapäivää, jolloin hän ei ole sairaana. Työntekijälle on kertynyt 30 vuosilomapäivää. Hänen vuosilomansa alkaa 4.7.2016. Hänen on tarkoitus olla neljä viikkoa vuosilomalla. Työntekijä sairastuu 18.7.2016 ja sairausloma kestää neljä päivää. Nämä ovat omavastuupäiviä, jotka ovat sairauslomasta huolimatta vuosilomapäiviä. Jos sama työntekijä sairastuu seuraavana talvena vuosilomansa aikana neljäksi päiväksi, näistä kaksi on omavastuupäiviä, jonka jälkeen työntekijällä on ollut yhteensä kuusi omavastuupäivää. Loput kaksi lomapäivää siirtyvät myöhemmin pidettäväksi. Työntekijällä on sairastamisesta huolimatta 24 vuosilomapäivää, jolloin hän ei ole sairaana. Työntekijä on ollut työsuhteessa alle vuoden ja hänelle on kertynyt esimerkiksi 22 vuosilomapäivää. Jos hän sairastuu lomansa aikana, hänellä on oikeus saada pyynnöstä siirrettyä kaikki ne vuosilomapäivät, jotka menevät päällekkäin sairausloman kanssa. Työntekijällä ei ole omavastuuta sairastamisessa, koska hänelle on kertynyt alle 24 lomapäivää.
5 LISÄTIETOJA Mika Kortene Työmarkkinapäällikkö puh 040 723 7226 mika.kortene@infra.fi Tiina Olin Lakimies puh 050 452 6633 tiina.olin@infra.fi Kimmo Laukkanen Lakiasiainpäällikkö puh 040 589 5689 kimmo.laukkanen@infra.fi