Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT
Kaivosteollisuus Toimialaraportti Maarit Kokko 2/2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin 029 506 0000 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 2/2014 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Maarit Kokko Toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Julkaisuaika 25.11.2014 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kaivosteollisuus Tiivistelmä Kaivosteollisuus on ollut viime vuosina harvoja investoivia aloja Suomessa. Kotimaisen kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä ja vauhdittanut pk-yritysten kasvua. Kansainvälistyville pkyrityksille Suomessa sijaitsevat kaivokset muodostavat hyvän asiakasreferenssin. Kansainvälisten kaivosyritysten näkökulmasta suomalaiset teknologia- ja palvelutoimittajat ovat usein pieniä. Verkostoituminen ja yhteistyö veturiyritysten kanssa ovat mahdollisuus kansainvälistymisessä ja toimialakohtaisen osaamisen välittämisessä. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta, mutta Suomen metallien jalostus on silti riippuvainen raakaaineiden tuonnista. Muun muassa resurssinationalismin lisääntyneen uhkan vuoksi metallirikasteiden omavaraisuusasteen kasvattamista tarvitaan jatkojalostusteollisuuden toiminnan turvaamiseksi. Vuonna 2013 metallimalmien ja teollisuusmineraalien tuotannon liikevaihto oli noin 1,5 miljardia euroa, ja tuotanto työllisti suoraan noin 3 000 henkilöä Suomessa. Suomessa toimi vuonna 2013 kaksitoista metallimalmikaivosta ja 27 teollisuusmineraalikaivosta. Toiminnassa olevat kaivokset ja kaivoshankkeet sijoittuvat pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat noin 200 miljoonaa euroa, mikä on 45 % vähemmän kuin edellisvuonna. Investointien hiipuminen näkyy kaivosteknologiatoimittajien tilauskertymässä, joka oli alkuvuonna heikko. Talvivaara Sotkamon hakeutuminen konkurssiin vaikuttaa alihankkijoihin, teknologia-, palvelu- ja raakaainetoimittajayrityksiin, kuljetusyrityksiin ja tuotteiden jatkojalostajiin. Investoinnit malminetsintään pienenivät. Malminetsinnän vähentyminen näkyy tulevaisuudessa, kun uusia esiintymiä ei ole tiedossa nykyisten, ehtyvien malmivarantojen tilalle. Raporttia kirjoitettaessa Suomessa ei ole käynnissä yhtään uuden kaivoksen rakentamista. Vuonna 2013 Suomen metallimalmikaivoksista louhittiin malmia yhteensä 20,8 miljoonaa tonnia, ja teollisuusmineraalien hyötykiveä 15,4 miljoonaa tonnia. Suomen suurin kaivos louhintamäärällä mitattuna oli Siilinjärven apatiittikaivos. Kaivostoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Suomen vetovoimatekijöitä ovat muun muassa hyvä geologinen tieto, hyvä malmipotentiaali, hyvä infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso sekä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Olosuhteet kaivostoiminnalle ovat muuttuneet epävakaammiksi, jolloin uhkana ovat rahoituksen vaikeutuminen ja investointien väheneminen. Joidenkin metallien hinnat voivat lähivuosina nousta esimerkiksi maiden vientikieltojen sekä uusien kehitettävien teknologioiden myötä. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille voi syntyä esimerkiksi ratkaisuista kestävään kaivostoimintaan, sivuvirtojen hallintaan, vesienkäsittelyyn ja sosiaalisiin kysymyksiin tai muista uusista teknologioista. Kaivostoimintaa tulee edelleen kehittää ympäristön kannalta, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla sekä kunnioittaen alueen muita elinkeinoja. TEM:n yhdyshenkilö: Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459 Toimialapäällikkö: Maarit Kokko, s-posti maarit.kokko@ely-keskus.fi, puh. 050 351 1980 Asiasanat Kaivosteollisuus, kaivostoiminta, kaivannaistoiminta, malminetsintä, louhinta, metallimalmit, mineraalirikasteet, teollisuusmineraalit ISSN Verkkojulkaisu 2323-7678 Kokonaissivumäärä 72 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Verkkojulkaisu 978-952-227-907-1 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 010 606 000 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 2/2014 Författare Maarit Kokko Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland Publiceringstid 25.11.2014 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Gruvindustrin Referat Gruvindustrin har under de senaste åren hört till de fåtaliga investerande branscherna i Finland. Den finländska gruvindustrins aktivering har också gett upphov till nya teknologiföretag och satt fart på SMF-företagens tillväxt. För SMF-företag som internationaliseras utgör gruvorna i Finland en bra kundreferens. Ur de internationella gruvföretagens perspektiv är de finländska teknik- och serviceleverantörerna ofta små. Nätverksbyggande och samarbete med de ledande företagen är en möjlighet vid internationalisering och förmedling av branschspecifik kompetens. Nya gruvor förbättrar Finlands självförsörjning i fråga om råvaror, men Finlands metallförädling är ändå beroende av råvaruimport. På grund av bl.a. det ökade hotet från resursnationalismen, är det nödvändigt att öka självförsörjningsgraden för att trygga vidareförädlingsindustrins verksamhet. År 2013 omsatte produktionen av metallmalmer och industrimineraler cirka 1,5 miljarder euro, och produktionen sysselsatte direkt cirka 3 000 personer i Finland. I Finland var tolv metallmalmsgruvor och 27 industrimineralgruvor verksamma 2013. De verksamma gruvorna och gruvprojekten är huvudsakligen förlagda till östra och norra Finland. De totala investeringarna i gruvor var cirka 200 miljoner euro, vilket är 45 % mindre än föregående år. De avtagande investeringarna märks i gruvteknikleverantörernas orderingång, som var svag i början av året. Talvivaara Sotkamos ansökan om konkurs påverkar underleverantörerna, teknik-, service- och råvaruleverantörerna, transportföretagen och vidareförädlarna av produkter. Investeringarna i malmletning minskade. Den minskade malmletningen märks i framtiden, då man inte känner till nya fyndigheter i stället för de nuvarande, sinande malmreserverna. I skrivande stund är inte en enda ny gruva under anläggande i Finland. År 2013 utvanns ur Finlands metallmalmsgruvor sammanlagt 20,8 miljoner ton malm och 15,4 miljoner ton nyttosten av industrimineraler. Finlands största gruva mätt enligt brytningsmängden var apatitgruvan i Siilinjärvi. Gruvdriften har långa traditioner i Finland. Finlands attraktionsfaktorer är bl.a. goda geologiska kunskaper, en bra malmpotential, en bra infrastruktur, en god allmän utbildningsnivå samt samhällelig och politisk stabilitet i landet. Förhållandena för gruvdrift har blivit mer instabila, vilket innebär en risk för att finansieringen försvåras och investeringarna minskar. Priserna på vissa metaller kan under de närmaste åren stiga, t.ex. på grund av ländernas exportförbud samt ny utvecklad teknik. Nya affärsmöjligheter för företag kan uppstå av t.ex. lösningar för hållbar gruvdrift, hantering av sidoströmmar, vattenhantering och sociala frågor eller annan ny teknik. Gruvdriften bör fortsättningsvis utvecklas på ett miljömässigt, socialt och ekonomiskt hållbart sätt samt med respekt för regionens övriga näringar. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Esa Tikkanen, tfn 050 040 5459 Branschchef: Maarit Kokko, e-post maarit.kokko@ely-keskus.fi, tfn 050 351 1980 Nyckelord Gruvindustri, gruvdrift, utvinningsverksamhet, malmletning, brytning, metallmalmer, mineralkoncentrat, industrimineraler ISSN 2323-7678 ISBN 978-952-227-907-1 Sidoantal 72 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska Pris - Förläggare
Street address Mailing address Sector report Aleksanterinkatu 4 FIN-00170 HELSINKI P.O. Box 32 Telephone +358 29 506 0000 FI-00023 GOVERNMENT Fax +358 9 1606 3666 2/2014 Series title and number of publication Authors (institution: Name, Chairperson, Secretary). Maarit Kokko Branch Manager Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland Date 25 November 2014 Commissioned by Ministry of Employment and the Economy. Date of appointment Title The Mining Industry Abstract In recent years, the mining industry has been one of the few sectors making investments in Finland. The revival of Finnish mining operations has created new technology companies and spurred the growth of small and mediumsized companies. For internationalising small and medium-sized companies, mines located in Finland constitute a good client reference. From the point of view of international mining companies, Finnish technology and service suppliers are often small. Networking and cooperation with pioneering companies are possibilities for expanding activities internationally and transmitting branch-specific know-how. New mines improve Finland s self-sufficiency in raw materials, but metal processing is still dependent on the import of raw materials into Finland. For securing the operation of the further processing industry, the degree of self-sufficiency in metallic concentrates should be increased due to factors such as the increased threat of resource nationalism. In 2013, the turnover of metallic ore and industrial minerals was approx. EUR 1.5 billion, and the production employed directly approx. 3,000 individuals in Finland. Twelve metallic ore mines and 27 industrial mineral mines in were operating in Finland in 2013. The operating mines and mining projects were mainly located in Eastern and Northern Finland. The total investments in mines were approx. EUR 200 million, which is 45% less than the previous year. The decrease in investment is reflected in the number of orders acquired by mining technology suppliers, which was small at the beginning of the year. The bankruptcy of Talvivaara Sotkamo will have an impact on sub-contractors, technology, service and raw material supplier companies, transportation companies and product further processing operators. Investments in mineral prospecting are decreasing. The decrease in mineral prospecting will be evident in the future as new deposits will not have been found to replace the current draining mineral resources. As this report is being made, there are no ongoing mining construction projects in Finland. In 2013, a total of 20.8 Mt of metallic minerals and 15.4 Mt of ore for industrial minerals were extracted from Finnish metallic ore mines. In terms of the volumes extracted, the Siilinjärvi apatite mine was the largest mine in Finland. Mining has long traditions in Finland. Features such as good geological knowledge, potentially good ore resources, a good infrastructure, a generally high educational level as well as the social and political stability of the country are factors rendering Finland attractive. The mining conditions have become more unstable, which is why there is a threat of increasing difficulties in finding funding and the decrease in investment. The prices of some metals may increase in the near future, for instance through national export bans and the development of new technologies. Companies may have new business opportunities for instance by finding solutions for sustainable mining activities, the management of shunt currents, water treatment and social issues, or by using other new technologies. Mining activities should be further developed in an environmentally, socially and economically sustainable manner and in respect of the other livelihoods in the area. Contact person for the Ministry of Employment and the Economy: Esa Tikkanen, tel. 050 040 5459 Branch manager: Maarit Kokko, e-mail: maarit.kokko@ely-keskus.fi, tel. 050 351 1980 Key words Mining industry, mining activities, extractive activities, exploration, excavation, metallic minerals, mineral concentrates, industrial minerals ISSN network publication 2323-7678 Number of pages 72 Language Finnish Published by Ministry of Employment and the Economy ISBN network publication 978-952-227-907-1 Price - Sold by
Sisältö Saatteeksi... 7 Osa 1. Katsaus toimialaan... 8 1. Toimialan määrittely... 8 1.1. Alan kuvaus ja määrittely... 8 1.2. Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin... 10 1.3. Toimialan yleiset muutosvoimat... 13 2. Toimialan rakenne... 15 2.1. Toimialan yritykset Suomessa... 15 2.2. Toimipaikat Suomessa... 17 2.3. Toimialan alueellinen jakauma... 19 3. Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 21 3.1. Tuotantomäärät... 22 3.2. Toimialan logistiikka... 25 4. Markkinoiden rakenne ja kehitys... 28 4.1. Markkinoiden kokonaiskuva... 28 4.2. Euroopan unionin raaka-ainepolitiikka... 29 4.3. Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat... 30 4.3.1. Metallimalmit... 30 4.3.2. Teollisuusmineraalit... 31 4.4. Vienti ja tuonti... 32 4.4.1. Vienti... 32 4.4.2. Tuonti... 37 5. Taloudellinen tila... 43 6. Investoinnit, kapasiteetti ja tuotekehitys... 48 6.1. Toimialan investoinnit... 48 6.2. Kapasiteetti... 52 6.3. Tutkimus ja tuotekehitys... 54 Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa... 55 7. Tulokset ja johtopäätökset PK-barometristä... 56 8. Ennakoitavissa olevat muutokset ja trendit... 59 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5
Osa 3. Yhteenveto... 63 Lähteet... 65 Liite 1. Kaivostoimialan talouden tunnuslukuja... 69 Liite 2. Tilastotietoja vuoriteollisuudesta 2013... 70 Liite 3. EU:n kriittiset raaka-aineet ja niiden esiintyminen Suomessa... 71 Liite 4. Vienti- ja tuontitilastossa käytetyt CN-tullinimikkeet... 72 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivosteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta www.temtoimialapalvelu.fi. Toimialojen lyhyen aikavälin kehitysnäkymiä täydentävät ja päivittävät kaksi kertaa vuodessa ilmestyvät Toimialojen näkymät -katsaukset. Kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat vapaasti saatavilla Toimiala Online -tietopalvelusta osoitteesta www.toimialaonline.fi. Tavoitteena on, että toimialaraportit ja Toimiala Online -tietojärjestelmä muodostaisivat perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa ja käsittelyssä sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Kaivosteollisuuden toimialaraportissa käsitellään alan ajankohtaisia asioita, rakennetta, markkinoita, talousasioita, kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeisintä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportti on tarkoitettu yrityksille, rahoittajille sekä alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Kaivosteollisuus on ollut viime vuosina harvoja investoivia aloja Suomessa. Teknologiaja palvelutoimittajille kaivosalalta on löytynyt uusi asiakassegmentti. Uudet metallimalmikaivokset ovat nostaneet Suomen omavaraisuusastetta jatkojalostusta ajatellen. Eri maiden poliittiset riskitekijät ja resurssinationalismi sekä kasvavat logistiikkakustannukset lisäävät edelleen mielenkiintoa Suomen kaivosteollisuutta kohtaan. Kaivosteollisuudella edistetään Suomessa sijaitsevien jatkojalostustehtaiden kilpailukyvyn säilyttämistä. Toimialan yritykset toimivat pääasiassa kasvukeskusten ulkopuolella, mikä on luonut työpaikkoja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kasvun myötä on noussut esiin myös ongelmakohtia, ja kaivostoimintaa kohtaan on esitetty runsaasti kritiikkiä. Kaivosyhtiöiden tehtävänä on osoittaa toimintansa positiiviset kokonaisvaikutukset alueelle ja minimoida haitalliset ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä haitat muille elinkeinoille. Haluan esittää suuret kiitokset kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat auttaneet tämän raportin luomisessa. Toivon, että raportti kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan sekä palvelee alasta kiinnostuneita. Rovaniemellä 7.11.2014 Maarit Kokko Kaivosalan toimialapäällikkö TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7
Osa 1. Katsaus toimialaan 1. Toimialan määrittely 1.1. Alan kuvaus ja määrittely Kaivosteollisuus on ollut viime vuosina harvoja investoivia aloja Suomessa. Kaivosalasta on myös kehittynyt uusi liiketoimintamahdollisuus useille teknologia- ja palvelutoimittajille. Suomeen on avattu uusia merkittäviä kaivoksia, ja kaivosalasta odotetaan muotoutuvan tulevaisuudessa yksi Suomen kansantalouden teollisista tukipilareista. Vuonna 2013 kaivosteollisuuden, metallimalmien ja teollisuusmineraalien, liikevaihto Suomessa oli noin 1,5 miljardia euroa. Kaivosteollisuuden liikevaihto on ollut nousussa vuodesta 2009 lähtien. Ala työllisti vuonna 2013 Suomessa suoraan noin 3 000 henkilöä. Taulukko 1. Kaivosteollisuuden avainluvut 2013. Lähde: Yritysten raportit ja tiedotteet ja muut lähteet. 2013 Kaivosten Liikevaihto Henkilöstö Kokonaislouhinta Päämetallit/-mineraalit lukumäärä (miljoonaa ) (pl. alihankinta) (miljoonaa tonnia) Metallimalmit 12 1 059 2 280 43,6 kulta, kromi, kupari, nikkeli, sinkki Teollisuusmineraalit 27 413 740 35,4 apatiitti, karbonaattikivet, talkki Muut 7 400 0,3 vuolukivi, jalokivet, teollisuuskivet Yhteensä 46 ~1 500 3400 79,4 Kuva 1. Metallimalmi- ja teollisuusmineraalikaivosten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys 2006 2013. Lähde: Yritysten raportit ja tiedotteet ja muut lähteet. 1600000 3500 1000 EUR 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 3000 2500 2000 1500 1000 500 Henkilömäärä 0 0 2006/12 2007/12 2008/12 2009/12 2010/12 2011/12 2012/12 2013/12 Liikevaihto (1000 EUR) Henkilöstömäärä 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Metallien ja mineraalien kysyntää ovat lisänneet globaali väestönkasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen. Eurooppa on monien kriittisten metallien ja mineraalien suhteen täysin tuonnin varassa, mikä johti EU:n julistamaan raaka-aineita koskevaan aloitteeseen (Raw Materials Initiative) vuonna 2008. EU:n raaka-aineita koskevaan aloitteeseen liittyen on käynnistetty myös kansallisia aloitteita, kuten Suomen mineraalistrategia. Suomen mineraalistrategian tavoitteena on, että teknologisesti maailman edistyneimpiin kuuluva Suomen metallinjalostusteollisuus saa entistä enemmän raaka-aineita kotimaisista lähteistä, mikä varmentaa toiminnan jatkuvuuden ja parantaa kilpailukykyä. Vuonna 2013 julkaistu Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma täydentää mineraalistrategian linjauksia ja vie niitä eteenpäin esitetyillä toimenpiteillä. Metalleja tarvitaan muun muassa koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa ja elektroniikassa. Suomessa on potentiaalia myös niin sanotuille korkean teknologian metalleille (hightech-metallit), jotka ovat välttämättömiä useimmissa jatkuvasti yleistyvissä uuden teknologian laitteissa, kuten sähkömoottoreissa ja aurinkokennoissa. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimalmeja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Alla on esitetty metallimalmien louhinnan liikevaihtokuvaaja. Kuva 2. Metallimalmien louhinta. (TOL 07) liikevaihdon kehitys 2000-04/2014 (Indeksi 2010=100). Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Alkuperäinen sarja Trendisarja Teollisuusmineraaleja ovat laajasti ottaen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta kuitenkaan metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Teollisuusmineraaleja tarvitaan monien tuotteiden, muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden sekä elintarvikkeiden ja puhtaan juomaveden, valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Suomessa sijaitsevista kaivoksista syötetään raaka-ainetta jatkojalostukseen. Teknologiateollisuus Ry:n Tilanne ja näkymät -katsauksen 3/2014 mukaan metallien jalostusyri- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9
tysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmit) liikevaihto Suomessa vuonna 2013 oli 8,8 miljardia euroa. Henkilöstöä oli alalla kaikkiaan noin 15 800. Metallinjalostus myy yhä enemmän tuotteita Aasiaan, mikä pidentää tuotteiden kuljetusmatkoja ja lisää kuljetuskustannuksia. Suomen metallienjalostus on riippuvainen tuonnista. Omavaraisuus raaka-aineissa auttaa ylläpitämään Suomen metallinjalostuksen kilpailukykyä pienentämällä metallinjalostuksen raaka-ainekustannuksia, kun raaka-aineita saadaan mahdollisimman läheltä. Esimerkiksi Outokummulle oma kromikaivos tuo kilpailuetua. Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelee Taivalkoskelle kaivosta ja rikastamoa, josta magnetiittirikaste kuljetettaisiin sulatolle Raaheen. Lopputuotteena saataisiin ferrovanadiinia, harkkorautaa ja mahdollisesti myös ferrotitaania. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa ala liittyy TOL 2008-luokituksen mukaisiin toimialaluokkiin Metallimalmien louhinta (TOL 07) ja Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112), Kemiallisten lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) ja Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) sekä Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) ja Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892). Tilastokeskuksen toimialaluokitusten mukainen tilastollinen toimialatarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista tai mielekästä yritysten vähäisyyden ja heterogeenisuuden takia. Tietojen saantia on myös rajoitettu vähäisen yritysten määrän vuoksi, jotta tietosuoja säilyy. Esimerkiksi lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891) Suomessa harjoittaa vain yksi yhtiö, Yara Suomi Oy, minkä takia tilastotietoja suojataan myös muihin toimialaluokissa ja luokituksen ylemmillä tasoilla. Lisäksi joitakin kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on yritysrekisterissä luokiteltu muissa toimialaluokissa, minkä vaikutus korostuu pienessä datapohjassa. 1.2. Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Kaivannaisteollisuuteen kuuluvat kaivosteollisuuden lisäksi kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus. Kaivosteollisuudella tarkoitetaan metallisten malmien louhintaa ja jalostusta sekä teollisuusmineraali-tuotantoa. Rakentamisessa tarvittavat hiekat, sorat ja kalliokiviainekset sekä niistä jalostetut tuotteet kuuluvat kiviainesteollisuuteen. Luonnonkiviteollisuuteen kuuluu rakentamisessa käytettävien muotoiltujen kivilohkareiden ja tuotteiden valmistus. Kaivosteollisuuden lähialoja ovat alan koneiden laitteiden, teknologian ja palveluiden tuotanto. Kaivosteollisuus on merkittävä kuljetuspalvelujen käyttäjä. Uudet kaivokset vaativat usein mittavia uusia liikenneratkaisuja ja investointeja maanteihin, rautateihin ja satamiin. Uusien kaivosten perustamiset ovat myös suuria rakennushankkeita. Lisäksi eri viranomaisilla on yhteys kaivostoimintaan, sillä kaivoksen perustaminen edellyttää erilaisia lupia ja lupamääräysten seurantaa kaivostoiminnan aikana. Suomi on maailman johtavia toimijoita kaivoksiin liittyvän teknologian toimittajana. Kaivosteollisuuden metallimineraalituotteita käytetään raaka-aineena metallien jatkojalostuksessa. Teollisuusmineraaleja, kuten kalkkikiveä ja talkkia, käytetään laajasti monissa käyttökohteissa. Kalkkikivituotteita sekä kalkkikivestä valmistettua poltettua ja sammutettua kalkkia käytetään muun muassa teräs-, kaivos-, sellu-, paperi- ja rakennusaine- 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
teollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Talkkia käytetään esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudessa, maaleissa, muoveissa ja farmaseuttisessa teollisuudessa. Kuva 3. Kaivosteollisuuteen liittyvät toimijat ja toimialat Tutkimus ja koulutus Julkinen hallinto Hallinto, lupaasiat, valvonta GTK, yliopistot, AMK:t, VTT, ammattioppilaitokset, yritysten t&k Rahoitustoiminta pankit, sijoittajat, julkinen rahoitus Energian tuotanto Asuminen Alihankinta malminetsiintä, asennukset, louhinta, maansiirto, lastaukset, kunnossapito, automaatio Terveydenhoito, koulut, päiväkodit, ruokailu, harrastukset, muut palvelut Kone- ja laitetoimittajat tuotantolaitteet, varaosat, raakaaineet Kaivos Infra tieverkosto, raideverkosto, lentoyhteydet, meriliikenne, satamatoiminnot Kuljetuspalvelut materiaalin sisäiset ja ulkoiset siirrot, henkilöstön ja vierailijoiden kuljetukset Muut palvelut suunnittelu, siivous, vartiointi, pelastus, työterveyshuolto, ruokailu, mainonta, rekrytointi, ICT, mittaus, monitorointi, akkreditointi, todentaminen, konsultointi, laboratoriopalvelut Muut toimialat metallinjalostus, rakennusaineteollisuus, rakentaminen, kalliorakentaminen, kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, maatalous, energian tuotanto, vedenpuhdistus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11
Taulukko 2: Eräiden kaivosteollisuutta lähellä olevien toimialojen liikevaihto vuosina 2008-2012. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisterin vuositilasto Toimipaikkatiedot, TOL 2008. Liikevaihto 1.000 2008 2009 2010 2011 2012 B Kaivostoiminta ja louhinta 1288202 1211494 1551283 1861734 1900681 07 Metallimalmien louhinta 141660 158006 379448 627837 700164 08111 Koriste- ja rakennuskiven louhinta 58729 44716 41493 61375 61755 08112 Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta 36060 30771 31519 40090 34727 08113 Liuskekiven louhinta 886 1109 981 889 887 0812 Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto 562984 491887 485230 514517 529986 089 Muu mineraalien kaivu 462343 457507 565878 557770 509683 0892 Turpeen nosto 360627 359872 457429 449187 404853 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 25540 27498 46735 59257 63480 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely 191411 166105 166187 170237 164324 24 Metallien jalostus 9140551 4866021 7393652 7837391 7505836 2892 Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus 1945503 1115167 1380868 1837639 2482907 Kuva 4. Yritysten, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä kaivostoimintaa palvelevassa toiminnassa. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yritysten määrä Henkilöstön määrä Toimipaikkojen määrä Liikevaihdon määrä 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 5. Yritysten, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksessa. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkatilastot. 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yritysten määrä Henkilöstön määrä Toimipaikkojen määrä Liikevaihdon määrä 1.3. Toimialan yleiset muutosvoimat Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma julkistettiin huhtikuussa 2013. Ohjelman toimenpiteet toteutetaan vuoteen 2019 mennessä, ja ne painottuvat alussa teollisuuden, hallinnon prosessien, viennin edistämisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä kansainvälisen yhteistyön toimenpiteisiin. Teollisuuden vapaaehtoisiin toimiin liittyvä Sitran moderoima kaivosteollisuutta ja sen sidosryhmiä edustava Kestävän kaivostoiminnan verkosto on aloittanut toimintansa. Hallinnon nykyisten menettelyjen toimivuutta ja kehittämistarpeita on selvitetty esimerkkitapausten avulla. Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys valmistui toukokuussa 2014. Suunnitelma kaivannaisalan teknologia- ja palveluviennin ja Suomeen suuntautuvien sijoitusten edistämiseksi on jätetty TEM:in kansainvälistymisen kasvuohjelmaan. Työvoima- ja koulutustarvekartoitus valmistuu syksyllä 2014. Koulutussuunnitelma laaditaan tutkintoon johtavalle koulutukselle yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammattiopistoissa sekä ammatilliselle täydennys- ja jatkokoulutukselle. Tutkimusstrategiaa työstetään työryhmän johdolla ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 alussa. Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy konkreettisissa hankkeissa, joita ovat esimerkiksi NordMin, KIC-valmistelut, Chile-Suomi yhteistyö ja Nordic Mining Day PDAC:ssa. Sitran käynnistämä Kestävän kaivostoiminnan verkosto on foorumi kaivosalan ja sen sidosryhmien väliselle keskustelulle. Päätavoitteena on kehittää kestävämmän kaivostoiminnan edellytyksiä Suomessa. Verkosto on perustanut neljä työryhmää, joilla kullakin on oma vetäjänsä. Työryhmät ovat oman toiminnan kehittäminen, yhteiskuntavastuu, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen sekä paikallisten toimintamallien kehittämi- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13
nen. Verkoston ydinryhmässä on 15 edustajaa eri organisaatioista. Lisäksi Sitralla on yksi edustaja, joka toimii tällä hetkellä puheenjohtajana. Verkoston varapuheenjohtajana toimii Eero Yrjö-Koskinen Suomen luonnonsuojeluliitto Ry:stä. Verkoston toimintatapa on katsoa tulevaisuuteen, eikä se puutu nykyisin meneillään oleviin konflikteihin. Työ- ja elinkeinoministeriön Malminetsintä suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella -opas julkaistiin 2014. Oppaassa on kuvattu tiiviisti malminetsinnän lainsäädännöllinen perusta, erilaiset suojelualueet sekä malminetsinnän periaatteet ja toimintamallit suojelualueilla, poronhoitoalueella ja saamelaisten kotiseutualueella. 1.7.2014 tuli voimaan muutos kaivoslakiin. Lakimuutos koskee kullanhuuhdontaa. Kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain uudistus on meneillään. Kaivosten YVAoppaan uudistus on meneillään, ja oppaan on arvioitu valmistuvan vuonna 2014. ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen nro 169 ratifioiminen on valmistelussa. Kaivostoimintaa säädellään kaivoksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
2. Toimialan rakenne 2.1. Toimialan yritykset Suomessa Taulukossa 3 on esitetty Suomen metallimalmikaivokset, joista viisi on kultakaivoksia. Muista kaivoksista saadaan kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä, rikkiä, kobolttia, hopeaa ja platinaryhmän metalleja. Ulkomaalaiset yhtiöt omistavat suurimman osan metallimalmikaivoksista. Kaksi metallimalmikaivosta on kotimaisten yhtiöiden hallussa. Tämä johtuu pitkälti siitä, ettei Suomesta löydy riittäviä pääomia kaivostoimintaan. Suomessa ei ole riittävästi kotimaista pääomarahoitusta kaivosalalle, minkä vuoksi suuri osa investoinneista on viime vuosina tullut ulkomailta. Taulukko 3: Suomen metallimalmikaivokset 2013. Lähde: Tukes. Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kittilä (Suurikuusikko), Kittilä Agnico-Eagle Finland Agnico-Eagle Mining Ltd. (CA) kulta Oy Hitura, Nivala Belvedere Mining Oy Belvedere Resources Ltd. (CA) nikkeli, kupari Pahtavaara, Sodankylä Lappland Goldminers Oy Lappland Goldminers AB (publ) (SE) Kemi, Keminmaa Outokumpu Chrome Oy Outokumpu Oyj kromi Jokisivu, Huittinen Dragon Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta (rikastamo Sastamala) Orivesi, Orivesi (rikastamo Sastamala) Dragon Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta Pyhäsalmi, Pyhäjärvi Pyhäsalmi Mine Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kulta kupari, sinkki, rikki, rauta Talvivaara, Sotkamo Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj sinkki, kupari, nikkeli Pampalo, Ilomantsi Endomines Oy Endomines AB (publ) (SE) kulta Laiva (Laivakangas), Raahe Nordic Mines Oy Nordic Mines AB (SE) kulta Kylylahti, Polvijärvi (rikastamo Kaavi) Kylylahti Copper Oy Altona Mining Ltd. (AU) Boliden (SE) kesällä 2014 Kevitsa, Sodankylä Kevitsa Mining Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kupari, koboltti, nikkeli, sinkki kupari, nikkeli, PGM, platina Vuonna 2013 teollisuusmineraaleja louhittiin 27 kaivoksesta tai louhoksesta. Kaikki luvitetut teollisuusmineraalikaivokset tai louhokset eivät ole aktiivisessa tuotannossa joka vuosi. Karbonaattikiviä louhittiin 13:sta ja muita teollisuusmineraaleja 14 kaivoksesta. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15
Taulukko 4: Teollisuusmineraalikaivokset ja -louhokset Suomessa. Lähde: Tukes. Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät Kunta (kaivos/louhos) arvoaineet Juuan Dolomiittikalkki Oy dolomiitti Paltamo (Reetinniemi) Nordkalk Oy Ab Rettig Group kalsiitti, dolomiitti, wollastoniitti Huittinen (Matkusjoki, Putkinotko, Siivikkala), Lappeenranta (Ihalainen), Savonlinna (Ruokojärvi), Lohja (Tytyri), Parainen (Limberg- Skräbböle), Sipoo, Vimpeli (Ryytimaa), Siikainen SMA Mineral Oy SMA Mineral AB (SE) dolomiitti, kvartsi Tornio (Kalkkimaa), Pieksämäki (Ankele) Salon Mineraali Oy Omya Oy kalsiitti Salo (Hyypiänmäki) Sibelco Nordic Oy Ab Sibelco Group maasälpä, kvartsi Kemiönsaari (Sälpä), Siilinjärvi/ Kuopio (Kinahmi), Kemiönsaari (Kyrkoberget) Yara Suomi Oy Yara International ASA apatiitti Siilinjärvi (NO) Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Paroc Oy Ab Mondo Minerals B.V. (NL) Paroc Group Holding -konserni talkki, nikkeli teollisuuskivet Sotkamo (Uutela, Punasuo), Polvijärvi (Pehmytkivi, Horsmanaho) Lapinlahti (Joutsenenlampi), Mäntyharju (Lehlampi), Savitaipale (Vanhasuo), Oulu (Metsäasianniemi), Salo (Sallittu), Parainen (Ybbernäs) Työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt selvityksen kaivos- ja kaivannaisalan teknologia- ja palvelutarjoomasta osana Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelmaa. Selvityksen teki Spinverse yhteistyössä Gaia Consulting Oy:n kanssa. Yrityskartoituksessa tunnistettiin yli 300 kaivos- ja kaivannaisalan arvoketjun eri vaiheisiin sijoittuvaa teknologia- ja/tai palvelutoimittajaa, joiden liikevaihto on yhteensä lähes 26 miljardia euroa ja henkilöstömäärä on yli 87 000. Kartoitus tehtiin ensisijaisesti vientipotentiaalin näkökulmasta, eikä paikallisia yrityspalveluita tuottavia yrityksiä ole siten sisällytetty yrityskartoitukseen. Muutaman suuremman teknologia- ja palvelu-toimittajayrityksen lisäksi tunnistetut yritykset ovat pääasiassa pk-yrityksiä. Kaivostoiminnan sykliseen luonteeseen on varauduttu muiden liiketoiminta-alueiden avulla. Sopimuspohjainen palveluliiketoiminta vähentää myös syklisyyden vaikutuksia. Selvityksen mukaan Suomessa on merkittävää kaivosalan teknologia- ja palveluosaamista, mutta osaaminen on hajautunutta. Isoja veturiyrityksiä on tunnistettu vain muutamia. Keskisuurten veturiyritysten puutteen arvioidaan hidastavan pk-sektorin yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kaivosalan keskittynyt omistusrakenne ja suurien, globaalien toimijoiden markkina-asema aiheuttavat haasteita esimerkiksi kaupallistamiselle, jolloin asiakasosaamisen, -ymmärryksen ja suorien kontaktien merkitys korostuu. Kaupallistamissyklit ovat pitkiä pääomaintensiivisellä, hitaasti kehittyvällä kaivosalalla. Pilottien ja kokeiluhankkeiden merkitys korostuu, samoin kaivosalan ymmärrys ja ammatillinen osaaminen. Selvityksen mukaan kaivosyhtiöiden toimintatavan muutos, hankintakäytäntöjen kehittyminen ja töiden ulkoistaminen avaavat uusia liiketoiminta- ja palvelumallimahdollisuuksia. Kaivokset toimivat aikaisempaa ohuemmalla organisaatiolla, jolloin toimittajaverkosto saa lisävastuuta. Kotimarkkinat ovat kooltaan pienet, mutta toimivat hyvin referenssimarkkina- 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
na. Yritykset näkevät Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja Norjan laajennettuna kotimarkkinana, toiminnan periaatteet ovat pitkälle samanlaiset ja toimijat ja toimintatavat tunnetaan hyvin. Lisäksi toimijoiden kesken on tehty yhteistyötä ja välimatkat ovat lyhyet. Globaalien, suurten kaivosyritysten näkökulmasta suomalaiset teknologia- ja palvelutoimittajat ovat pieniä, jolloin verkostoituminen ja yhteistyö veturiyritysten kanssa ovat mahdollisuus kansainvälistymiseen. Merkittävää kansainvälistymisen suunnittelussa on huomioida, että kansainväliset asiakkaat eivät osta pelkkää teknologiaa, vaan edellyttävät lisäksi toimivaa palveluverkostoa. Verkostoituminen ja yhteistyö nähdään mahdollisuutena myös kaivosalan osaamisen välittämiseen yritysten välillä. Yrityskartoituksen ja yrityshaastatteluiden perusteella on laadittu neljä keskeistä kehitysehdotusta: 1) asiakasymmärryksen lisääminen, 2) verkostoitumisen tukeminen, 3) kaupallistamisvaiheen tukeminen, 4) kehitysfoorumi verkostoitumisen ja kehitystoimenpiteiden koordinoinnin tueksi. Selvityksen tuloksia käytetään konkreettisten vienninedistämissuunnitelmien laatimiseen yhteistyössä yritysten kanssa. Viennin ja kansainvälisten sijoitusten edistämiseksi tehdään myös suunnitelmaa konkreettisista kaivosalan Invest-In ja maapromootiotoimenpiteistä. 2.2. Toimipaikat Suomessa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 metallimalmien louhinnan (TOL 07) yrityksiä Suomessa oli 21 ja ne toimivat 26 toimipaikalla. Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin (TOL 08112) louhintaa harjoitti kaksi yritystä 15 toimipaikalla. Muuta kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä (TOL 0899) oli 14 ja toimintaa 16 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevia (TOL 09) yrityksiä oli 34 ja toimintaa 37 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevien yritysten määrä kasvoi edellisvuodesta. Kaivosalan yritysten kohdalla tilastokeskuksen toimialaluokkiin perustuvat tilastot ovat suuntaa-antavia, sillä kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on luokiteltu myös muihin kuin tässä mainittuihin toimialaluokkiin. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17
Kuva 6: Toimipaikkojen lukumäärät 2007-2012. Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto toimipaikkatiedot (TOL 2008). 140 120 100 80 127 123 122 120 122 120 60 40 20 0 31 34 37 21 23 24 27 28 25 26 29 26 16 16 16 18 16 17 16 13 16 14 15 16 1 1 1 1 1 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) Kuva 7: Yritysten lukumäärät 2007-2012. Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto toimipaikkatiedot (TOL 2008). 140 120 100 116 110 104 100 99 95 80 60 40 20 0 30 32 34 25 20 17 18 22 26 21 21 21 13 15 15 11 12 14 2 3 3 3 3 2 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
2.3. Toimialan alueellinen jakauma Metallimalmikaivokset ja uudet tutkimusprojektit painottuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen. Teollisuusmineraalikaivokset sijaitsevat pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomessa. Kuvissa 8-9 on esitetty kaivokset ja kaivosprojektit vuonna 2013. Lupahakemusten ajanmukaiset tiedot löytyvät kaivosrekisterin karttapalvelusta osoitteesta http://geomaps2.gtk.fi/tukes/. Kuva 8. Metalli- ja teollisuusmineraalikaivokset 2013. Lähde: GTK. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19
Kuva 9. Kaivoshankkeet 2013. Lähde: GTK. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
3. Tuotanto ja tuotantomenetelmät Kuva 10. Kaivoksen elinkaari. Malminetsintä Kehittäminen ja selvitykset Rakentaminen Tuotanto Sulkeminen ja jälkiihoito Malminetsintää harjoittavat usein niin sanotut junioriyhtiöt. Etsintätoimintaan liittyy riskejä, sillä vain pieni osa etsintätoiminnasta tutkituilla alueilla johtaa kaivoksen perustamiseen. Etsintäyhtiöt toimivat yleensä riskirahoituksella ja keskittyvät malminetsintään ja esiintymien kehittämiseen myyntiä varten. Esiintymät tai kehitteillä olevat kaivoshankkeet myydään varsinaisille kaivosyhtiöille. Malmiosta pitää kerätä suuri määrä tietoa ennen kuin sitä voidaan louhia. Malminetsintää kaivoksen läheisyydessä yleensä jatketaan myös tuotantovaiheen aikana. Etsinnän tuloksena malmivarannot usein lisääntyvät ja siten kaivoksen elinikä pitenee. Kaivosyhtiöiden ja junioriyhtiöiden lisäksi myös Geologian tutkimuskeskus (GTK) harjoittaa malminetsintää Suomessa. Mineraalien hienonnuksen vaiheet ovat malmikiven louhinta, murskaus ja murskeen jauhatus. Louhinta suoritetaan joko avolouhoksessa tai maanalaisessa kaivoksessa. Avolouhinnan jälkeen kaivos voi siirtyä maanalaiseen louhintaan. Maanalaisessa louhinnassa syntyy yleensä vähemmän sivukiviä, ja sivukiviä sijoitetaan takaisin maan alle kaivostäyttöön. Myös pölyäminen ympäristöön on rajoittunutta maanalaisessa louhinnassa. Avolouhinta on maanalaista louhintaa edullisempaa ja turvallisempaa. Turvallisuussyistä maanalaisissa kaivoksissa voidaan käyttää miehittämättömiä kaivoskoneita, joita ohjataan langattomasti maan päältä. Malminkäsittelyn vaiheita ovat murskaus, jauhatus ja rikastus. Louheen murskaus tehdään yleensä useammassa vaiheessa. Murskauksessa käytetään puristusta tai iskua louhitun malmin hienontamiseen. Jauhatusta käytetään murskatun malmin hienontamiseen. Jauhatukseen käytetään yleensä rumpumaisia myllyjä, kuten tanko- tai kuulamyllyjä. Seulonnalla säännöstellään murskatun tuotteen karkeutta. Seulonnalla voidaan myös erottaa karkeusasteeltaan erilaisia tuotteita. Kaivosten sivuvirtoja ovat esimerkiksi sivukivet ja rikastushiekka. Rikastuksessa mineraalit erotetaan malmista. Malmin sisältämät eri mineraalit erotellaan omiksi ryhmikseen ja kaupallisiksi tuotteiksi. Mineraalien erottamiseen käytetään mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia tai biokemiallisia menetelmiä. Yleensä kaivoksen rikastusprosessi koostuu useiden menetelmien yhdistelmistä ja monista toisiaan seuraavista vaiheittaisista yksikköprosesseista. Mineraalien rikastusprosessit räätälöidään jokaiselle kaivokselle. Käytettävä teknologia riippuu sekä arvo- että jätemineraaleista. Metallirikasteet toimitetaan jatkojalostettaviksi metallinjalostajille ja sulatoille kotimaassa tai ulkomailla. Suomessa on korkeatasoista louhinta- ja rikastusteknologian osaamista. Kansainvälisesti tunnettuja laitetoimittajia ovat muun muassa Metso Mining & Construction, Sand- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21
vik Mining & Construction ja Outotec. Aiemmin muille asiakasryhmille tuotteita toimittaneet yritykset ovat löytäneet uuden asiakasryhmän kaivosteollisuudesta. Kotimaisen kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä ja vauhdittanut PKyritysten kasvua. Globaalisti tarkasteltuna Suomi on pieni kaivosmaa. Vuonna 2012 Kiinan osuus maailman metallintuotannosta oli 14.8 %. Kuva 11. Metallien tuotanto. Lähde: Raw Materials Group. 3.1. Tuotantomäärät Vuonna 2013 Suomen metallimalmikaivoksista malmia ja sivukiveä louhittiin yhteensä 43,6 miljoonaa tonnia. Malmia louhittiin yhteensä 20,8 miljoonaa tonnia ja sivukiveä 22,8 miljoonaa tonnia. Malmin louhinta kasvoi edellisvuodesta 6,4 % ja sivukiven louhinta 32,2 %. Sivukiven louhintaa vähensi muun muassa maanalainen louhinta. Kevitsan osuus metallimalmien kokonaislouhinnasta vuonna 2013 oli 21,8 miljoonaa tonnia eli noin 50 %. Talvivaaran osuus metallimalmien kokonaislouhinnasta samana vuonna oli 10,5 miljoonaa tonnia eli 24,1 % Suomessa louhitusta metallimalmista ja sen sivukivestä. Talvivaaran osuus louhintamäärästä laski edellisvuodesta. Yli miljoona tonnia kokonaislouhinnassa ylittivät myös Laivan kultakaivos (4,3 Mt), Kemin kromikaivos (1,8 Mt), Kittilän kultakaivos (1,4 Mt) ja Pyhäsalmen kaivos (1,4 Mt). 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 12: Metallimalmien ja sivukiven louhinta vuosina 2004-2013. Lähde: Tukes. milj. t 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2 011 2012 2013 Metallimalmin louhinta Metallimalmin sivukiven louhinta Taulukko 5: Metallimalmien ja sivukiven louhinta vuosina 2007-2013. Lähde: Tukes. tonnia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Malmin louhinta 3 732 900 6 311 123 11 845 051 18 191 462 17 213 074 19 591 999 20 846 551 Sivukiven louhinta 3 198 445 7 608 208 14 795 402 27 590 444 26 113 162 17 232 758 22 786 745 Kokonaislouhinta 6 931 345 13 919 331 26 640 453 45 781 906 43 326 236 36 824 757 43 633 296 Tärkeimmät tuotetut metallit ovat kromi, sinkki, kupari, nikkeli, koboltti, kulta ja hopea. Vuonna 2013 metallirikasteiden tuotanto yhteensä oli 2,4 miljoonaa tonnia. Metallirikasteiden tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta 40,7 %. Vuonna 2013 kultaa tuotettiin yhteensä 9 981 kg. Hopean tuotanto oli 100 890 kg. Kuva 13: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina 2007-2013. Lähde: Tukes, GTK, työ- ja elinkeinoministeriö. 1200 1000 800 1000 t 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2 012 2 013 Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Kobolttirikaste TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23
Taulukko 6: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina 2007-2013. Lähde: Tukes, GTK, Työ- ja elinkeinoministeriö. tonnia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Rikkirikaste 485 780 564 204 383 901 584 085 804 884 909 299 994 155 Kromirikaste 556 101 613 544 246 818 598 000 692 527 425 217 981 752 Sinkkirikaste 71 812 52 518 56 197 95 305 87 974 89 026 72 910 Nikkelirikaste 44 824 43 038 11 413 43 151 91 196 99 089 137 911 Kuparirikaste 46 325 46 096 50 876 50 709 48 668 104 393 145 758 Kobolttirikaste 117 819 76 210 Yhteensä 1 204 842 1 319 400 749 205 1 371 250 1 725 249 1 711 378 2 408 696 Teollisuusmineraalien louhinta sisältää karbonaattikivien louhinnan ja muiden teollisuusmineraalien louhinnan. Muita teollisuusmineraaleja ovat esimerkiksi apatiitti, talkki, kvartsi ja korukivet. Vuonna 2013 Suomessa louhittiin teollisuusmineraalimalmien hyötykiveä yhteensä 15,4 miljoonaa tonnia. Hyötykiven louhintamäärä kasvoi 2,3 % edellisestä vuodesta. Sivukiven louhinta puolestaan kasvoi 26,3 % edellisestä vuodesta. Siilinjärven apatiittikaivos oli vuonna 2013 edelleen louhintamäärällä mitattuna Suomen suurin kaivos, josta malmia ja sivukiveä nostettiin yhteensä 27,2 miljoonaa tonnia. Kuva 14: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukiven louhinta vuosina 2004-2013. Lähde: Tukes. 40 35 30 25 milj. t 20 15 10 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Teollisuusmineraalit, malmin louhinta Teollisuusmineraalit, sivukiven louhinta Taulukko 7: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukiven louhinta 2007-2013. Lähde: Tukes. tonnia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Malmin louhinta 16 301 106 15 774 010 12 156 666 15 655 442 15 967 678 15 093 327 15 447 331 Sivukiven louhinta 8 569 253 8 019 771 6 771 364 9 242 542 12 117 724 15 830 526 19 994 664 Kokonaislouhinta 24 870 359 23 793 781 18 928 030 24 897 984 28 085 402 30 923 853 35 441 995 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuvan 15 ja taulukon 8 mukaisesti vuorivillakivien, apatiittirikasteen, talkin, kvartsin, kiillerikasteen, maasälvän ja biotiitin kokonaistuotanto vuonna 2013 oli 1 657 116 tonnia. Kuva 15. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa 2007-2013. Lähde: Tukes, GTK, Työ- ja elinkeinoministeriö. t 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Apatiittirikaste Talkki Kvartsi Maasälpä Kiillerikaste Biotiitti raaka-ainekäyttöön Vuorivillan raaka-aineeksi Taulukko 8: Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa 2007-2013. Lähde: Tukes, GTK, Työ- ja elinkeinoministeriö. tonnia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Apatiittirikaste 830 989 780 000 658 347 817 289 869 694 858 005 877 189 Talkki 535 882 527 686 375 302 419 345 429 494 396 332 361 840 Kvartsi 232 295 224 152 154 689 160 545 153 159 111 183 90 131 Maasälpä 48 980 45 250 23 120 28 013 26 292 43 124 47 636 Kiillerikaste 11 449 10 706 7 855 13 809 12 896 12 112 11 244 Biotiitti raaka-ainekäyttöön 57 720 57 661 53 860 37 850 31 504 27 493 42 150 Vuorivillan raaka-aineeksi 352 301 230 444 145 665 161 734 223 584 188 896 226 926 3.2. Toimialan logistiikka Kustannustehokas logistiikka on yksi kannattavan kaivostoiminnan edellytys. Kuljetuspalveluita käytetään kaivosalueen sisällä tapahtuviin materiaalisiirtoihin sekä kaivosalueelta jatkojalostukseen toimitettaville tuotteille. Lisäksi kaivosten tarvitsemien raaka-aineiden, kuten räjähdysaineiden, kemikaalien ja polttoaineiden, kuljetusten järjestäminen kustannustehokkaasti vaikuttaa kaivostoiminnan taloudellisuuteen. Kaivosalueella louhitun kivimateriaalin kuljetukset hoidetaan dumppereilla, erikoiskuljetuskalustolla ja kuljetinjärjestelmillä. Kaivosyhtiöt tekevät päätökset kuljetusten reittivalinnoista markkinatilanteen mukaan. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25
Uusien tie- ja rataväylien rakentaminen vie aikaa muun muassa niihin liittyvien kaavoitusten, ympäristövaikutusten arvioinnin ja rahoituksen vuoksi. Kaivosteollisuuden tuotteiden kuljetusreitti ja -tapa riippuvat tuotettavasta mineraalista tai metallista, jalostusasteesta ja tuotettavista määristä. Teollisuusmineraalit jatkojalostetaan pääsääntöisesti Suomessa, mutta metallimalmeja kuljetetaan jatkojalostukseen muun muassa muualle Eurooppaan ja Aasiaan. Uusista kansainvälisistä kuljetusreiteistä mielenkiintoa on herättänyt erityisesti Koillisväylä, joka lyhentää Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa jopa 40 % perinteisiin kuljetusreitteihin verrattuna. Uudet kaivokset vaativat myös kaivoksille johtavien maanteiden rakentamista ja parantamista. Suomessa valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kaivosten infrahankkeiden tukemisesta. Teiden ja rautateiden rakentamiseen sovelletaan jälkirahoitusmallia, jossa valtio lunastaa tiet ja rautatiet kaivoksen käynnistyttyä. Yleinen valtion tie päättyy kaivospiirin rajalle. Kaivospiirin sisäisen tieverkoston rakentaa kaivosyhtiö. Vuonna 2013 voimaan tulleen asetuksen mukaan Suomen tieverkolla suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino on 76 tonnia. Kuva 16. Kaivoskuljetusten volyymiskenaariot alueittain vuosina 2017 ja 2030. Lähde: Liikennevirasto 2013. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
EU:n Kolarctic ENPI -ohjelman rahoittaman kansainvälisen Barents Freeway -hankkeen tavoite on kehittää Barentsin alueen yhteinen liikennestrategia. Hankkeessa on verrattu kustannuksia saavutettaviin hyötyihin vuosina 2025 2055 neljästä pohjoisesta rataosuudesta: Salla Kantalahti, Rovaniemi Kirkkoniemi, Nikkeli Kirkkoniemi ja Kolari Svappavaara. Salla Kantalahti-rata maksaisi 1,01 miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi 125 miljoonaa. Rata olisi hankkeen laskelmien mukaan kannattava ilman Koillisväylän avautumistakin. Mikäli Soklin kaivos avataan, ja kaivosyhtiö peruskorjaa radan, ratavaihtoehdon hyötykerroin kasvaa entisestään. Salla Kantalahti-rataa pitkin rahtia liikkuisi laskelmien mukaan noin viisi miljoonaa tonnia vuodessa. Rovaniemi Kirkkoniemi-radan ja Svappavaaran radan hyödyt riippuvat alueen kaivostoiminnan kehittymisestä. (Lapin Kansa 16.10.2014) Arktisen alueen kaivosalan ja logistiikan Future Watch -raportissa on kerrottu arktisten maiden tilanteesta, olosuhteista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Raportin mukaan arktisten satama-alueiden houkuttelevuus kasvaa merireittien myötä. Erityisesti koillisväylä ja sen tuomat mahdollisuudet herättävät kiinnostusta. Monet kaivokset ja kaivoshankkeet sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista, jolloin kaivosalan kasvu edellyttää kuljetuskapasiteetin kasvattamista näillä alueilla. Tie-, raide- ja satamainfrastruktuuriin tarvitaan siis merkittäviä investointeja. Suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia on havaittu arktisissa merikuljetuksissa ja satamissa, esimerkiksi navigointiteknologioissa, satelliiteissa, jäänmurtopalveluissa ja jäänmurtajien rakentamisessa, teknologioissa jäänhallintaan sekä hätätilavalmiuksissa esimerkiksi öljyvahingoissa, rahdinkäsittelyssä, nostureissa ja ICT-sovelluksissa. Kuva 17. Koillisväylän ja Suezin kanavan kautta kulkevat merireitit. Lähde: Liikennevirasto 2013. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27
4. Markkinoiden rakenne ja kehitys 4.1. Markkinoiden kokonaiskuva Väestönkasvun, kaupungistumisen ja kehittyvien maiden yleisen talouskasvun seurauksena metallien ja teollisuusmineraalien kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä. Kehittyvien maiden metallien kulutuksen voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa. Metallien kulutuksen kasvun on todettu seuraavan elintason nousua ja bruttokansantuotteen (BKT) kasvua asukasta kohden laskettuna. Pitkän aikavälin ennusteista huolimatta kaivosalan trendeihin kuuluvat ajoittaiset notkahdukset. Heikot taloudelliset näkymät ovat hidastaneet ja hidastavat myös lähiaikoina markkinoiden kehitystä. Kaupan rajoitukset aiheuttavat vaikeuksia raaka-aineiden saatavuuteen. Kasvavat taloudet rajoittavat vientiään oman kulutuksensa turvaamiseksi. Indonesian asettama vientikielto on vaikuttanut muun muassa nikkelin hinnan nousuun. Indonesia kielsi tammikuussa raakamalmin viennin, jotta malmeja alettaisiin jatkojalostaa maassa. Useita sulattoprojekteja onkin käynnistynyt Indonesiassa. Rautamalmin hinta on sen sijaan laskenut jyrkästi, kun kysyntä Kiinassa on laskenut. Rautamalmia on tarjolla runsaasti kulutukseen nähden, mikä painaa hintaa alaspäin. Maailman metallien tuotanto painottuu Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Raporttia kirjoitettaessa maailman tuotannosta on käytettävissä tilastot vuoteen 2012 saakka. Vuonna 2012 tuotantomäärissä kasvu hidastui tai taittui. Kuvat 18-21. Eräiden metallien tuotanto koko maailmassa vuosina 1994-2012. Lähde: British Geological Survey. World Mineral Production 2008-2012. milj. tonnia 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1000 tonnia 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Kromimalmit ja rikasteet 2010 2012 Rautamalmi Harkkorauta Kupari rikasteessa Teräsaihiot Sinkki rikasteessa 1000 tonnia 2 000 1 500 1 000 500 tonnia 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Nikkeli rikasteessa Kulta Koboltti metalli 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kromimalmeja ja -rikasteita tuotettiin vuonna 2012 maailmassa yhteensä 25,8 miljoonaa tonnia. Laskua vuoteen 2010 verrattuna oli 3 %. Suurin tuottajamaa oli Etelä-Afrikka, jonka tuotanto oli 11,3 miljoonaa tonnia. Se vastasi 44 % maailman kromituotannosta. Muita suuria tuottajamaita ovat Kazakstan (5,2 milj. tonnia) Intia (3,0 milj. tonnia) ja Turkki (2,3 milj. tonnia). Suomen tuotanto vuonna 2012 oli 452 000 tonnia. Suomen osuus maailman kromin tuotannosta oli noin 1,8 prosenttia. Vuonna 2012 maailman kuparin kaivostuotanto oli 16,8 miljoonaa tonnia (kuparia rikasteessa). Chilen tuotanto oli 5,4 miljoonaa tonnia ja sen osuus maailman tuotannosta oli 32 %. Kiinan tuotanto oli 1,6 miljoonaa tonnia, Perun 1,3 miljoonaa tonnia, ja USA:n 1,2 miljoonaa tonnia. Suomen tuotanto vuonna 2012 oli 25 446 tonnia, kun taas vuonna 2011 se oli 14 000 tonnia. Maailman sinkin tuotanto (sinkkiä rikasteessa) vuonna 2012 oli 13,5 miljoonaa tonnia, joka oli 7,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin sinkin tuottaja oli Kiina 4,9 miljoonalla tonnilla. Yli miljoona tonnia sinkkiä tuottivat myös Australia (1,5 milj. tonnia) ja Peru (1,3 tonnia). Suomen tuotanto oli 52 200 tonnia, joka oli 18,6 % vähemmän kuin vuonna 2011. Maailman nikkelituotanto vuonna 2012 oli yhteensä 1,9 miljoonaa tonnia (nikkeliä rikasteessa) eli 3,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin tuottajamaa oli Filippiinit (317 621 tonnia). Muut suurimmat tuottajamaat olivat Venäjä (268 700 tonnia), Indonesia (253 400 tonnia), Kanada (204 461 tonnia) ja Australia (244 000 tonnia). Tuotanto Suomessa kasvoi 19 568 tonniin (nikkeliä rikasteessa) eli kasvua tapahtui 4,1 %. Maailman koboltin tuotanto vuonna 2012 oli 128 000 tonnia (kobolttia rikasteessa). Kongon Demokraattisen tasavallan tuotanto oli 86 433 tonnia. Koboltin tuotanto Suomessa oli noin 1 381 tonnia. Koboltin kysyntä kasvaa akkuteollisuuden kasvaessa, sillä litiumioni-akut sisältävät merkittävästi myös kobolttia. Litiumioni-akkujen käyttö autoteollisuudessa kasvaa hybridiautojen valmistuksen lisääntyessä. Kultaa maailmassa louhittiin vuonna 2012 yhteensä 2 640 tonnia. Suurin tuottaja oli Kiina (403 050 kg), josta seuraavaksi suurimmat tuottajamaat olivat Australia (253 000 kg), USA (235 000 kg), Venäjä (182 580 kg), Peru (161 522 kg), Etelä-Afrikka (154 178 kg), Kanada (104 644 kg) ja Meksiko (102 802 kg). Suomen kullan tuotanto vuonna 2012 oli 10 814 kilogrammaa. Rautamalmin tuotanto oli 2 969 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Laskua vuoteen 2011 oli noin 1,5 %. Rautamalmin tuotanto suurimmassa tuottajamaassa Kiinassa oli 1 310 miljoonaa tonnia. 4.2. Euroopan unionin raaka-ainepolitiikka Eurooppa on raaka-aineiden suhteen riippuvainen tuonnista. Mineraaliraaka-aineiden saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat ratkaisevia tekijöitä EU:n talouden vakauden kannalta. EU:n komission vuonna 2008 tekemässä aloitteessa Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen esitetään, että EU sopii raaka-aineita koskevasta yhtenäisestä strategiasta, joka perustuu seuraaviin kolmeen periaatteeseen: 1. Varmistetaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta samoin ehdoin kuin kilpaileva muu teollisuus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29
2. Vahvistetaan EU:n sisällä oikeanlaiset toimintapuitteet raaka-aineiden vakaan saannin varmistamiseksi eurooppalaisista lähteistä 3. Lisätään resurssien käytön yleistä tehokkuutta ja edistetään kierrätystä primääriraaka-aineiden kulutuksen pienentämiseksi EU:ssa ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi Raaka-aineiden European Innovation Partnership (EIP) käynnistettiin helmikuussa 2013. Toukokuussa 2014 julkaistu raportti EU:n kriittisistä materiaaleista listaa 20 kriittistä raaka-ainetta, joiden toimituskatkoksiin on muita korkeampia riskejä. Vuonna 2010 kriittisiä raaka-aineita oli 14. Kriittisiksi tunnistetut raaka-aineet ovat antimoni, beryllium, boraatit, kromi, koboltti, koksikivihiili, fluorisälpä, gallium, germanium, indium, magnesiitti, magnesium, grafiitti, niobium, platinaryhmän metallit (PGM), fosfaattikivi, harvinaiset maametallit (REE; raskaat ja kevyet), piimetalli ja volframi. Tällaisten kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyy suuria riskejä lähinnä siksi, että niitä tuotetaan koko maailmassa vain muutamassa maassa. Monissa tapauksissa tuotanto on keskittynyttä, raaka-aine on huonosti korvattavissa muilla ja kierrätysaste on alhainen. Monet kehittyvät taloudet tukevat teollisuutensa kehitystä kaupan, verotuksen ja investoinnin välineillä, joiden tarkoituksena on säästää luonnonvarat omaan käyttöön. Kuva 22. Kriittisten mineraaliraaka-aineiden tuotannon keskittymät. Lähde Euroopan Komissio. 4.3. Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat 4.3.1. Metallimalmit Metallien jalostajat valmistavat ja jatkojalostavat teräs- ja kuparituotteita, jaloterästä, sinkkiä ja nikkeliä sekä valuja. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa on noin 8,8 miljar- 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
dia euroa. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta, mutta metallien jalostus on silti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Jalostusketjussa metallinjalostajia seuraa kone- ja laiteteollisuus. Teknologiateollisuus Ry:n mukaan metallienjalostusyritykset vastaavat noin 12 %:sta Suomen tavaraviennistä. Suomen metallinjalostusteollisuus toimii energiatehokkaasti ja matalapäästöisesti. Taulukko 9: Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja GTK. Teräsaihiot (sis. jaloteräsaihiot) (1000 t) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 5 054 4 431 4 417 3 066 4 029 3 989 3 759 3 517 Harkkorauta (1000 t) 3 158 2 915 2 943 Ferrokromi (t) 243 350 242 000 234 000 123 000 238 000 231 105 288 744 433 677 Sinkki (t) 282 238 305 543 297 722 295 049 307 144 307 352 314 742 311 686 Katodikupari (t) 137 961 109 870 131 249 105 411 120528 124 360 129 256 135 840 Katodinikkeli (nikkeliä 47 469 55 000 51 963 41 556 49 772 49 823 46 275 44 498 tuotteissa) (t) Kobolttituotteet (t Co) 8 582 9 173 9 645 8 970 9 429 10 627 10 562 10 798 Germaniumtuotteet (t Ge) - - - - 12 12 16 17 Elohopea (kg) 22 820 45 000 33 120 6 210 9 000 - - - Seleeni (kg) 70 458 52 171 64 730 57 040 73 130 85 663 92 769 72 459 Hopea (kg) 50 843 44 895 69 906 70 062 64 596 73 071 128 200 100 890 Kulta (kg) 5 292 4 261 4 148 5 749 7 628 8 461 10 814 9 981... = tietoa ei käytettävissä, - = ei tuotannossa 4.3.2. Teollisuusmineraalit Teollisuusmineraaleja ovat laajasti katsoen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, pois lukien metalliset malmit, mineraaliset polttoaineet ja jalokivet. Kalkkikivituotteita ovat kalsiitti eli kalsiumkarbonaatti ja dolomiitti. Poltettua kalkkia valmistetaan polttamalla kalkkikiveä noin 1 100 asteen lämpötilassa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalkkikivituotteita sekä kalkkikivestä valmistettua poltettua ja sammutettua kalkkia käytetään muun muassa teräs-, kaivos-, sellu-, paperi- ja rakennusaineteollisuudessa, savukaasujen ja vedenpuhdistuksessa sekä maataloudessa. Poltettua kalkkia käytetään terästeollisuudessa kuonanmuodostukseen ja teräsuunin, konvertterin tai senkkauunin tulenkestävän vuorauksen suojaamiseksi. Paperiteollisuus käyttää kalkkikivestä jalostettuja päällystyspigmenttejä ja täyteaineita. Myydyistä kalkkikivituotteista yli 80 % käytetään teollisuuden eri sovelluksissa. Kalkkituotteiden tarve kaivosteollisuudessa on kasvanut viime vuosina, kun uusia metallimalmikaivoksia on avattu. Kalkki on tärkeä säätökemikaali kaivosteollisuuden eri prosesseissa ja rikastusprosessien ph:n optimoinnissa. Kalkkituotteita käytetään myös kaivosten vesien käsittelyssä. Veden ph:n noustessa liuenneet metallit saostuvat rikastushiek- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31
ka-altaille. Kalkkituotteita käytetään myös rikastushiekka-altaiden pato- ja peittorakenteissa kaivoksen toiminnan loppuessa sekä maanalaisessa kaivostäytössä. Talkkia käytetään esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudessa, maaleissa, muoveissa ja farmaseuttisessa teollisuudessa. Mondo Minerals B.V. on maailman toiseksi suurin talkin tuottaja. Mondo Mineralsin talkkikaivokset sijaitsevat Sotkamossa ja Vuonoksella. Yaran Siilinjärven kaivos on Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Kaivos tuottaa apatiittia, biotiittia ja kalsiittia. Yara käyttää oman kaivoksensa apatiittia fosforihapon valmistukseen. Biotiittia käytetään lannoitteissa, maanparannusaineena ja jäteveden puhdistuksessa. Kvartsia käytetään ferrokromin sulatusprosessissa kuonan muodostajana. Ferrokromi puolestaan on ruostumattoman teräksen seosaine. Kvartsia tarvitaan myös lasin valmistuksessa ja keramiikkateollisuudessa. Kvartsikaivokset sijaitsevat Nilsiällä (Sibelco Nordic Oy Ab) ja Torniossa (SMA Mineral Oy). Nordkalk louhii myös Wollastoniittia Lappeenrannan esiintymästään. Wollastoniitti on harvinainen, kalkkikiven yhteydessä esiintyvä mineraali. Wollastoniittia käytetään esimerkiksi keraamisessa teollisuudessa, muoviteollisuudessa ja metallurgisessa teollisuudessa. 4.4. Vienti ja tuonti Vuonna 2013 Suomeen tuotiin metallimalmirikasteita 12 kertaa muualle jatkojalostettavaksi vietyjen rikasteiden arvon verran. Suomen metallienjalostus on riippuvainen tuonnista. Kaoliinia ja kalkkikiveä tuotiin Suomeen 16 kertaa viennin arvon verran. Tullin tilastoissa metallinen kulta, hopea ja platina (muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena) kuuluvat jalostamattomaan kaivannaistuotantoon. Vuonna 2013 kullan, hopean ja platinan (muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena) viennin arvo oli noin 12 kertaa suurempi kuin tuonnin arvo. Taulukko 10: Metallirikasteiden, kaoliinin ja kalkkikiven sekä luonnonsteatiitin ja talkin vienti ja tuonti. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 1 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Metallimalmirikasteet vienti 11 812 3 115 31 915 57 221 88 611 126 528 tuonti 1 950 571 887 139 1 722 831 1 948 152 1 917 746 1 575 520 Kaoliini ja kalkkikivi vienti 7 999 10 132 11 089 11 733 12 001 12 593 tuonti 181 362 125 611 157 943 196 527 199 491 206 903 Luonnonsteatiitti tai vienti 49 082 37 208 41 492 44 546 41 068 39 396 talkki tuonti 409 361 692 808 890 788 4.4.1. Vienti Suomen metallikaivosten rikasteet on tähän saakka jalostettu pääsääntöisesti kotimaassa, joten metallimalmien ja -rikasteiden vienti on ollut marginaalista. Vuonna 2013 metallirikasteiden viennin määrä oli 172 644 tonnia ja arvo yhteensä 126,5 miljoonaa euroa. 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 23: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljastietokanta. t 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Rautamalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Taulukko 11: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. tonnia 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Rautamalmit ja -rikasteet 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 Nikkelimalmit ja -rikasteet 0 0 0 14 069 0 8 946 23 411 55 260 139 363 47 542 Sinkkimalmit ja -rikasteet 0 0 0 1 238 1 426 22 479 53 056 39 555 29 613 2 900 Kromimalmit ja -rikasteet 841 1 570 2 492 3 041 2 050 8 291 5 231 12 575 3 424 14 Hopeamalmit ja -rikasteet 417 263 1 0 0 0 0 0 0 222 Jalometallimalmit ja -rikasteet 600 977 739 0 0 540 192 148 1 0 Muut malmit ja rikasteet 199 216 800 840 14 6 0 78 243 3 018 yhteensä 2 057 3 027 4 032 19 188 3 492 40 264 81 892 107 617 172 644 53 697 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33
Kuva 24: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 140 000 120 000 100 000 1 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Rautamalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 12: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljastietokanta. 1000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Rautamalmit ja -rikasteet 0 0 0 0 0 0 0 1 552 707 7 Nikkelimalmit ja -rikasteet 0 0 0 9 107 0 7 874 21 056 53 939 104 579 43 916 Sinkkimalmit ja -rikasteet 0 0 0 703 605 7 779 20 558 14 608 11 055 1 224 Kromimalmit ja -rikasteet 283 577 899 1 375 748 2 788 2 511 3 304 1 041 6 Hopeamalmit ja -rikasteet 1 035 990 2 588 135 0 0 0 0 0 598 Jalometallimalmit ja -rikasteet 18 660 19 504 13 976 0 1 738 13 446 13 095 15 157 9 027 3 735 Muut malmit ja rikasteet 4 208 1 202 4 455 492 24 27 0 51 119 408 Yhteensä 24 186 22 272 21 918 11 812 3 115 31 915 57 221 88 611 126 528 49 895 Metallirikasteiden tärkeimmät vientimaat ovat Kanada, Venäjä, Etelä-Afrikka, Kiina ja Belgia. Vuonna 2013 Kanadaan vietiin Suomesta nikkeli- ja jalometallirikasteita noin 40 miljoonalla eurolla. 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 25: Tärkeimmät metallimalmien ja-rikasteiden vientimaat 2013. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 45 40 35 milj. euroa 30 25 20 15 10 5 0 Kanada Venäjä Etelä-Afrikka Kiina Belgia Saksa Tullin tilastoissa metallinen kulta, hopea ja platina kuuluvat jalostamattomaan kaivannaistuotantoon. Tarkasteluun kuuluvat kulta, hopea ja platina muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena. Kullan ja hopean viennin arvo taittui laskuun vuonna 2013, kuten myös näiden metallien hinnat. Hintakehitys ei ole kuitenkaan ollut tasaista. Kullan viennin arvo vuonna 2013 oli 344,9 miljoonaa euroa, mikä on 21 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hopean viennin arvo laski 43 % 58,2 miljoonaan euroon. Kuva 26. Kullan, hopean ja platinan (muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena) viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 600,00 500,00 miljoonaa euroa 400,00 300,00 200,00 100,00 0,00 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 kulta hopea platina TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35
Karbonaattikivistä Suomesta viedään lähinnä sammutettua kalkkia ja kaoliinia. Vuonna 2013 poltetun kalkin viennin määrä laski huomattavasti edellisvuodesta, mutta sen sijaan sammutetun kalkin vienti kasvoi. Poltetun kalkin suurimmat vientimaat ovat Venäjä ja Ruotsi. Kaoliinin vienti oli 14 450 tonnia, mikä on huomattava lasku edellisvuodesta. Myös kaoliinin suurimmat vientimaat ovat Venäjä ja Ruotsi. Yhteensä kaoliinia, kalkkikivituotteita ja dolomiittituotteita vietiin 81 923 tonnia vuonna 2013. Kaoliinin ja kalkkituotteiden viennin arvo oli yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Luonnonsteatiitin ja talkin viennin arvo oli 39,4 miljoonaa euroa. Kuva 27: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. t 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 062014 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 13: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. tonnia 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2 011 2012 2013 06/2014 Kaoliini 7 378 8 371 10 595 8 586 13 830 17 974 28 951 28 427 14 450 9 910 Sulatuskalkkikivi 540 3 632 382 209 2 154 4 815 4 618 4 741 13 420 3 872 Sammuttamaton kalkki 33 695 43 720 53 801 44 943 45 204 47 939 49 556 47 469 631 933 Sammutettu kalkki 1 114 1 005 3 457 723 477 444 630 436 53 291 30 602 Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti 849 843 1 645 1 892 1 634 2 158 2 182 1 918 130 73 Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti 19 0 0 0 0 0 0 1 0 0 Yhteensä 42 726 56 729 68 236 54 461 61 665 71 172 83 756 82 991 81 923 45 391 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 28: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden, dolomiittituotteiden sekä luonnonsteatiittija talkkituotteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 70 000 60 000 50 000 1 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2 010 2 011 2 012 2013 06/2014 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Luonnonsteatiitti tai talkki Taulukko 14: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 1 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Kaoliini 1 354 1 945 2 346 1 905 3 940 5 307 5 468 5 601 3 093 1 991 Sulatuskalkkikivi 32 124 17 10 91 199 191 201 1 435 161 Sammuttamaton kalkki 3 357 4 534 5 925 5 874 5 959 5 446 5 928 6 061 171 187 Sammutettu kalkki 94 93 374 210 142 137 146 138 7 894 4 205 Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti 118 93 198 149 86 89 88 73 6 1 Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Luonnonsteatiitti tai talkki 41 705 42 384 44 760 49 082 37 208 41 492 44 546 41 068 39 396 19 253 Yhteensä 4 957 6 789 8 860 8 148 10 217 11 177 11 821 12 074 12 599 6 544 4.4.2. Tuonti Vuonna 2013 metallimalmeja ja -rikasteita tuotiin yhteensä 4,1 miljoonaa tonnia 1,6 miljardilla eurolla. Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä laski 9 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja tuonnin arvo laski 17,8 %. Kotimaan kaivosten tuotannon lisääntyminen korvaa rikasteiden tuontia ja selittää tuonnin vähentymistä ainakin osittain. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37
Kuva 29: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljastietokanta. 6 000 5 000 4 000 1000 t 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 15: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. tonnia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Rautamalmit ja -rikasteet 3 156 096 3 121 303 2 204 018 3 989 432 3 608 222 3 220 998 2 903 192 1 546 582 Kuparimalmit ja -rikasteet 448 119 536 584 352 370 458 174 415 365 424 982 391 822 174 541 Nikkelimalmit ja -rikasteet 256 932 290 914 185 202 217 164 276 892 276 587 240 116 139 547 Kobolttimalmit ja -rikasteet 26 449 26 500 15 173 9 868 8 994 7 477 5 352 1 962 Sinkkimalmit ja -rikasteet 555 569 582 049 532 036 559 918 547 405 558 963 546 121 274 689 Muut malmit ja rikasteet 62 123 70 504 27 230 40 519 27 739 1 709 3 465 202 Yhteensä 4 505 287 4 627 853 3 316 029 5 275 077 4 884 616 4 490 717 4 090 068 2 137 524 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 30: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 1 000 000 500 000 0 Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja-rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 16: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 1 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Rautamalmit ja -rikasteet 177 725 277 823 131 307 352 133 439 967 387 423 293 288 147 684 Kuparimalmit ja -rikasteet 561 860 540 256 311 283 657 398 704 840 710 292 586 889 237 888 Nikkelimalmit ja -rikasteet 830 577 630 041 154 153 280 407 367 501 342 571 268 224 130 062 Kobolttimalmit ja -rikasteet 85 132 148 708 47 598 49 998 39 879 31 256 18 973 8 584 Sinkkimalmit ja -rikasteet 434 486 220 619 189 991 281 130 295 591 309 618 288 989 148 881 Muut malmit ja rikasteet 178 129 133 125 52 808 101 766 100 373 136 586 119 158 55 873 Metallimalmit yhteensä 2 267 910 1 950 571 887 139 1 722 831 1 948 152 1 917 746 1 575 520 728 972 Vuonna 2013 metallimalmirikasteita Suomeen tuotiin eniten Perusta, yhteensä yli 359 miljoonalla eurolla. Perusta tuotiin kuparirikasteita 339,7 miljoonalla eurolla ja sinkkirikasteita 19,3 miljoonalla eurolla. Ruotsista tuotiin erityisesti rautarikastetta, yhteensä 233 miljoonalla eurolla. Kolmanneksi eniten metallimalmirikasteita tuotiin Etelä-Afrikasta 216 miljoonalla eurolla. Eniten Etelä-Afrikasta tuotiin nikkelirikastetta, yhteensä 203,3 miljoonalla eurolla. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39
Kuva 31: Metallimalmien ja -rikasteiden tärkeimmät tuontimaat ja tuonnin arvo alkuperämaittain vuonna 2012. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 400 350 300 milj. euroa 250 200 150 100 50 0 Tullin tilastoissa metallinen kulta, hopea ja platina kuuluvat jalostamattomaan kaivannaistuotantoon. Tarkasteluun kuuluvat kulta, hopea ja platina muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena. Kullan ja hopean tuonnin arvo laski vuonna 2013, kuten myös näiden metallien hinnat. Hintakehitys ei ole kuitenkaan ollut tasaista. Vuonna 2013 kullan tuonnin arvo laski 42 % 24,5 miljoonaan euroon. Myös tuodun hopean arvo laski noin 41 % edellisvuoteen verrattuna. Kuva 32. Kullan, hopean ja platinan (muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena) tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 70,00 60,00 miljoonaa euroa 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 kulta hopea platina 40 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Vuonna 2013 kaoliinia tuotiin 793 788 tonnia 105,7 miljoonalla eurolla. Kaoliinin tuonnin määrä laski edellisestä vuodesta. Kaoliinin suurimmat tuontimaat ovat Brasilia, USA ja Iso- Britannia. Poltetun kalkin ja sammutetun kalkin tuonti kasvoivat edellisvuodesta. Poltetun kalkin merkittävimmät tuontimaat olivat Ranska, Belgia ja Ruotsi. Luonnonsteatiittia ja talkkia tuotiin 0,8 miljoonan euron arvosta. Kuva 33: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 3 500 000 3 000 000 2 500 000 1000 t 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 17: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. tonnia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Kaoliini 1 119 972 1 127 215 729 132 927 579 918 055 844 981 793 788 377 425 Sulatuskalkkikivi 1 685 512 1 606 454 1 264 737 1 689 167 1 815 778 1 535 524 1 500 584 813 782 Sammuttamaton kalkki 157 377 182 855 122 604 216 816 435 246 423 298 537 184 265 914 Sammutettu kalkki 215 489 10 568 7 377 7 762 10 178 13 394 2 496 Hydraulinen kalkki 12 0 2 17 0 2 10 4 Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti 56 792 48 162 27 263 12 327 23 901 16 898 14 860 9 762 Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti 28 988 41 411 20 662 31 945 32 496 33 433 32 956 19 918 Yhteensä 3 048 868 3 006 586 2 174 968 2 885 228 3 233 237 2 864 315 2 892 776 1 489 302 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 41
Kuva 34: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden, dolomiittituotteiden, luonnonsteatiitin ja talkin tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 250 000 200 000 1 000 150 000 100 000 50 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Luonnonsteatiitti tai talkki Taulukko 18: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 1 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06/2014 Kaoliini 147 340 135 985 93 313 117 132 113 840 113 812 105 792 51 354 Sulatuskalkkikivi 24 407 24 304 18 187 19 500 26 022 21 909 21 308 11 716 Sammuttamaton kalkki 16 648 20 969 12 982 20 428 55 655 62 423 77 936 38 835 Sammutettu kalkki 73 104 1 127 870 1 011 1 345 1 862 338 Hydraulinen kalkki 6 0 1 13 0 1 5 2 Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti 2 019 2 087 1 227 966 1 684 1 238 1 186 787 Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti 3 350 5 247 2 481 3 683 3 916 3 950 4 246 2 564 Luonnonsteatiitti tai talkki 670 456 386 409 361 692 808 890 Yhteensä 193 842 188 696 129 319 162 592 202 128 204 679 212 335 105 596 42 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
5. Taloudellinen tila Kaivostoiminnan koko elinkaaren kustannukset muodostuvat etsinnän kustannuksista, investoinneista (CAPEX) ja operatiivisista kustannuksista (OPEX). Suurimmat investoinnit painottuvat kaivoksen rakentamisvaiheeseen ja mahdollisiin myöhempiin suuriin laajennuksiin. Kaivokset ja kaivoshankkeet ovat erilaisia, ja niiden kustannusrakenteet ovat yksilöllisiä. Kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten mineralisaation sijainti, pitoisuus ja hyödynnettävyys. Kaivosteollisuuden kustannukset eivät ole täysin olleet hallinnassa, etenkään investointien osalta. Kaivosteollisuuden taloudellisia riskejä ei myöskään ole huomioitu täysin. Kaivosyhtiöt ovatkin järjestelleet toimintojaan uudelleen, esimerkiksi kaivosten ja esiintymien myynnillä. Kaivosalan kustannustaso on noussut tasaisesti raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Kaivosyritysten ympäristökustannuksien odotetaan nousevan edelleen nykyisestä muun muassa kehittyvän lainsäädännön tuomien uusien velvoitteiden vuoksi. Ympäristöongelmat aiheuttavat suuria lisäkustannuksia kaivosyrityksille. Muita kustannuksia ovat esimerkiksi kaivoslain mukaiset korvaukset maanomistajille. Malminetsinnän alussa yhtiöt joutuvat maksamaan tutkimusalueestaan 20 euron vuosittaisen hehtaarikorvauksen maaomistajalle. Summa nousee tutkimusten jatkuessa 50 euroon/hehtaari. Kaivostoiminnassa louhinnasta maanomistajalle maksetaan 50 euroa/hehtaari vuosittain. Lisäksi maanomistajalle aletaan maksaa louhintakorvausta, joka on 0,15 prosenttia vuoden aikana louhitun metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta. Etsinnän kustannukset muodostuvat muun muassa malmion paikallistamiseen tehtävistä mittauksista ja kartoituksista sekä malmivarantojen todentamiseen tarvittavista kairauksista maastossa. Etsinnän intensiteetin mittarina käytetään usein maastossa kairattujen näytteiden metrimäärää. Kairaus on tyypillistä kaivostoiminnan alihankintapalvelua. Tuotantokustannukset koostuvat karkeasti ottaen louhinnan kustannuksista, rikastuskustannuksista, materiaalien käsittelystä, energiakustannuksista, kulutustarvikkeista ja -aineista sekä hallinnosta. Tuotantokustannusten rakenne vaihtelee kaivoskohtaisesti muun muassa kaivostyypin (avolouhos/maanalainen), rikastusprosessin, kaivoksen elinkaaren vaiheen ja kaivoksen maantieteellisen sijainnin mukaan. Laitteistojen uusimis- ja korvaamisinvestointeja tehdään koko kaivoksen tuotantoaikana, sillä kivilaadusta riippuen laitteiden kulutus on suuri. Kaivosteollisuuden taloudellinen vaikutus Suomen talouteen nähdään esimerkiksi Kittilän kaivoksen kassavirtakaaviosta. Vaikka Suomessa ei ole kaivosvero-nimistä veroa, kaivosyritykset maksavat muita veroja suoraan ja myös henkilöstön palkkojen sekä toimittajien ja aliurakoitsijoiden kautta. Esimerkiksi Pyhäsalmen kaivoksen maksama yhteisövero oli vuosien 2004 2013 välillä yli 150 miljoonaa euroa (Lähde: Pekkala Anja, Pyhäsalmi Mine Oy. Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 43
Kuva 35. Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksen kassavirta 2006 2012. Lähde: Ingmar Haga. Agnico Eagle Finland Oy. Kullan, hopean, platinan ja kuparin hinnat ovat laskeneet rajusti viime kuukausina. Nikkelin ja sinkin hinnat ovat korkeammalla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Hintojen lasku on näkynyt yhtiöiden sopeuttamistoimina. Lappland Goldminers Oy on hakeutunut konkurssiin. Kuvat 36 47.Kullan, hopean, platinan, kuparin, nikkelin ja sinkin hintakehitys (viimeisin tieto 8.10.2014). Lähde: www.kitco.com 44 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 45
Maailman crude steel -tuotanto on noussut vuoden 2001 851 Mt:sta 1,607 Mt:in vuonna 2013. Tuotanto kasvoi vuoteen 2012 verrattuna 3,5 %. Tuotanto kasvoi pääasiassa Aasiassa ja Lähi-idässä. Suurimmat tuottajamaat olivat Kiina, Japani, USA ja Intia (Lähteet: Nasdaq, World Steel Association). Kiinan talouskasvun hidastuminen vaikuttaa tuotannon kasvuun ja kysyntään. Rautamalmi on terästuotannon yksi tärkeä raaka-aine. Teräksen kysyntä on matalalla tasolla, joten raudan hinta laskee. Samaan aikaan maailman suurimmat raudantuottajat lisäävät tuotantoaan. Rautamalmiteollisuus on erittäin keskittynyt kolmelle yritykselle: Vale S.A., Rio Tinto Plc ja BHP Billiton Ltd. Näillä kolmella yrityksellä on vaikutusta hintoihin. On odotettavaa, että rautamalmin hinta pysyy matalalla tai laskee vuonna 2015. Ylitarjonnan arvioidaan lisääntyvän edelleen vuonna 2015. Hinnan lasku vaikuttaa merkittävästi sellaisten yhtiöiden tulokseen, joiden liiketoiminnassa rauta on merkittävä tai ainut tuote ja joiden tuotantokustannukset ovat suuret. Hinnan lasku on aiheuttanut jopa tuotannon pysäyttämisen, irtisanomisia ja kulukuurin. Näistä esimerkki on Kaunisvaaran kaivoksen sulkeminen. Kuva 48: Rautamalmin (62 % Fe-spot) hintakehitys perustuen Kiinan tuontiin (CFR Tianjin port). Lähde: http://www.indexmundi.com 200 180 160 140 USD/ton 120 100 80 60 40 20 0 Jan 2009 Jan 2010 Jan 2011 Jan 2012 Jan 2013 Jan 2014 Iron Ore (62 % Fe) 46 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 49: Kuuma- ja kylmävalssatun hiiliteräksen hintakehitys maailmassa ja EU:ssa. Lähde: http://www.meps.co.uk 1200 1000 800 600 400 200 0 Hot Rolled Coil, EU, /tonne Hot Rolled Coil, World, USD/tonne Cold Rolled Coil, EU, /tonne Cold Rolled Coil, World, USD/tonne Suomessa sijaitsevista kaivoksista Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ja Nordic Minesin Laivan kultakaivoksen yrityssaneerausprosessit jatkuvat. Kaivostoimintaa operoiva Talvivaara Sotkamo Oy hakeutui 6.11.2014 konkurssiin. Kaivostoiminnan rahoituksesta vastaava Talvivaaran kaivososakeyhtiö jatkaa toimintaansa toistaiseksi. Raporttia kirjoitettaessa Raahen kultakaivos suunnittelee kaivostoiminnan uudelleenkäynnistämistä, ja yhtiö on kutsunut lomautettuna olleita työntekijöitään takaisin töihin. Sodankylässä kultaa kaivanut Lappland Goldminers Oy hakeutui konkurssiin 13.5.2014. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 47
6. Investoinnit, kapasiteetti ja tuotekehitys 6.1. Toimialan investoinnit Vuonna 2013 kaivosten kokonaisinvestoinnit Suomessa olivat noin 200 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoteen oli 45 %. Tällä hetkellä ei ole käynnissä yhtään uuden kaivoksen rakentamista. Käynnissä olevia tai alkavia laajennuksia on Kittilän kaivoksella, Kevitsan kaivoksella ja Kylylahden rikastamolla. Yara Suomi Oy investoi Siilinjärven tehtaille noin 7 miljoonaa euroa maksavan lannoitteiden varastoterminaalin. Terminaalin on määrä valmistua kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Yhteensä Yara investoi Siilinjärvelle tänä vuonna noin 80 miljoonaa euroa terminaali-investointi mukaan lukien. Mondo Minerals suunnittelee uutta nikkelirikasteen jatkokäsittelylaitosta. Outokummun Kemin kaivos pumppaa vanhalta avolouhokselta miljoonia kuutioita sade- ja sulamisvesiä turvallisuussyistä avolouhoksen alla tapahtuvan maanalaisen louhinnan vuoksi. Kaivosalan investointien hiipuminen näkyy kaivosteknologiatoimittajien tilauskertymässä, joka oli alkuvuonna heikko. Taulukko 19. Valmisteilla olevat suurimmat kaivosinvestoinnit ja malminetsintäkohteet. Lähteet: Lapin Kauppakamari, yritysten raportit ja tiedotteet, muut lähteet. Investointi Henkilöstö Sakatti, AA Sakatti Mining Oy 3 miljardia ei tiedossa Suhangon kaivos, Gold Fields Arctic Platinum Oy 1,5 miljardia 400 500 Soklin apatiittikaivos, Yara Suomi Oy 1,2 miljardia 260 270 Hannukaisen rautakaivos, Northland Mines Oy 600 miljoonaa 360 Rompas, Mawson Resources Ltd. 300 miljoonaa ei tiedossa Mustavaaran vanadiinikaivos ja sulatto, Mustavaaran Kaivos Oy 450 miljoonaa 250 350 Hopeakaivos, Sotkamo Silver Oy 40 miljoonaa 70 90 Litiumkaivos, Keliber Oy 40 miljoonaa 60 80 Kuusamon kultakaivos, Dragon Mining Oy 40 miljoonaa 70 80 Kopsan kultakaivos, Belvedere Mining Oy ei tiedossa ei tiedossa Sodankylän kaivoksen laajennus, FQM Kevitsa Mining Oy 300 miljoonaa ei tiedossa Kittilän kultakaivoksen laajennus, Agnico Eagle Finland Oy 79 miljoonaa 60 80 Kylylahden kaivoksen laajennus, Kylylahti Copper Oy ei tiedossa ei tiedossa Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastojen mukaan metallimalmien louhinnan toimialalla kokonaisinvestoinnit vuonna 2012 olivat yhteensä 370,5 miljoonaa euroa. Rakennusinvestonteja oli noin 20 miljoonaa euroa ja kone- ja laiteinvestointeja 111 miljoonaa euroa. 48 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 50: Investoinnit toimialalla metallimalmin louhinta (TOL 07). Lähde: Toimiala online, Tilastokeskus. 1 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kokonaisinvestoinnit (aineelliset ja aineettomat) Rakennusinvestoinnit Investoinnit koneisiin ja kalustoon Kansainväliset sijoittajat ovat varovaisia, ja rahoituksen saanti on ollut vaikeaa. Päätökset uusista kaivosinvestoinneista ovat viivästyneet muun muassa taloustilanteen vuoksi, mutta myös muutosten aiheuttamien lisäselvitysten ja tarkempien ympäristövaikutusten arvioinnin vaatimusten vuoksi. Osa kaivoshankkeista hakee uusia omistajia tai kumppaneita. Engineering and Mining Journalin vuosittain tuottaman raportin mukaan maailman kaivosteollisuuden raportoitujen investointien arvo vuonna 2013 oli yhteensä 791 miljardia USD. Metallihintojen lasku ja kulutuksen hidastuminen Kiinassa vaikuttivat investointien arvoon. Investointiprojektien kustannukset ovat kasvaneet odotettua suuremmiksi. Joidenkin kaivosinvestointien lykkääntymisiin ovat vaikuttaneet myös hankkeen ympäristösyyt tai sosiaalisen hyväksyttävyyden puute. Maantieteellisesti eniten investointeja valmistellaan Latinalaiseen Amerikkaan, jonka suhteellinen osuus investoinneista vuonna 2013 oli 29 %. Pohjois-Amerikan osuus oli 20 %, Tyynenmeren alueen osuus 15 %, Afrikan osuus 14 %, Aasian suhteellinen osuus 9 % ja Euroopan osuus 13 %. Maittain tarkasteltuna kolme suurinta maata investointien kannalta ovat Kanada, Australia ja Venäjä. Raaka-aineiden protektionismi on ohjannut investointimielenkiintoa maihin, jotka koetaan vakaiksi. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 49
Taulukko 20: Maailman kaivosprojekti-investointien jakautuminen alueittain. Lähde: Ericsson ja Larsson 2013. 2011 2012 2013 miljardia USD % miljardia USD % miljardia USD % Afrikka 99 15 106 14 110 14 Aasia 73 11 75 10 72 9 Eurooppa 75 11 77 10 103 13 Latinalainen Amerikka 192 28 210 29 229 29 Pohjois-Amerikka 124 18 146 18 161 20 Tyynenmeren alue 113 17 121 17 116 15 Yhteensä 676 100 735 100 791 100 Kaivosyhtiöiden investoinnit kohdistuvat rautamalmiin, kupariin, kultaan ja nikkeliin, joiden osuus on 86 % investoinneista. Eniten investointeja valmistellaan rautamalmiin, 245 miljardia USD. Kupari-investointeja on valmisteilla 200 miljardilla USD:lla. Investoinnit kultaan ovat 125 miljardia USD. Taulukko 21: Maailman kaivosprojektien kohdemetallit. Lähde: Ericsson ja Larsson 2013. 2011 2012 2013 miljardia USD % miljardia USD % miljardia USD % Rautamalmi 215 32 245 34 261 33 Kupari 179 26 200 27 228 29 Kulta 111 17 125 17 131 17 Nikkeli 64 9 60 8 62 8 Uraani 25 4 25 4 24 3 Lyijy/sinkki 18 3 17 2 17 2 PGM 16 2 16 2 16 2 Timantit 8 1 9 1 8 1 Hopea 8 1 9 1 Muut 40 6 0 6 35 4 Yhteensä 676 100 735 100 791 100 Technology Metals Researchin 21.7.2014 päivittämällä harvinaisten maametallien projektilistalla on 49 eri yhtiön 51 pitkälle edennyttä hanketta. Hankkeet sijaitsevat 16 maassa. Näistä hankkeista malmivarannot on todennettu standardien NI 43-101, JORC Code tai SAMREC Code mukaisesti tai esiintymistä on olemassa muuten luotettavat tiedot. Kaivostoiminnan tulevaa painopistettä voi ennakoida malminetsintäpanostusten pohjalta. Malminetsinnän painopisteet ennakoivat tulevaa myös kaivostoiminnan alueellisessa jakautumisessa. SNL Metals & Mining:n mukaan yritykset leikkasivat malminetsintää rajusti, noin 29 %, vuonna 2013. Syitä olivat laskevat metallien hinnat, kysynnän epävarmuus ja heikot markkinat. Junioriyhtiöt kokivat rahoitusvaikeuksia, ja malminetsintä väheni kaikilla alueilla. Eniten malminetsintä väheni rahallisesti mitattuna Latinalaisessa Amerikassa 50 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
ja Kanadassa. Latinalainen Amerikka oli vuonna 2013 suosituin malminetsintäalue. Maittain tarkasteltuna suurimmat osuudet malminetsinnästä tehtiin Kanadassa ja Australiassa. Kuva 51. Maailman (nonferrous) malminetsinnän jakautuminen alueittain vuonna 2013. Lähde: SNL Metals & Mining. Taloustilanteen yleinen taantuma näkyi vuonna 2013 malminetsinnässä ja kaivosinvestoinneissa. Suomessa malminetsintään investoitiin vuonna 2013 yhteensä 52,8 miljoonaa euroa, mikä oli 39 % vähemmän kuin vuonna 2012. Malminetsintää harjoittaneiden yhtiöiden lukumäärä väheni 16 %, kairauskilometrit 51 %, ja kaivosinvestoinnit 38 % edellisvuodesta. 15 suurinta malminetsintäyhtiötä vastasi 97 % investoinneista malminetsintään. Tukesilla käsittelyssä olevien kaivoslain mukaisten lupahakemusten jono on lyhentynyt peruutusten ja uusien hakemusten vähäisen määrän vuoksi. Taulukko 22: Suomessa malminetsintää harjoittaneiden yhtiöiden määrä, panostukset etsintään, kairauskilometrit ja kaivosinvestoinnit. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yhtiöiden lukumäärä 45 42 34 40 45 38 Panostukset etsintään, milj. 60,1 50,5 60,9 81 86,8 52,8 Kairausmetrit 340 000 271 000 363 000 369 000 366 000 179 000 Kaivosinvestoinnit, milj. 578 150 297 555 320 200 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 51
6.2. Kapasiteetti Kotimaassa tuotetuista metallimalmirikasteista vain kromirikasteen tuotanto riittää täällä tarvittavaan jatkojalostukseen. Nikkelirikasteen omavaraisuusaste vuonna 2012 oli noin 58 %, sinkkirikasteen 12 % ja kuparirikasteen 27 %. Uudet kaivokset parantavat omavaraisuusastetta. Rikkirikastetta, jota käytetään muun muassa rikkihapon valmistukseen, tuotetaan yli kotimaan tarpeen. Taulukko 23: Kotimaassa tuotettujen rikasteiden osuus kotimaan jatkojalostuksesta 2013. Lähde: Tukes ja tullihallitus. 2013 Tuotanto tonnia Jatkojalostus tonnia Tuotanto jatkojalostuksesta % Rautarikasteet 0 2 903 192 0,0 Kromirikaste 981 752 978 328 100,3 Kuparirikasteet 145 758 537 580 27,1 Nikkelirikasteet 137 911 238 664 57,8 Kobolttirikasteet 76 210 81 562 93,4 Sinkkirikasteet 72 910 589 418 12,4 Kittilän kultakaivoksen laajennus kasvattaa suunnitelman mukaan kapasiteettia 25 % vuoden 2015 loppupuun mennessä. Kevitsan kaivoksen ympäristölupamuutos kapasiteetin kasvattamiseen hyväksyttiin kesällä 2014. GTK:n kokoamassa kartassa näkyvät kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet huhtikuussa 2014. Maantieteellinen painotus Pohjois- ja Itä-Suomeen hankkeissa näkyy tutkimuskohteiden perusteella myös tulevaisuudessa. Teollisuusmineraalien tutkimuskohteita ei ole tässä kartassa. Selvitysten mukaan vain murto-osa hankkeista, noin yksi tuhannesta, johtaa kaivoksen avaamiseen. 52 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 52. Metallimalmikaivokset ja aktiiviset tutkimuskohteet 04/2014. Lähde: GTK. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 53
6.3. Tutkimus ja tuotekehitys Kestävän kaivostoiminnan verkoston perustamiseen liittyen Sitra on selvittänyt, millaisia tutkimus- ja kehityshankkeita on käynnistetty 2010-luvulla. Suurin tutkimusteema on ollut tuotantoprosessit, ja hankkeista yli puolet (58 %) ovat luonteeltaan teknologisia. Merkittäviä ja nousevia tutkimusteemoja ovat myös sosiaaliset kysymykset ja vesiasiat. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään noin viidenneksessä hankkeista. Huomattavaa on, että kartoituksessa havaittiin kohtuullisen vähän kaupallisiin ratkaisuihin tähtääviä hankkeita. Suurin kaivosalan tutkimus- ja kehitysrahoittaja on ollut Tekes, joka on mukana 65 prosentissa hankkeista. EU on rahoittanut viidesosaa hankkeista. Tekesin vuonna 2011 käynnistämän Green Mining -ohjelman päätavoitteena on nostaa Suomi vastuullisen ja kannattavan kaivostoiminnan edelläkävijäksi maailmassa. Ohjelmassa luodaan kasvavan ja perinteisen kaivostoiminnan rinnalle uutta, erityisosaamista vaativaa liiketoimintaa. Keskeisenä tavoitteena on kasvattaa vientiin tähtäävien pk-yritysten määrää mineraaliklusterissa. Ohjelma jatkuu vuoden 2016 loppuun ja sen suunniteltu kokonaisvolyymi on noin 60 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa noin puolet. Ohjelman pääteemat ovat uudet mineraalivarannot sekä huomaamaton ja älykäs kaivostuotanto. Ohjelman kohderyhmänä ovat kaivannaisalan toimijat mukaan lukien kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuus sekä niitä tukevat teknologiateollisuus ja palvelujen tarjoajat. Tarkempia tietoja hankkeista löytyy ohjelman intenet-sivuilta osoitteesta http://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat-javerkostot/green-mining/. Sitran kartoituksen perusteella suurin kaivosalan tutkimusorganisaatio Suomessa on GTK, joka on mukana kolmanneksessa hankkeista. Muita keskeisiä tahoja ovat Oulun yliopisto, VTT ja SYKE. Tutkimuskenttää ollaan myös uudistamassa: Oulun yliopistoon on perusteilla uusi kaivos- ja vuorialan tiedekunta, Itä-Suomen yliopistoon on tämän vuoden alusta perustettu uusi kaivospolitiikan professuuri, Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon on perustettu kaivosvesien käsittelyn professuuri ja Lapin yliopistoon on valmisteilla luonnonvaratutkimuksen osaamiskeskittymä. EU:n raaka-aineriippuvuuden vähentämiseksi suunnitteilla on muun muassa raaka-aineisiin keskittyvä KIC (Knowledge and Innovation Community). Suomen Akatemian Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit -akatemiaohjelman päähaku on toteutettu syksyllä 2014. Ohjelman kolme pääteemaa ovat primäärit mineraalivarat, materiaalitehokkuus ja kierrätys sekä korvaavat materiaalit. 54 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa 2000-luvun kaivosbuumin myötä on monille syntynyt mielikuva, että kaivostoiminta on Suomessa uutta. Kaivostoiminnalla on kuitenkin Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäinen rautaa tuottanut kaivos Lohjan Ojamolla avattiin vuonna 1530. Yhteensä Suomessa on toiminut yli 1000 metallimalmi-, teollisuusmineraali- tai karbonaattikivikaivosta. Vuoteen 2008 mennessä kaivoksia n toiminut 1057, joista 423 on ollut metallimalmikaivoksia. Kokonaisuudessaan kaivostuotanto oli 1241 miljoonaa tonnia vuosina 1530 2008. Toiminnassa olevista kaivoksista Pyhäsalmen kaivoksella toiminta aloitettiin vuonna 1962 avolouhoksena. Kemin kromikaivoksessa tuotanto aloitettiin vuonna 1968. Kaivostoiminta on siis Suomessa vakiintunut toimiala, jota tarvitaan myös tulevaisuudessa. Kun uusia teknologioita kehitetään, syntyy tarve uusille raaka-aineille. Kallioperässä esiintyvää luonnollista metallien rikastumaa kutsutaan mineralisaatioksi. Jos rikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä käytetään termiä malmi. Uusilla teknologioilla on siis vaikutusta rikastumien kehittymisessä malmeiksi, vaikka pitoisuudet ja rikastusominaisuudet eivät muutu. Kaivostoiminnan perusta on kannattava mineraaliesiintymä. Metalliesiintymien hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa metallien maailmanmarkkinahinnat, malmin metallisisältö ja tuotantokustannukset. Kaivostoiminta voidaan aloittaa uudelleen jo suljetuissa kaivoksissa teknologioiden kehittyessä ja hintojen noustessa. Myös malminetsintää voidaan tehdä tunnetuissa ja kertaalleen tutkituissa kohteissa. Malminetsintä on pitkäjänteinen, usein jopa vuosikymmeniä kestävä prosessi. Yleinen suhdannetilanne vaikuttaa kaivosalaan. Suunnitellun kaivoksen avaaminen voi siirtyä laskusuhdanteen vuoksi eteenpäin esimerkiksi 5 10 vuotta. Kaivosbuumi on jokseenkin laantunut, mutta kaivoshankkeet voivat jatkaa eteenpäin suhdanteiden parantuessa nykyiseen verrattuna. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 55
7. Tulokset ja johtopäätökset PK-barometristä Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tarkastelussa mukana olivat kesällä 2014 kaivos- ja kivenjalostus; kaivostoiminta; malminetsintä, kunnossapito, maansiirto ja urakointi; teknologia ja vedenkäsittely; laboratorio- ja mittauspalvelut; kivenlouhinta, hiekan ja saven otto; muu mineraalien kaivuu; sekä kiven leikkaaminen muotoilu ja viimeistely. Kyselyn tuloksia on esitelty saldoluvun avulla, mikä tarkoittaa positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Kyselyn pk-nimestä huolimatta kaivosalalla kysely lähetettiin myös suuryrityksille. Vastanneiden yritysten määrä on suhteellisen pieni, mikä kannattaa huomioida johtopäätöksiä tehtäessä. Kaivos- ja kivenjalostusalalla suhdannenäkymät henkilöstömäärän kehittymisen osalta ovat pk-barometrin mukaan koko maan ja myös teollisuus- sekä palvelutoimialojen pkyritysten näkymiä paremmat. 22 % kaivos- ja kivenjalostustoimialalla toimivista vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan vuoden kuluttua. Henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi pienempi joukko. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan merkittävimpänä resurssitekijöihin liittyvänä kehittämisen esteenä. Kuva 53. Kaivos- ja kivenjalostustoimialan yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan osalta seuraavan vuoden kuluttua (%). Lähde: PK-yritysbarometri syksy 2014. 56 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU